Sionistit ja palestiinalaisvastainen vihapuhe

 

 

 

1. ”Meidän juutalaisten ja vihollistemme välillä on valtava ero. Kyse ei ole vain kyvyistä, vaan myös moraalista, kulttuurista, omatunnosta ja ihmishengen pyhyydestä. Vihollisemme ovat tällä hetkellä naapureitamme, mutta hieman etäältä katsoessamme huomaamme, etteivät he kuulu maanosaamme, maailmaamme eivätkä edes samaan galaksiin kanssamme.” Israelin presidentti Moshe Katsav. The Jerusalem Post, toukokuun 10. 2001.

 

2. ”Palestiinalaiset ovat kuin krokotiileja. Mitä enemmän ruokit niitä, sitä nälkäisemmäksi ne muuttuvat.” Ehud Barak, tuolloinen Israelin pääministeri. Elokuun 28. 2000. Julkaistiin Jerusalem Postissa elokuun 30. päivä 2000.

 

3. ”(Palestiinalaiset ovat) kahdella jalalla kulkevia petoja.” Menahim Begin puheessaan Knessetille, julkaistu Amnon Kapelioukissa, ”Begin and the Beasts”. New Statesman, 25. kesäkuuta 1982.

 

4. ”Palestiinalaiset voitaisiin murskata kuin heinäsirkat (…) niiden päät voisi murskata kivenmurikoihin ja muureihin.” Israelin tuolloinen pääministeri puheessaan juutalaisille uudisasukkaille. Julkaistu New York Timesissä huhtikuun 1. 1988.

 

5. ”Kun olemme asuttaneet maan, ainut asia, mitä arabit voivat tehdä on juosta päättömästi karkuun kuin huumatut torakat lasipullossa.” Raphael Eitan, Israelin puolustusvoimien johtaja. Julkaistu New York Timesissä 14. huhtikuuta 1983.

 

6. ”Kuinka voisimme muka palauttaa miehittämämme alueet. Ei ole ketään, kenelle voisimme niitä luovuttaa.” Golda Maier, maaliskuun 8. 1969.

 

7. ”Ei ole olemassa mitään palestiinalaisia, eikä ole koskaan ollutkaan.” Golda Maier, Israelin pääministeri kesäkuun 15. 1969.

 

8. ”Tapasimme väittää, että kesäkuussa 1967 israelilaisia uhkasi kansanmurha ja että taistelimme selviytymisemme eteen. Tämä oli pelkkä valhe, joka kehitettiin sodan aikana ja sen jälkeen.” Israelilainen kenraali Matiyahu Peled, Ha’aretz, maaliskuun 19. 1972.

 

9. David Ben Gurion (Israelin ensimmäinen pääministeri): ”Jos olisin arabijohtaja, en ikinä allekirjoittaisi sopimusta Israelin kanssa. Se olisi vain tervettä järkeä, olemmehan varastaneet heiltä heidän maansa. Totuus on, että jumala on luvannut maan meille, mutta se ei tietenkään kelpaa selitykseksi arabeille. Jumalamme on meidän, ei heidän. Olemme kohdanneet antisemitismiä, natsit, Hitlerin ja Auschwitzin – mutta onko se arabien syytä? Me olemme varastaneet heiltä heidän maansa. Tietenkään he eivät tule hyväksymään sitä.” Julkaistu Nahumm Goldmannin lainaamana Le Paradoxxe Juif (Juutalainen paradoksi) -julkaisussa sivulla 121.

 

10. Ben Gurion 1948: ”Meidän on tehtävä kaikkemme, etteivät palestiinalaiset enää ikinä palaa takaisin.” ”Vanhat palestiinalaiset tulevat kuolemaan ja nuoret unohtamaan (alkuperäisen kotinsa).”

 

11. ”Meidän on tapettava kaikki palestiinalaiset elleivät he suostu elämään täällä orjinamme.” Tel Avivin pormestarin Sholomo Lahatin uudelleenvalitsemiskomitean johtaja Heilbrun Tel Avivissa lokakuussa 1983.

 

12. ”Aina kun teemme jotain, meitä varoitetaan, että Amerikka rankaisee meitä siitä (…) Painakaa mieleenne: On turha pelätä, että Yhdysvallat painostaisi Israelia. Me, juutalainen kansa, hallitsemme Amerikkaa ja myös amerikkalaiset tietävät sen.” Israelin pääministeri Ariel Sharon lokakuun 3. 2001. Kol Yisrael radio.

 

13. ”Voimme avoimesti julistaa, ettei arabeilla ole oikeutta asuttaa edes yhtä neliösenttiä Eretz Israelista (…) Ainut asia mitä he tulevat koskaan ymmärtämään on väkivalta. Tulemme käyttämään äärimmäistä väkivaltaa, kunnes palestiinalaiset matelevat nelinkontin jalkojemme juuressa.” Rafael Eitan, Israelin puolustusvoimien johtaja – Gad Becker, Yediot Ahronot. 13. huhtikuuta 1983. New York Times 14. huhtikuuta 1983.

 

14. ”Meidän on tehtävä kaikkemme, jotteivät (Palestiinalaiset pakolaiset) palaa tänne ikinä.” David Ben-Gurion päiväkirjassaan heinäkuun 18. 1948, Michael Bar Zoharin lainaamana teoksessa: Ben-Gurion: The Armed Prophet, Prentice-Hall, 1967, s. 157.

 

15. ”Meidän on valmistauduttava hyökkäyssotaan, jossa murskaamme Libanonin, Transjordanian ja Syyrian (…) Arabikoaltion heikko kohta on Libanon, jonka muslimihallinto on keinotekoinen ja siksi helppo murtaa. Sen tilalle tulee perustaa kristitty valtio (…) Kun tuhoamme Transjordanin puolustusvoimien arabilegioonien mahdin ja pommitamme Ammania, saamme tuhottua Transjordanian. Sitten Syyria kaatuu. Jos Egypti uskaltaa vielä vastustaa meitä, pommitamme Kairoa, Port Saidia ja Aleksandiraa.” Dan Ben-Gurion toukukuussa 1948 puolustusvoimien esikunnalle. Lainaus Michael Ben-Zoharin teoksesta: Ben-Gurion, A Biography, Delacorte, New York 1978.

 

16. ”Meidän on käytettävä hyödyksemme terroria, salamurhia, pelottelua, maa-alueiden haltuunottoa sekä tuhota kaikki sosiaalipalvelut häätääksemme arabit Galileasta.” Israel Koening, ”The Koening Memorandum”.

 

17. ”Juutalaiskylät rakennettiin entisten arabikylien paikalle. Harva edes tietää vanhojen arabikylien nimiä, eikä ihme, sillä vanhat maantieteenkirjat ovat kadonneet. Niin kylät kuin kirjat ovat kadonneet. Nahlal rakennettiin Mahlulin paikalle, Kibbutz Gvat Jibtan paikalle, Kibbutz Sarid Huneifisin paikalle ja Kefar Yehushua Tal al-Shumanin paikalle. Menipä maassamme minne tahansa, on siellä aina ennen asunut jokin arabiyhteisö.” Moshe Dayan, osoitettu: Technion, Haifa. Julkaistu Haaretz’ssa huhtikuun 4. 1969.

 

18. ”Kävelimme yhdessä ulkona, Ben-Gurion oli mukanamme. Allon kysyi uudelleen, mitä palestiinalaisille olisi tehtävä. Ben-Gurion huitaisi kädellään osoittaakseen, että heidät kaikki olisi ajettava pois.” Yitzhak Rabin, vuotanut versio Rabinin muistelmista, julkaistu New York Timesissä lokakuun 23. 1979.

