(21 arviota, keskiarvo: 4,05 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 16303 Näyttökerrat 4 Kommenttia
Tutkijat: Hunaja edelleen paras antibiootti
(21 arviota, keskiarvo: 4,05 / 5 tähteä 5)Ladataan...Kaupalliset antibiootit ovat ylihinnoiteltuja ja niitä käytetään aivan liikaa. Kansalaiset kuluttavat niitä kuin leipää. Yhdysvaltojen terveysinstituutti CDC:n mukaan esimerkiksi vuonna 2010 määrättiin noin 833 antibioottireseptiä jokaista tuhatta ihmistä kohti.
Lääkärit määräävät huolimattomasti antibiootteja virusinfektioihin, mikä on hyödytöntä, sillä antibiootit tepsivät lähinnä bakteeri-infektioihin. Vielä pahempaa on se, että liikakäyttö tulee johtamaan siihen, että tulevaisuudessa infektiota vastaan on entistä vaikeampi taistella; antibiootit nimittäin heikentävät suoliston mikrobikantaa.
Tämän lääketieteellisen farssin myötä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa. CDC on vasta tunnistanut 20 hyvin vastustuskykyistä bakteerikantaa, jotka ovat syntyneet antibioottien liikakäytön myötä. CDC:n 2013 julkaisema raportti on hälyttävää luettavaa. Sen mukaan yli kaksi miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain infektioihin, joihin antibiootit eivät enää pure. Pitkällä aikavälillä antibiootit siis tekevät meistä sairaampia, sillä olemme yhä haavoittuvaisempia entistä vahvemmille infektioille.
Vaarallisen kehityksen jatkuessa yhä useampi tiedemies etsii yksinkertaista ratkaisua ongelmaan. Salve Reginan yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miksi luonnonmukainen raaka hunaja on edelleen parhaita saatavilla olevia antibiotteja.
Tohtori Susan M. Meschwitz esitteli tutkimustuloksia American Chemical Society -tiedeseuran 247. kansallisessa kokoontumisessa. Hänen mukaansa ”hunajan ainutlaatuisia ominaisuuksia ovat, että se kykenee taistelemaan infektioita vastaan monin tavoin ja että se ei tee bakteereista vastustuskykyisempiä”.
Meschwitz kertoi, että hunajan aseisiin sairauksia vastaan lukeutuvat polyfenolit, vetyperoksidi ja osmoosi. Hunaja on kuin monikätinen taistelija, joka käyttää useita eri keinoja samanaikaisesti tappaakseen bakteerit.
Osmoosi on mielenkiintoinen ase. Se syntyy hunajan korkeasta sokeripitoisuudesta. Vesi poistuu bakteerisoluista, jolloin taudinaiheuttajat kuivuvat ja kuolevat.
Hunaja peittoaa bakteerit tuhoamalla niiden kommunikaatiokyvyn
Hunaja kykenee myös estämään biofilmien synnyn. Biofilmit ovat limaisia bakteeripopulaatioita, todellisia tautien hautomoita. Hunaja estää bakteereita kerääntymästä yhteen rikkomalla niiden kommunikaatiokyvyn, josta käytetään nimitystä quorum sensing. Rikkomalla kommunikaatioyhteyden hunaja estää bakteereja vahvistumasta ja levittämästä sairauksia aiheuttavia myrkkyjä.
Meschwitz kertoi, että ilman quorum sensing -kommunikaatiomahdollisuutta bakteerit ovat hyvin heikkoja, jolloin ”myös lääkärin määräämät antibiootit toimivat paljon tehokkaammin”.
Lääkärien tulisi määrätä potilaalle ensin hunajakuuri ja turvautua antibiootteihin vasta viimeisenä vaihtoehtona
Hunaja niin voimakas bakteerien vihollinen, että sen tulisi olla ensisijainen lääke bakteeritauteja vastaan. Lääkäreiden tulisi määrätä ensin hunajaa, sillä hunaja taistelee bakteereja vastaan useilla eri tavoilla. Antibioottireseptien tulisi olla ”vaihtoehtoista” hoitoa, viimeinen vaihtoehto. Hunaja on voimakas aine, sillä se estää bakteereja kehittämästä vastustuskykyä antibiootteja vastaan. Kaupalliset antibiootit ovat epäonnistuneet, sillä ne vaikuttavat vain tiettyihin bakteerin kasvuun liittyviin tekijöihin. Tämä mahdollistaa sen, että bakteereista tulee ajan myötä vastustuskykyisempiä. Samalla antibioottien käyttäjä tuhoaa myös suolistonsa hyviä mikrobeja.
Hunaja toimii täysin eri tavalla kuin antibiootit. Se rikkoo bakteerien kommunikaatioyhteydet ja kuivattaa samalla bakteerit osmoosin avulla. Lisäksi hunaja sisältää voimakkaita antioksidantteja, polyfenoleja. Meschwitz muistuttaa: ”Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että hunajan fenolit toimivat mikrobilääkkeinä ja antioksidantteina.”
