(3 arviota, keskiarvo: 5,00 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 3324 Näyttökerrat 4 Kommenttia
USA:n historiallisen mittava sotilaiden siirto Eurooppaan; Venäjän geopolitiikka; Venäjän ja Itä-Aasian suhteiden häirintä
(3 arviota, keskiarvo: 5,00 / 5 tähteä 5)Ladataan...Yhdysvallat tulee lähettämään ensi keväänä 20 000 sotilasta Eurooppaan European Defender 20 -harjoitusta varten. Venäjä sijaitsee geopoliittisesti äärimmäisen merkittävällä paikalla Euraasian sydänmaalla, joka yhdistää Aasian Eurooppaan. Läntinen Nato-liittouman tavoitteena näyttää olevan tämän Venäjän yhteyden katkaiseminen Aasian Eurooppaan. Tiettyjen poliittisten voimien painostamana Yhdysvallat harjoittaisivat maailmanjohtajuutta, joka mahdollistuisi Euraasiaa kiertävien yhdysvaltalaisjohtoisten kaistaleiden avulla.
USA aikoo siirtää 20 000 sotilasta Eurooppaan
Yhdysvallat tulee lähettämään ensi keväänä 20 000 sotilasta Eurooppaan. Kyseessä olisi suurin joukkojen siirto Atlantin yli 25 vuoteen.1
Mahdollisten joukkojen siirtämisellä Eurooppaan halutaan varta vasten perustella European Defender 20-harjoituksella, jonka tavoitteena tulisi olemaan strategisten valmiuksien testaaminen eli kykyä siirtää divisioonan suuruinen taistelujoukko kalustoineen valtameren yli, ottaa käyttöön kalustoa valmiusvarastoista Euroopassa ja siirtää joukot toiminta-alueille Saksassa, Puolassa sekä Baltiassa.1
Yhdysvaltain Euroopan-liittolaiset mukaan lukien harjoituksen kokonaisvahvuudeksi arvioidaan ainakin 37 000 sotilasta. Tätä harjoitusta ei kuitenkaan varsinaisesti määritellä Nato-harjoitukseksi, vaan liittolaisten yhteistoiminnan sekä valmiuksien tutkimiseksi.1
European Defenderiin kytkeytyy useita pienempiä harjoituksia, joista pariin myös Suomi osallistuu. Näistä merkittävin tulee olemaan Viron pääsotaharjoitus Kevadtorm, joka yhdistyy amerikkalaisjohtoiseen Saber Strike -harjoitukseen.1
Harjoitukseen sisältyy myös Swift Response -maahanlaskuoperaatio Georgiassa1, mikä ei tietenkään voi miellyttää Venäjää, sillä kuuluuhan Georgia Venäjälle harmia tuottaneeseen värivallankumousten aaltoon, joka Georgian (2003) lisäksi virtasi Ukrainassa vuonna 2004 sekä Kirgisiassa vuonna 2005. Venäjän mukaan länsi rahoitti ja johti värivallankumouksia, jotka siirsivät hegemonian länsimielisille vallanpitäjille.
Lisäksi harjoitusalueena on Suwlakin käytävä – kapea maa-alue, joka erottaa Venäjälle kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjästä Natoon kuuluvien Liettuan sekä Puolan rajalla.1 Arvatenkaan kyseinen harjoitusalue ei voi tuottaa riemun kiljahduksia Venäjällä.
European Defender 20-harjoitus on suunniteltu ajoittuvan helmikuusta toukokuuhun.
Venäjän geopoliittinen asema Eurooppaan ja Itä-Aasiaan
Venäjän geopoliittinen asema kytkeytyy luonnollisesti ensi keväänä alkavaan European Defender 20-harjoituksiin. Tähän liittyen on syytä huomauttaa, että Venäjän armeijan komentaja, kenraali Valery Gerasimov, esitti hiljattain Moskovassa pitämässä puheessaan, Venäjän kasvan huolen siitä, että sotilasliitto Nato on valmistautumassa maansa rajoilla suureen konfliktiin.2
Sotilaalliset aktiviteetit ovat lisääntymässä Baltian maissa, Puolassa, Mustallamerellä ja Itämerellä. Liiton sotilaalliset harjoitukset ovat voimistuneet. Heidän kattavat toimintasuunnitelmansa osoittavat Naton tarkoituksella valmistelevan joukkojaan laajamittaiseen sotilaalliseen konfliktiin, sanoi Gerasimov.