 

19. Rabinin kuvaus Lod’n valtauksesta sunnitelma Dalet’n toteuduttua: ”Meidän on alennettava koko arabikansa metsureiksi ja tarjoilijoiksi.” Uri Lubrani, PM Ben-Gurionin erikoisneuvonantaja arabikysymyksissä, 1960. Lainaus Sabri Jiryas’n teoksesta ”The Arabs in Israel”.

 

20. ”Jotkut uskovat, että suurtakin määrää ei-juutalaisia on helpointa valvoa, kun he elävät rajojemme sisällä. Toiset taas ajattelevat päin vastoin: on helpompi vakoilla naapuria kuin vuokralaista. Minä pidän jälkimmäistä väitettä uskottavampana.  Tahdon myös lisätä, että meidän on suojeltava valtiota, joka on luonteeltaan nimen omaan juutalainen. Tällöin ei-juutalaisia voi olla rajojemme sisällä vain noin 15 % koko väestöstä. Tulin tähän perustavanlaatuiseen johtopäätökseen jo 1940 ja tämä on merkitty päiväkirjaani.” Joseph Weitz, johtajana järjestössä The Jewish Agency’s Colonization Department. Uri Davisin teoksesta: Israel: An Apartheid State s. 5.

 

21. ”Kaikkien meidän on siirrettävä, litistettävä ja vallattava mahdollisimman monta mäenharjaa, sillä kaikki minkä valloitamme nyt, tulee pysymään hallussamme. Ja kaikki mitä emme valloita, menee vihollisillemme.” Ariel Sharon, Israelin ulkoministeri puheessaan ääripuolue Tsomet’n militanteille, Agence France Presse, marraskuun 15. 1998.

 

22. ”Israelilaisjohtajien vastuulla on selittää kansalle, selvästi ja kaartelematta, muutamia tosiasioita, jotka tuppaavat ajan myötä unohtumaan. Ensimmäinen niistä on, että ei ole olemassa sionismia, kolonisaatiota eikä juutalaisvaltiota ilman arabien pakkosiirtämistä ja heidän asuinmaidensa pakkolunastusta.” Yoram Bar Porath, Yediot Aahronot, heinäkuun 14. 1972.

 

23. ”Ajakaa köyhä (arabi-) kansa pois maasta epäämältä heiltä työpaikat (…) Niin maa-alueiden pakkolunastus kuin köyhien häätäminen on hoidettava huomaamattomasti ja harkiten.” Theodore Herzl, World Zionist Organizationin perustaja, kommentoidessaan Palestiinan arabeja. Complete Diaries, kesäkuun 12. 1895.

 

24. ”Yhden juutalaisen kynsi on arvokkaampi kuin miljoona arabia.” Rabbi Yacoon Perrin, helmikuun 27. 1994. (Lähde: New York Times, helmikuun 28. 1994. s. 1)

 

25. ”Me juutalaiset olemme tuhoajia ja me pysymme tuhoajina. Muut eivät kykene koskaan täyttämään tarpeitamme ja vaatimuksiamme. Tulemme aina tuhoamaan, sillä haluamme omistaa tämän maailman.” (Juutalaiskirjailija Maurice Samuelsin teoksesta You Gentiles, s. 155)

 

26. ”Tulemme rakentamaan maailmanvaltion, haluttiin sitä tai ei. Kysymys onkin enää siitä, rakennetaanko se voimakeinoin vai yhteisymmärryksessä.” (Juutalaispankkiiri Paul Warburg helmikuun 17. 1950 puheessaan Yhdysvaltain senaatille)

 

27. ”Tulemme valloittamaan Palestiinan, pidettiin siitä tai ei (…) Voitte joko vauhdittaa tai hidastaa valloitusta. Muiden kannalta on kuitenkin parempi auttaa meitä, jottemme siirry rakentavasta keskustelusta hyökkäyskannalle. Se tarkoittaisi maailmanvallankumousta.” (Chaim Weizmann, julkaisussa Judische Rundschau, nro 4.  1920)

 

28. ”Rotumme on herrarotu. Olemme tämän planeetan jumalat. Eroamme yhtä paljon meitä alemmista roduista kuin ne eroavat hyönteisistä. Itse asiassa meihin verrattuna muut rodut ovat petoja ja eläimiä – parhaimmillankin karjaa. Muut rodut ovat ulostetta ihmishahmossa. Meidän tehtävämme on hallita alempia rotuja. Maallista valtakuntaamme tulee hallitsemaan suuri johtaja rautaisella otteella. Massat tulevat nuolemaan varpaitamme ja palvelemaan orjinamme.” Israelin pääministeri Menachem Begin puheessaan Knessetille (Israelin parlamentille); lainaus Amnon Kapelioukin teoksesta ”Begin and the Beasts”, New Statesman, kesäkuun 25. 1982.

 

29. ”Kärsivätkö pahat ihmiset maailmassamme? He metsästävät ja syövät kenet tahansa he haluavat. He eivät kärsi ruoansulatushäiriöistä eikä taivaan valtakunta rankaise heitä. Menin Israeliin ja liityin heihin. Ehkä sen seurauksena maailma alkaa pelkäämään meitä sen sijaan, että se vain säälisi. Ehkä muut kansat alkavat vapista ja pelätä hulluuttamme sen sijaan, että ihailisivat jalouttamme. Vapiskoot! Kutsukoot meitä hulluksi valtioksi! Heidän on hyvä ymmärtää, että olemme julma maa, vaarallinen ympäristöllemme, epänormaali. Saatamme villiintyä ja saatamme ohimennen aloittaa kolmannen maailmansodan. Saatamme raivoissamme polttaa Lähi-Idän öljykentät. Vaikka vakuuttaisitkin minut siitä, että nykyinen sota on likaista ja moraalitonta, en välitä. Tulemme aloittamaan lisää sotia ja tappamaan ja tuhoamaan lisää. Ja se on selvästi sen arvoista: sotamme on tehnyt meistä epäsuositumman sivistyneessä maailmassa. Emme enää joudu kuuntelemaan hölynpölyä ”juutalaisesta moraalista” tai ainutlaatuisesta kansasta, joka on valonpilkahdus kansojen keskellä. Ei enää ainutlaatuisuutta, ei hyvyyttä, ei valoa. Ja hyvä niin.” Entinen pääministeri Arieln Sharon.

 

30. ”Moderni maailma on juutalainen maailma, ja etenkin 1900-luku on juutalainen vuosisata.” Yuri Slezkine, historian professori Kalifornian yliopistossa Berkleyssä. ”The Jewish Century”; Princeton University Press

 

31. Olen huolissanni ja peloissani asevoimiemme johtajien ahdaskatseisuudesta ja lyhytnäköisyydestä. He vaikuttavat ajattelevan, että Israelin valtion on suorastaan pakko pelata maailmanpolitiikkaa viidakon säännöillä (…) Olemme lavastaneet suuren joukon välikohtauksia ja provosoineet lukemattomia yhteenottoja.” Moshe Sharett’n päiväkirjoista.

 

32. Juutalaisesseisti Achad Ha-Am vierailtuaan Palestiinassa 1891: ”Ulkomailla uskotaan että Israel on lähes tyhjä maa; täällä ei uskota kasvavan mitään, ja maan omistamisesta kiinnostuneet voivat vain tulla tänne ja ostaa mitä tahtovat. Todellisuus on täysin eri. On vaikea löytää mistään viljelykelpoista maata, jota ei viljeltäisi jo.”

