Ukrainan maaperän rikkaudet takaavat Yhdysvaltojen globaalit intressit
Venäläisen tiedustelupalvelun (SVR) mukaan NATO-valtioilla kuten Saksalla, Iso-Britannialla, Romanialla ja Puolalla on salainen suunnitelma Ukrainan jakamiseksi tiettyihin osiin, joihin kuhunkin alueelle sijoitettaisiin “rauhanturvaajia”, joiden yhteenlaskettu vahvuus olisi 100 000 sotilasta, uutisoi TASS.
Kysymyksessä on määrättyjen NATO-maiden juoni Ukrainan miehittämiseksi “rauhansuunnitelman” varjolla. Osa NATO-maista on perustamassa Ukrainaan koulutuskeskuksia, jotka kouluttaisivat yli miljoona mobilisoitua ukrainalaista. Innokkaimmat NATO-jäsenmaat ovat penäämässä läntiseltä sotateollisuuskompleksilta investointeja Ukrainaan, kirjoittaa SVR.
(Huomautan, että yllä mainitussa hankkeessa ei voi olla Pohjois-Atlantin liitto kokonaisuudessaan mukana, sillä sehän edellyttäisi artikkeli 5. käyttöön ottamista. Kysymys on siis nimettyjen NATO-maiden hankkeesta, jossa on pakostakin Yhdysvallat taustalla.)
Ukrainan miehittäminen jakaantuisi siten, että Mustanmeren rannikon seutu olisi Romanian, läntinen Ukraina Puolan, Keski- ja Itä-Ukraina Saksan ja Pohjois-Ukraina, mukaan lukien Kiova, Iso-Britannian hallinnassa, ilmoittaa TASS.
Ukrainan maaperä on ilmeisesti suunnattoman arvokas
Länsivaltojen kautta Ukrainaan on uhrattu mittaamattomasti pahuuden energiaa. Yhdysvaltoihin vaikuttavien tiettyjen voimien operoimana Ukrainaan saatiin lietsottua sisällissota. Niin kutsuttu Itä-Ukrainan sota alkoi, kun Ukrainassa sytytettiin helmikuussa 2014 vallankumous. Murroksessa kaadettiin venäläismielinen presidentti Janukovytšin hallitus. Vallan ottivat EU- ja, euro-myönteiset sekä muut suuntaukset, ja tällöin Janukovytš pakeni Venäjälle. Ukrainan parlamentti kumosi Venäjän kielen aseman ja Ukrainan hallinnon aseistetut joukot aloittivat vuonna 2014 venäjänkielistä väestöä vastaan suunnatun kansanmurhaterrorin, jonka tuloksena vuoteen 2022 kuluessa murhattiin ainakin 14 000 venäjänkielistä asukasta Donetskin sekä Luhanskin kansantasavalloissa. Nämä alueet myös liittyivät Venäjään.
Ukrainan murhakoneiston eli joukkojen toimintaa on varustanut sotilaallisesti ja sotilaskoulutuksellisesti Yhdysvallat ja sen määrätyt läntiset liittolaiset.
Yhdysvaltojen ja sen tiettyjen läntisten liittolaisten jatkuva massiivinen aseellinen ja sotilaskoulutuksellinen tuki Ukrainalle on mahdollistanut Ukrainan murhakoneiston eli joukkojen tuhotoiminnan aina vuodesta 2014 alkaen.
Eli Ukraina on ollut Yhdysvaltojen sijaistaistelija Venäjää vastaa. Nyt kuitenkin Ukrainasta on laukaistu yhdysvaltalaisia Atacms-ohjuksia Venäjän Brjanskin alueelle ja muualle. Lisäksi hiljattain talouslehti Bloomberg uutisoi, että Ukrainasta on isketty Britannian Storm Shadow –ohjuksilla Venäjälle. Koska ohjuksien laukaisu on kokonaisuudessaan tapahtunut yhdysvaltalaisen ja englantilaisen henkilökunnan toimesta, herää kysymys onko USA ja Britannia jo aloittanut avoimen sodan Venäjää vastaan?
Todellisuudessa Ukraina on jo kauan ollut sodan hävinnyt osapuoli ja nykyisin Ukrainan kaupunkien infrastruktuuri on paikoin tuhoutunut kokonaan. Tästä ja yllä esitetyistä lännen tulikiven katkuisista uhrauksista huolimatta Yhdysvallat ja sen johtama transatlanttinen koalitio haluaa itsepintaisesti pitkittää ukrainalaisten kärsimystä, tukemalla edelleen Ukrainaa.
Tähän Ukrainan ja myös lukuisten EU-maiden tuhoutumiseen johtavan toiminnan kannustimena on kaksi syytä: sekä Ukrainan maaperän kaasu- ja mineraali rikkaudet että näiden rikkauksien mahdollistama Yhdysvaltojen globaali hegemonia. Euroopan unionin maat, kuten Suomi, eivät tietenkään hyötyisi tästä mitään, paitsi, että ne jäisivät vararikkoisena sodan jalkoihin.
Yllä julkaistua vahvistaa se, että Etelä-Carolinan senaattori Lindsey Graham paljasti Fox Newsin haastattelussa Ukrainan sodan perussyynä olevan taloudelliset tekijät. Graham, joka tunnetaan haukkamaisesta asenteestaan yhtäältä Kiovan auttamisen ja toisaalta Moskovan pysäyttämisen suhteen lausui, että “oletteko tietoisia kuinka harvinaisten mineraalien runsaimmat esiintymät koko Euroopassa sijaitsevat Ukrainan maaperässä? Ja hän vakuutti niiden arvon olevan 2-7 biljoonaa dollaria”.
