USA:n parhaan kasvukauden aikana ei ollut tuloveroa eikä keskuspankkia

Miten Amerikka voisikaan pärjätä ilman Obaman hallinnon ja keskuspankin (FED) keskussuunnittelijoita? Mitä ihmettä suurvallan kansa tekisi ilman verovirastoa ja tuloveroja? Voisiko Yhdysvaltain taloutta mitenkään estää romahtamasta sellaisissa olosuhteissa?

Valtamedia yrittää uskotella meille, että ellei joku ole koko ajan vetelemässä naruista, koko Yhdysvaltojen talous syöksyisi kaaokseen. Totuus on kuitenkin, että Yhdysvaltojen historian tehokkain talouden kasvu tapahtui aikana ennen keskuspankkia ja tuloveroa. Sisällissodan ja vuoden 1913 välillä Yhdysvaltojen talous vahvistui suorastaan räjähdysmäisesti. Vapaamarkkinajärjestelmä kukoisti ja muu maailma kadehti Yhdysvaltoja. Liittovaltion hallinto oli kooltaan hyvin rajoittunut, keskuspankkijärjestelmää ei ollut ja suurimman osan ajanjaksosta amerikkalaisilla ei ollut tuloverotusta. Useimpien amerikkalaisten mielestä kuvattu yhteiskunta olisi täysin mahdoton nykyään, mutta se itse asiassa toimi erittäin hyvin. Ilman tuon ajan keksintöjä ja innovaatioita maailma olisi nykyään hyvin toisenlainen paikka.

On hämmästyttävää miten paljon hyvää voi tapahtua, kun hallitus vain lopettaa asioihin puuttumisen. ”Kullatun aikakauden” (Gilded Age) saavutukset olivat historiallisesti äärimmäisen merkittäviä: Sisällissotaa seurannut nopea talouden kehittyminen loi perustan nykyaikaiselle amerikkalaiselle teollisuudelle. Vuoteen 1890 mennessä Yhdysvallat ohitti Iso-Britannian maailman suurimpana tuottajamaana (BKT).

Seurasi räjähdysmäinen uusien keksintöjen ja löytöjen aika, joka tunnetaan ”toisena teollisuuden vallankumouksena”. Rautatiet levisivät laajemmalle, radat ja sillat rakennettiin vahvemmiksi kestämään suurempia ja raskaampia vetureita ja vaunuja, jotka kantoivat suurempia määriä tavaraa ja ihmisiä halvemmalla. Keksittiin kylmävaunut, sähkövalo, puhelin, kirjoituskone ja levysoitin. 1900-luvulle tultaessa autot alkoivat korvata hevosvetoisia rattaita.

Näiden saavutusten rinnalla maan teollinen infrastruktuuri kehittyi merkittävästi. Appalakeilta löytyi hiiltä riittämiin aina Pennsylvaniasta etelään Kentuckyyn asti. Öljyä löytyi Länsi-Pennsylvaniasta, tosin sitä käytettiin lähinnä voiteluaineeksi ja lamppujen petrolin raaka-aineeksi. Suuria rautakaivoksia avattiin Keskilännen pohjoisosissa Yläjärven rannoilla. Terästehtaita nousi paikkoihin, minne hiiltä ja rautamalmia saatiin helposti kuljetettua. Suuria kupari- ja hopeakaivoksia avattiin ja niitä seurasivat lyijy- ja sementtitehtaat.

Vuonna 1913 Henry Ford otti käyttöön liukuhihnan autojen kokoamisessa, mikä vauhditti huimasti massatuotantoa.

Kun ahkerille ja aikaansaaville ihmisille annetaan vapaus tavoitella unelmiaan, tapahtuu yleensä suuria asioita. Totuus on, että meidät kaikki on suunniteltu luomaan, keksimään, rakentamaan ja käymään vaihtokauppaa keskenämme. Meillä jokaisella on jotain annettavaa yhteiskunnalle, joka yleensä kukoistaa, kun perhettä ja sukua arvostetaan ja vapaamarkkinoiden ”näkymättömän käden” annetaan toimia.

