Vuoden 2015 perussuomalaisten vaaliohjelmaan kuuluu puolustuspoliittinen, maaseutu- ja maahanmuuttopoliittinen (MMP) ohjelma. Käykäämme hieman läpi PS:n maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Artikkeli ei ole kannanotto perussuomalaisten puolesta, vaan katsaus valtamedian laajalti sensuroimaan poliittiseen kysymykseen.
PS:n maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaan Suomen pitäisi irtisanoutua jo 25 vuotta jatkuneesta vapaan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ideologiasta.
Siirtolaisuutta on tapahtunut kautta ihmiskunnan historian, mutta ihmisten liikkuvuutta on aina myös kontrolloitu. Liikkuvuuden ei olla tahdottu haittaavan yhteiskunnan poliittista vakautta ja kehitystä. Avokätinen hyvinvointivaltio ja avoimet rajat eivät ole yhteen sovitettavissa. Perussuomalaisten ohjelma esittää, että korkea veroaste ei houkuttele paljon puhuttuja ulkomaalaisia huippuosaajia. Sen sijaan verovaroilla rahoitetut julkiset palvelut ja tulonsiirrot viekoittelevat elintasosiirtolaisuutta.
Perussuomalaiset kiteyttävät MMP-ohjelmansa viestin:
”Suomen on pysyttävä avoimena yhteiskuntana niille, joilla on kyky ja halu huolehtia omista asioistaan ja elää talossa talon tavalla. Samalla sen on ehkäistävä kalliiksi tulevien vapaamatkustajien maahan muuttoa. Myös turvapaikkajärjestelmän yleinen hyväksyttävyys paranee, kun sen hyväksikäyttö siirtolaisuuden väylänä tehdään vaikeammaksi.”
Mistä muuttoliike aiheutuu?
Tiivistäen PS:n mukaan Eurooppaan suuntautuu nykyisin ennennäkemätön siirtolaisuuden aalto Afrikasta sekä Lähi-idästä. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat ajankohtaiset sodat ja katastrofit. Erityisesti muuttoliikettä ylläpitää suuri elintasokuilu maanosien välillä.
[1]
Euroopan – ja ennen muuta Pohjois-Euroopan – antelias sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee sellaisia siirtolaisia, jotka eivät useinkaan täytä työmarkkinoiden vaatimuksia tai jotka eivät uskonnollisten sekä kulttuurillisten syiden takia tahdokaan integroitua esimerkiksi eurooppalaisiin käsityksiin sananvapaudesta ja tasa-arvosta.
Vapaan liikkuvuden merkitys MMP:ssa?
Vapaa liikkuvuus on aiheuttanut sen, että Välimeren yli saapuneet siirtolaiset voivat käytännössä itse valita, mihin jäsenmaahan turvapaikkahakemuksensa lähettävät. Turvapaikkakalastelun ansiosta kourallinen pohjoismaisia EU-jäseniä joutuu ottamaan vastaan lähestulkoon kaikki unionin alueen turvapaikan hakijat.
Turvapaikkamenettely on luotu vainoa pakenevien ihmisten auttamiseen, mutta siitä on tullut käytännössä merkittävin siirtolaisuuden väylä. Näin ei tietenkään saisi olla.
Mihin maahanmuuttopolitiikan pitäisi perustua?
Maahanmuuttopolitiikan täytyy perustua kansallisen edun puolustamiseen eikä sinisilmäiseen maailmansyleilyyn. Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina veronmaksajien oikeustajun mukaan on väärin, että mahanmuuton kustannuksia jatkuvasti kasvatetaan.
Kansalaiset katsovat epämoraaliseksi menettelyn, jossa turvapaikkajärjestelmän perheenyhdistämismenettelyä käytetään häikäilemättömästi elintasosiirtolaisuuden väylänä.
Euroopan suurkaupunkeja ovat viime vuosina riivanneet etniset mellakat ja lähinnä maahanmuuttajanuorista koostuneet väkivaltaiset jengit. Maahanmuuttoa ei pidä nähdä eikä käsitellä kokonaisuutena. Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on siis pidettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoinnista.
Suuri osa maahanmuuttajista tulee Suomeen töihin ja osallistuu panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen. Pelkkä verojen maksaminen ei kuitenkaan tee heistä automaattisesti suomalaisia. Suomalaisuus on muutakin kuin byrokraattinen kansallisuus. Mikäli Suomeen muutta ihmisiä ulkomailta, eivät he saa muodostaa uhkaa kantakulttuurille tai suomalaiselle väestöpohjalle.
Maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön pyrkimyksenä on ihannetilanteessa mahdollistaa Suomen kannalta hyödyllinen siirtolaisuus. Samaan aikaan politiikan täytyy ehkäistä sellaista muuttoliikettä, josta on väestöllistä, kulttuurillista tai yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle.
[2]
Mitä seuraa, jos maahanmuuttoa ei pystytä hallitsemaan?