Venäjä kylläkin yrittää asettaa omat geopoliittiset intressinsä yhteensopivaksi Suomen ja muiden länsimaiden intressien kanssa, vaikka Venäjän sekä venäläisten näkemykset geopoliittisista intresseistään ovat muovautuneet satojen vuosien aikana. Keskeisesti Venäjän geopoliittinen asema määrittyy edelleen Euraasian mantereen pohjoisosien hallinnalla. Venäjä on historian saatossa pyrkinyt liittämään itseensä laajoja maa-alueita varmistaakseen poliittisen valta-asemansa.
Kuitenkaan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Venäjä ei ole uhkana Euroopalle eikä siis Suomelle ja kaikista vähiten Yhdysvalloille. Venäjä on joutunut takaamaan turvallisuuttaan varustautumalla läntisen liittouman sotilaallista ja poliittista painostusta vastaan. Tämä Venäjän turvallisuuden takaaminen on tiettyjen Nato-maiden taholta nähtynä merkkinä ”Venäjän sotilaallisesta uhasta”2ja ”uhasta rauhalle”2.
Enentyneet riskit vaarallisille välikohtauksille sotilaallisessa ilmapiirissä tulisi pitää kaikkein tärkeimpänä osana keskustelussa Venäjän, Yhdysvaltojen sekä Naton välillä. On tärkeää palauttaa yhteistyö Venäjän ja Naton välille, jotta pulmat kyettäisiin ratkaisemaan, totesi Gerasimov.
Kuten yllä sanottiin, Venäjä yrittää harmonisoida geopoliittiset vaatimuksensa yhteensopivaksi ja rauhanomaiseksi Suomen ja muiden länsimaiden intressien kanssa. Tähän viittaa komentaja Gerasimovin lausunto Naton ja Venäjän yhteistyön palauttamiseksi sekä näiden ongelmien ratkaisemiseksi dialogisesti ja neuvotellen.3
Yllä esitetyn mukaan nykyisin Venäjällä on halua ratkaista geopoliittiset ongelmat rauhanomaisesti, ja täten olematta uhkana ylipäätään kenellekään. Euroopan Unionilla ja tietyillä Nato-mailla on täydelliset mahdollisuudet ratkaista ongelmat rauhanomaisesti, siis lähestyen neuvotellen Venäjää, mutta lännessä ei siihen suostuta, sillä länsimaiden geopoliittiset vaatimukset ulottuvat sekä Itä-Aasiaan että Lähi-idän alueelle. Tässä asetelmassa Venäjällä on myös ratkaiseva roolinsa, jota käsittelemme hiukan tuonnempana.
Venäjän ja Euroopan maiden synergiaedut
Määritelkäämme hiukan tarkemmin Venäjän geopoliittisen aseman ratkaisevia taloudellisia kohtia suhteessa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Huomionarvoista on, että Venäjä on todellisuudessa mahdollisuus sekä Suomelle että koko Euroopalle. Onhan Venäjä Suomen ulkomaankaupan tärkeimpiä vientimaita. Venäjällä ja Euroopan mailla on luonnollisia synergiaetuja (kahden tai useamman vaikuttavan tekijän kartuttavaa yhteisvaikutusta etuina), sillä Euroopan maat tarvitsevat Venäjän luonnonvaroja ja Venäjä tarvitsee Euroopan maiden inhimillistä pääomaa kehittääkseen omaa yhteiskuntaansa.4
Venäjän ja Euroopan maiden geopoliittiset tavoitteet voisivat saavuttaa yhteisymmärryksen, mikäli ne pystyisivät hyödyntämään toistensa tarjoamia etuisuuksia toisilleen, vastavuoroisesti esimerkiksi taloudellisena ja turvallisuuspoliittisena yhteistyönä. Siten Eurooppa, kuten myös Suomi Venäjän rinnalla, nauttisivat toistensa synnyttämästä turvallisuudesta kolmansien osapuolten uhkia vastaan.
Yhdysvallat ja Unioni ovat yrittäneet eristää Venäjää Länsi-Euroopasta. Tähän eristämiseen on osallistunut innokkaasti myös Suomi. Venäjä ei ole kuitenkaan eristynyt, päinvastoin sen yhteistyö Kiinan kanssa onkin jatkuvasti kasvanut. Venäjä ja Kiina ovat myös molemmat jäseniä niin nousevien talousmaiden yhteenliittymässä (BRICS) kuin myös Euraasian alueella poliittista, taloudellista sekä sotilaallista yhteistyötä tekevässä Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO).6
Ranskalaisen Arnaud Leclerqin mukaan Venäjä ja Kiina ovat liittoutuneita siksi, että ne vastustavat länsimaiden hegemoniapyrkimyksiä. Onko lännelle myös Kiina Venäjän energiapolitiikan kannalta strateginen vaihtoehto? Kiina nimittäin tarjoaa valtavat markkinat Venäjän kaasun ja öljyn viennille.7Tämän luulisi antavan poliittista painetta Euroopan maille, joista monet ovat riippuvaisia Venäjän vientienergiasta.