 

33. Balfourin julistus paroni Rotchildille marraskuun 2. 1917: ”Hänen majesteettinsa hallitus kannattaa ajatusta juutalaisvaltion perustamisesta Palestiinaan. Tulemme käyttämään kaikki voimavaramme rakentaaksemme juutalaisvaltion. On ymmärrettävä, ettei mikään saa loukata Palestiinassa asuvien ei-juutalaisten oikeutta uskontoonsa ja kansalaisoikeuksiinsa kuten ei myöskään juutalaisten poliittista asemaa missään muussa maassa.”

 

34. Lordi Sydenham, Hansard, House of Lords, 21. kesäkuuta 1922: ”Jos myönnämme väitteet vuosituhansien takaisista valloituksista, koko maailma tulee järkkymään.”

 

35. Vladimir Jabotinsky, The Iron Wall, 1923: ”Sionistinen uudisasutus on joko peruttava tai sitten se on toteutettava vastoin alkuperäiskansojen tahtoa. Uudisasuttaminen onkin turvattava paikallisista kansoista riippumattomalla voimalla – rautamuurilla, joka kykenee vastustamaan alkuperäiskansojen vastarintaa. Tämä on lähestymistapamme arabikysymykseen…”

 

36. Vladimir Jabotinsky, Revisionist Zionism -järjestön (Likudin edeltäjä) perustaja, The Iron Wall, 1923: ”Vapaaehtoista sovintoa arabien kanssa ei ole eikä tule. Jos aikoo asuttaa maan, joka on jo asutettu, on sinne perustettava sotilastukikohta. Jos se ei käy, voi unohtaa koko asuttamisen. Ilman asevoimia, joka on valmis fyysisesti murskaamaan asuttamisen vastustajat, asuttaminen on mahdontonta. Ei vaikeaa, ei vaarallista, vaan MAHDOTONTA! Sionismi on uudisasuttajien seikkailu, joka joko menestyy tai epäonnistuu riippuen asevoimista. On tärkeä osata puhua hepreaa, mutta -ikävä kyllä- vielä tärkeämpää on osata ampua. Muuten kolonisaatioleikin voi lopettaa heti alkuunsa.

 

37. ”Meidän on ajettava arabit pois ja otettava heidän paikkansa.” David Ben Gurion, Israelin tuleva pääministeri, 1937, lainaus teoksesta Ben Gurion and the Palestine Arabs, Oxford University Press, 1985.

 

38. ”On selvää, ettei tässä maassa ole tilaa molemmille kansoille. Emme tule saavuttamaan tavoitteitamme, mikäli arabit jatkavat eloaan pienessä maassamme. Ei ole muuta keinoa kuin siirtää arabit täältä naapurimaihin – kaikki arabit. Yhtään heimoa tai kylää ei saa jäädä jäljelle.” Joseph Weitz, Jewish Agency’s Colonization Departmentin johtaja, 1940. Lainaus teoksesta A Solution to the Refugee Problem.

 

39. ”…jos ihmiset tottuvat suureen lukumäärään ja me joudumme hyväksymään pakolaisten paluun voimme joutua vaikeaan tilanteeseen: kuinka vakuuttaa maailma siitä, etteivät kaikki tänne haluavat ole alun perin edes asuneet Israelin alueella. Paluumuuttajien määrä on minimoitava, ei päinvastoin.” Israelilainen virkamies Arthur Lourie kirjeessään Israelin ulkoministeriön Walter Eytanille. Lainaus Benny Morris’n teoksesta The Birth of the Palestinian Refugee Problem, 1947-49, s. 297.

 

40. (sama kuin 15.)

 

41. ”Libanoniin on saatava kristitty valtiojärjestys. Sen eteläisen rajan on oltava Litani-joella. Teemme liiton sen kanssa. Kun murskaamme arabilegioona-armeijan ja pommitamme Ammania, tuhoamme myös Transjordanian. Sitten Syyria kaatuu. Jos Egypti uskaltaa vielä taistella, pommitamme Port Saidia, Aleksandriaa ja Kairoa. Näin lopetamme sodan ja maksamme esi-isiemme kalavelat Egyptin, Assyrian ja Aramin kanssa.” David Ben-Gurion, eräs Israelin perustajista.1948

 

42. ”Eräs hirvittävimmistä aikamme poliittisista ilmiöistä Israelin tuoreessa valtiossa on uuden Herut-puolueen nousu. Sen järjestörakenne, toimintatavat, poliittinen filosofia ja yhteiskunnallinen sanoma muistuttavat läheisesti fasistipuolueita.” Alber Einstein, Hanna Arendt ja muutamat muut amerikanjuutalaiset kirjeessään New York Timesille. Menachem Begin ja Yitzhak Shamir kuuluivat molemmat puolueeseen ja heistä kummastakin tuli pääministereitä.

 

43. ”On myönnettävä, ettei Israel ole syytön eikä armollinen. Luomalla Israelin me juutalaiset olemme syyllistyneet samaan, minkä uhriksi olemme itse historiassa joutuneet: pakolaiskansan ajamiseen pois kotoaan.” Juutalaisfilosofi Martin Buber käsitteli kirjeessään maaliskuussa 1949 pääministeri Ben Gurionille Israelin moraalia ja sen tapaa kohdella arabipakolaisia.

 

44. ”On kansan vastuu varautua sotaan. On kuitenkin Israelin armeijan vastuu taistella perimmäisimmän päämäärämme puolesta: Israelin valtakunnan.” Israelin puolustus- ja ulkoministeri Moshe Dayan radiossa helmikuun 12. 1952.

 

45. ”Kun me (profeetallisen juutalaisuuden kannattajat) palasimme Palestiinaan (…) valtaosa juutalaisista toteutti mieluummin Hitlerin kuin meidän oppejamme.” Martin Buber New Yorkissa, Jewish Newsletter, kesäkuun 2. 1958.

 

46. ”Jos yleisistunto äänestäisi 121:lla äänellä yhtä vastaan sen puolesta, että Israel luovuttaisi kesäkuun 1967 jälkeen valtaamansa alueet, ei Israel noudattaisi päätöstä.” Aba Eban, Israelin ulkoministeri New York Timesissä kesäkuun 19. 1967.

 

47. ”Hitlerin lainsäädännöllinen valta perustui valtuuslakiin. Laki säädettiin sääntöjen mukaisesti valtiopäivillä ja se mahdollisti, että Führer liittolaisineen voisi olla mitä ikinä halusi. Laki oikeutti häntä tekemään sitovia päätöksiä. Täysin vastaava laki säädettiin Israelin parlamentissa 1967 valloitusretken jälkeen. Se takasi Israelin johtajille liittolaisineen Hitlerin vallan, jota he ovatkin käyttäneet hänen jalanjäljissään.” Tohtori Israel Shahak, Israeli League of Human and Civil Rightsin johtaja tuomitsee maan puolustusvoimien kasvaneen valta-aseman 1967 sodan jälkeen.

 

48. ”Suur-Israel on ainu vaihtoehto, ja sen on sisällytettävä vähintään kaikki maa-alueet Jordan-joesta länteen. Siellä ei saa asua arabeja. Tästä ei voida neuvotella. Emme saa jättää jäljelle yhtään kylää tai heimoa.” Joseph Weitz, Jewish National Fundin johtaja, tammikuun 5. 1973.

 

49. ”Juutalaisen ja ei-juutalaisen veri eivät ole samanlaista.” Israelilaisrabbi Yitzhak Ginsburg perustellessaan Jerusalem Postissa kesäkuun 19. 1989 väitettä, ettei tappo ole murha, mikäli uhri on ei-juutalainen.