Grahamin mukaan Ukraina on valmis ”tekemään sopimuksen [louhinnasta] Yhdysvaltojen kanssa”, mutta ei Venäjän kanssa. ”On siis meidän etujemme mukaista varmistaa, ettei Venäjä saa rikkauksia haltuunsa”, hän sanoi ja kuvaili Ukrainaa maailman “vilja-aitaksi”.
Lopuksi
Yhdysvallat ja sen liittolaiset eivät siis tue Ukrainaa siksi, että Ukraina taistelisi Euroopan “demokratian, vapauden ja turvallisuuden” puolesta. Suurvallan geopoliittisella tasolla Venäjää ei nähdä demokratian vastaisena uhkana olevana diktatuurina, jota se ei olekaan. Suurvaltatasolla Venäjä nähdään Yhdysvaltojen johtaman transatlanttisen liittouman geopoliittisena esteenä maailmanjärjestyksen hegemonialle.
Rehellisesti sanoen kaikessa raadollisuudessaan Ukraina on Yhdysvaltojen proxy –valtio, jota tuetaan sen maaperän rikkauksien tähden, mitkä auttaisivat Yhdysvaltoja vielä säilyttämään maailman hegemonian Status quo –aseman. Myös suomalaiset ovat pääsääntöisesti valmistautuneet tuhoutumaan valtioterroristisen Yhdysvaltojen globaalien intressien puolesta. Läntisen mediakoneiston irvokkaan sotapropagandan saattelemana EU-kansalaisten asenne Venäjää ja venäläisiä kohtaan on muodostunut pohjattoman vihamieliseksi, vaikka Moskova on vain puolustanut suvereeniuttaan ja vapauttaan, torjuessaan Washingtonin sekä Lontoon invaasion rajoilleen.
Markku Juutinen
Lähteet
TASS (11/2024): Romania, Poland, Germany, UK plan to divide Ukraine — Russia’s foreign intel. (https://tass.com/politics/1879621).
Pravda Trump (11/2024): Ukraine can make America rich – Trump ally. (https://trump.news-pravda.com/world/2024/11/24/10198.html).
Jälleen länsimaiden ja erityisesti Yhdysvaltain ”demokratian” viemiselle löytyi johdonmukainen selitys.
VIRON SYÖJÄ KAJA KALLAS
Virolle, Suomelle ja monille muille valtioille osallistuminen Yhdysvaltain yksinapaisen kansainvälisiin sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen tukemiseen tarkoittaa Yhdysvaltain/Britannian sota-, ryöstö- ja hävitysretken (motiivina mm. kriittiset mineraalit ja mustan mullan alueet) allekirjoittamista Ukrainassa.
Kun Venäjä asetti Kaja Kallakselle etsintäkuulutuksen tämä vastasi:
`1.) Tämä todistaa taas, että toimin oikein: 2.) EU:n vahva tuki Ukrainalle on menestys 3.) ja satuttaa Venäjää`.
Miten on mahdollista, että Kaja Kallaksen yhden ainoaan lauseen asiasisältö voi olla noin virheellinen? Analysoidaanpa edellisiä 1.-3. väittämiä:
1. ` Tämä todistaa taas, että toimin oikein`!
Tämä todistaa taas, että Kaja Kallas on toiminut alusta asti väärin. Kaikki hänen lausumansa juontaa aiheettomasta hysteerisestä russofobiasta, jolle ei ole esittää mitään rationaalisia perusteita.
2. `EU:n vahva tuki Ukrainalle on menestys`!
Euroopan unionin tuki on ollut Ukrainalle ja ukrainalaisille ehdoton tappio. `Ukraina tuki` on saattanut Ukrainan raunioiksi. Venäjä/Ukraina konfliktissa on kuollut arvioiden mukaan 600 000. Lukemattomat ovat vammautuneet. Tätä Kaja Kallas kutsuu menestykseksi!
Kaja Kallasin kannattaa olla lähellä ukrainalaisia uusnatsivartijoita käydessään paikan päällä – tavalliset kansalaiset lynkkaisivat hänet ihan varmasti, jos he vain suinkin saisivat tilaisuuden! Heidän vihansa heidän omaa hallintoaan, Euroopan unionin tappavia tukipaketteja ja Kaja Kallasin kaltaisia typeryksiä kohtaan on pohjaton!
3. `Ja satuttaa Venäjää`!
Aika tulee näyttämään kuinka `Ukraina tuki` tulee satuttamaan Viroa ja se tulee satuttamaan sitä todella pahasti. Kaja Kallas on ajanut Viron perikatoa sinnikkäästi ja lähellä on se päivä, kun hän tulee onnistumaan tavoitteissaan. Mutta se päivä tulee yllättämään hänet.
Venäjä on asettanut Kaja Kallakselle etsintäkuulutuksen, josta hän näyttää olevan jotenkin otettu. Katsotaanpa, kunhan `pölyt laskeutuvat`, tulee päivä päivien joukossa, kun Viron Viranomaiset asettavat Kaja Kallaksen etsintäkuulutettujen listalle valtion etujen vastaisesta toiminnasta – lieneekö hän silloin yhtä otettu!