Saksan ja Venäjän yhteistyö
Saksa kuitenkin pystyisi esittämään vaihtoehdon Unionille sekä Natolle yhteistyöllä Venäjän kanssa. Maiden intressit täydentäisivät toisiaan mainiosti, koska Saksa hyötyy Venäjän halvasta energiasta. Venäjä puolestaan tarvitsee modernia teknologiaa, jota Saksa voi tarjota. Tästä johtuen Saksan ja Venäjän taloudet hyötyisivät laajasti toisistaan. Siten paine osallistua Yhdysvaltojen johtamiin sotilasoperaatioihin vähenisi, sillä ne tulisivat estämään Saksan ja Venäjän taloudellista yhteistyötä. Myös Ranskassa kansallismielinen puolue, kansallinen rintama, tahtoo luoda Euroopan unionin tilalle uuden kansakuntien Euroopan, joka tulisi perustumaan itsenäisten valtioiden yhteistyölle. Niin ikään puolue haluaa Ranskan eroavan Natosta ja tekevän Venäjän kanssa strategisen sopimuksen sotilaalliseen yhteistyöhön sekä energiaan perustuvasta syvennetystä kumppanuudesta.4 Eikö tässä olisi oppimisen aihetta ulkopolitiikan hoitamisesta Venäjän suhteen myös Suomen valtaapitävillä?
Kaasuputket, yksinapainen maailma ja polarisaatio
Saksalla ja Venäjällä jo onkin synergiaetuja toteutettavanaan. Täten Venäjä on rakentanut yhteistyössä Saksan kanssa Itämeren pohjaa pitkin kulkevan Nord Stream -kaasuputken, joka kiertää Ukrainan. Venäjän pyrkimyksenä on ollutkin pienentää Ukrainan geopoliittista merkitystä kaasuntoimitusten kauttakulkumaana. Samaa tarkoitusta tulisi palvelemaan rakennettavaksi suunniteltu South Stream -kaasuputki, jonka pitäisi kuljettaa kaasua Mustanmeren pohjaa pitkin Balkanille, Keski-Eurooppaan sekä Italiaan.4
Venäjä vastustaa yksinapaista maailmaa tavoitellen moninapaista järjestelmää, joka olisi vakaa ja tasapainoinen. Yhdysvaltojen tavoitteena sen sijaan on yksinapainen maailma ja sen harjoittama yksipuolinen hegemoniapolitiikka, jotka katsotaan muodostuvan uhaksi Venäjän kansalliselle edulle. Tosin Yhdysvallat ei sinänsä yksinapaista maailmanpolitiikkaa tavoittele vaan Washingtonin politiikkaan vaikuttavat sionistiset uuskonservatiiviset voimat ovat USA:n kyseisen käyttäytymisen taustalla.8
Läntinen liittouma työntyy Venäjän rajojen läheisyyteen
Lienee täysin selvää, että läntisen liittouman nykyinen aggressiivinen käyttäytyminen muodostaa Venäjälle turvallisuusuhan. Myös Suomi on tässä uhkien muodostamisessa omaksi turmiokseen mukana. Venäjä pitääkin turvallisuutensa suurimpina uhkina Naton laajenemista itään sekä ulkomaisten tukikohtien perustamista Venäjän rajojen välittömään läheisyyteen. Niin muodoin Venäjä ei salli voimatasapainon sirpaloitumista rajojensa läheisyydessä. Tällainen tilanne muodostuisi esimerkiksi silloin, kun ulkomaisia joukkoja sijoitettaisiin Venäjän rajojen läheisyyteen ilman YK:n vahvistusta. Venäjän rajojen tuntumassa on ulkomaisia joukko parveilut viime vuosina jatkuvasti. Myös Suomi on tässä ollut mukana Isäntämaasopimuksen solmijana sekä sotaharjoituksiin osallistujana.
