Uskon vakaasti, että EU:n valtiot kukin vuorollaan ajautuvat lopulta yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vallankumoukseen, joka voi myös syttyä taloudellisen ja poliittisen eliitin järjestämänä miltei yhtä aikaa kussakin Euroopan valtioissa. Suurimpana syynä mahdolliseen vallankumoukseen tulisi olemaan sosiaalinen ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen, ja sitä kautta vastakkainasettelu. Edellä mainitun yhdistyessä pakotettuun väestönsiirtoon poliittisen Lähi-idän populaatiolla, jolla pyrittäisiin korvaamaan EU-maiden kantaväestö, johtaisi se väistämättömään sekä hyvin laajaan konfliktiin EU:n valtioissa.
Globaalin uusliberalismin kypsyminen vallankumoukseen
Pääteltävissä on, että kapitalistisen imperiumin suhteiden synnyttämä riistopolitiikka maailman laajoilla alueilla auttoi osaltaan 1900-luvun alussa sosialistisen vallankumouksen kehittymistä. Tätä kapitalismin riistävää vaikutusta käyttivät hyväkseen vallankumouksen teorioisaan muiden muassa Marx ja Engels. Nämä osoittivat analyyseissään, että proletariaatin luoma asema ja kehittyminen olisivat velvoitetut maailmanhistoriallisena funktionaan vapauttamaan ihmiskunnan riistosta, sodista, kansallisesta- ja luokkasorrosta sekä pyrkimään rakentamaan sosialismia ja kommunismia.1 Sosialistinen vallankumous pyrki siis 1900-luvun alkupuolella ja varhaisemminkin kasvattamaan voimaansa käyttäen hyödyksi yhteiskunnan aineellisia kehitystarpeita. Huomionarvoista kuitenkin on, että edellä mainittu sosialismi ja kommunismi, ovat juutalaisen eliitin instrumentteja kansakuntien alistamiseksi sionistiseen hegemoniaan.2 Kommunismia ei ole vielä saavutettu missään valtiossa.
Nykyinen kovanlinjan globaali uusliberalismi ajaa vallankumoukseen
Uusliberalismi on oppi, jonka mukaan tulkitaan ja toteutetaan yhteiskunnalliset ongelmat markkina-ajatteluun liittyvien tehokkuus-, vapaus- ja oikeudenmukaisuusihanteiden välityksellä. Uusliberalismin kannattajat esittävät ongelmien ratkaisemiseksi itseään ohjailevat sekä kilpailevat markkinat. Lähestulkoon kaikki asiat yhteiskunnassa pitäisi heidän mukaansa niputtaa yksityisomistukseen ja kauppatavaraksi.3
Paavo Löppönen kuvailee laajan lähdeaineiston välityksellä, Vapauden markkinat –teoksessaan uudenliberalismin (UL) koostuvan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jolla ovat itsenäiset ideologiansa, organisaationsa ja rahoituskanavansa. Lisäksi UL nojautuu voimakkaasti hegemoniselle aatteelle.4
Pääteltävissä on, että tämän hegemonisuuden idealistisuus ilmenee jo siinä, että UL:n dogmit dominoivat ennen muuta negatiivista globaalia taloutta, ja sen vaikutus on laajentunut vuodesta 2008 alkaen Itä-Eurooppaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Venäjälle. UL:n edustajat ovat joutuneet puolustelemaan ideologista epäjohdonmukaisuuttaan, sillä UL-oppi on edustavinaan demokratiaa ja paljon puhuttua tasa-arvoa, vaikka se alistaa valtiot yksityisten rahoitusmarkkinoiden korkoa korolle maksaviksi ”torppareiksi”. UL-edustaa modernia ylikansallista omistajaluokkaa, jotka muodostuvat globaaleista rahoitusmarkkinoista, monikansallisia suursijoittajista ynnä muista sellaisista henkilöimättömistä instituutioista. Tämä juuri tarkoittaa negatiivista globalisaatiota. Nykyisin esimerkiksi persoonattomat ylikansalliset sijoittajat ovat yrityksien todellisia omistajia, mutta näiden ei koskaan tarvitse olla yhteydessä asiakkaisiinsa, sillä varsinaisen palvelun tai yritystoiminta voidaan tuottaa muualla tai ne tuotetaan vierailijan tai ulkomaisen yrityksen kautta.
