Terveydeksi, sanoi suolisto
Yli 70% immuunipuolustuksen soluista asustaa suoliston alueella. Ei siis ole aivan samantekevää, missä kunnossa suolisto on.
Nykyään tiedetään, että paksusuoli on paljon enemmän kuin pelkkä viemäri, joka kuljettaa ulosteet ulos elimistöstämme.
Toisin oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten: Jos silloin potilas olisi kertonut lääkärille vaivojensa johtuvan huonosta paksusuolen toiminnasta, olisi lääkäri mitä luultavimmin passittanut potilaan lähimpään psykiatriseen sairaalaan lepäilemään ja selvittämään päätä.
Nykyään lääkärit saattavat jopa hymyillä, kun potilas esittää samaisen diagnoosin itsestään. Lääketieteen käsitykset ovat onneksi avarampia kuin pastöroinnin kehittäjän Pasteurin päivien aikaan. Pasteur uskoi, että kaikki mikrobit olivat haitallisia ja että ne tulee tuhota keinolla millä hyvänsä. Pasteurin ideoiden noudattaminen johti kuitenkin valitettavan usein potilaan kuolemaan ja pöpöjen selviytymiseen. Tietämättömyyden tunnelin päässä näkyi kaikesta huolimatta valoa.
Syyskuussa 1986 Pasteur-instituutin oma tieteellinen julkaisu ”Pour la Science” julkaise artikkelin, jossa esitettiin paksusuolen ja siellä elävien mikrobien merkitystä kokonaisterveydelle.
Artikkelissa käytettiin seuraavanlaista esimerkkiä: Herra X:llä on bronkiittinen tulehdus. Tämän johdosta hänen keuhkoputkensa lähettää aivoille S.O.S-viestin. Keuhkoputket ovat henkitorvesta keuhkoihin johtavat hengitysteiden osat, jotka henkitorven lisäksi kuuluvat alahengitysteihin.
Aivot lähettävät vuorostaan signaalin paksusuolen siihen osaan, joka vastaa keuhkoputken alueen toiminnasta. Paksusuolessa olevan liman ja Peyer’in levyjen ansiosta paksusuoli alkaa valmistaa immunologisia. Peyer’in levyt ovat sekundaarista imukudosta, joka toimii antigeenien ja lymfosyyttien kohtauspaikkana.
Immunologiset ß-solut kypsyvät ja tulevat edelleen A-plasmasoluiksi (IgA sekä IgM). Nämä plasmasolut sitten vaeltavat verenkierron ja lymfasysteemin johdattamana alueille, joilla tarvitaan parantavaa toimintaa. Kun työ on tehty ja esimerkiksi infektio ohi, välittyy aivoille kiitos-viesti: Herra X:llä menee taas hyvin ja hän voi palata työelämään.
Draamassa on siis mukana kolme pääosan esittäjää: Keho tai sen osat, aivot sekä paksusuoli.
Mikäli viestin kulku tulehdusalueelta aivoihin ei toimi tai se katkaistaan kipulääkkeellä, immuunisuojan vastaus viivästyy tai se jää kokonaan pois. ”Viestinviejän eliminoiminen” kipulääkkeellä ei tuo hyötyä Herra X:lle, vaan hyödyn saaja on kipulääkkeen valmistanut lääkeyhtiö.
Jos aivoilta paksusuolelle lähettämä viestiketju katkaistaan lääkkeillä, alkoholilla tai jollakin muulla vastaavalla, kehotus parantavien solujen valmistamisen aloittamisesta ei mene sinne, minne sen pitäisi silloin kun pitäisi. Jokainen lääkäri onkin varmasti pannut merkille, että ihmiset, jotka syövät runsaasti kipulääkkeitä tai ovat niistä riippuvaisia, toipuvat hitaasti jopa tavallisesta flunssasta.
Lisäksi paksusuolen huono kunto vaikuttaa ß-solujen toimintaan. Silloin IgA ja IgM eivät saavu avuksi riittävin ”asevoimin”, jonka seurauksena on todennäköistä, että Herra X kärsii vaivoistaan vielä pitkään.
Aivojen osuus immunologiassa on niin ikään tärkeä: Masentunut immuunitoiminta on seurausta masentuneesta mielialasta. Esimerkiksi lapset saavat usein vatsavaivoja, ripulia ja ummetusta kun heillä on tunnepohjaisia ongelmia. Myös monia syöpätapauksia on edeltänyt emotionaalinen trauma.
Paksusuolen ja immuniteetin yhteys on selvästi näkyvissä äiti-lapsi suhteessa, erityisesti silloin, kun äiti imettää. Äidin paksusuoli ja mikrobisto tuottavat erilaisissa tilanteissa vasta-aineita, jotka varastoituvat äidin lymfasysteemiin. Rinnat ovat osa tätä lymfajärjestelmää joten vasta-aineet ovat myös äidinmaidossa. Kun vauva juo maitoa, äidin muodostamat vasta-aineet kulkeutuvat ensin lapsen paksusuolta ja sen limaa kohti. Sieltä ne taas siirtyvät kohti lapsen keuhkoja, jolloin lapsi on suojattu tietyiltä taudinaiheuttajilta.
Ketju alkaa siis äidin aivoista kohti äidin suoliston mikrobikasvustoa eli flooraa ja jatkuu äidin lymfajärjestelmästä lapsen suolistoflooraan ja sieltä edelleen lapsen keuhkoihin. Sekä äidin että lapsen immuniteettisuoja on paljolti riippuvainen heidän paksusuolensa toiminnasta.
Ketju ei tosin säily katkeamattomana, jos äiti on alkoholisti, lääkityksessä tai huumeriippuvainen – kaikki ne katkaisevat ketjun vähintään yhdestä kohtaa. Ketju katkeaa myös, jos maito on peräisin kaupasta eikä äidistä tai jos lapsi on jo sairas – kuten rokotteiden ottamisen jälkeen usein tapahtuu; lapsi sairastuu ja ketju katkeaa ja terveydelle tärkeän suolistoflooran muodostuminen häiriintyy.
Huonokuntoinen paksusuoli selittää myös kausi-influenssan esiintymisestä: liikaa stressiä, liikaa ruokaa, liikaa lihaa, sokeria ja alkoholia edistävät kaikki osaltaan paksusuolen sairastumista. Sairas paksusuoli tarkoittaa sairasta ihmistä. Antiikin ihmiset olivat siis oikeassa: terve sielu terveessä ruumiissa.
Avain terveyteen on terveellinen ravinto sekä hyvä ja rauhallinen mieli. Tämä tieto on kuitenkin valitettavan monelta ihmiseltä nykyaikana unohtunut. Jostakin syystä sitä kutsutaan ”kehitykseksi”.
Loistava artikkeli. Kunpa vain tuota tuoretta ruumiimme kaipaamaa ruokaa, jota esi-isämme kutsuivat ”vain” ruoaksi, saisi vielä tänäkin päivänä. Kaikki lajikkeet alkavat olla niin pitkälle jalostettuja ja siemenienkin täytyy olla EU:n hyväksymiä. Ei muuta kuin omavaraistaloudet pystyyn koko kansalle!