Georgia, Ukraina, Krimi ja Iran
Lisäksi Ulko-, turvallisuus- ja sotilaspoliittisissa konsepteissa sekä doktriineissa esitetyillä uhkakuvilla on selvä yhteys vuoden 2008 Georgian sotaan ja vuoden 2014 Ukrainan kriisiin. Venäjä on Ukrainan kriisissä halunnut välttää Naton eskaloitumista rajoillensa sekä estää Venäjälle strategisesti merkittävän Krimin tukikohdan päätymistä Naton haltuun. Venäjä sekä Kiina ovat jakaneet pelkonsa liittyen Georgian Nato-jäsenyyteen, joka mahdollistaa Naton vaikutusvallan voimistumisen Iranin lähiympäristössä. Sen pelätään johtavan lopulta hyökkäykseen Irania vastaan, mikä särkisi alueen vakauden.4
Suomi ja Venäjä
Venäjä on Suomelle, kuten myös Euroopalle ensisijaisesti mahdollisuus. Suomen kannalta Venäjän potentiaali niin kauppakumppanina kuin halvan energian tuottajana on huomattava. Luonnollisesti Suomelle maantieteellisen sijaintinsa kannalta olisi tärkeää, että maamme tavoittelisi tehokkaasti yhteistyötä kaikkiin ilmansuuntiin, mikä onnistuu ilman Unionin ja euron jäsenyyttä. Ilman moninaista yhteistyöhakuisuutta Suomen uhkana on joutua rajamaaksi ja taantua periferiaksi, kuten maa on jo ajautunut Brysselin pohjoiseksi maakunnaksi, joka on uskoutunut vain Yhdysvaltojen puolustuksellisen doktriinin aukottomaksi ihailijaksi. Mahdollisen länsimaiden ja Venäjän välisen yhteenoton sattuessa Suomi kärsisi joka tapauksessa valtavia vahinkoja, josta johtuen Suomen täytyy pyrkiä jäämään siitä sivuun. Suomen tulee siis hankkiutua itsenäiseksi valtioksi ja laatia oma turvallisuus-, ulko-, ja puolustuspolitiikkansa, mitkä edustaisivat täysin puolueettomuuspolitiikkaa.
Mikä on Yhdysvaltojen johtaman liittouman sotilaallisen läsnäolon tarkoitus Euroopassa?
Keskeisin syy Yhdysvaltojen johtaman ja enimmäkseen Nato-maista koostuvan sotilaallisen liittouman linnoittautumiseen Eurooppaan ja aina Venäjän rajojen tuntumaan on siinä, että liittoumalla on vakaana tavoitteena kontrolloida Itä-Eurooppaa hallitakseen Euraasian sydänmaata ympäröivää maailmansaarta. Puolestaan se, joka ohjailee tuota vyöhykettä, kontrolloi koko maailmaa. Lisäksi Euraasiassa Yhdysvaltojen pyrkimyksenä on lähihistoriassa ollut Venäjän vaikutuspiirin katkaiseminen Ukrainan suhteen.
Kuten artikkelissa aiemmin todettiin, Venäjällä on mainiot geopoliittiset suhteet Itä-Aasiaan. Läntinen liittouma haluaa murskata tämän Venäjän ja Itä-Aasian kehittyvän taloudellisen sekä puolustuksellisen yhteistyön.
Niin ikään liittouma laajentaa Naton vaikutusvallan voimistumista Iranin lähiympäristössä painostaakseen Irania ja mahdollistaakseen jopa hyökkäyksen Irania vastaan. Yhdysvaltoihin vaikuttavat poliittiset voimat pyrkivät tunnetusti eristämään Venäjän Euroopasta murskatakseen esimerkiksi Saksan sekä Venäjän yhteistyön, josta puhuttiin hiukan aikaisemmin.