Juuri uusliberalistisen talouspoliittisen suuntauksen kautta kansallisvaltiot ovat menettäneet poliittista vaikutusvaltaansa ylikansallisille instituutioille, kuten Maailmanpankille, Maailman kauppajärjestö WTO:lle ja Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:älle, ja monikansallisille jättiyrityksille. UL:än dogmeihin sisältyy kansallisvaltioita suojelevien säätelyiden purkaminen.
On syytä vielä täsmentää, että poliittinen valtakoneisto on valjastanut yritykset, palkansaajat ja kotitaloudet eli reaalitalouden kansainvälisen pankkiirieliitin ja globaalien megayhtiöiden lypsettäväksi. Nämä vaikuttavat kohoavaan energian hintaan kuluttaen kokonaiskysyntää sekä yritysten kilpailukykyä. Yksityistäminen ja yhtiöittäminen tuovat runsaita voittoja, mutta ne liukuvat reaalitaloudesta erilaisille rahoitusmarkkinoille sekä monikansallisille sijoittajille, jossa ne esimerkiksi kohottavat osakkeiden arvoa vaurastuttaen pientä globaalia suursijoittajien eliittiä.5
Yllä esitettyyn viitaten vallankumoukseen kypsyttävät:
Hyvinvointivaltion romuttuminen, mihin sisältyy räikeä eriarvoisuuden lisääntyminen, oikeusvaltiokäsitteen väljähtäminen, rahoitusimperiumien riiston ja suoranaisen ryöstelyn kohteeksi ajautuminen ja taloudellisen illuusion romahtaminen, tai sen paljastuminen kaikessa karmeudessaan.
Taloudellisella illuusiolla tarkoitetaan sitä, että kaikki ovat rahoitusmarkkinoiden ”orjuudessa” tai ”torppariudessa”. Lisäksi kansainväliset suursijoittajat dominoivat maan taloutta. Täten yrittäjät ja palkansaajat eivät voi vaurastua vaikka kuinka uurastaisivat, siispä heidät on alistettu negatiivisen globalisaation lypsettäviksi.
Emme saa enää suosia suomalaista tuotantoa emmekä harjoittaa omavaraisuutta sekä itsenäistä rahapolitiikkaa. Tämä on myös taloudellista illuusiota.
Täytyykö odottaa Euroopan kattavaa vallankumousta?
Nykyisin kaikki tietävät, että on meneillään valtava ja jatkuvasti kiihtyvä väestön siirto poliittisesta Lähi-idästä Eurooppaan. Negatiivista globalisaatiota edustava eliitti, pääsääntöisesti kasaarijuutalaisista muodostuva ylimystö, haluaa korvata eurooppalaiset eteläpuolisen Saharan mustalla populaatiolla sekä Lähi-idän tiettyjen alueiden väestöllä. Väestönsiirrolla halutaan varmistaa tulevan maailmanhallituksen toimivuus, sillä ilman selvää etniskulttuurillista ja isänmaallista ulottuvuutta oleva monokulttuuri, jonka kaltaiseksi väestö lopulta degeneroituu, on erittäin helppo eliitin hallita päämääriensä saavuttamiseksi. Toisaalta voidaan päätellä, että nuoriväestö, joka pääasiallisesti muodostuu miehistä, halutaan pois Länsi-Aasian ja Afrikan mantereen tietyiltä alueilta, jotta näiden geopoliittisten alueiden luonnonrikkaudet olisivat helpommin Israel-lobbyn kontrolloiman USA:n ja sen tiettyjen liittolaisten hyödynnettävissä.
Juuri tämä väestönsiirto aiheuttaa Euroopan sisällissodan väistämättä. Ehkä tämä on myös eliitin suunnitelmissa. Saataisiinhan tällöin syy, jonka varjolla eurooppalaiset valkoiset kansallismieliset voitaisiin tappaa sodan käytäntöjä noudattaen.
Juuri yllä mainittuun viitaten olisi suotavampaa, että vallankumous syntyisi aidosti kansan keskuudesta. Tällöin pyrkimyksenä olisi vilpitön halu ja tarve yhteiskuntien eheyttämiseksi, jotka muodostaisivat itsenäisen ja oikeudenmukaisen hyvinvointivaltion.
