Ruotsi hyväksyi isäntämaasopimuksen: Suomen turvattomuus lisääntyy

Myös Ruotsi on hyväksynyt isäntämaasopimuksen. Ainakin Suomen osalta sopimus allekirjoitettiin ilman eduskunnan käsittelyä ja informointia sopimuksesta. Suomessa sopimuksen hyväksymisprosessi viittaa valtiopetokseen. Mitkä ovat Venäjän toimenpiteet, jos isäntämaasopimuksen myötä Ruotsin ja Suomen maaperille asetetaan vieraanvallan sotilastukikohtia?

 

Ruotsi hyväksyi isäntämaasopimuksen

Ruotsi on allekirjoittanut sotilasliitto Naton kanssa solmittavan isäntämaasopimuksen. Sopimus hyväksyttiin valtiopäivillä äänin 291–21.¹

Ruotsissa ei kuten Suomessakaan järjestetty kansanäänestystä isäntämaasopimukseen liittymisestä. Ruotsin parlamentissa yleisön joukosta protestoitiin sopimuksen hyväksymistä vastaan, niin voimakkaasti, että puhemies joutui kutsumaan saliin vartijat.¹

Isäntämaasopimuksen hyväksyminen merkitsee katastrofia Ruotsin ja Suomen turvallisuudelle. Kuitenkin Ruotsissa sopimus käsiteltiin eduskunnassa, mutta ei Suomessa, jossa ilmeisesti demokratia ei ulotu Nato-asioihin.

Ruotsin parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman (folkpartiet) katsoo isäntämaasopimuksen takeena erityisesti Venäjän mahdollista sotilaallista uhkaa vastaan.

– Venäjä on arvaamaton, ja Putin on arvaamaton. Venäjän asiantuntijoidemme mukaan Venäjä valmistautuu sotaan. Se tekee mobilisaatioharjoituksia, se tekee talousuudistuksia, se täyttää varastojaan. Elämme levottomia aikoja, sanoi Widman.

Widmanin olisi syytä huomata, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset lietsovat aggressioita ja ovat arvaamattomia, ei niinkään Venäjä, joka ei tule hyökkäämään länteen. Luonnollisesti Venäjän on valmistauduttava puolustukseen, jos sitä uhataan.

Historian mukaan viimeisten 300 vuoden aikana Venäjä ei ole kertaakaan hyökännyt Suomen kimppuun, paitsi silloin kuin Suomen hallitsija Ruotsi hyökkäsi ensin tai suuren eurooppalaisen sodan osana. Lisäksi täsmennän vielä, että toisessa maailmansodassa Neuvosto-Venäjä hyökkäsi Suomeen, mutta se tapahtui osana maailmanlaajuista konfliktia, ja sen kansainvälisiä myllerryksiä. Suotavaa olisi huomioida, että esimerkiksi USA:ta hallitsee se samainen eliitti, jonka lonkerot ulottuvat myös Venäjälle. Tästä kyllä löytyy todisteita, jos niitä joku haluaa.

 

Suomen isäntämaasopimuksella rikottiin perustuslakia

Valtavirtamedian mukaan Suomessa sopimus vahvistettiin presidentin ja hallituksen päätöksellä, koska sen ei katsottu tuovan merkittävää uutta, vaan kirjaavan vain jo noudatetut käytännöt.¹ Suomessa isäntämaasopimuksen allekirjoitti puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg Walesissa ilman eduskunnan käsittelyä. Suomen isäntämaasopimus Naton kanssa on perustuslainvastainen.

Muistamisen arvoista on, että isäntämaasopimus velvoittaa Suomen luovuttamaan kaikki satamat, lentokentät ja maa-alueensa Naton käyttöön kansainvälisen selkkauksen yhteydessä.²

Isäntämaasopimuksen (Host Nation Support, HNS-sopimus) tarkoituksena on turvata tehokas tuki Naton sotilaallisille operaatioille isäntämaan resursseja ja maa-alueita hyödyntäen.²

Päätavoitteena ei ole avustaa isäntämaan sotilasvoimaa, vaan mahdollistaa Naton sotilaallinen tehokkuus. Suomen kanssa solmittu isäntämaasopimus lisää Naton voimakkuutta tuntuvasti,² Suomen rajat ovat pitkät ja Pietari vain Lappeenrannasta vajaan 200 km päässä.