Itä-Euroopan kontrolloiminen
Euraasian geopolitiikka kytkeytyy Harold Mackinderin teoriaan sydänmaasta. Euraasia oli Mackinderin mukaan globaalin vallan luonnollinen tyyssija. Se oli maavalta, jota vastaan merivallat eivät pystyisi kilpailemaan. Mackinderin pääasiallinen tavoite oli, ettei Britannian kilpailijoiden, Venäjän ja Saksan liitosta tulisi totta. Mackinderin mukaan tämän liiton rakentumisen olisi estänyt ainoastaan lännen tukemien puskurivaltioiden vyöhykkeen perustaminen nykyiseen Keski- ja Itä-Eurooppaan Venäjän ja Saksan väliin. Puskurivyöhykkeen synnyttämisestä Mackinder perusteli kuuluisalla ajatuksellaan siitä, että kuka tahansa kontrolloikaan Itä-Eurooppaa, kontrolloi Euraasian sydänmaata ympäröivää maailmansaarta. Kuka puolestaan hallinnoi tuota vyöhykettä, kontrolloi koko maailmaa.5
Venäjän eristäminen Itä-Euroopasta ja myös Itä Aasiasta
Yhdysvaltojen uuskonservatiivien ulkopoliittiseen ajatteluun vaikuttanut geostrategi Zbigniew Brzezinskin mukaan Yhdysvallat voi pysyä ainoana maailmanvaltana ainoastaan, mikäli se onnistuu eristämään Venäjän Itä-Euroopasta. Yhdysvaltojen maailmanjohtajuus olisi mahdollista taata Euraasiaa kiertävien yhdysvaltalaisjohtoisten kaistaleiden avulla. Euroatlanttinen liitto olisi Yhdysvaltojen vallan tae länsimaiden alueella. Brzezinskin mukaan Euraasiassa Yhdysvaltojen tulee pyrkiä vapauttamaan Ukraina Venäjän vaikutuspiiristä.4
Lopuksi
Yhdysvaltojen johtaman läntisen Nato-liittouman tavoitteena ei ole suoraan hyökätä Venäjälle vaan sotilaallinen häirintä Venäjän reunavyöhykkeillä. Venäjä sijaitsee geopoliittisesti äärimmäisen merkittävällä paikalla Euraasian sydänmaalla, joka yhdistää Aasian Eurooppaan. Yhdysvaltojen luisuessa jatkuvasti esimerkiksi Itä-Aasian taloudellisen, sotilaallisen ja poliittisen kehityksen varjoon, on läntisellä liittoumalla motivaatiota katkaista Euraasian sydänmaalla sijaitsevan Venäjän yhteyden Itä-Aasiaan. European Defender 20 -harjoituksen kaltaiset operaatiot näyttävät palvelevan edellä mainittua tarkoitusta.
Markku Juutinen
Lähteet
1. U.S. Army Europe (2019). DEFENDER-Europe 20. Saatavina: https://www.eur.army.mil/DefenderEurope/videoid/726101/dvpcc/false/#DVIDSVideoPlayer32293
2. TASS (18.12.2019). NATO drills indicate preparations for large-scale conflict — Russian General Staff. Saatavina: https://tass.com/defense/1100381
3. TASS (18.12.2019). Russian General Staff calls for resuming Russia-NATO cooperation. Saatavina: https://tass.com/defense/1100383
4. SUOMEN PERUSTA (2014). Venäjä ja geopolitiikka. Saatavina: https://www.suomenperusta.fi/ajatus/venaja-ja-geopolitiikka/
5. Sengupta, Anita (2009). Heartlands of Eurasia: The Geopolitics of Political Space. Lexington Books.
6. PAX. (2012). Maailman voimatasapaino muuttumassa. Saatavina: https://www.pax.fi/2012-02/maailman-voimatasapaino-muuttumassa
7. Leclerq, Arnaud (2012). La Russie Puissance d’Eurasie Histoire Géopolitique des Origines à Poutine
8. John Mearsheimer and Stephen (2006). London Review of Books; Walt The Israel Lobby. Lunastettavissa: https://www.lrb.co.uk/v28/n06/john-mearsheimer/the-israel-lobby
Ja vastahan se ilkeä musta apina, Obama, kuten pohjoiskorealaiset sitä kutsuvat, viimeisiksi teoiksen allekirjoitti joukkojen siirtokäskyn eurooppaan.
Tämä ei hyvältä näytä. Joukot tuskin tulivat pistämään arabi-pakoloisia kuriin.