 

50. ”Israelin olisi pitänyt käyttää tilaisuutta hyväksi, kun maailma kauhisteli Kiinan hallituksen verisiä hyökkäyksiä mielenosoittajien kimppuun. Olisimme voineet tuolloin järjestää jättimäisiä arabien karkoitusoperaatioita pois maastamme.” Entinen pääministeri Benyamin Netanyahu puheessaan Bar Ilanin yliopiston opiskelijoille. Lainaus Hotam-lehdestä marraskuun 24. 1989.

 

51. ”Liikkeemme vanhat johtajat antoivat selvän käskyn turvata suur-Israel mereltä Jordan-joelle tulevien juutalaissukupolvien joukkomaahanmuuton alueeksi sekä maaksi, jossa kaikki juutalaiset voivat asua.” Entinen pääministeri Yitzhak Shamir puheessaan entisille Likud-johtajille Tel Avivissa marraskuussa 1990. Jerusalem Domestic Radio Service.

 

52. ”Jos uskoisimme, että 200:n palestiinalaisen sijaan 2000:n tappaminen lopettaisi taistelut, käyttäisimme paljon nykyistä enemmän voimaa.” Israelin pääministeri Ehud Barak. Associated Press, marraskuun 16. 2000.

 

53. ”Suosittelen teitä korjaamaan käsityksiäsi ’suur-Palestiinan ohjelmasta’ ennen kuin on liian myöhäistä. (…) Basle-ohjelman täytyy sisältää joko sanat ”suur-Palestiina” tai ”Palesiina ja sen naapurivaltiot”, muuten sen on hölynpölyä. Kymmenen miljoonaa juutalaista ei mahdu 25 000 neliökilometrin alueelle (…) Nykyinen Palestiinan kartta on brittien sanelema. Juutalaisilla on aivan eri kartta, jonka toteutuminen on niin nuorten kuin vanhojen vastuulla: siinä juutalaisvaltio yltää Niililtä Eufrat-joelle.” Ben Gurion: 1899 David Triestsch kirjoituksessan Herzl’lle.

 

54. ”Ónko yksikään kansa luovuttanut asuinalueitaan vapaasta tahdostaan? Myöskään Palestiinan arabit eivät aio luopua kodeistaan ilman väkivaltaa.” Sionistiterroristi Vladimir Jabotinsky. Maxime Rodinsonin lainaus teoksessa Peuple Juif ou Problem Juif.

 

Tahdoimme kiivaasti olla kolonialistinen yhteiskunta; rikoimme tietoisesti kansainvälisiä sopimuksia, pakkolunastimme maata, siirsimme uudisasukkaita Israelista valloitetuille alueille, varastimme ja pyrimme oikeuttamaan tämän kaiken. Koska tahdoimme intohimoisesti pitää kiinni valtaamistamme alueista, kehitimme kaksi erillistä oikeusjärjestelmää: Yhden, edistyksellisen ja liberaalin Israelia varten ja toisen, raa’an ja epäoikeudenmukaisen, valloitettuja alueita varten. Perustimme siis apartheidyhteiskunnan valloitetuilla alueilla heti ne miehitettyämme. Sama hyökkäävä hallinto on yhä olemassa.

(Michael Ben-Yair, 3. maaliskuuta 2002)

 

”Ei ole kovin uskottavaa, kun vahva ja paikkansa vakiinnuttanut valtio syyttää vainoamaansa kansaa siitä, että se rikkoo lakia saadakseen oikeutta.”

(Shlomo Ben-Ami, 2000)

 

”Teemme heistä pastramivoileivän (…) Miehitämme yhden juutalaisen kaistan halkaisemaan Palestiinan, sitten toisen kaistan länsirannan halki. 25 vuodessa kukaan, ei YK eikä Yhdysvallatkaan, kykene estämään leviämistämme.”

(Ariel Sharon, 1973)

 

”Täällä Yhdysvalloissa ihmisiä pelottaa puhua ”väärin” tietyistä asioista, sillä juutalainen lobbausjärjestelmä on hyvin voimakas. Mitä sitten? Hyvän tähden, tämä on Jumalan maailma! Elämme maailmankaikkeudessa, jossa moraalin tulisi päteä. Apartheidjärjestelmä oli hyvin voimakas, mutta sitä ei enää ole. Hitler, Mussolini, Stalin, Pinochet, Milosevic ja Idi Amin olivat kaikki voimakkaita, mutta he kaatuivat. Epäoikeudenmukaisuus ja vaino eivät tule koskaan voittamaan. Kaikkien voimakkaiden tulee muistaa, että Jumala tekee heille lakmustestin: Kuinka kohtelet köyhiä, nälkäisiä ja osattomia? Sen perusteella Jumala määrittää tuomionsa. Meidän tulisi kutsua Israelin hallitus ja palestiinalaiset koolle ja sanoa: rauha on mahdollista, oikeudenmukaisuudelle perustuva rauha on mahdollista. Tulemme tekemään kaikkemme auttaaksemme teitä rauhanpyrkimyksissä, sillä se on Jumalan unelma, ja te tulette elämään rauhassa veljinä ja siskoina.”

(Desmond Tutu, huhtikuussa 2002)

 

”Ei ole yhtä tapaa murhata tai suorittaa kansanmurha. Kirjailija YL Peretz kirjoitti ”hurskaasta kissasta”, joka ei tappaessaan vuodata verta, vaan ainoastaan tukehduttaa uhrinsa. Israelin hallitus vuodattaa verta ja tukehduttaa vihollisensa asevoimillaan ja tuhonvimmallaan. Koska olemme kuitenkin hurskastelijoita ja keskitymme itserakkaasti ”juutalaiseen etiikkaamme”, olemme koko ajan mainostamassa kuinka kauniisti lääkärimme hoitavat palestiinalaisia uhrejamme sairaaloissamme. Emme kuitenkaan mainosta sitä, moniko palestiinalaisista teloitetaan kylmäverisesti kodeissaan. Kyse ei siis vielä ole kansanmurhasta sanan karmivassa ja ainutlaatuisessa merkityksessä, kuten meidän kansamme sen joutui aikoinaan kärsimään. Ja kuten eräs viisaista kenraaleistamme muistutti, ei meillä ole polttouuneja tai kaasukammioita. Onko kaikki polttouuneja ja kaasukammioita vähäisempi sallittua ”juutalaisessa etiikassa”? Onko kenraali koskaan kuullut kokonaisen kansan ihmettelevän sitä, mitä sen nimissä tehdään?”

(Shulamit Aloni, maaliskuussa 2003)

 

”Yhdysvallat on sitoutunut täydellisesti ja ilman kompromisseja Israelin turvallisuuden ylläpitämiseksi. Yhdysvallat tukee myös täydellisesti sitä, että Israel itse päättää siitä, miten se tehokkaimmin varmistaa turvallisuutensa. Se on Israelin etuoikeus. Hyväksymme sen. Kannatamme sitä. Mitä ikinä Israel päättääkin tehdä, se ei voi, eikä koskaan tule muuttamaan meidän raudanlujaa tahtoamme turvata sen olemassaolo.”

(Al Gore, 18. toukokuuta 2000)

 

”Vierailin ensimmäisen kerran Israelissa 2000. Vaikken koskaan aiemmin ollutkaan käynyt siellä, tuli minulle tunne, että olin palannut kotiin. Tunnen syvää kunnioitusta Israelia kohtaan. Olen aina ihaillut valtion historiaa, sekä sen perustajien kovuutta ja päättäväisyyttä. Olen myös presbyteeripapin tytär ja lapsena kuulin liikuttavia tarinoita Pyhästä Maasta. Ne merkitsevät minulle paljon. Kun ensimmäistä kertaa vierailin Jerusalemin historiallisissa kohteissa, oli se minulle syvällinen henkinen kokemus.”