Isäntämaasopimus ei ole mikä tahansa sopimus, sillä se avaa Suomen ja Ruotsin satamat ja lentokentät sekä maaperän Naton käyttöön. Siten päinvastoin kuin valtamedia väittää, sopimuksessa on merkittävää uutta Suomelle. Isäntämaasopimus on uhkatekijä kansakunnan turvallisuudelle.

Huvittavaa on kuinka esimerkiksi silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi sopimuksen käsittelevän ainoastaan jotain luonnonkatastrofeja, kuten meteoriitteja.

Herää kysymys, että eikö sopimuksen luonnetta käsitetty, vai pimitettiinkö se tahallaan?

Se, että sopimusta ei käsitelty eduskunnassa, herättää kysymyksen sopimuksen laillisuudesta. Toisekseen sopimus sotii perustuslakia vastaan, sillä sopimusta ei ole edistetty Suomen perustuslain ja valtiojärjestyksen edellyttämällä tavalla⁴. Perustuslain mukaisesti sopimuksesta olisi pitänyt äänestää eduskunnassa, ja sen kannalla olisi pitänyt olla 5/6 kansanedustajista.

Valtiojärjestyksen laiminlyöminen voidaan tietyissä tapauksessa tulkita Rikoslain 13. luvun mukaisesti törkeäksi valtiorikokseksi⁴, mikäli rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö.

Vaikka puolustusvoimien komentaja Lindberg sai hallitukselta valtuudet sopimuksen allekirjoittamiseen, silti hallituksen toimenkuvaan ei kuulu lakien ja Suomea laillisesti sitovien sopimuksien hyväksyminen. Kuinka siis on laillisuuden laita?

Suomen hallitus on nyt vaarantanut Suomen turvallisuuden ja Suomalaisten hengen USA:n ja liittolaisten hyödyksi.

Huomioimisen arvoista on myös, että kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat Alexander Stubb, Petteri Orpo ja Elina Lepomäki eivät edellytä kansanäänestystä Nato-jäsenyyden tueksi.

Vaikka Naton Strategian laitos tiedottaa, että Nato tulee säilymään poliittis-sotilaallisena liittona, minkä keskeisiä tehtäviä ovat jäsenvaltioidensa alueen ja etujen kollektiivinen puolustaminen, ei tämä tiedonanto pidä paikkaansa. Naton puolustusliitto on vain globaalien pääomaimperialistien ja kansainvälisten pankkiirien etujen valvojana.

Viidettä artiklaa on sovellettu kerran – New Yorkiin ja Washingtoniin 11. syyskuuta 2001 kohdistetun hyökkäyksen jälkeen.  Viides artiklaa ei siis silloinkaan käytetty Naton yhteiseen operaatioon. Nato-maiden tuki Yhdysvalloille muodostui lähinnä symboliseksi, ainuttakaan jäsenmaataan Nato ei ole joutunut asein tai muuten puolustamaan.

Toki Nato on kunnostautunut valtioterroristina, jonka kaltaista toimintaa oli esimerkiksi Jugoslavian pommittaminen vuonna 1999. Niin muodoin Yhdysvallat ja osa Naton jäsenmaista on kunnostautunut valtioterrorismissa esimerkiksi poliittisessa Lähi-idässä.

 

Natoon lähentyminen mahdollisena kriisinä

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on reagoinut jyrkästi mahdolliseen Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Lavrovin mukaan Ruotsilla on oikeus päättää Natoon liittymisestään, eikä hän usko luultavana Nato-jäsenenä Ruotsin osoittavan aggressiivisuutta Venäjää kohtaan. Mutta, jos ruotsalainen sotilaskoneisto on Naton ylimmän johdon alaisuudessa, Venäjä ryhtyy luonnollisesti tarvittaviin sotilasteknisiin valmisteluihin pohjoisilla rajoillaan, koska rajan takana on sotilaallispoliittinen blokki, joka pitää Venäjää uhkana ja yrittää kaikin tavoin pitää Venäjän hallinnassa.³ Suomessa tähän Lavrovin lausuntoon pitäisi suhtautua hyvin vakavasti. Lavrovin reaktiota voitaisiin tulkita myös siten, että Ruotsin ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys nähtäisiin Venäjällä Itämerellä vallitsevan tilanteen oleellisena muutoksena. Tällöin Venäjän asevoimat pitäisivät jatkuvilla demonstraatioillaan väylät avoinna Pietarista Kaliningradiin.

Venäjä siis kokee uhkaavana Naton työntymisen rajoilleen saakka.

