Ruokabisnestä hallitsee pieni pelurijoukko

Suomalaiset syövät Euroopan kolmanneksi kalleinta ruokaa.

Mantra ”suomalainen ruoka on halpaa ja laadukasta” on saanut viime aikoina osakseen laajaa vastakaikua. Oliko Berlusconi sittenkin oikeassa haukkuessaan suomalaisen ruoan laatua? Miksi me suomalaiset maksamme kiltisti Euroopan kolmanneksi kalleinta ruoanhintaa?

”Kenen kassia kannat, sen lauluja laulat”, kirjoittaa Seppo Konttinen uusimmassa teoksessaan Suomalainen ruokalasku.

Ylen taloustoimittajan yli 35 vuotta työskennellyt Konttinen tunnetaan yhteiskuntakriittisestä otteestaan ja taustatyöstään. Tällä kertaa hän on käynyt läpi lukuisia tutkimuksia, raportteja ja vuosikertomuksia viime vuosisadan puolesta välistä saakka tähän päivään ja selvittänyt, mistä ja mitä suomalainen ruoassansa maksaa. Mitä ruoalle tapahtuu sen matkatessa tuotantoportaasta kaupan hyllyille? Miksi maailmanmarkkinoiden ruoan hinnan lasku ei näy meillä hinnoissa?
-Suurin ongelma ruokalaskumme suuruuteen on kilpailun puute, se, että kaksi elintarvikeketjua, SOK ja Kesko hallitsevat keskittynyttä vähittäiskauppaa. Ne tuntevat toisensa ja ostoehdot ovat näillä kahdella yllättävän samanlaisia.
-Ruokabisnestä hallitsee maassamme pieni pelureitten joukko, jossa virkamiehet ja poliitikot ovat vahvasti mukana, Konttinen listaa.

Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa Konttinen keskusteli kirjansa sisällöstä yhdessä kustannustoimittaja Aleksi Siltalan kanssa. Yleisötilaisuudessa selvisi, mitä on ”ikuisesti säilyvä mössö” ja miksi norjalainen lohi matkaa useita päiviä maassamme ennen kuin päätyy kauppojen kalatiskille. Entä mikä on kirjailijan oma lempiruoka ja miksi hän leikkasi etu- ja bonuskortit kahtia?

Ravinto, terveys ja hyvinvointi kiinnostavat tämän päivän ihmisiä ja ovat kestopuheenaiheita myös lehtien palstoilla. Lehdet kertovat luomuringeistä ja oman ruokansa tuottajista, innokkaista viljelijöistä, jotka ”valtaavat” maa-alueita hyötykäyttöön myös kaupunkioloissa. Kuluttajina olemme tulleet hinta- ja laatutietoisemmiksi ja kauppapussin sisältö, se, miten tavarat päätyvät tuotantoportaasta kaupan hyllylle kiinnostaa.

Jotain tiedonjanostamme kertoo se, että Seppo Konttisen elokuussa ilmestynyt uutuuskirja myytiin päivässä loppuun ja menossa on jo kolmas painos.
-Ainakin kustantaja on tyytyväinen, Konttinen virnistää.

Kirjailija uskoo, että internetissä ja sen keskustelupalstoilla leviävä sana on tänä päivänä paras markkinointikanava. Kirja marssittaa päivänvaloon faktoja, jotka saavat meidän suomalaiset ruokakauppojen kuluttajat kysymään miksi, miten näin on päässyt käymään ja mitä on tehtävissä?
-Nykyään kahden ruokajätin, Keskon ja SOK:n markkinaosuus suomalaisista päivittäistavarakaupoista on lähes 80 prosenttia.
-Voimakaksikko hallitsee ostajan ruokalaskun suuruutta, laatua ja ruokakassin sisältöä. He päättävät viime kädessä siitä, kuinka paljon elintarvikkeet kaupan hyllyllä maksavat, Konttinen toteaa.
-Kilpailu ei toimi ja elintarviketeollisuutta pyörittää vain muutama yritys: Valio, lihateollisuus on Atrian HKScanin vallassa, pullat ja leivät tekee Fazer ja Vaasan & Vaasan, alkoholi- ja virvoitusjuomat Hartwall ja Sinebrychoff.

Samaan aikaan EU:sa ajetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa alueellisesti yhdentyneet elintarvikemarkkinat eli taata kuluttajille samanhintaiset elintarvikkeet EU:n joka kolkassa. Konttisen mielestä tavoite on utopistinen.
-EU:n alueella elintarvikekauppa on keskittynyttä. Alhaisin keskittymisaste on Italiassa, korkein se on Suomessa. Keskittynyt markkinarakenne on avaintekijä yritysten oligopolistiseen käyttäytymiseen, jossa hinnoilla ei kilpailla!

Eurooppalaisen elintarvikebisneksen luonne eri maissa on nähtävissä maisemia tarkkaillessa, kaupoissa vieraillessa ja tuotevalikoimissa. Keski-Euroopassa matkatessa turisti löytää erilaisia ja erikokoisia kauppoja, joissa on tarjolla on myös tietyn alueen erikoisuuksia. Meillä Suomessa kaupat ovat samoja Hangosta Utsjoelle saakka ja tuotetarjonta on niissä lähes samanlaista riippuen maakunnasta.
-Muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä Suomessa se on noussut ja kattaa tänä päivänä 52 prosenttia.

Tämä käy ilmi esimerkiksi maitolitran hinnasta.
-Jos maitotölkki maksaa keksimäärin euron, tuottaja saa tökin hinnasta keskimäärin 35 senttiä, Valio on siinä välissä ja kauppa ottaa loput eli suurimman siivun. Tämä osoittaa, ruoan myynti on kannattavaa bisnestä.

Esimerkiksi Keskon 270 miljoonan liikevaihdosta ruoan myynti kattoi viime vuonna peräti 160 miljoonaa ja SOK:lla ruoan myynti kasvoi lähes viisi prosenttia eli enemmän kuin ala keskimäärin.

Helsingin Sanomat uutisoi 27.10.2011, että molemmat ruokakaupan mahtiketjut S-ryhmä ja Kesko kasvattivat myyntiään reippaasti alkuvuodesta.