(Condolezza Rice, toukokuussa 2003)

 

”Ei epäilystäkään, Amerikan Yhdysvallat tukee Israelia myös siksi, että on kansallisten etujemme mukaista tukea Israelia.”

(Nancy Pelosi, huhtikuun 1. 2003)

 

”Olen oppinut, ettei meidän aikanamme Israelia pystytä hallitsemaan ilman petosta ja vaaratilanteita.”

(Moshe Shertok 50-luvulla)

 

”Lähestykäämme miehitetyn Palestiinan pakolaisia ja kertokaamme heille, että meillä on ratkaisu: jatkakaa koiramaista elämäänne ja kaikki jotka tahtovat häipyä, voivat. Seuratkaamme, mihin tämä johtaa. Viidessä vuodessa meillä voi olla 200 000 kansalaista vähemmän. Sillä on suuri merkitys.”

(Moshe Dayan, syyskuussa 1967)

 

”Jumala siunatkoon teitä. Jumala siunatkoon etulinjoissa palvelevia miehiämme ja naisiamme. Jumala siunatkoon erityistä ystävyyssuhdetta Yhdysvaltojen ja Israelin välillä.”

(Nancy Pelosi, huhtikun 1. 2003)

 

”Meidän on aika kohdata tosiasiat (…) Poliittisesti me olemme hyökkääjät ja he puolustavat itseään (…) Tämä maa on heidän, koska he asuttivat sen, kun me puolestamme vain tulimme tänne. Heidän silmissään me tahdomme riistää heiltä heidän maansa (…) Arabiterrorismin takana on liike, joka voi olla primitiivinen, mutta siltä ei puutu idealismia ja uhrimieltä.”

(David Ben-Gurion, 1983)

 

”On äärimmäisen kaksinaismoralistista, että israelilaiset ihmettelevät suureen ääneen, mikseivät palestiinalaiset omaksu väkivallatonta strategiaa. Yksi tärkeä syy tälle on, että aina kun palestiinalaiset ovat niin tehneet, Israel on vainonnut heitä raa’asti.”

(Norman G. Finkelstein, syyskuun 11. 2003)

 

”Luvattu maa ulottuu Niililtä Eufrat-joelle. Siihen kuuluu osia Syyriasta ja Libanonista.”

(Yehudah Leib Fischmann, 1947)

 

”Me tulemme hallitsemaan säälimätöntä maata Jordanjoelta Välimerelle. Sen rinnalla Etelä-Afrikan apartheidkin kalpenee.”

(Yigal Bronner, 17. syyskuuta 2003)

 

”Palestiina kuuluu arabeille kuten Englanti kuuluu englantilaisille ja Ranska ranskalaisille. On väärin ja epäinhimillistä päästää juutalaisia arabien kimppuun. Mikään moraali ei oikeuta sitä, mitä Palestiinassa nykyään tapahtuu. Olisi rikos ihmisyyttä vastaan alistaa ylpeät arabit, jotta Palestiina voitaisiin antaa juutalaisille joko osaksi tai kokonaan omaksi kansalliseksi kodiksi. Olisi paljon kunniallisempaa vain vaatia juutalaisten oikeudenmukaista kohtelua olivatpa he syntyneet missä tahansa, mihin tahansa perheeseen. Ranskassa syntyneet juutalaiset ovat ranskalaisia, sikäli kun ranskassa syntyneet kristityt ovat ranskalaisia.”

(Mahatma Gandhi, 26. marraskuuta 1938)

 

”Sharonilla on selvä suunnitelma: varjella suur-Israelia, välttää minkään alueen palauttamista ja varmistaa, että siirtokunnat pysyvät. Kaikki muu on taktikointia.”

(Aluf Benn, 18. syyskuuta 2003)

 

”Israelin arabeilla (…) ei ole oikeutta palvella maan puolustusvoimissa, mennä naimisiin juutalaisen kanssa tai edes opiskella enemmistökielellä.”

(Amnon Rubinstein, 18. syyskuuta 2003)

 

”Elämme surkeasti epäonnistuneessa todellisuudessa (…) epäoikeudenmukainen valtio ei voi selvitä. Vaikka arabit kumartelisivat ja nieleskelisivät häpeäänsä ja vihaansa ikuisesti, ei järjestelmä siltikään toimisi. Sionismin rakenteet ovat sortumispisteessä kuin halpa jerusalemilainen häähalli.”

(Avraham Burg, 15. syyskuuta 2003)

 

”Israel ei välitä palestiinalaisten lapsista. Sen ei siis tulisi olla yllättynyt, kun nämä täyttyvät vihasta ja räjäyttävät itsensä Israelin todellisuutta pakoilevissa kaupunginkeskustoissa. He siirtyvät Allahin huomaan vapaa-ajanviettoalueillamme, sillä heidän oma elämänsä on yhtä kidutusta. He pirskottavat vertansa ravintoloissamme pilatakseen ruokahalumme; heidän omat lapsensa ja vanhempansa kotona ovat nälkäisiä ja nöyryytettyjä.”

(Avraham Burg, 15. syyskuuta 2003)

 

”Jordanin ja välimeren välillä ei asu enää selkeää juutalaisenemmistöä. Siksi, kansalaiset, koko alueen pitäminen ei onnistu ilman, että siitä maksetaan tietty hinta. Emme voi talloa palestiinalaisenemmistöä israelilaissaappaillamme ja väittää samalla, että olemme ainut demokratia Lähi-Idässä. Demokratiaa ei ole, ellei ole yhdenvertaisia oikeuksia kaikille asukkaille, niin arabeille kuin juutalaisille. Emme voi pitää hallussa nykyisiä alueitamme ja ylläpitää juutalaisenemmistöä maailman ainoassa juutalaisvaltiossa.”

(Avraham Burg, 15. syyskuuta 2003)

 

”Tahdotko demokratiaa? Se ei tuota ongelmia. Silloin on joko luovuttava Suur-Israel -unelmista siirtokuntineen ja etuvartioasemineen – tai sitten annettava yhtäläiset äänestys- ja kansalaisuusoikeudet kaikille, myös arabeille. Lopputulos on tietysti, että vastustuksesta huolimatta meidän rinnallemme syntyy viimein palestiinalaisvaltio äänestyskopeista käsin. Pääministerin tulisi esittää vaihtoehdot selväsanaisesti: Joko juutalaista rasismia tai demokratiaa. Joko siirtokuntia tai toivoa – molemmille kansoille.”

(Avraham Burg, 15. syyskuuta 2003)

 

”Britit kertoivat meille, että alueellame on muutamia satoja mustaihoisia (’kushim’), jotka ovat käytännössä arvottomia.”

(Chaim Weizmann, 1917)

 

”Meidän täytyy hienovaraisesti pakkolunastaa kaikki yksityiset alueet, jotka jäävät meille osoitetun valtion rajojen sisälle. Meidän täytyy houkutella maamme köyhät vähemmistöt häipymään hankkimailla heille töitä ulkomailta – samalla estäen heidän työllistymisensä täällä. Maidenomistajat eivät koskaan siirry puolellemme. Sekä pakkolunastus että köyhien häätäminen on suoritettava varovaisesti ja vaivihkaa. Annetaan kiinteistöjen ja maiden omistajien uskoa, että he kykenevät naruttamaan meitä ja myymään omaisuuttaan paljon niiden arvoa kalliimmalla. Me nimittäin emme tule myymään heille mitään takaisin.”