Naton, Yhdysvaltain ja Romanian edustajat ovat hiljattain vihkineet käyttöön Romaniaan rakennetun ohjuspuolustusaseman torstaina iltapäivällä. Aseman on rakentanut Yhdysvallat. Vastaava asema rakennetaan myös Puolaan. Venäjä tulkitsee Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisen Itä-Eurooppaan uhkana ja sotilaallisena ärsykkeenä. Sisältyvätkö ohjuskilpiohjelmat suunnitelmiin valmistautua suursotaan Irania ja kenties tiettyjä Itä-Aasian maita vastaan?

Konflikti

Ruotsin ja Suomen ei tarvitse olla Naton jäseniä ajautuakseen vaaraan siinä tilanteessa, jossa USA ja sen Nato liittolaiset osallistuvat esimerkiksi Baltian tai jonkin Itä-Euroopan aseelliseen konfliktiin. Naton uhkaama Venäjä olisi osa tätä kriisiä. Tuolloin hengenvaarallisen tilanteen muodostaa jo yksin isäntämaasopimus. Analysoikaamme sotilas-strategisesti tätä hypoteettista tilannetta, jossa Nato-joukot ovat Ruotsin ja Suomen maa-, vesi- ja ilmatilassa. Myös molemmissa maissa olisi sijoitettuna Nato-tukikohtia. Mitkä olisivat Venäjän reaktiot ja sodanjohdollinen puolustustaktiikka?

Kaliningrad on Venäjälle tärkeä jo siksi, että siellä toimii Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Venäjä ilmeisesti varmistaisi yllä kuvatussa konfliktissa avoimen reitin Pietarista Kaliningradiin. Estääkseen Naton sota-alusten etenemisen Itämerellä Tanskan suunnasta, Venäjän tulisi miehittää Ruotsin Gotlanti. Edelleen Venäjän puolustusvoimat eliminoisivat nopealla ja tehokkaalla iskulla Nato-maiden sotajoukot sekä tukikohdat Ruotsista ja Suomesta. Venäjän sotilasoperaatioon kuuluisi myös Suomen Lapin maakunnan osittainen miehitys pohjoisen rajan turvaamiseksi.

Luultavasti Venäjä ei miehittäisi Ruotsia ja Suomea kokonaisuudessaan, mutta se voisi muodostaa esimerkiksi Suomessa valvontalinjan akselilla Lieksa, Nurmes, Kajaani ja Oulu.

Tässä tilanteessa Yhdysvallat ja sen läntiset liittolaiset eivät antaisi sotilaallista apuaan Ruotsille ja Suomelle. Ensinnäkään Natolla ei ole omia sotilasjoukkoja, eikä sotakalustoa. Nato-jäsenmaiden osallistuminen sotilaallisiin operaatioihin perustuu vapaaehtoisuuteen. Yhdysvaltoja ja muita tiettyjä Nato-maita, ei kiinnosta Suomen, tai edes Ruotsin kohtalo, sillä globaalien talous- ja rahaimperiumien edunvalvojana Naton pyrkimykset palvelevat maailmanlaajuisia intressejä, jotka eivät palvele rauhaa ja hyvinvointia.

Toisekseen Yhdysvallat, eivät ryhdy sotimaan ydinasevaltio Venäjän kanssa, sillä näillä suurvalloilla ei ole keskenään mitään todellisia eturistiriitoja, vaikka Itämerellä ja sen tuntumassa puhkeaisi sotilaallisia konflikteja. Huomion arvoista on, että samat taloudelliset ja poliittiset voimat vaikuttavat sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä.

Yllä esitetyn sotilaallisen konfliktin jälkeen Nato-maista muodostunut delegaatio alkaisi pikaiset liennytykset Venäjän kanssa, mutta Suomi ja Ruotsi olisivat olleet uhreja tässä episodissa.

Kaikesta huolimatta niin Suomen, kuin myös Ruotsin tulisi pikaisesti irtisanoutua isäntämaasopimuksesta ja kiertää kaukaa maiden Nato jäsenyys.

Markku Juutinen

 

Lähteet

1. DN. Holmström, Mikael (25.5.2016). Ja till avtal med Nato; SS. (25.5.2016). Ruotsi hyväksyi isäntämaasopimuksen Naton kanssa – saliin piti kutsua vartijat.
2. Isäntämaa-asiakirja
3. HS. Hannula, Tommi (28.4.2016). Venäjän ulkoministeri DN:lle: ”Jos Ruotsi liittyy Natoon, ryhdymme toimiin rajoillamme”.
4. Suomen perustuslaki. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8P94; Rikoslaki 13. Luku. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L13