Viime vuosina diabetestutkimus on löytänyt yhteyden diabeteksen, ruoansulatuskanavan huokoisuuden ja suolistobakteerien välillä. Todisteet viittaavat siihen, että suolistofloora vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen.
Vuoden 2012 tutkimuksessa hiiren ruoansulatuselimistön toimintaa häirittiin Tamoxifenillä, joka täysin sekoitti hiiren sisäelimien toiminnan. Tutkijat havaitsivat huomattavia yhtäläisyyksiä diabetesta sairastavan ihmisen ja Tamoxifenillä lääkityn hiiren suoliston floorassa. Molemmissa ryhmissä tilanne koheni insuliinilla. Tutkijaryhmä päätteli, että on olemassa todennäköinen yhteys diabeteksen ja suoliston bakteerien ja limakalvon terveyden välillä.
Muut aiemmat tutkimukset ovat havainneet vastaavanlaisia yhteyksiä joidenkin ulkopuolisten häiriötekijöiden suhteen. Näitä mikrobitasapainoa häiritseviä tekijöitä, joilla on yhteys diabetekseen, ovat mm:
- antibiootit
- ympäristömyrkyt
- tavalliset reseptilääkkeet
Vaikka tutkijat eivät vielä ole päässeet ongelman ytimeen, ovat he jo päätelleet ulkoisten häiriötekijöiden pystyvän vaurioittamaan suoliston limakalvoja ja vakavasti muuttamaan mikrobitasapainoa. Nämä muutokset eivät vaikuta ainoastaan ruoansulatusjärjestelmään, vaan niillä voi olla kokonaisvaltainen vaikutus koko kehoon.
Kuinka tärkeä on elimistön bakteeritasapaino?
Kiinnostus kehossamme eläviä bakteereja kohtaan on kasvanut, erityisesti vuoden 2008 HMP-projektin (Human Microbiome Project) jälkeen. Tämän laajan tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kaikki kehomme mikrobit. Ottaen huomioon, että kehossamme on jokaista solua kohden 10 mikrobia, on urakka suunnaton.
Kuten diabeteksen tapauksessa huomattiin, vaikuttavat bakteerit myös sairauksien kehittymiseen, eikä pelkästään ruoansulatukseen. Useimmat tietävät, että hyödylliset bakteerit ruoansulatuksessamme auttavat pilkkomaan ravinteita ja muodostamaan vitamiineja. Mitä enemmän opimme kehomme sisäisestä maailmasta, sitä paremmin huomaamme, miten herkkä ja haavoittuvainen tuo sisäinen ympäristö on.
- Hyvät ja hyödylliset bakteerit suojaavat ja hoitavat suoliston nukkaa ja flooraa.
- Haitalliset bakteerit voivat aiheuttaa suoliston tulehduksia.
- Keuhkojen ja ihon tavoin myös suolisto on rajavyöhyke, jonka tarkoitus on suojella kehoamme ulkoisilta vaikutuksilta.
- Kehomme sisäisellä ympäristöllä tarkoitamme tässä yhteydessä ruoansulatuskanavan osia ja niiden vuorovaikutusta, kuten mikrobit: bakteerit ja sienet, epiteelisolut, suolistonukka ja immuunijärjestelmän solut. Kun suoliston epiteelikerros vaurioituu jostain syystä, tapahtuu samaan aikaan monta asiaa:
- Suolistoa peittävä suolistonukka käy ohueksi ja heikoksi.
- Hyödylliset bakteerit vähenevät.
- Tulehdustaso nousee ja laukaisee vastareaktion koko kehossa.
- Suoliston rajapinta muuttuu huokoiseksi, jolloin hyödyllisiä aineita ei päästä hyödyntämään ja haitallisten aineiden pääsyä verenkiertoon ei pystytä tehokkaasti estämään.
Diabetes ja immuunivaste
Yleisesti 1-tyypin diabetesta pidetään autoimmuunisairautena, johon liittyy kehon omien solujen hyökkäys toisiaan vastaan. 2-tyypin diabetesta on yleisesti pidetty huonoon ruokavalioon ja vähäiseen liikuntaan liittyvänä sairautena, mutta uusimmat tutkimustulokset ovat löytäneet yhtäläisyyksiä molempien diabetestyyppien ja autoimmuunin välillä. Mikä siis aiheuttaa kehon autoimmuniteettia, joka on syynä niin moniin muihinkin sairauksiin? Tutkimusten tuloksena on esitetty syyksi suoliston tasapainon häiriötä, joka aiheuttaa suoliston mikrobien ja epiteelisolujen toiminnan heikentymistä ja rajavyöhykkeen romahdusta.
Miten siis hoitaa omaa ruoansulatusta ja immuunivastetta?
Pitää muistaa kaksi asiaa diabeteksesta ja autoimmuniteetista:
- Immuunijärjestelmän tasapaino on mahdollista palauttaa. Autoimmuniteetissa keho menettää kosketuksen todellisuuteen, itseen ja vieraaseen. Keho ei enää erota hyödyllisiä ja haitallisia soluja ja mikrobeja toisistaan. Immuunitoiminta perustuu immuunijärjestelmän solujen synnynnäiseen ja opittuun toimintaan, jolloin virheellinen toiminta on opittua. Se voidaan oppia uudestaan ja tasapaino saadaan palautettua.
- Insuliini ei paranna autoimmuniteetin syytä. Diabetes johtuu yleensä epätasapainossa olevan kehon immuunijärjestelmän hyökättyä insuliinia tuottavan haiman kimppuun. Sokeritasapainon heitellessä kehoa hoidetaan insuliinilla, mutta se ei korjaa taudin alkuperäistä syytä, eli autoimmuniteettia. Oli sinulla sitten diabetes tai ei, on kuitenkin hyvä idea parantaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa mikrobitasapainoa kehossasi.
- Vahvista elimistöäsi hyödyllisillä bakteereilla, joita löydät käymisteitse valmistetuista ruuista ja probioottisista juomista.
- Vältä ruokia, jotka saattavat järkyttää mikrobitasapainoa tai aiheuttaa autoimmuunireaktion. Tutustu kehon tasapainoa edistäviin ruokaoppaisiin ja tutki oman kehosi reaktioita eri ruoka-aineisiin. Kyse on yksilöllisistä eroista, mutta eräs pahimmista syypäistä on vehnägluteeni. Tärkeätä on muistaa omat ongelmaruoat ja välttää niitä.
Alkuperäinen artikkeli ja lähteenä olevat tutkimukset: http://bodyecology.com/articles/the-truth-about-diabetes-the-relationship-between-gut-health-and-disease [1]