(Theodore Herzl, 12. kesäkuuta 1895)

 

”Sharonin hallitus käyttää hyväkseen israelilaisten huolta turvallisuudesta  ja enemmistön tahtoa poliittisesta erottelusta palestiinalaisiin nähden. Hallitus rakentaa näin muurijärjestelmää, joka ei kuitenkaan kykene toteuttamaan erottelua, joka ei vedä toimivia rajoja ja joka ei todella takaa turvallisuutta. Hallituksen rakentama muuri on hyvin tyypillinen, laskelmoitu ”sharonilainen” huijaus. Muurien rooli ei ole tavanomainen. Ne toimivat Israelin miehityspolitiikan monimutkaisen kontrollijärjestelmän rakennuspalikoina. Ne kuuluvat samaan yhtälöön teiden, tiesulkujen, siirtokuntien, ulkonaliikkumiskieltojen, lakkautusten ja raa’an aseellisen voimankäytön kanssa. Sharon pyrkii muureja rakennuttamalla vakiinnuttamaan valtansa alueilla, jotka miehitettiin 1967. Muurit ovat viimeinen naula palestiinalaisvaltion arkkuun. Noin puolentoista vuoden päästä todellisuus on jo hyvin toisenlainen: Raaka valtio, jonka aitaukset levittäytyvät jordanjoelta välimerelle.”

(Yigal Bronner, 23. syyskuuta 2003)

 

”Israelin on oltava kuin raivotautinen koira – liian vaarallinen, jotta sen toimintaan uskaltaisi puuttua.”

(Moshe Dayan)

 

”Miettikäämme Jeniniä ja Varsovaa. Molemmissa tapauksissa länsimaiset demokratiat katsoivat vierestä teurastamista eivätkä tehneet mitään. He olivat kauhuissaan, mutteivät tahtoneet toimia. Mutta toisin kuin Varsovan tapauksessa, kukaan ei voi tänään sanoa, etteikö hän tietäisi mitä Jeninissä tapahtuu.”

(Jemas Petras, huhtikuu 2002)

 

”Palestiinan tapauksessa emme kannata ajatusta siitä, että nykyisten asukkaiden mielipiteitä ryhdyttäisiin kuuntelemaan. Neljä suurvaltaa vannovat sionismin nimiin. Sionismi, olipa se oikein tai väärin, hyvä tai paha aate, pohjautuu ikivanhaan perinteeseen sekä nykyisiin tarpeisiin ja tulevaisuuden unelmiin. Ne ovat paljon arvokkaampia ja perustavampia tuntemuksia kuin 700 000 aluetta nykyisin asuttavan arabin tahto.”

(Arthur James Balfour, 11. elokuuta 1919)

 

”Ei ole hirmuhallitusta – Kolumbia, Guatemala, Uruguay, Argentiina ja Chile sotilasvallan alla, Burma, Taiwan, Zaire, Liberia, Kongo, Sierra Leone – jolla ei olisi huomattavaa sotilassidettä Israeliin. Israelilaiset asekauppiaat toimivat palkkatappajina. (Manuel) Noriegan takana oli Michael Harani, israelilainen, joka pääsi pois Panamasta. Israelilaiset palkkatappajat Sierra Leonessa kiertävät YK:n veritimanttiboikotteja aivan kuten Angolassakin. Israel teki tiivistä yhteistyötä apartheidin aikaisen Etelä-Afrikan kanssa.”

(Jeff Halper, 20. syyskuuta 2003)

 

”Israelista on tullut myös tärkein amerikkalaisen asetuotannon aliurakoitsija. Viime vuonna Israel allekirjoitti sopimuksen Kiinan armeijan kouluttamisesta ja varustamisesta. Se teki myös miljardien dollarien sopimuksen Intian armeijan kouluttamisesta ja varustamisesta. Millä se varustelee niitä? Amerikkalaisilla aseilla.”

(Jeff Halper, 20. syyskuuta 2003)

 

”Kun AIPAC markkinoi Israelia kongressille, se ei tee sitä vetoamalla ”juutalaiskristillisyyteen” tai ”Lähi-Idän ainoaan demokratiaan”, kuten se tekee suuren yleisön edessä. Sen sijaan AIPAC vetoaa tällöin Yhdysvaltojen teollisuuden tiukkoihin Israelin-siteisiin. Lisäksi se vetoaa puolustusvoimiin sekä siihen kuinka paljon asevoimien tutkijoita ja asevarustelusta työnsä puolesta riippuvaisia ihmisiä asuu Yhdysvalloissa. Näin he osoittavat kuinka täydellisesti Yhdysvallat on riippuvainen Israelista. Joten jos kongressi nousisi vastustamaan Israelia, se tappaisi kultamunia munivan hanhen. Kongressin jäsenet ovat ympäri Yhdysvaltoja riippuvaisia puolustusvoimista. Yli puolet Kalifornian teollisuudesta liittyy tavalla tai toisella armeijaan. Israel on koko kuvion keskipisteessä, mikä on yksi sen suurista voimavaroista.”

(Jeff Halper, 20. syyskuuta 2003)

 

”Israel on tärkeä valtio, sillä yhtäältä se on kehittynyt ja teknologialtaa korkeatasoinen asekehittäjä ja -kauppias. Mutta toisaalta sillä ei ole eettisiä tai moraalisia pidäkkeitä; ei kongressia, ei ihmisoikeushuolia, ei lahjuksia kieltäviä lakeja. Israelin valtio kykenee tekemään mitä tahtoo. Se on toisin sanoen hyvin kehittynyt roistovaltio – ei Libyan kaltainen roistovaltio, vaan teknologisesti korkeatasoinen, puolustusvoimiltaan ylivertainen roistovaltio. Ja tämä on äärimmäisen kätevä tilanne niin Euroopan kuin Yhdysvaltojen näkökulmasta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kongressi on määrännyt rajoitteita Kiinan-asekauppaan Kiinan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Israel siis peukaloi amerikkalaisia aseita juuri sen verran, että niitä pidetään israelilaisina aseita ja näin se ohittaa kongressin rajoitteet.”

(Jeff Halper, 20. syyskuuta 2003)

 

”En usko, että kykenemme enää pysäyttämään mielivaltaa (Israelissa). Uskon, että tilanne on jatkunut liian kauan ja miehitys on pysyvä. Asumme apartheid-valtiossa. Kaikki eivät tosin ole yhtä mieltä kanssani – Uri Avnery on eri mieltä. Kahden valtion mallia suosivat uskovat yhä, että miehitys voidaan lopettaa tai että sitä voidaan siirtää tarpeeksi kauas ajassa taaksepäin, jotta palestiinalaisvaltio voi syntyä. Mutta palestiinalaisvaltioon liittyy vaara, ettemme ymmärrä vallankäytön mekanismeja tarpeeksi syvällisesti, vaan ryhdymme rakentamaan uutta ”Bantustania”. Kyllähän Sharonkin tahtoo palestiinalaisvaltiota – valtiota, joka on täysin Israelin hallittavissa. Jos keskitymme vain alueeseen emmekä laisinkaan valtakysymykseen, rakennamme uutta Bantustania.”

(Jeff Halper, 20. syyskuuta 2003)

 

”Olin hiljattain samassa kokouksessa John Dugardin kanssa, joka on nykyään erityisvirassa YK:n miehitettyjen palestiinalaisalueiden ihmisoikeuskomissiossa. Hän on syntyjään eteläafrikkalainen. Hän sanoi vitsaillen, että oli pöyristynyt siitä, että apartheidiä halvennetaan vertaamalla sitä Israelin miehityspolitiikkaan. Etelä-Afrikassa apartheid ei ulottunut teille, siellä ei rakennettu jättimäisiä muureja.”