Hunaja on täynnä antioksidantteja ja se torjuu myös viruksia ja sieniä
Bakteerien lisäksi hunaja torjuu viruksia ja sieniä. Jo tämä tekee siitä huomattavasti antibiootteja tehokkaamman aineen. Hunaja voi myös auttaa piileviin sienitulehduksiin ja näin estää vakavamman sairauden kehittymisen.
Meschwitz kertoi, että hänen ryhmänsä on mitannut hunajan antioksidanttisia vaikutuksia. ”Olemme tunnistaneet useita antioksidanttisia polyfenoliyhdisteitä. Olemme myös testanneet hunajan vaikutusta useisiin eri bakteereihin.”
Kaupoissa myytävä hunaja on toisinaan käsiteltyä ja epäluonnonmukaista. Parhaan vaikutuksen varmistamiseksi kannattaakin hankkia herkullista, terveellistä ja lisäaineetonta raakaa hunajaa lähimmältä hunajatilalta.
Jokainen edellä mainituista hunajan antibakteriaalisista ominaisuuksista (osmoosi, polyfenolien antioksidanttivaikutus, vetyperoksidi) on kyseenalainen. Osmoottisesti hunaja on väkevää, mutta ainoa paikka jossa se saattaisi vaikuttaa on avohaavat tai muut ihon pienet vaurioit joissa hunaja ei pääse laimenemaan (kuten se tekee mahalaukussa…). Antibiootteja kuitenkin määrätään muihinkin asioihin kuin ulkoisiin haavaumiin. Polyfenolit – on todettu joidenkin polyfenolien olevan antioksidantteja, ei ole todettu kyseisen antioksidanttivaikutuksen vaikuttavan suoranaisesti bakteereihin elimistössä. Myös quorum sensing-ilmiön ja polyfenolien yhteyttä on tutkittu, mutta näissä tutkimuksissa tarvittiin kasvatusmediaan suuret (40mg/ml) konsentraatiot polyfenolia (EGCG tai ellagiinihappo) signaalin merkittävään heikentämiseen. Nämä konsentraatiot ovat ihmiselle hunajaa nauttimalla mahdottomia. Vetyperoksidin antibakteriaalisesta vaikutuksesta ei tarvitse kiistellä, lähes mikään organismi ei siedä suuria määriä vapaata vetyperoksidia. MUTTA, hunajassa vetyperoksidia tuottava glukoosioksidaasi-entsyymi hajoaa ruuansulatuskanavassa. Eli summa summarum; hunaja ei pysty korvaamaan antibiootteja missään tilanteessa jossa infektio on ihon pintaa syvemmällä ja pintahaavoissakaan vaikutuksen voimakkuudesta ei voida olla varmoja kuten tämä (http://science.naturalnews.com/2008/2138088_Honey_as_a_topical_treatment_for_wounds.html) tutkimusanalyysi näyttää.
Tutkimukset eivät kerro sitä halvinta vaihtoehtoa, sillä kuka nyt rahansa haluaa menettää. Bisnes on bisnensä. Puhuisitko itse liikesalaisuutesi muille. Työpaikoilla on aina myös salaista tietoa.
Komppaan edellistä kirjoittajaa. Sen lisäksi koen tarpeelliseksi puuttua muutamiin artikkelin epäkohtiin.
”..antibiootit tepsivät lähinnä bakteeri-infektioihin…”
Korjaus: antibiootit tepsivät ainoastaan bakteeri-infektioihin.
”Vielä pahempaa on se, että liikakäyttö tulee johtamaan siihen, että tulevaisuudessa infektiota vastaan on entistä vaikeampi taistella; antibiootit nimittäin heikentävät suoliston mikrobikantaa.”
Tässä on esitelty kaksi faktaa ja niiden välillä virheellinen syy-seuraussuhde. Antibiootit kyllä heikentävät suoliston normaalimikrobistoa. Tämä altistaa mm. Chlostridium Difficile -infektioille ja saattaa laukaista piileviä autoimmuunisairauksia, tai muuten tarpeettomasti nostaa elimistön tulehdustilaa ja pahentaa mm. sydän- ja verisuonisairauksia. Tämä ei tosin vaikeuta taistelua tulevaisuuden infektioita vastaan.
Tulevaisuuden infektiot ovat vaarallisempia sen vuoksi, että antibioottien käyttö antaa evoluutiossa valintaedun antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille. Tällä ei ole mitään tekemistä suolen kanssa, vaan ilmiö johtuu siitä, että antibiootti tappaa normaalit bakteerit, jolloin jäljelle jäävät ainoastaan ne, jotka ovat (kenties sattumalta) antibiootille vastustuskykyisiä.
”..Pitkällä aikavälillä antibiootit siis tekevät meistä sairaampia, sillä olemme yhä haavoittuvaisempia entistä vahvemmille infektioille…”
Tämä on paskapuhetta. Antibiootit pelastavat monia ihmisiä sairauksilta, jotka ennen olivat kuolemaksi. Pitkällä aikavälilä antibiootit muutuvat tehottomiksi bakteerien evoluution vuoksi.