Kullattu Aikakausi oli amerikkalaisen historian parhaimman taloudellisen kukoistuksen aikaa. Vuoden 1873 lyhyen paniikin jälkeen talous elpyi uusien kovan rahan käytäntöjen (kultakanta) ja teollistumisen johdosta. Vuosien 1869 ja 1879 välillä Yhdysvaltojen talouskasvu oli keskimäärin 6,8 % vuodessa (valtion BKT) ja 4,5 % vuodessa asukasta kohden, huolimatta vuoden 1873 taantumasta. Talouskasvu jatkui samaa tahtia 1880-luvulla valtion varallisuuden kasvaessa 3,8 % vuodessa ja BKT:n kaksinkertaistuessa vuosikymmenen aikana.

Miltä kuulostaisi, jos Yhdysvaltojen BKT kaksinkertaistuisi seuraavan vuosikymmenen aikana? Miksi maa ei siis palaisi vanhaan järjestelmään?

Vuonna 1913 perustettiin Yhdysvaltain keskuspankki ja otettiin käyttöön pysyvä kansallinen tuloverotus. Tänä päivänä keskuspankin itse valitsemat keskussuunnittelijat hallitsevat täysin koko talouttamme ja Yhdysvaltojen verolainsäädäntö on yli 20 km pitkä (yli 73 tuhatta A4-sivua)! Yhdysvaltain dollarin arvo on pudonnut sadassa vuodessa yli 96 % ja valtionvelka on kasvanut yli 5000-kertaiseksi.

Nykyään kontrollifriikit vaikuttavat hallitsevan kaikkea. Lähes jokaiseen yritys- ja talouselämän päätökseen vaikuttavat veropykälät tai miljoonat lait, ohjeet ja säädökset, jotka imevät kuiviin koko talousjärjestelmän. Eräs parhaista esimerkeistä amerikkalaisen byrokratian raskaasta taakasta on taikuri Missourista, jonka Obaman hallinto pakotti tekemään 32-sivuisen ”hätätilasuunnitelman” lasten taikurinäytöksissä käyttämälleen kanille!

Ei siis mikään ihme, että Yhdysvaltojen talous ei kasva. Liittovaltion hallituksen ja keskuspankin keskussuunnittelijat imevät talouden kuiviin ja tappavat koko rahatalouden järjestelmän. Amerikkalaiskouluissa opetetaan, että keskuspankki luotiin vakauttamaan rahatalouden järjestelmää, mutta totuus on, että FED on vastuussa jokaisesta talouskuplasta ja nyt keskuspankin johtaja Ben Bernanke on luonut koko maailmanhistorian suurimman velkakirjakuplan. Kun kupla puhkeaa, ja se tulee puhkeamaan, tulemme näkemään rahatalouden hävitystä ja tuhoa ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Surullinen totuus on, että FED ei ole koskaan valvonut kansalaisten etuja. Sen perustivat isot pankit ja se on aina palvellut isoja pankkeja. Keskuspankin valtakaudella suurpankeista on tullut koko planeetan rikkaimpia ja mahtavimpia talouden vaikuttajia. Koko talous perustuu nykyään velkaan ja suurpankit ovat tämän velkakierteen keskiössä.

Seuraavassa ote Paul B. Farrellin äskettäisestä artikkelista:

”Nykymaailmassa neljällä Wall Streetin pankilla on kullakin varoja yli biljoonan dollarin edestä, enemmän kuin Goldman Sachsilla. Lisäksi kahdeksalla maailmanlaajuisella suurpankilla on varoja yli kahden biljoonan edestä, mukaan lukien maailman sadan suurimman yrityksen listalla Barclays, SBC, Deutsche Bank, ICB-China ja japanilainen Mitsubishi.”

Kyllä. Uusi maailma muuttuu nopeasti. Vuonna 2008 maailman pankit olivat raunioina. Wall Street vajosi käytännössä vararikkoon. Goldman Sachs ja sen Wall Streetin liittolaiset, jotka olivat kaikki muka ”liian suuria kaatumaan”, olivat sotkeneet pahasti maailmantalouden ja laukaisseet näennäisen laman, jossa Wall Streetin kasinot hävisivät yli 10 biljoonaa dollaria suurimpien eläkerahastojen varoja.

Ja kuten näimme jo vuonna 2008, keskuspankki aikoo tehdä kaiken tarvittavan pönkittääkseen Wall Streetiä. Useimmat amerikkalaiset eivät ole edes kuulleet tästä, mutta viimeisen talouskriisin aikana FED lainasi salaa suurpankeille 16 biljoonaa dollaria. Lainat olivat lähes korottomia ja pankit tiesivät saavansa keskuspankilta käytännössä niin paljon lähes korotonta rahaa kuin haluaisivat.