Tämän päivän Venäjä on moderni Venäjä. Venäjä ei ole se Neuvostoliitto 35 vuotta sitten, jonka tunsimme. Nykyinen Venäjä ei ole yksipuolisesti uhkaillut Viroa tai Suomea kertaakaan – ainoastaan reagoinut näiden asettamiin järjettömiin provokaatioihin sekä mediassa että käytännössä!
Neuvostoliiton (suuren sosialistisen vallankumouksen) aikaiset taustavaikuttajat jakavat saman ideologisen pohjan kuin nykyiset Yhdysvaltain yksinapaisen kansainvälisiin sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen taustavaikuttajat. Juuri näitä taustavaikuttajia Kaja Kallas kannattaa.
Taustavaikuttajat ovat kansainvälisen sionismin, maailman voimakkaimman rikollisjärjestön, toimijoita. He eivät epäröi käyttää tilaisuutta uhrata Viro ja sen veljeskansa Suomi. Kaja Kallaksen kannattaisi lukea huolellisesti Lissabonin sopimuksen 42.7 ja Naton 5. artiklan asiasisältö. Koirakaan ei hauku perään silloin kun Viro ja Suomi uhrataan.
DCA-valtiot kuten Suomi ja Viro ovat Yhdysvaltain etupiirin ja samalla sen sotakoneen eturintaman maita. Yhdysvallat ja muut Euroopan unionin maat eivät tule osallistumaan sotilaallisesti Viron ja Suomen sotatoimiin Venäjää vastaan. Heille riittää, kunhan Viro ja Suomi vain aloittavat sotaan johtavat provokaationsa. Sitten heidät jätetään yksin selviytymään. Mikäli he eivät aloita sotatoimia Venäjää vastaan, heitä tullaan auttamaan siinä.
Tässä geopoliittisessa ja -strategisessa `pelissä` Viron kuin myös sen veljeskansan, Suomen, ei olisi alkuunkaan kannattanut asettua suurvaltojen `pelinappulaksi`, harmaalle vyöhykkeelle. Mutta näin he ovat vain tehneet! Tämä näytelmä odottaa vielä ensiesitystään. Mutta esirippu on jo vedetty syrjään, alkutahdit soitettu ja näyttelijät valmiina. Yleisö, joka katsoo turvallisesti lehtereillään pidättää henkeänsä – näytös voi alkaa! Pääosissa Viro ja Suomi!
Muistan vieläkin elävästi sen ajan, kun osallistuimme Neuvostoliiton glasnostin aikana Viron `laulavaan vallankumoukseen`. Sitä tunnelmaa ei voi saavuttaa kuin läsnäolija. Virossa oli kansan keskuudessa herännyt haaveita maan itsenäisyyden palauttamisesta. Nämä ihmiset eivät olleet edes organisoituneet vaatimaan itsenäisyyden palauttamista. Mutta me autoimme heitä siinä.
Perehdyimme Aleksandr Solzenitsynin, Anders Kyngin, Saharovin ja monien muiden teoksiin. Kehottaisin Kaja Kallasia tutustumaan virolaisen Tiit Madisonin teoksiin kuten esimerkiksi `Maailma uus kord` (Uusi maailmanjärjestys) sekä hänen kansainvälisen sionistiliikkeen kuvauksiinsa.
Aikaa on kulunut, mutta mitä Viro ja Suomi ovat tehneet itsenäisyydelleen ja neutraaliudelleen? He ovat vaihtaneet sen itselleen tuhoisiin voimiin. Heidän vihollisensa eivät tule idästä, vaan ne tulevat lännestä.
Kaja Kallas puolustaa nyt niitä samoja taustavoimia, jotka olivat vastuussa hänen esivanhempiensa kyydityksestä Siperiaan. Kaja Kallas häpäisee esivanhempiensa kärsimykset. Mutta tämäkään ei näytä riittävän. Vieläpä hän altistaa oman kansansa suureen vaaraan.
Kaja Kallas on Viron reformipuolueen entisen puheenjohtajan Siim Kallaksen tytär. Hänen esivanhempansa, isoäitinsä ja isoisoäitinsä, pakkosiirrettiin vuonna 1941 Neuvostoliiton toimesta Siperiaan, missä heidät pidettiin seuraavan 10 vuoden ajan.
Tällä kertaa virolaisia tai suomalaisia ei kyyditetä mihinkään, koska heille tulee käymään pahemmin kuin ukrainalaisille. Johtuen geopoliittisesta asemosta – otteet ovat sen mukaisia. Syyllinen ei ole Venäjä, joka on pakotettu puolustautumaan, vaan Yhdysvallat/Britannia akseli, joka on aloitteellinen ja käyttää Viroa ja Suomea eteen työnnettynä keihäänkärkenä.
Mitä intressejä Venäjällä olisikaan Viron ja Suomen kaltaisista valtioista. Heillä ei ole mitään mikä kiinnostaisi ketään. Venäläisille riittäisi ainoastaan rauhainen molempia osapuolia hyödyttävä rinnakkaiselo, mutta sitä heille ei sallita – ei ainakaan Kaja Kallas.
`Costa, Eurooppa-neuvoston uusi johtaja, ja russofobinen ’EU:n huippudiplomaatti’ Kallas saapuvat Kiovaan ensimmäisenä päivänään. Se osoittaa, että ensisijaisena tavoitteena on pitkittää sotaa, ei varmistaa EU:n hyvinvointia`.