Georgian sodassa 2008 oli kyse kahden Israelin lentokentän hävittämisestä, jotka Israeli oli rakennuttanut Georgiaan juuri Irania silmälläpitäen. JerusalemOnLine.com reportoi sodan kolmantena päivänä kolmen israelilaiskoneen saapuneen Georgiasta mukanaan yli 1000 israelilaissotilasta. Se tehtiin varmastikin julkiseksi siksi, että kymmenet tuhannet sukulaiset olivat jo kolmen vuorokauden ajan kyselleet poikiensa, veljiensä, serkkujensa ja isiensä tilasta, sillä sodan ensimmäisten päivien aikana ei ollut puhuttu Israelin osuudesta sotaan. Sotilasneuvonantajia! Ja USA:n Georgiassa pitämä IMMIDIATE RESPONSE 2008 sotaharjoitus oli juuri pidetty sekä amerikkalaisten että israelilaisten ollessa yhä maassa. Georgia hyökkäsi Etelä-Ossetiaan pilaamaan Pekingin Olympialaisten avajaiset medioissa. https://youtu.be/5CXhzj-cPUo Harjoitusten jälkeen Saakashvili katsoi hetkensä koittaneen ja hyökkäsi. Venäjä suoritti upean rauhanpuolustusoperaation ja sen sotilaat saivat tilaisuuden poiketa Gorin Stalin-museossa. Venäjä turvasi myös Irania tuhoamalla Israelin kaksi lentokenttää Georgiassa – hyvällä tekosyyllä! Ja Israel sai tietää, että vaikka Georgian hallituksessa oli useita juutalaisia ja Israelin kaksoiskansalaisia – jopa maan puolustusministeri – niin se ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjä suvaitsisi Israelia takapihallaan.
Venäjähän on osa Israelia. Shaakasvilin oli puolustauduttava Venäjän provokaatioita vastaan. Venäjä oli suunniteklllut vastavedion siihen ja joukot olivat valmiina. Putin oli sotasyyllinen
Onko juutinen lukenut novorossia plan tehda suoja aluita kuten koko ukraina georian suomi ja balttia venäjän alaiseksi suoja alueeksi sotimalla eli aluevaltauksilla ja se on alkanut, venäjä on kuten Alexander Dugin (putinin geopoliittinen neuvonantaja) sanonut puhtaasti kiristetään kaasulla.
Luin jotan englannin kielistä venäjan lehteä ”pravda tai russia inside a duginin puheen : me valloitamme ne alueet joita olemma halliinneet takaisin, (esim.ukraina) ja jos joku vastustaa meitä, niin tapmme kaksi heidän poikaansa ja sitten on hiljaista” sanoi dugin ja pian donbass aluella ukrainassa tapettiin helluntai pastorin kaksi (16 ja 17 vuotiaat) ja olisivat tappaneet isänkin, mutta ei ollut kotona, mutta polttivat perheen huonekalu tehtaan samana yönä.dugin ” rasputiini” mystikko on äärimmäisen vaarallinen koko maapallolle ja hän antaa käskyt kuka tappamisista ja hän on kirjoittanut, suomi pitäämeyttää venäjään , eteläsuomi karjalan tasavaltaan ja pohjois-suomi muurmanskin, se joka tekee kauppaa venäjän (jonka mafiaa johtaa KGB, n virkamiehet putinin suosiolla, eli mafiaa johtaa valtion kenraalit ” ei katurikolliset” ja siksi se on maapallon vaarallisin, heillå on myös myrkky labrat käytössään kuten skipal,in ja Litvinenkon ja tuhansia muita tunnettuja ja tavan ihmisiä on koemielessä ensin myrkytetty, ja tätä tekee yksin venäjä, koska putin johtaa mafiaa ja pesee rahaa toisen kunniallisten ihmisten ID llä ilman ettå he tietää siitä, eli avaavat tilit esim.etelä afrikassa jossa kyseinen yksilö ei ole koskaan kaynytkään, käyttävät valheellisia proxy sopimuksia, ja kopioivat passit, ja joku toinen henkilo asioi ja jos ovat kiinni jäämässä ne myrkyttää sen kunnon ihmisen jonka nimeå he väärinkäyttää henkilön itse tietämättä. Putinin ystävä sergei mikhailov, semion mogielvich jne ovat asialla joita putin suijelee eikä luovuta interpoliisin vaatimuksestakaan näitå rikolliisia koska ne pesee mm.putinin rahaa., (felix sater trumpin pään pesijä) ja donald liittyy tähän siten että venäjä ohjelmoi oman pesumasinansa USA, n pressaksi, ettå USA ssa jäädytetyt PESU rahat (semion mogilevich) saadaan takaisin .
Se joka tekee kauppaa venäjän kanssa tekee kauppaa maapallon most wanted kriminaalin kanssa.
Joten venäjän ystävyys ei ole mahdollista koska se ystävyys on maapallon most want rikollisten ystävyyttä.
Ystävyys on mahdollinen jos mafia,n tilalle kremliin saadaan kunnon venäläisiä.
Jos joku tekee kauppaa venäjän kanssa hän tekee kauppaa most wanted kriminaalin kanssa,
Ja jos haluat suomen venäjän yhteyteen niin pian täällä haetaan kuten luhansk-donbass alueelta öisin ja he katoavat navetan takana niskalaukauksiin, t