Julkisen maahanmuuttokeskustelun on muututtava pikaisesti. Maahanmuuttajaväestömme on kasvanut ja kasvaa nopeammin kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Samalla kantaväestön syntyvyys on ollut koko ajan laskussa.
Suomessa asuu tällä hetkellä jo noin 300 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, mikä vastaa 5,5 % osuutta kokonaisväestöstä. Vuosittainen nettomaahanmuutto on kymmenessä vuodessa paisunut lähes 20 tuhanteen ilman, että poliittisesti siihen olisi reagoitu mitenkään. Mikäli maahanmuuton voimakas kasvutrendi jatkuu entisellään, ei Suomi millään muotoa kykene kotouttamaan tulevaisuudessa onnistuneesti maahan saapuvia ihmisiä, eikä takaamaan sosiaalisen rauhan säilymistä maassamme. Suomalaisista tulee lopulta myös vähemmistö omassa maassaan.
Kiintiöpakolaisjärjestelmää arvioitava
Maailmassa on vain kourallinen valtioita, joilla on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Koska Suomeen hakeutuu enenevässä määrin niin sanottuja spontaaneja turvapaikanhakijoita, on arvioitava, onko kiintiöpakolaisjärjestelmän ylläpitäminen enää mielekästä.
Joka tapauksessa pakolaiskiintiön koko täytyy sopeuttaa yleiseen taloustilanteeseen. Jos valtiontalous on alijäämäinen, menoja rahoitetaan velanotolla ja perustoimintoja leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava.
Työllisyysohjelma kuntoon
Suomalaisia työnantajia täytyisi nykyistä enemmän kannustaa palkkaamaan työttömiä suomalaisia sen sijaan, että työvoimaa alettaisiin haalia maamme rajojen ulkopuolelta. Valtiolla on tässä merkittävä rooli. Nyt maahanmuuttajat ovat halpatyövoimaa, joiden palkkaaminen voi olla houkutteleva vaihtoehto. Valtion on taattava, että suomalaisten palkkaaminen on työnantajan kannalta aina kaikista edullisin valinta.
Ghettoutuminen kuriin
Ei-työperäiset maahanmuuttajat hakeutuvat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa mielellään suuriin kaupunkeihin. Heidän asumisensa jäädessä suurelta osin julkisen sektorin järjestettäväksi ja maksettavaksi keräytyvät he tiettyihin kaupunginosiin. Tämä sekä paikallisten koulujen ”monikulttuuristuminen” karkottaa maksukykyisiä asukkaita pois näiltä alueilta.
Lopputuloksena on lähinnä maahanmuuttajien asuttamia ghettoja, jotka toimivat kasvualustana muun muassa uskonnolliselle radikalismille. Ghettojen asukkaat syrjäytyvät pian ja muodostavat oman pienoisyhteiskuntansa.
Tulonsiirtojen varassa elävien maahanmuuttajien määrä täytyy erilaisilla toimenpiteillä saada vähenemään, jotta heidät voidaan kohtuullisilla resursseilla kotouttaa osaksi yhteiskuntaa. Lisäksi tällaiset maahanmuuttajat tulee hajasijoittaa eri puolille Suomea sinne, missä heidän asumisensa voidaan edullisimmin järjestää. Tällainen asutuspolitiikka ehkäisee tulijoiden kasautumista ja siten edistää heidän integroitumistaan.
Suomen maksuton korkeakoulujärjestelmä ulkomaalaisille on kestämätön
Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat köyhiä ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla opetuksella ja yleensä englanninkielisillä opetusohjelmilla. Tämän ”kansainvälistymisen” väitetään edistävän Suomen kilpailukykyä ja nostavan yliopistotutkimuksen laatua.
Tuskinpa maailman arvostetuimmat oppilaitokset houkuttelevat huippuyksilöitä ilmaisella opetuksella, vaan sen korkealla laadulla. Laatua saa rahalla, ja tuohta kerätään usein varsin korkeilla lukukausimaksuilla. EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitää asettaa lukukausimaksut.
Suomen maksuton korkeakoulutus on suomalaisten rahoittama, eikä siihen siksi voi olla oikeutta muilla kuin suomalaisilla.
Lopuksi
Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä siinä, että maahanmuuttopolitiikka tulee olla maltillista ja järkevästi suunniteltua, kuten perussuomalaiset MMP-ohjelmassaan antavat ymmärtää.
[3]
Täytyy kuitenkin muistaa, että Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tunnustautunut Israelin ystäväksi [4]. On hiukan ristiriitaista, että sionistimielisen Soinin puolue väittää vastustavansa monikulttuurisuutta. Sionistisen eliitin yhtenä tavoitteena on nimittäin levittää monikulttuurisuuden ilosanomaa Eurooppaan [5] ja Yhdysvaltoihin [6] sekä samalla voimistaa rasistista sionismia Israelissa. Israelin lietsomat levottomuudet ja sodat [7]Lähi-idässä ovat pitkälti synnyttäneet arabipakolaisten virran, jonka patoamista perussuomalaiset nyt vaativat.
Markku Juutinen
Lähde: Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2015 [8]