Toukokuun ilmastoraivari

Toukokuu oli meillä Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Tämä johtui siitä, että Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian lämmintä ilmaa pääsi virtaamaan meille ja myös laajalle alueelle Venäjän koillisosiin. Läntisessä Euroopassa puolestaan on ollut poikkeuksellisen viileää, sillä sinne on virrannut Arktisen kylmää ilmaa lähes koko toukokuun ajan. Niinpä eräät hiihtokeskukset Lounais-Ranskan vuoristossa saattoivat ensimmäistä kertaa jatkaa hiihtokauttaan kesäkuulle asti.

Tavanomaista lämpimämpää toukokuussa oli myös Siperian pohjoisosissa, kun taas Grönlanti ja iso osa Pohjois-Amerikasta koki hieman normaalia viileämmän kevään.

Globaalisti toukokuu oli 0,07 astetta 30-vuotisen keskiarvon yläpuolella vuoden 1978 joulukuusta alkaneen UAH-satelliittiaikasarjan mukaan, jonka kuvaaja on vieressä – siis hyvin keskimääräinen. Eniten tuosta keskiarvosta poikkesi pohjoinen pallonpuolisko ollessaan +0,16 astetta em. keskiarvoa lämpimämpi. Vastaava arvo eteläiselle pallonpuoliskolle oli -0,01. Vertailu on siis vuosien 1981–2010 toukokuihin.

Koko alkuvuoden ajan keskilämpötila on ollut lähes vapaassa pudotuksessa, sillä viime tammikuun arvosta (+0,5) on tultu alas joka kuukausi ja saldo on jo lähes puoli astetta. Näyttää siis siltä, että emme lue ensi vuoden alussa otsikoita, jotka kertoisivat vuoden 2013 olleen poikkeuksellisen lämmin. No, tosiasiassa 16 vuoden ja sitä lyhyemmät trendit osoittavat ilmaston lämpenemisen pysähtyneen tai kääntyneen jopa viilenemiseksi.

Katsotaanpa vielä, mitä ilmastomallit kertovat lämpötilakehityksestä. Nehän ovat meille tärkeämpiä, sillä ilmasto-, energia- ja veropolitiikkaamme suunnitellaan niiden mukaisesti, eikä yllä kuvattujen reaalimaailman mittausten perusteella. Seuraavassa kuvassa on esitetty kattavasti ilmastomallien tuottamat trendit globaalin keskilämpötilan kehityksestä vuodesta 1979 alkaen viime vuoden loppuun trooppisella alueella (+- 20 leveysastetta päiväntasaajan molemmin puolin).

Kuvasta näkyy, että jok’ikinen käytössä oleva ilmastomalli liioittelee valtavasti lämpenemistä. Kun viime toukokuun todellinen poikkeama 30 vuoden keskiarvosta tropiikissa oli +0,11 astetta, on mallien ennustaman trendin poikkeama keskimäärin +0,9 astetta. Äärimmäiset mallit, joiden mukaisia tuloksia Ilmatieteen laitos jostain syystä suosii, ovat ennustaneet jopa 1,5 astetta pieleen. Vaikka nuo luvut maallikon korvassa kuulostavat pieniltä, ne tosiasiassa todistavat jättiläismäisen suuresta virheestä. Ne kertovat yksiselitteisesti ilmastomalleissa olevan niin suuria puutteita, että niitä ei pitäisi käyttää minkäänlaisen tulevaisuuden suunnittelun pohjana.

Kun Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo ilmastomalleihin perustuen ilmaston lämpenevän jopa kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä, voidaan tuo arvio mallien ja empiiristen havaintojen välisen eron perusteella jakaa kymmenellä tai viidellätoista. Taalaksen ennusteeseen ja reaalimaailman trendiin sopeutumiseen on varauduttava aivan eri tavoin. Eroa noilla sopeutumistoimilla vaikkapa energia-, maankäyttö-, liikenne-, asunto-, maatalous-, ympäristö- ja veropolitiikan seuraamusten osalta on rahalla mitattuna järisyttävän paljon. Kyse on monista sadoista miljardeista nykyeuroista vuosisadan loppuun mennessä.

Jokseenkin vain noihin tietokonemallinnuksiin perustuva ilmastopropaganda alkoi 1980-luvun lopulla, kun globaali ilmasto oli empiiristenkin mittausten mukaan lämmennyt muutamalla asteen kymmenyksellä. Lämpeneminen jatkui vielä 10 vuotta, mutta siitä alkaen globaali keskilämpötila ei ole noussut. Oikeastaan sen trendi on vuodesta 1997 alkaen ollut joko tasainen ja aivan viime vuosina jopa jäähtymisen suuntaan. Siis niiden 25 vuoden aikana, jolloin ilmastopropagandaa on levitetty, ilmasto on lämmennyt vain 8-9 vuoden aikana. Enimmäkseen tuona aikana se ei ole lämmennyt. Kannattaako meidän ylläpitää propagandisteja – siis Taalaksen kaltaisia ennustajia tai niihin perustavia poliitikkoja – joiden väittämät eivät ole tästä maailmasta?

Minä saan aina raivarin, kun vertailen reaalimaailmaa pitkän ajan ilmastoennusteisiin. Niiden väliltä puuttuu korrelaatio myös muiden asioiden kuin lämpötilan osalta. Nyt tuo raivari osui toukokuun lämpötilojen kohdalle, joten siitä otsikko. Yritän siirtää seuraavan raivarin loppusyksyyn, joten silloin on luvassa seuraava päivitys lämpötiloihin.

Alkuperäinen artikkeli: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/06/toukokuun-ilmastoraivari.html