”..raaka hunaja on edelleen parhaita saatavilla olevia antibiotteja…”
Raaka hunaja tappaa tehokkaasti bakteereita, mikäli sen asettaa suoraan bakteerin päälle. Jos infektiofokus on jossain muualla kuin avohaavassa tai märkivässä ihottumassa, niin hunajaa on aika vaikea annostella siten, että bakteerit saataisiin tuhottua. Onko joku sitä mieltä, että esimerkiksi virtsatieinfektion vuoksi pitäisi suorittaa kirurginen avoleikkaus ja täyttää munuaiset ja virtsarakko hunajalla, kun toinen vaihtoehto on antaa antibioottia tablettina suun kautta?
”…vetyperoksidi…”
Vetyperoksidi on voimakas hapetin. On mielenkiintoista, että sama taho, joka välillä julistaa antioksidanttien terveysvaikutusta, mainostaa toisessa kohdassa vetyperoksidia terveyttä edisätävänä aineena. Makrofagit kyllä käyttävät vetyperoksidia bakteerin tuhoamiseen, mutta tämä tapahtuu hallitusti peroksisomi -nimisissä solurakkuloissa. Elimistöön ulkopuolelta tuotu vetyperoksidi on haitallista. (Tosin hunajassa vetyperoksidia on niin vähän, ettei siitä käytännössä ole haittaa ihmiselle.)
”…Osmoosi on mielenkiintoinen ase. Se syntyy hunajan korkeasta sokeripitoisuudesta. Vesi poistuu bakteerisoluista, jolloin taudinaiheuttajat kuivuvat ja kuolevat…”
Tämä on itse asiassa totta ja kuvaa melko hyvin sitä, miten hunaja toimii bakteereja vastaan.
”…Hunaja niin voimakas bakteerien vihollinen, että sen tulisi olla ensisijainen lääke bakteeritauteja vastaan…”
Tässä mennään vikaan. Hunajan ongelma on, että se pitäisi annostella suoraan bakteeripesääkkeeseen. Virstatiehtulehduksen tapauksessa ongleman selitin jo ylempänä, mutta sama pätee myös esimerkiksi nielurisatulehduksen kohdalla. Mistä löytyy lääkäri (tai muu parantaja), joka on valmis potilaan oksennusrefleksistä välittämättä sivelemään nielurisat hunajalla 5 kertaa päivässä ja varmistamaan, että hunaja pysyy siellä eikä potilas esim. niele sitä?
Vanhan kansan viisaus on, että yskivälle potilaalle kannattaa syöttää hunajaa tai hunajateetä. Tässä on taustalla totuutta, mutta kliininen kokemus osoittaa, että antibiootti toimii varmemmin, sillä antibiootti menee bakteeripesäkkeeseen joka tapauksessa veren mukana, kun taas hunaja menettää tehonsa siinä vaiheessa, kun potilas nielaisee.
”…antibioottien käyttäjä tuhoaa myös suolistonsa hyviä mikrobeja.”
Tämä on itse asiassa totta, mutta yleensä suoliston hyvien mikrobien tuhoaminen on potilaalle parempi vaihtoehto kuin kuolema. Olen kuitenkin aina valmis keskustelemaan vaihtoehdoista, mikäli potilas on valmis ottamaan riskin.
”…Lisäksi hunaja sisältää voimakkaita antioksidantteja..”
Siis kumpi vaikutus hunajasta tulee esiin, vetyperoksidin vai antioksiidanttien?
”…Parhaan vaikutuksen varmistamiseksi kannattaakin hankkia herkullista, terveellistä ja lisäaineetonta raakaa hunajaa lähimmältä hunajatilalta.”
Tässäkin on totuuden siemen. Hunaja on hyvä hiilihydraattien lähde ja sisältää monia yhdisteitä, joilla on mahdollisia immunomodulatiivisia vaikutuksia. Hunajan syöminen on terveyden kannalta mitä todennäköisimmin parempi vaihtoehto kuin puhtaan sokerin syöminen. Kuitekaan hunaja ei toimi systeemisenä antibioottina, ja paikallisena antibioottinakin teho on yleensä huonompi kuin antibiooteiksi rekisteröityjen lääkeaineiden.
Se on totta, että bakteerit eivät todennäköisesti pysty kehittämään resistenssiä hunajaa vastaan, joten tulevaisuudessa hunajan merkitys paikallisena antibioottina saatta lisääntyä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että nykyiset antibiootit ovat nykyisiä bakteereja vastaan tehokkaampia kuin hunaja.
Tutkimukset eivät kerro sitä halvinta vaihtoehtoa, sillä kuka nyt rahansa haluaa menettää. Bisnes on bisnensä. Puhuisitko itse liikesalaisuutesi muille. Työpaikoilla on aina myös salaista tietoa.