Suoliston hyvinvointi on avain verensokerin hallintaan

Kaikki riippuu suoliston hyvinvoinnista. Oregonin yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten tutkijat ovat havainneet yhteyden immuunijärjestelmän, suoliston bakteerikannan ja glukoosiaineenvaihdunnan välillä. Mikäli niiden välinen kommunikaatio ja yhteistoiminta ei toimi kunnolla, seurauksena voi olla tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä.

Tiedetään että ulosteen bakteerijakauma vaikuttaa siihen kuinka paljon elimistömme varastoi haitallista rasvaa. Kannamme suolistossamme 1,5 kiloa bakteereita, joilla on merkittävä vaikutus terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Bakteeristo elää tasapainotilassa, joka on herkkä häiriöille. Jos tasapaino järkkyy, terveytemme voi kärsiä. Aiemman tutkimuksen mukaan voimme päätellä suoliston bakteerikannasta sairastaako henkilö diabetesta.

Vatsassasi on tälläkin hetkellä yli 400 eri bakteerilajia, jotka voivat joko edistää tai heikentää terveyttä.

Tutkimuksen mukaan oikeanlainen bakteerikanta voi lykätä syövän puhkeamista, ja bakteerikantaa voi parantaa probiooteilla.

Suoliston bakteerien ja virusten yhteenlaskettujen geenien määrä on yli 3,3 miljoonaa.

Tänään Nature Communications –lehdessä julkaistut löydökset osoittavat, kuinka nisäkkäiden elimistöt voivat olla vuorovaikutuksessa tavoilla, joita ei ole aiemmin ymmärretty.

Niiden toiminnan parempi ymmärtäminen voisi tutkijoiden mukaan johtaa uusiin tapoihin hoitaa diabetesta ja muita sairauksia vaikuttamalla suoliston bakteerikantaan.

Tutkimus myös osoittaa oikeanlaisen bakteerikannan ja erityisesti yhden bakteerilajin, Akkermansia muciniphilan, merkityksen verensokeriaineenvaihdunnan säätelylle.

Tutkijoiden mukaan tämä nimenomainen bakteerilaji on niin tärkeä, että se on säilynyt miljoonien vuosien kehityksen ajan samaa tarkoitusta varten sekä hiirillä että ihmisillä.

”Olemme havainneet biologiassa monia yhteyksiä ja vuorovaikutusta, josta käytämme nimitystä ylikuuluminen, joilla on erittäin tärkeä merkitys jota vasta alamme ymmärtää,” sanoi tri Natalia Shulzhenko, OSU Collegen eläinlääketieteellisen apulaisprofessori ja yksi tutkimuksen vastuuhenkilöistä.

”Lukuisat tutkimukset ovat tehneet selväksi, että erityisesti immuunijärjestelmämme linkittyy muihin aineenvaihdunnan toimintoihin tavoilla joista emme ole tienneet. Tieteenala on vieläkin kiistanalainen, ja siitä käytetään nimitystä immunometabolismi. Kehityshistoriansa aikana nisäkkäille, kuten ihmisille, on kehittynyt järjestelmiä joilla kommunikoida toistensa kanssa, ja mikrobit ovat oleellinen osa tätä prosessia.”

Aiemmin on havaittu että immuunijärjestelmän välittäjäaine – yhdentyyppinen interferoni, tai signalointiproteiini nimeltä IFN-gamma – voi vaikuttaa glukoosiaineenvaihdunnan toimintaan. IFN-gamma auttaa puolustamaan elimistöä patogeeneilta ja infektioilta, mutta sen pitoisuuden pieneneminen voi parantaa glukoosiaineenvaihduntaa. Prosessia ei kuitenkaan ymmärretä täysin.

”Ennen tätä kukaan ei oikein tiennyt kuinka IFN-gamma vaikuttaa glukoositoleranssiin,” sanoi Andrey Morgun, OSU Collegen farmasian laitoksen apulaisprofessori ja tutkimuksen toinen vastuuhenkilö. ”Mikrobien osuutta ei ole juuri otettu huomioon. Mutta tilastollisen mallinnuksen ja lähestymistavan, jota kutsumme eliökuntainväliseksi verkostoksi, avulla kykenimme osoittamaan jotain todennäköisiä bakteerilajiehdokkaita.”

Tutkimuksessa A. muciniphila –bakteerilla havaittiin olevan kriittisen tärkeä rooli viestinnässä, tutkivat kutsuivat sitä ”puuttuvaksi renkaaksi”. Tutkimus osoitti, että tarkoitusta varten jalostetuilla hiirillä, joilla oli matalammat IFN-gammatasot oli myös enemmän A. muciniphila bakteereita ja huomattavasti parempi glukoositoleranssi. Kun IFN-gammatasot nousivat, A. muciniphilan määrä laski, ja glukoositoleranssi heikentyi.

Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös ihmisillä. On esimerkiksi huomattu, että erittäin kovakuntoisilla urheilijoilla on erittäin paljon A. muciniphila –bakteereita suolistossa. Bakteeri hajottaa limaa. Tutkimus tekee selväksi, että kaksi järjestelmää – immuunijärjestelmä ja sokeriaineenvaihdunta – joiden uskottiin toimivan erillään ovat voimakkaasti linkittyneitä toisiinsa, ja tuo yhteys on suoliston bakteerit.

Viestintään ja aineenvaihdunnan säätelyyn osallistuu todennäköisesti useampia kuin vain yhden lajin bakteereja, tutkijat muistuttavat. Suolistossa on kirjaimellisesti tuhansia mikrobilajeja, jotka toimivat lähes kuin yksittäinen elin, mikä korostaa oikeanlaisen suoliston bakteerikannan merkitystä.

Bakteerivälitteinen viestintä on tietysti vain yksi osa kokonaisuutta – myös muut osa-alueet kuten kunnollinen ruokavalio, liikunta ja painonhallinta ovat tärkeitä, tutkijat sanoivat.

Lähde: PreventDisease.com

Lue myös:

Tutkimus: suoliston mikrobiomi voi vaikuttaa autoimmuunisairauksiin
Totuus diabeteksesta: Suoliston häiriöt aiheuttavat sairauksia
Terveydeksi, sanoi suolisto
Terveys lähtee suolistosta