Kaja Kallas kommentoi etsintäkuulutustaan: `Todistaa, että toimin oikein`.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3306ce8a-093d-4b1a-b804-16a6a6611ac4
`EU:n huippuvirkamiehet asettavat Ukrainan omien kansalaistensa edelle – Medvedev`.
https://www.rt.com/russia/608507-medvedev-eu-prioritize-ukraine-wellbeing/
Pitäisikö meidän todellakin katsoa ja kuunnella Kaja Kallasin ja Ursula von der Leyenin Venäjää kohtaan suoltamia katkeruuden ja vihan purkauksia seuraavat viisi vuotta.
Me olemme epäonnistuneet täysin tasa-arvo kysymyksessä! Naisen paikka ei ole missään johtavassa poliittisessa eikä missään muussakaan johtavassa asemassa! Naisilta on vietävä äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja palattava alkuun.
Newsky
Kaikkein kauheinta olisi, jos joku maa saisi ottaa omat mineraali- ja muut luonnonvarat oman haltuunsa ja pystyisi myymään niitä tai niistä jalostettuja tuotteita muille maille käypään hintaan saaden varoja oman maansa menojen kattamiseen. Suomessa on onneksi suurelta osin onnistuttu välttämään tällainen kauhea tilanne ja viimeisistäkin luonnonvara- tai jalostusteollisuusomaisuuksista parhaillaan luovutaan. Muut siis päättävät puolestamme siitä, kuinka luonnonvarojamme hallinnoidaan tai kansainvälistä kauppaa niillä käydään. Jos jotain omaa kaupattavaa tuotantoa maassa vielä on, niin muut päättävät puolestamme sen, minne niitä saa myydä tai mistä saa tuotannon raaka-aineita ostaa. Tätä on näin itsenäisyyspäivän aikana hyvä miettiä.
Näinköhän edes Ukrainan maaperän rikkaudet voivat taata Yhdysvaltojen globaalit intressit. Eihän se ole ovaali officessa kuulutettua, että he edes pääsevät niitä hyödyntämään. `Kenraali aika` ja venäläisten pragmaattisuus ovat selvästikin Venäjän puolella, jolloin vaurioituu sekä Yhdysvaltain että Euroopan unionin talous – ja pahasti, eivätkä he tee tämän eteen muuta kuin odottavat.
LIBERAALI HEGEMONIA PÄÄTTYNYT
VOITTAAKO PRAGMATISMI IDEOLOGIAN?
`Niin kaikki muuttui,
mullinmallin mennen,
nyt huippu on, mik’ alho ennen.
Myös tähän nojaa oikean ne opin,
ett’ ylimmäksi muuttuu alimmainen.
Näät meil’ ol’ orjuus kuuman luolakopin,
nyt vapaan ilman valta kukkurainen;
salaisuus avoin visuun kätköön jää,
sen myöhään vasta kansat käsittää`.
(Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) suomennos Otto Manninen).
Edellinen runomuotoon saatettu totuus ei ole klisee, koska sen merkitys alkaa vasta nyt aueta – ensimmäisenä amerikkalaisille – joskin liian myöhään.
Donald Trumpin Yhdysvallat ampuu Euroopan unionin kuin sian rämeelle. Tämä näytelmä näytetään globaalisti oikein Snuff-filmin tyyliin, jolloin koko maailma nauraa Euroopan unionin tahdottomuudelle.
Yhdysvallat provosoi Gazprombankin pakotteet, Nord Streamin sabotaasin, merenalaisten kaapeleiden sabotaasin, teollisuuden siirtymisen Yhdysvaltoihin, Venäjä pakotteet, yllyttää Euroopan Ukraina-tukiin, velvoittaa Ukainan jälleenrakentamisen, provosoi mahdollisen sodan Venäjää vastaan, aiheuttaa Kiina suhteitten pilaamisen, määrää Euroopan unionille tullit jne. jne. jne.
Euroopan unioni on pudonnut Yhdysvaltain, Euraasian muiden maiden, Afrikan unionin ja Lähi-Idän maiden väliin. Se ei kelpaa enää mihinkään muuhun kuin väestönvaihtoon. Tämä johtuu siitä, että Euroopan unionia johtavat virat on kansoitettu sen perikatoa kannattavilla naisilla.
Mutta, `joka viimeksi nauraa se parhaiten nauraa`. MAGA (Make America Great Again) hanke ei ole alun alkaenkaan Yhdysvaltojen suuruutta vaan Israelin suuruutta varten. Israel käyttää MAGAaa omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Kansainvälinen sionisti on pilannut ja tulee pilaamaan kaikki Yhdysvaltain ulkosuhteet ja lopuksi jättää sen `lehdellä soittelemaan`.
Mutta Israel kannattaa tanakasti MIGA (Make Israel Great Again = Suur-Israel) -hanketta. Tähän se ei pystyisi, ellei Amerikan Yhdysvallat lahjoittaisi sille resurssejaan. Samalla tavalla kuin Yhdysvallat höykyttää Euroopan unionia, höykyttää kansainvälinen sionistiverkosta Yhdysvaltoja. Tilanne on yhtä naurettava, ellei vieläkin naurettavampi.