(Jessica Montell, 21. syyskuuta 2003)

 

”Meillä on muutamia satoja ydinkärkiä ja raketteja, jotka voimme laukaista kohteisiin missä tahansa päin maailmaa, jopa Roomaan. Suurin osa Euroopan pääkaupungeista ovat mahdollisia kohteita ilmavoimillemme (…) Lainatakseni suurta kenraali Moshe Dayania: ”Israelin on oltava kuin raivohullu koira, liian vaarallinen, jotta sen toimintaan uskaltaisi puuttua.” Pidän sitä toivottomana tässä vaiheessa. Meidän on yritettävä estää sellainen kehitys, mikäli mahdollista. Puolustusvoimamme kuitenkin ovat maailman toiseksi tai kolmanneksi mahtavimmat. Me kykenemme vetämään koko maailman mukanamme, mikäli kaadumme. Ja voin vakuuttaa, että niin myös käy ennen kuin Israel tuhoutuu.”

(Martin van Creveld, 2003)

 

”Meidän on määriteltävä roolimme ja siirtokuntien luonne. Vaatimustemme on oltava tasapainoisia ja kohtuullisia, niiden on vaikutettava johdonmukaisilta. Mutta todellisuudessa niihin on sisällytettävä ehtoja, jotka pakottavat vihollista torjumaan ne. Sitten meidän on tehtävä siirtomme ja annettava vihollisen määritellä oma asemansa, jotta hän torjuisi siirtokunnan omista kompromissilähtökohdistaan. Seuraavaksi meidän on julkaistava hänen vaatimuksensa ja käytettävä niitä esimerkkinä kohtuuttomasta ääriajattelusta.”

(Yehoshafat Harkabi, 2. marraskuuta 1973)

 

”70 vuotta jatkuneiden intensiivisten kaivausten jälkeen Israelissa arkeologit ovat päätyneet seuraavaan johtopäätökseen: patriarkkakertomukset ovat legendaa, israelilaiset eivät oleskelleet Egyptissä eivätkä paenneet sieltä – he eivät valloittaneet maata. Ei ole myöskään merkkejä Daavidin tai Solomonin kuningaskunnista. Ei ole myöskään tietoa siitä, missä usko ”Israelin jumalaan” syntyi. Kaikki tämä on ollut jo vuosia tiedossa, mutta Israelissa asuu jääräpäinen kansa eikä kukaan halua kuulla tästä.”

(Ze’ev Herzog, 29. lokakuuta 1999)

 

”Arkeologia on käytännössä kumonnut tarinat, jotka esiintyvät toisessa Mooseksen kirjassa ja Joosuan kirjassa.”

(Ze’ev Herzog, 23. joulukuuta 1999)

 

”Jopa demokratian oppien mukaisesti muodostetun hallituksen käskyt voivat olla rikollisia. Ranskalaiset siirtokunnissaan ja Amerikkalaiset Vietnamissa ovat klassisia esimerkkejä demokraattisten hallitusten sotarikoksista.”

(Ze’ev Sternhell, 17. lokakuuta 2003)

 

”En tiedä mitään muuta valtiota, joka kykenee TV-yleisön edessä suorittamaan samanlaisia yksityiskohtaisen sadismin ihmetekoja (kuin Israel) kokonaista kansaa vastaan ja pääsemään kuin koira veräjästä.”

(Edward Said, 25. syyskuuta, 2003)

 

”Israelin hallituksen selkeä tavoite on varmistaa muurin ja uusien ”suljettujen alueiden” mukanaan tuoma köyhyys ja nälänhätä. Näin Länsirannan kansojen elämästä tulee niin epäinhimillistä, että ihmiset päättävät lähteä sieltä etsimään parempaa elämää muualta. Jubaran kylä on viimeisin esimerkki siitä, kuinka Israel puolustusvoimineen pyrkii puhdistamaan ”suljetun alueen” kaikista palestiinalaisista ja varastamaan maan itselleen.”

(Mustafa Barghouti, lokakuun. 27. 2003)

 

”Tee-se-itse -media-analyysi: On melko helppoa hahmottaa median puolueellisuus ja epätasapuolisuus. Tehokas menetelmä on verrata uutisankkureiden kielenkäyttöä: Puhutaanko eri osapuolten toiminnasta eri termein, vaikka toiminta olisi hyvin samanlaista? Kiinnitä huomiota poliittisten uutisten kieleen. Keitä ”terroristit” ovat? Entä keitä ovat ”aktivistit”, ”taistelijat” ja ”sissit”? Mistä hallituksista käytetään negatiivisia nimityksiä kuten ”ekstremisti”, ”korruptoitunut” ja mistä hallituksista positiivisia? Tarkista, kumpi osapuoli ”tappaa”, ”murhaa” tai syyllistyy ”joukkosurmiin” ja kumpi vain ”iskee”, ”vastaa hyökkäyksiin” tai tekee sotilasoperaatioita, jotka johtavat ”kuolemiin”. Onko muka niin, että median kielenkäyttö on aina objektiivisia kuvauksia todellisuudesta?”

(David Miller, 2003)

 

”Siitä on kauan kuin olen viimeksi tuntenut oloni niin pieneksi, nolostuneeksi ja epämukavaksi kuin Israelin Haagissa järjestämässä itku- ja uikutusnäytöksessä. Palestiinalaiset taistelevat miehitystä vastaan, mutta me aivan vakavissaan tahdomme koko maailman seisovan rinnallamme, kun maksamme miehityksen hintaa. Ennemmin tai myöhemmin muuri tulee murtumaan kuten Berliinissä aikoinaan (…) Omien kuolemantapausten hyväksikäyttö ja itsesäälissä piehtarointi voisivat sopia saippuaoopperoihin, mutta ei Lähi-Idän vahvimmalle valtiolle.”

(Yoel Marcus, 27. helmikuuta 2004)

 

”Onko mahdollista, että joku meidän puolellamme oleva on päättänyt, että koko palestiinalaiskansa on sotilaallinen kohteemme? (…) (Israelin) sodassa ei kysytä kysymyksiä ja se kiihdyttää ja kasvattaa vihamielisyyksiä, jotka jatkuvat vielä sukupolvienkin päästä.”

(Alex Fishman, lokakuu 2003)

 

”Masentava totuus on, että Israelin nykyinen käytös ei ole pahaksi vain Yhdysvalloille, vaikka se varmasti on myös sitä. Se ei ole pahaksi edes pelkästään Israelille itselleen, minkä monet israelilaiset kyllä hiljaa tiedostavat. Ahdistavaa kyllä, nyky-Israel on pahaksi kaikille juutalaisille.”

(Tony Judt, 23. lokakuuta 2003)

 

”Kun Israelin armeija toteutti raakaa – monien mukaan jopa rikollista – kampanjaansa palestiinalaismilitanttien ja -terroristien murskaamiseksi länsirannikolla, Yhdysvaltalaisia upseereita vieraili Israelissa oppiakseen lisää kaupunkisodankäynnistä.”

(Christian Lowe, 10. kesäkuuta 2002)”

 

Yhdysvalloissa Israel-lobbylla on huomattava vaikutus Amnesty International USA -järjestöön. Israelin tukijat ovat hyvin voimakkaita ja he painostavat hyvin vahvasti Amnesty International USA:n New Yorkin toimistoa. Amnesty International USA nöyristelee Israelin tukijoita, jotka lahjoittavat järjestölle rahaa, jotta se pysyisi Israelille uskollisena. Amnesty International USA puolestaan kustantaa noin 20 % koko kattojärjestön Lontoon-budjetista. Israel-lobby vaikuttaa suoraan siis myös Lontooseen.”

(Francis Boyle, kesällä 2002)

 

”Tehkää heidän elämästään niin kamalaa, että he muuttavat pois vapaaehtoisesti.”