Entä kuinka paljon lähes korotonta rahaa FED lainasi tavallisille amerikkalaisille? Ei sentin senttiä.

Edellä mainittu olisi yksistään jo karmeaa, mutta on tärkeää muistaa, että vuodesta 2008 asti FED on todellisuudessa maksanut pankeille, jotta ne EIVÄT LAINAISI rahaa meille muille.

Mitä tarvitaan, että amerikkalaiset alkavat vaatia keskuspankkia hajotettavaksi? Sehän on tuhoamassa meidän talousjärjestelmämme!

Samaan aikaan Obaman hallinnon virkamiehet ovat tehneet oman osansa. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä 30-34 tuntia viikossa työskentelevien amerikkalaisten määrä putosi 146 500:aan ja vastaavasti 25-29 tuntia viikossa työskentelevien määrä kasvoi 119 000:aan. Miksi näin tapahtuu?

Obaman terveydenhuoltouudistus (”ObamaCare”) koskee vain työntekijöitä, jotka ovat kokoaikaisessa työssä yli 30 tuntia viikossa, joten työnantajat ovat leikanneet työntekijöiden tunteja saadakseen heidät laillisesti terveydenhuollon ulkopuolelle ja säästääkseen näin yrityksen kustannuksissa. Mutta tämä on vain yksi esimerkki tuhansien joukossa ja suurin osa amerikkalaisista tietää Yhdysvaltain talouden olleen murenemassa jo vuosia. Itse asiassa asiat ovat jo niin huonosti, että jo 53 % demokraateista uskoo amerikkalaisen unelman kuolleen, vaikka Barack Obama istuu edelleen valkoisessa talossa.

Tämä on vasta alkua. Asiat tulevat olemaan vielä paljon, paljon huonommin. Yhdysvallat tulee menemään samaa rataa kuin Kreikka, jonka työttömyys nousi juuri kaikkien aikojen ennätyslukemaan 27,6 prosenttiin. Se on myös Yhdysvaltojen tulevaisuus. Vuosikymmeniä jatkuneet typerät päätökset tulevat kostautumaan.

Suurin syy tähän on velka. Yhdysvalloilla on liikaa velkaa. Suurin rikollinen Yhdysvalloissa on tietysti liittovaltion hallinto. Vuodesta 1970 lähtien valtion menot ovat kasvaneet lähes 12 kertaa nopeammin kuin keskivertotalouden menot ja vuoden 2000 jälkeen Yhdysvaltojen valtionvelka on kasvanut jo yli 11 biljoonaa (11.000 000 000 000) dollaria. Valtionvelan kasvaessa liian suureksi vaikutukset talouteen ovat tuhoisat. Seuraavassa ote taloustieteilijä Lacy H. Huntin erinomaisesta artikkelista:

”Tässä on neljä tutkimusta valtionvelan vaikutuksista talouteen, alkaen laajimmista vaikutuksista.

1. ’Government Size and Growth: A Survey and Interpretation of the Evidence’, julkaistu huhtikuussa 2011 Journal of Economic Surveys -lehdessä. Ruotsalaiset taloustieteilijät Andreas Berg ja Magnus Henrikson (molemmat Lundin yliopiston taloustieteiden tutkimusinstituutista) havaitsivat ’merkittävän negatiivisen korrelaation’ valtionhallinnon koon ja talouden kasvun välillä, tarkemmin sanottuna ”valtionhallinnon kasvaessa 10 prosenttiyksikköä talouden vuosikasvu pienenee 0,5–1 prosenttia.

2. ’The Impact of High and Growing Government Debt on Economic Growth: An Empirical Investigation for the Euro Area’, EKP:n työasiakirja nro 1237 elokuulta 2010 (julkaistu European Economic Review –lehdessä 2012). Cristina Checherita ja Philipp Rother huomasivat, että valtionvelan kasvaessa BKT:n suhteen yli 90–100 prosentin kynnysarvon, sillä on tuhoisa vaikutus pitkän ajan kasvuun. Lisäksi velan vaikutus kasvuun on epälineaarista, valtionvelan kasvaessa suuremmaksi negatiiviset vaikutukset kasvuun kiihtyvät.