20.1.2025 jälkeen Donald Trump ei kohtaa ainoastaan liittovaltion sisäisiä haasteita, vaan myöskin ulkopoliittisia haasteita, joita kumpiakin on sen mahdoton selättää. Ulkopolitiikassa tulevat vastaan BRICS+., loput globaalin etelän maista, Kiina, Venäjä, Länsi-Aasia, Arktinen alue jne. jne.
Jos Amerikan Yhdysvallat hyväksyy moninapaisen universaaliin oikeuteen perustuvan moninapaisen maailmanjärjestyksen asemoitumalla siihen yhdeksi valtakeskukseksi, se selviää. Jos se pitäytyy edelleen yksinapaiseen kansainvälisiin sääntöihin (omiin sääntöihinsä) perustuvaan maailmanjärjestykseen, se romahtaa.
Yhdysvallat pelaa `upporikasta ja rutiköyhää`, jossa upporikkaus on kuvitelmaa, mutta rutiköyhyys elämän realiteetti, jota viimemainittua se ei tahdo hyväksyä kohdalleen.
Seuraava katsaus kannattaa lukaista. Se on yksi parhaista aihetta koskevista yhteenvedoista. Katsaus on kuvaus siitä alkuasetelmasta, jossa Amerikan Yhdysvaltojen kohtalo ratkaistaan. Vasta tämän jälkeen sen on valittava tiensä suunta.
Katsauksen on laatinut Glenn Diesen on Kaakkois-Norjan yliopiston professori ja Russia in Global Affairs -lehden toimittaja:
-Donald Trumpin vaalivoiton ei olisi pitänyt olla yllätys. Liberaalin hegemonian aikakausi on jo päättynyt, ja korjausta olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.
-Yksinkertaisesti sanottuna liberaali hegemonia ei ole enää edes liberaali, ja hegemonia on käytetty loppuun.
-Trumpia moititaan usein kaupallisesta toiminnasta, mutta Amerikan ideologisoinnin purkaminen ja paluu pragmatismiin on juuri sitä, mitä maa tarvitsee.
MUUTETAAN TAI SÄILYTETÄÄN KESTÄMÄTÖN STATUS QUO?
Ylivoimainen enemmistö amerikkalaisista uskoo, että maa on menossa väärään suuntaan, mikä asetti Kamala Harrisin – osana vakiintunutta tiimiä – epäsuotuisaan asemaan. Varapresidenttinä hän ei voinut ottaa riittävästi etäisyyttä presidentti Joe Bidenin politiikkaan, mikä tarkoitti, että hänen täytyi omistaa viimeisten neljän vuoden epäonnistumiset. Viesti `sivun kääntämisestä` ei resonoinut, ja hänelle jäi merkityksetön iskulause `ilo` – mikä vain osoitti hänen irrottautumisensa amerikkalaisten kasvavista huolenaiheista:
-rajat ovat olleet apposen auki,
-tiedotusvälineiden vapaus on heikkenemässä,
-hallituksen ylivalta kasvaa,
-Yhdysvaltojen teollisuus ei ole enää kilpailukykyinen,
-valtionvelka on riistäytynyt hallinnasta,
-sosiaaliset ongelmat ja kulttuurisodat pahenevat entisestään,
-poliittinen ilmapiiri on muuttunut yhä jakautuneemmaksi,
-armeija on ylikuormitettu,
-samalla kun maailmanlaajuinen enemmistö hylkää Washingtonin yksinkertaistetun ja vaarallisen heuristiikan jakaa maailma liberaaliin demokratiaan vastaan autoritaarisuuteen,
-samaan aikaan Yhdysvallat on osallisena Palestiinan kansanmurhassa ja on menossa kohti ydinsotaa Venäjän kanssa.
Kuka äänestäisi vielä neljä vuotta, kun vallitseva tilanne edellyttää jyrkänteeltä ajamista? Nyt on hyvä aika olla oppositiossa ja tarjota muutosta. Mahtipontisesti käyttäytyvä populisti, joka näyttää olevan immuuni sosiaalisten normien rikkomisen seurauksille, on hyvä piirre, kun murtaudutaan irti vuosikymmeniä vanhoista ideologisista dogmeista, jotka rajoittavat tarvittavaa pragmatismia.
UUSLIBERALISMI UUVUTTI YHDYSVALLAT
`Make America Great Again` on todennäköisesti viittaus jonnekin noin vuoteen 1973, jolloin Yhdysvallat saavutti huippunsa – se on sittemmin ollut laskussa. Uusliberalistisen konsensuksen vallitessa yhteiskunnasta tuli markkinoiden jatke ja poliitikot eivät kyenneet toteuttamaan kansalaisten vaatimia muutoksia.
Poliittinen vasemmisto ei voinut jakaa vaurautta uudelleen, eikä poliittinen oikeisto voinut puolustaa perinteisiä arvoja ja yhteisöjä. Globalisaatio synnytti kansainväliselle pääomalle uskollisen poliittisen luokan ilman kansallista uskollisuutta, ja vastuu yleisölle katosi. Globalisaatio on usein ristiriidassa demokratian kanssa, ja epäliberaalin demokratian ja epädemokraattisen liberalismin välillä on kasvava jako.