(Binyamin ”Benny” Elon, 2003)

 

”(Monet todella uskovat) valheelliseen väitteeseen, jonka mukaan sionismin tärkein tavoite on rakentaa turvapaikka vainotuille juutalaisille.”

(David Breakstone, 5. marraskuuta 2003)

 

”Amerikkalaisena ja juutalaisena olen valmis asettamaan Israelin hyvinvoinnin tärkeimmäksi tavoitteekseni.”

(Gary Rosenblatt, 7. marraskuuta 2003)

 

”Harhat, omahyväisyys, eristäytyminen vihamielisestä maailmasta ja etääntyminen kansainvälisistä normeista ovat yhteiskunnallisia apartheidin oireita. Tämän voivat menneisyytensä tuntevat eteläafrikkalaiset todistaa. Piilottelu ”antisemitismin” takana voi ehkä vakuuttaa eurooppalaiset, mutta pian raaka syrjintä tulee työntymään omahyväisyyden muurien läpi, jolloin kulissit kaatuvat.”

(Meron Benvenisti, 6. marraskuuta 2003)

 

”Palestiinalaispakolaisten asia vaikutti minut, sillä olen itsekin pakolainen (…) Tulimme Yhdysvaltoihin elokuussa 1944 osana noin 1000:n, lähinnä juutalaisen, ryhmää. 1987 luin Simha Flapanin teoksen The Birth of Israel: Myths and Realities. Olin niin sokissa ja epäuskoinen, että minun oli luettava kirja uudelleen, jotta kykenin todella ymmärtämään kirjan alkusanojen sisällön: että vuoden 1948 sota oli tarpeeton Israelin ”turvallisuuden” kannalta, aivan kuten Israelin hyökkäys Libanoniin 1982 oli myös ollut. Opin, että (…) vuoden 1948 sota ei ollut puolustussota, vaan operaatio, jossa vallattiin enemmän alueita kuin mitä YK oli luvannut juutalaisvaltiolle. Se oli myös etninen puhdistusoperaatio alueen palestiinalaisia arabeja vastaan. Opin, että jopa ennen arabiarmeijoiden toukokuun 15. päivän invaasiota juutalaiset olivat ehtineet ajaa noin 300 000 palestiinalaista pois kotoaan, mutta että vielä noin 400 000 palestiinalaista jäi vallatuille alueille. Koska juutalaispopulaation määrä Palestiinassa 1948 oli vain noin 600 000 henkeä, Ben-Gurionin johto vaati sotaa, jotta huomattava osa arabeista ajettaisiin pois juutalaisvaltiosta.”

(Ronald Bleier, marraskuussa 1992)

 

”Toimintaperiaatteemme on aina ollut, että meidän kannaltamme paras tilanne on, ettei rauhaa ole koskaan, vaan että matalan intensiteetin sota vallitsee aina. Meidän on ylläpidettävä tätä kaikin mahdollisin tavoin (…) Meistä tulee voimakkaampia vuosi vuodelta konfliktin kiihtyessä, ja toistuvat taistelut saattavat syttyä milloin tahansa. Sellaiset sodat ovat yleensä lyhyitä ja lopputulema tiedetään yleensä etukäteen, sillä kuilu meidän ja arabien välillä kasvaa koko ajan. Näin voimme pala palalta lisätä miehittämiemme alueiden määrää (…) Tämä pahansuopa strategia on johtanut meidät nykyiseen kriisiin.”

(Yeashayahu Leibowitz, 30. marraskuuta 1973)

 

”Me emme ole edistäneet rauhanprosessia 25:een vuoteen. Kaikki sen suuntaiset julistukset ovat olleet joko väritettyä propagandaa tai suoranaisia valheita. Ei tietenkään ole takeita siitä, että olisimme edes voineet solmia rauhan arabien kanssa, vaikka olisimme sen halunneetkin tehdä. Silti, on tärkeä korostaa, ettemme ole yrittäneetkään sopia rauhaa, vaan olemme tarkoituksella ja suunnitellusti tukahduttaneet kaikki rauhanpyrkimykset.”

(Yeshayahu Leibowitz, 30. marraskuuta 1973)

 

”Tahdoin, että arabit näkevät juutalaisten valot joka ilta 500 metrin päässä heistä.”

(Ariel Sharon, 1980)

 

”Me taistelemme juutalaisvaltio-Israelin puolesta niitä vastaan, jotka tahtovat tehdä maastamme avoimen kaikille sen kansalaisille syntyperään katsomatta.”

(Limor Livnat, 2002)

 

”Sionismin kaltaisia itseään ”demokraattiseksi” kutsuvia, mutta todellisuudessa tappavia poliittisia suuntauksia luonnehtii se, että ne tarvitsevat selvitäkseen vihollisen. Silloin, kun mitään todellista vihollista ei ole, sellainen täytyy luoda. Oikeuttaakseen rasistisen sorron ja syrjimisen etenkin ”demokraattiseksi” itseään kutsuvan järjestelmän on kuvattava sortamansa ihmiset murhanhimoisina petoina. Pitääkseen kansalaisensa ruodussa ja estääkseen vahvan oppositioliikkeen synnyn, sen täytyy istuttaa kansalaisiin pelon siemen: ”Muiden” pelko, ”terroristin” pelko, ”juutalaisvihaajan” pelko. Israelin juutalaisten on uskottava, että heidät yritetään jatkuvasti surmata. Näin oikeutetaan se, että ”viholliset” häädetään maasta, näin oikeutetaan myös maahan jääneiden syrjintä sekä demokraattisten oikeuksien evääminen niiltä, jotka ovat jälkeenpäin saapuneet Israeliin miehitetyiltä alueilta.”

(Kathleen Christison, 8. marraskuuta 2003)

 

”Mielestäni ne, jotka uskovat sionismin ristiriitaiseen aatteeseen suistuvat pakostakin hulluuteen. On mahdotonta elää näin. On mahdotonta elää ja tehdä niin paljon vääryyttä. On mahdoton elää niin ristiriitaisten moraalikäsitysten kanssa. Nähdessäni siirtokunnat, syrjinnän, miehityksen ja järjenvastaisen muurin voin vain todeta, että jonain päivänä asenteemme tekee meistä täydellisiä mielipuolia.”

(Haim Hanegbi, 8. elokuuta 2003)

 

”Olisi melko tyrmistyttävää, mikäli Yhdysvaltojen lojaalein liittolainen Israel, jolla tiedetään nyt olevan ainakin yksi salainen vankila, ei tarjoaisi palveluksiaan Yhdysvalloille. Israelilla on vuosikymmenten kokemus arabivankien kiduttamisessa ja kuulustelussa — juuri samoja oppeja Amerikka tahtoo nyt omaksua Afganistanin- ja Irakin -konfliktien myötä.

(Dalia Kerstein, marraskuu 2003)

 

”Jos olisimme yrittäneet tuhota Saddamin, olisimme joutunet maksamaan raskaan inhimillisen ja poliittisen hinnan. Hänen kiinniottamisensa olisi todennäköisesti ollut mahdotonta. Meidän olisi täytynyt ensin miehittää Bagdad ja näin hallita koko Irakia (…) Olemme lisäksi pyrkineet tietoisesti kehittämään kriisinhallintaa kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Jos olisimme menneet Irakiin ja ominpäin ylittäneet YK:n meille suomat valtuudet, olisimme antaneet täysin väärän kansainvälisen esimerkin siitä, miten aggressioon on vastattava. Jos olisimme hyökänneet, Yhdysvallat voisi yhä olla miehittäjävaltio hyvin vihamielisellä maaperällä.”

(George H.W. Bush, syyskuussa 1998)

Julkaistu osoitteessa: http://whatreallyhappened.com/WRHARTICLES/palestinians.php