3. ’The Real Effects of Debt’, Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) julkaisu elokuussa 2011. Stephen G. Cecchetti, M. S. Mohanty ja Fabrizio Zampolli päättelivät ’velan olevan tietyn tason ylittäessään haitallista kasvulle. Valtionvelan suhteen luku on noin 85 prosenttia BKT:sta.

4. Carmen M. Reinhart, Vincent R. Reinhart ja Kenneth S. Rogoff: ’Public Debt Overhangs: Advanced-Economy Episodes Since 1800’, julkaistu Journal of Economic Perspectives –lehden kolmannessa numerossa kesällä 2012. Tutkijat pystyivät tunnistamaan 26 ylivelkaantumisen tapausta, joissa julkinen velka oli ylittänyt 90 prosenttia BKT:sta yli viiden vuoden ajan. Huolimatta useista pienistä eroista talouden kasvu putosi kolmea tapausta lukuunottamatta kaikissa tilanteissa, jotka kestivät keskimäärin 23 vuotta. Tutkijoiden mukaan ylivelkaantuneilla mailla kasvu on keskimäärin 1,2 prosenttia pienempi kuin vähemmän velkaantuneilla mailla. Ylivelkaantumisien pitkäkestoisuus tarkoittaa sitä, että kumulatiivinen velkaantumisesta johtuva alijäämä on mahdollisesti huomattavan suuri, sillä ylivelkaantuneet valtiot jäävät vuosi vuoden perään alle normaalin talouskasvun.”

Mutta ongelmana ei ole pelkästään valtionhallinnon velka. Kansallakin on aivan liikaa velkaa. Uskokaa tai älkää, amerikkalaisten yksityisen velan määrä oli huikeat 273,3 prosenttia BKT:sta vuosien 2012 ja 2013 ensimmäisten neljänneksien välillä. Se on lukuna järkyttävän suuri. Kuten Hunt selitti, myös liian suuri yksityinen velka on pahaksi taloudelle:

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTAD:n julkaisussa ”Too Much Finance” maaliskuulta 2011 Jean Louis Arcand, Enrico Berkes, ja Ugo Panizza totesivat yksityisen sektorin velan alkavan vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuden kasvuun sen saavuttaessa 104–110 prosentin rajan BKT:sta. Negatiiviset vaikutukset ovat suurimmillaan yksityisen velan kasvaessa yli 160 % BKT:sta.

Aiemmin mainittu kolmas tutkimus (BIS, Cecchetti, Mohanty ja Zampolli) osoitti yksityisen velan käyvän haitalliseksi (Cacchettin sanoin ”syöpämäiseksi”) tasolla 175 prosenttia BKT:sta (90 % yrityksille ja 85 % kotitalouksille), mikä on vain hiukan suurempi kuin UNCTAD:n tutkimuksessa.

Kun lisätään yksityisen velan määrä (273 %) valtionvelkaan (101 %) suhteessa BKT:een, saadaan kokonaisvelan määräksi 384 % BKT:sta. Huikealla velalla on rahoitettu Yhdysvaltojen näennäinen ja valheellinen vauraus viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Raaka totuus on se, että amerikkalaiset ovat juhlineet luotolla. Jokainen, joka on joskus yrittänyt elää luotolla, tietää huvin loppuvan lopulta ja sitten tulee laskun maksun aika.

Mutta näin keskuspankki suunniteltiin toimimaan. Se suunniteltiin saattamaan Yhdysvaltain hallitus ansaan velkakierteeseen, josta se ei ikinä voisi päästä pois. Ei ole sattumaa, että kansakunnan velka on kasvanut 5000-kertaiseksi FED:n aikana. Juuri siten pankkiirit halusivat järjestelmän toimivan. He halusivat järjestelmän, joka imisi kansalaisten varallisuuden verojen kautta, siirtäen sen valtionhallinnolle ja sieltä itselleen valtionvelan korkojen kautta.

Amerikkalaiset eivät koskaan tarvinneet keskuspankkia, verovirastoa tai tuloverotusta. Yhdysvallat toimisi edelleen hyvin ilman näitä. Mutta sen sijaan Amerikka valitsi kollektivisoinnin ja keskussuunnittelun, ja nyt maa on suuntaamassa ihmiskunnan historian suurimpaan talouden katastrofiin.

Alkuperäinen artikkeli englanniksi lähteineen The Economic Collapse -blogissa.