Keskeinen opetus amerikkalaisesta järjestelmästä 19-luvun alussa oli, että teollistuminen ja sitä seuraava taloudellinen suvereniteetti ovat välttämättömiä kansalliselle suvereniteetille. Tullit ja väliaikaiset tuet ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla kehittymässä olevat teollisuudenalat voivat kehittyä kypsiksi, ja siksi reilu kauppa on usein parempi vaihtoehto kuin vapaakauppa.
Trumpin tullit uudelleenteollistamiseksi ja teknologisen itsemääräämisoikeuden edistämiseksi ovat jaloja tavoitteita, joita jopa Bidenin hallinto yritti jäljitellä. Trumpin virhe on kuitenkin se, että liialliset tullit ja taloussota Kiinaa vastaan häiritsevät vakavasti toimitusketjuja siinä määrin, että se heikentää Yhdysvaltain taloutta.
Trumpin tullien ja taloudellisen pakottamisen ylilyönnit johtuvat pyrkimyksistä murtaa Kiina ja palauttaa Yhdysvaltojen maailmanlaajuinen etusija. Jos Yhdysvallat voi hyväksyä vaatimattomamman roolin kansainvälisessä järjestelmässä yhtenä monista suurvalloista, valittu presidentti voisi omaksua maltillisemman taloudellisen nationalismin, jolla olisi paremmat mahdollisuudet menestyä.
Trumpin varapresidentiksi valittu JD Vance pani aivan oikein merkille Yhdysvaltojen itsetuhoisen moralisoinnin: `Olemme rakentaneet ulkopolitiikan, jossa hektoroidaan ja moralisoidaan ja luennoidaan maille, jotka eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Kiinalaisilla on ulkopolitiikka, joka rakentaa teitä ja siltoja ja ruokkii köyhiä ihmisiä`. Pragmatismin on hyvä aika voittaa ideologia.
Trumpin kriitikot ovat oikeassa huomauttaessaan paradoksista, jossa miljardööri väittää edustavansa kansaa irrallista globalisoitunutta eliittiä vastaan. Istuen näyttävissä rakennuksissa, joiden kyljessä on hänen nimensä suurilla kultaisilla kirjaimilla, Trump on kuitenkin ottanut roolin edustaa amerikkalaisia työntekijöitä vaatimalla uudelleenteollistamista.
Amerikan kulttuurieliitin ylilyönteihin ja hedonismiin kasvanut Trump vaatii Amerikan perinteisten arvojen ja kulttuurin säilyttämistä. Onko Trump pelastaja? Luultavasti ei. Mutta politiikka on tärkeämpää kuin persoonallisuudet, ja Trump potkaisee auki oven, jonka liberaali ideologia näennäisesti sulki.
LIBERAALIN RISTIRETKEN LOPETTAMINEN – MUKAAN LUKIEN UKRAINAN SODAN LOPETTAMINEN
Trumpin vetoomus ikuisten sotien lopettamiseksi johti korvaamattomaan tukeen entisiltä demokraateilta, kuten Tulsi Gabbard, Robert F. Kennedy Jr. ja Elon Musk. Liberaalit ristiretket viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ovat ruokkineet kestämätöntä velkaa. Tietenkin he rahoittivat varjovaltiota (the blob), mutta he vieraannuttivat Yhdysvallat ympäri maailmaa ja kannustivat muita suurvaltoja tasapainottamaan Washingtonia kollektiivisesti.
Ikuiset sodat olivat kalliita virheitä, jotka eivät koskaan pääty hyvin, mutta Yhdysvallat pystyi kattamaan nämä kustannukset yksinapaisella aikakaudella ilman todellisia vastustajia. Moninapaisessa järjestelmässä Amerikan on vähennettävä sotilaallista seikkailuaan ja opittava priorisoimaan ulkopoliittiset tavoitteet.
Ei ole kohtuutonta väittää, että imperiumin säilyttäminen nykyisessä muodossaan voisi maksaa Yhdysvalloille sen tasavallan. Trump ei kannata imperiumin purkamista, mutta transaktiopragmaatikkona hän haluaisi paremman tuoton sijoitukselle. Hän uskoo, että liittolaisten pitäisi maksaa suojelusta, alueelliset järjestelyt, kuten entinen NAFTA ja TPP, jotka siirtävät tuottavaa valtaa liittolaisille, hylätään ja vastustajat tulisi ottaa mukaan siinä määrin kuin se palvelee Yhdysvaltain kansallisia etuja.
Trump tuomitaan ystävystymisestä diktaattorien kanssa, mutta tämä on varmasti parempi kuin niin sanotut `liberaalit` diplomaatit, jotka eivät enää usko diplomatiaan, koska sen pelätään `laillistavan` vastustajat.
Trump haluaisi lopettaa sijaissodan Ukrainassa, koska se on erittäin kallista sekä veren että aarteiden kannalta, ja sota on jo hävitty. Liberaalit ristiretkeläiset eivät koskaan määritelleet voittoa maailman suurimmasta ydinvallasta (Venäjästä), joka uskoo taistelevansa selviytymisestään. Washingtonin eliitti on toistuvasti todennut, että se on hyvä sota, koska ukrainalaisia sotilaita kuolee amerikkalaisten sijaan, joten on vaikea moraalisesti häpäistä Trumpia, kun hänen pääargumenttinsa on, että tappamisen on loputtava.
