Ruoan himon taustalla on usein jonkin ravinteen puutostila

Yleensä ruoanhimo liittyy nälkään, mutta taustalla on usein jonkin ravintoaineen vajaus, jonka tarpeesta elimistö viestittää. Varsinkin raskaana olevien naisten erikoiset himot kertovat elimistön sen hetkisistä erikoisista ravintoaineiden tarpeista. Ruoanhimolle ei kuitenkaan tarvitse aina antaa periksi, sillä jotkut ruoat eivät yksinkertaisesti sovi juuri omaan aineenvaihduntaan, hormonitasapainoon tai ruoansulatukselle. Yleensä himoitsemme jotain meille tuttua, sillä elimistö on oppinut saamaan ravintoaineet jokapäiväisestä ruokavaliostamme. Elimistö ei siis osaa vaatia jotain muuta korvaavaa ruokaa, vaikka se saattaisi paremmin sopia juuri siihen tarpeeseen. Ymmärtämällä paremmin, miksi himoitsemme juuri tiettyä ruoka-ainetta, pystymme tehokkaammin muokkaamaan elimistömme viestitystä ja vastaamaan tarpeisiin sopivammilla ravintoaineilla. Ruoanhimolle ei tarvitse aina antaa sokeasti periksi. Hallitsematon ruoanhimo voi johtaa syömishäiriöihin ja sen kautta muihin ongelmiin.

Monet pitävät ruoanhimoa merkkinä heikkoudesta, mutta tutkimusten mukaan 91 % kokee yleensä ruoanhimoa dieetin alussa sekä vielä useampi kuusi kuukautta dieetin jälkeen. Painonhallinnan suhteen ehkä yksi tärkeimpiä asioita on hallita ruoanhimoja vastaamalla niihin terveellisillä vaihtoehdoilla. Tavallisimpia ruoanhimon kohteita ovat makeat ja rasvaiset tuotteet, kuten suklaa, pikkusuolaiset ja ranskanperunat. Näitä himoja voi kuitenkin korvata muilla tuotteilla, jotka vastaavat taustalla olevaan ravintoaineen puutokseen ja opettavat kehoa jatkossa vaatimaan näitä korvaustuotteita. Jo parissa viikossa huomaa aikaisempien himojen olevan poissa ja suhde ruokaan on terveellisempi. Jos antaa periksi makeiden ja tärkkelyspitoisten ruokien himolle, huomaa olevansa usein väsynyt, masentunut ja epäterve sekä ylipainoinen. Tämä himo saattaa johtua alhaisesta verensokerista, Candida-hiivasta tai adrenaliinin puutoksesta. Nämä voivat aiheuttaa sairauksia, ennenaikaista vanhenemista ja tekevät olon muutenkin epämukavaksi ja itselle vieraaksi.

Yksi merkittävä asia ruoanhimossa on sen merkitys mielialaan (ja mielialan vaikutus ruokaan). Naisilla on taipumus tuntea kehonsa tarpeet paremmin, joten heillä on usein miehiä enemmän jonkin tietyn ruoan himoja. Toisaalta myös naisilla on miehiä useammin tarve rajoittaa ruokavaliotaan esimerkiksi painonhallinnan syistä (tai pelkästä ylipainon tunteesta). Usein naisilla liittyy ruoanhimoon sitä edeltävä negatiivinen tunne, kuten väsymys, ärtyneisyys tai masennus. Miehillä taas ruoanhimoon ja ylensyöntiin liittyy useammin onnen tunne.

Mikä siis aiheuttaa nämä sukupuolten erot suhtautumisessa ruoanhimoon? Ranskan kansallisen terveysinstituutin tutkija Lionel Lafay vastaa: ”Ero saattaa johtua yhteiskunnan naisille asettamista odotuksista ja paineista ulkonäön suhteen, joka aiheuttaa naisissa enemmän rajoituksia ruokavalion suhteen ja synnyttää siten enemmän erilaisia ravintoaineiden puutoksia.” Toinen vaihtoehto saattaa olla naisten erilainen suhtautuminen ruoan ja mielialojen väliseen suhteeseen. Lafayn mukaan ruoan ja mielialojen välinen vaikutus on kuitenkin hyvin monimutkainen, kuten myös ruoanhimoon vaikuttava biologia ja psykologia. ”Esimerkiksi ruoanhimo ei vaikuta syntyvän ainoastaan energiantarpeesta. Nälkäiset ihmiset kertovat usein suolaisen ruoan himosta.”

Ruoanhimo tuntuu liittyvän enemmän haluun kuin tarpeeseen, mikä viittaa psykologisen tekijään, joka kaipaa tyydyttämistä. Jos kyseessä on kuitenkin jonkin biologisen ravintoaineen tarve, josta elimistö viestittää, niin seuraavassa taulukossa löytyy useimmille ruoka-aineille keskeinen ravintoaine ja sen korvaavia terveellisiä vaihtoehtoja.