Washingtonin liberaalit ristiretkeläiset väittävät myös usein, että sijaissodan strategisena tavoitteena on ollut pudottaa Venäjä suurvaltojen riveistä, jotta Yhdysvallat voisi keskittää voimavaransa Kiinan hillitsemiseen. Sen sijaan sota on vahvistanut Moskovaa ja työntänyt sen syvemmälle Pekingin syliin. Humanitaarinen katastrofi on tapahtumassa ja maailma on ajautumassa ydinsodan partaalle.
Taloudellinen pakottaminen, mukaan lukien Venäjän valtion varojen varastaminen, on saanut globaalin enemmistön dedollarisoimaan ja kehittämään vaihtoehtoisia maksujärjestelmiä. Trump on tuskin syytön, kun hän aloitti taloudellisen sodan Kiinaa vastaan. Ilman ideologisia rajoitteita kurssille voi kuitenkin olla tilaa, sillä hän totesi, että dollarin aseistaminen uhkaa Yhdysvaltojen suurvalta-aseman perustaa. Jälleen kerran pragmatismi voi voittaa ideologian.
Onnistuuko Trump? Hän ei varmasti lopeta sotaa 24 tunnissa. Trumpilla on työkalut vaikuttaa Ukrainaan, kun Yhdysvallat rahoittaa taisteluja ja aseistaa Kiovaa. Trumpin maksimaalinen painostus ei kuitenkaan todennäköisesti toimi Venäjää vastaan, koska se pitää tätä selviytymissotana ja poliittinen länsi on rikkonut lähes kaikki sopimukset. Trump vetäytyi strategisista asevalvontasopimuksista ja aseisti Ukrainaa, mikä osaltaan laukaisi sodan. Venäjä vaatii Naton laajentumisen lopettamista Istanbulin sopimuksen mukaisesti sekä alueellisia myönnytyksiä lähes kolme vuotta kestäneen konfliktin seurauksena.
Trump on aiemmin ilmaissut halukkuutensa tarjota loppua Naton laajentumiselle, mikä voisi luoda perustan laajemmalle eurooppalaiselle turvallisuussopimukselle. Lännen ja Venäjän väliset konfliktit johtuvat siitä, että kylmän sodan jälkeen ei onnistuttu saamaan aikaan molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Sen sijaan länsi alkoi laajentaa Natoa ja elvytti siten vuosien 1945-1991 nollasummablokkipolitiikan, ja siitä lähtien Venäjän kanssa on ollut konflikteja siitä, mihin uudet militarisoidut jakolinjat vedetään.
Mitä tulee Israeliin, on olemassa ilmeinen poikkeus Trumpin vastenmielisyydestä sotaa kohtaan. Trump, Vance, Musk, Gabbard ja Kennedy ovat kaikki haluttomia ottamaan kovaa linjaa Palestiinan kansanmurhaa vastaan tai edes kritisoimaan juutalaisvaltiota. Trump todennäköisesti jatkaa ehdotonta tukea Israelille ja ottaa vihamielisen kannan Palestiinaa, Libanonia, Jemeniä ja Irania vastaan. Pragmatismi ja `Amerikka ensin` puuttuvat todennäköisesti tästä osasta maailmaa.
PANIIKKI KOKO LIBERAALISSA IMPERIUMISSA
Trumpin vastustajat osoittavat huomattavaa vaikeutta ilmaista Trumpin tapaus. Vaikka he tietäisivät, miksi ihmiset äänestivät häntä, he tuntevat olevansa moraalisesti pakotettuja pidättäytymään syiden ilmaisemisesta peläten `oikeuttavansa` hänen politiikkansa ymmärryksellä.
Kyvyttömyys ilmaista vastustajan asemaa on hyvä osoitus propagandisoinnista. Olemmeko altistuneet propagandalle? Ideologisilla fundamentalisteilla on selvästi taipumus esittää maailma hyvän ja pahan välisenä taisteluna, jossa keskinäinen ymmärrys ja pragmatismi demonisoidaan pyhien arvojen pettämisenä.
Paniikkia ja hämmennystä aiheuttaa myös epärehellinen media. Media uutisoi Trumpista lähes yksinomaan negatiivisesti, kun taas Harris ei voi tehdä mitään väärää. Trump ei voittanut huonosta medianäkyvyydestä huolimatta, vaan sen takia. Populisti väittää olevansa kansan todellinen edustaja, joka puolustaa sitä irrallista ja korruptoitunutta eliittiä vastaan. Vihamielisyyttä Trumpia ja hänen kannattajiaan kohtaan käytettiin siksi kunniamerkkinä. Poliittisen median eliitti käytti oikeusjärjestelmää poliittista oppositiota vastaan vaalisyklin aikana, he syyttivät Trumpia kahdesti ja tuomitsivat hänet yksityisenä kansalaisena, ja he yrittivät poistaa hänet 16 osavaltion äänestyksestä.
Median hallinta ei ole etu, jos se ei ole luotettava. Russiagate-huijaus vuoden 2016 vaaleista on paljastunut petokseksi, ja media sensuroi Hunter Bidenin kannettavan tietokoneen tarinan vuoden 2020 vaaleista teeskennellen sen olevan `venäläistä propagandaa`. Vuoden 2024 vaalien aikana Bidenin erottaminen oli suurelta osin ongelma. Harrisin epädemokraattinen valinta jätettiin huomiotta, ja media muutti hänet rocktähdeksi jätettyään hänet huomiotta viimeisten neljän vuoden epäonnistumisten vuoksi.
Ensimmäinen salamurhayritys Trumpia vastaan meni muistiaukkoon huomattavan nopeasti, kun taas useimmat ihmiset eivät todennäköisesti tiedä, että toinen oli olemassa. Typerät mediajutut, kuten Trumpin uhkailu Liz Cheneyllä ampumalla, olivat niin epätoivoisia ja epärehellisiä, että niillä oli päinvastainen vaikutus. Liberaali koneisto, jota edustaa tottelevainen media ja Hollywoodin eliitti, on loppunut.
Länsi-Eurooppa on paniikissa menettäessään liittolaisensa Valkoisessa talossa ja pelkää siten liberaalin kansainvälisen järjestyksen tulevaisuuden puolesta. Liberaali kansainvälinen järjestys on kuitenkin jo poissa, ja ideologinen EU kärsii Tukholman syndroomasta.
Biden on osallisena Palestiinan kansanmurhassa, hän hyökkäsi Euroopan kriittiseen energiainfrastruktuuriin, houkutteli Euroopan teollisuutta siirtymään Yhdysvaltoihin inflaation vähentämislain nojalla, toi suuren sodan Eurooppaan provosoimalla sijaissodan Ukrainassa ja sabotoimalla Istanbulin rauhanneuvotteluja, hän tehosti sensuuria ympäri maailmaa ja on painostanut länsieurooppalaisia vähentämään taloudellisia yhteyksiä Kiinaan.
Tavoiteltuaan vuosia strategista riippumattomuutta ja devasallisaatiota EU on alistanut itsensä ja hyväksynyt merkityksen vähenemisen maailmassa. Länsi-Euroopan poliittinen mediaeliitti esittää Trumpin uutena Hitlerinä, mutta sillä on kova kiire alistua taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti Yhdysvalloille. He ovat myös huolissaan siitä, että samanlainen johtajuuskriisi on tullut heidän omalle mantereelleen. Liberaaliin hegemoniaan sitoutunut poliittinen eliitti on laiminlyönyt kansalliset edut, ja heidät pyyhkäistään pois tulevina vuosina.
MITEN KAIKKI PÄÄTTYY?
Trumpin toinen presidenttikausi ei tule olemaan kuin ensimmäinen kausi. Trumpin ensimmäistä presidenttiyttä rajoitettiin, kun demokraatit kiistivät avoimesti vaalituloksen vuonna 2016 tuomitsemalla hänet laittomaksi johtajaksi, jonka Kreml oli asettanut Valkoiseen taloon. Russiagate-huijaus on sittemmin paljastettu ja Trump voitti jopa kansanäänestyksen 5 miljoonalla äänellä, mikä antoi hänelle voimakkaan mandaatin ajaa agendaansa. Lisäksi uuskonservatiivit soluttautuivat Trumpin ensimmäiseen hallitukseen, koska hänet hylättiin liian radikaalina. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana on syntynyt voimakas MAGA-liike, joka koostuu myös entisistä demokraateista.
Kristallipalloon katsottaessa ja ennusteita tehtäessä on oltava varovainen, ja tämä pätee erityisesti Trumpiin. Professori Richard Rorty ennusti vuonna 1998, että liberalismin ja globalisaation ylilyönteihin vastattaisiin lopulta rajulla korjauksella:
-Ammattiliittojen jäsenet sekä järjestäytymättömät ja ammattitaidottomat työläiset tulevat ennemmin tai myöhemmin huomaamaan, että heidän hallituksensa ei edes yritä estää palkkojen vajoamista tai työpaikkojen vientiä.
-Samoihin aikoihin he ymmärtävät, että esikaupunkien valkokaulustyöläiset – jotka itse pelkäävät epätoivoisesti tulevansa vähennetyiksi – eivät aio antaa verottaa itseään tarjotakseen sosiaalietuuksia kenellekään muulle. Siinä vaiheessa jotain halkeaa.
-Lähiöiden ulkopuoliset äänestäjät päättävät, että järjestelmä on epäonnistunut ja alkavat etsiä ympärilleen voimamiestä, jota äänestää – joku, joka on valmis vakuuttamaan heille, että kun hänet on valittu, omahyväiset byrokraatit, hankalat asianajajat, ylipalkatut joukkovelkakirjojen myyjät ja postmodernistiset professorit eivät enää määrää laukauksia ,,,
-Kun voimamies astuu virkaan, kukaan ei voi ennustaa, mitä tapahtuu`.
Trump on tunnistanut monia ongelmia, jotka vaivaavat Yhdysvaltoja ja maailmaa, vaikka hänellä ei ehkä ole vastauksia. Hän tekee paljon virheitä, eikä hänen maksimaalinen liike-elämän painostustapansa ole aina siirrettävissä kansainväliseen politiikkaan. Vuosikymmeniä kestäneen liberaalin hegemonian vastustamisen kriminalisoinnin jälkeen ei olisi pitänyt olla yllätys, että `voimamies` valitaan heittämään jakoavain koneisiin. Trump on villi kortti ja maailma käy läpi valtavaa muutosta, joten Rortya lainatakseni: `Kukaan ei voi ennustaa, mitä tapahtuu`.
`Hyvästit liberaalille eliitille: Trump ei ole pelastaja, mutta hän tunnisti oikein Amerikan suurimman ongelman`.
https://www.rt.com/news/607372-conclusions-trump-us-president-term/
Newsky