”Juutalainen” eliitti, kuten siihen kytkeytyvä globaali eliitti, haluaa globaalin vallankumouksen, joka siis käynnistyisi enimmäkseen kaikissa EU:n maissa likipitäen yhtä aikaa. Tätähän suosi jo aikaisemmin kasaarijuutalaisvaikutteinen trotskilaisuus vallankumousopissaan. Trotskilaisuuden mukaan samanaikaisesti enimmissä maissa tapahtuva proletaarinen vallankumous varmistaisi voiton, eikä sosialismin aineellisia edellytyksiä tarvittaisi ehdottomasti kaikissa maissa.1
Halu suureen yhtäaikaiseen globaaliin vallankumoukseen näyttäisi eliitillä johtuvan siitä, että ylikansallinen yhtenäinen dynaaminen vallankumouksen liike yllyttäisi yksilöitä ja ryhmiä vallankumoukseen ajattelematta asiaa omalla ymmärryksellään sen tarkemmin. Yleismaailmallinen kuohunta suggestion luonteisesti vetäisi lumouksellaan mukaansa yksilön sekä kansojen omaksi turmiokseen sekä eliitin hyödyksi.
Yllä esitetyn nojalla olisi paljon parempi, jos vallankumoukset tapahtuisivat yksilöllisesti yhdessä maassa kerrallaan, ja että ne syntyisivät vilpittömästi kansan innoituksena. Tällöin yhteiskunnallisen murroksen pyrkimyksenä olisi poistaa epäoikeudenmukaisuus, riisto, poliittinen korruptio, saattaa voimaan itsenäisyys, hyvinvointivaltio, omavaraisuus ja turvatakseen oman kulttuurin sekä etnisyyden säilymisen.
Suuret vallankumoukset eivät ole mahdollisia ilman voimakkaita taustavoimia
Laajat vallankumoukset ovat aina syntyneet jonkun voimakkaan eliitin vaikutuksesta. Lähestulkoon kaikki länsimaiset vallankumoukset sekä myös Venäläiset vastaavat ovat olleet juutalaisten rahoittajien sekä näiden poliittisten hännystelijöiden sytyttämiä.
Rehellisesti sanottuna useat sodat, sisällissodat ja vallankumoukset ovat olleet kasaaripankkien aloittamia tai tukemia. Kasaarien pankkitoiminta, johon perustuu myös nykyisten rahoituslaitosten laillistettu ryöstely, pääsi valloilleen 1700-luvun loppupuoliskolla, kun kasaarikeinottelija Mayer Amschel Rothschild loi onnistuneesti koronkiskontaan perustuvan pankkilaitoksen, joka on kirjaimellisesti vääristänyt koko maailman rahatalouden sekä suorastaan orjuuttanut tai ainakin torppariuttanut kaikki kansat.6
Kasaaripankkiirien, -älymystön, -poliitikkojen ja näiden lakeijoiden aikaansaannoksia ovat seuraavat konfliktit:
Ranskan suuri vallankumous, Venäjän vallankumous, 2 Amerikan sisällissota7, Espanjan sisällisota,8 ensimmäinen maailmansota9 sekä toinen maailmansota ja toisen maailmansodan10 jälkeen USA:n ja Israelin sodat11.
Vallankumouksen lainalaisuudet ja humanitäärinen sosialismi
Nykyisin elämme itsekkyyden ja hedonismin kyllästämää aikakautta. Jotta tarvittava osa kansasta heräisi kumoukseen, tarvittaisiin kumoukselliselle oppositiolle valtamediaan verrattava julkaisuväylä, joka paljastaisi kaiken sen vääryyden, mitä kansa kokonaisuudessaan on saanut kokea jo vuosikymmeniä poliittisen johdon, puoluekoneiston, viranhaltijain, vakuutusyhtiöitten ja -yhtiöitten lääkäreiden sekä valtavirtaisen median taholta.
Koska kansan halveksiminen, sortaminen, valtiollinen laittomuus, perustuslain pilkkaaminen, itsenäisyyden ja valtiollisen koskemattomuuden mutaan polkeminen, puolustus- ja turvallisuuspolitiikan täydellinen puuttuminen sekä villakoiran asema Brysselin lobbausjärjestelmän diktatuuria vastaan ovat varsin yleisesti tunnettuja, emme esitä niitä enempää.
Vallankumouksen tendenssit ja humanitäärinen sosialismi
Vallankumousliikehdintä edellyttää nykyisin tietyn kaltaisen kansallisromanttisuuden heräämistä ja samalla itsenäisyyden kaipuun syttymistä, niin sanoakseni Pohjolan hellasta. Ihmiset pitäisi saattaa kiinnittämään huomiotaan sellaisiin arvoihin kuin esimerkiksi isänmaa, vapaus, kansakunnan yhtenäisyys, yhteishyvän uskonto ja poliittinen ideologia. Tällöin ihmiset pitäisi tempaista enemmän irti uraputkiajattelusta, joka on paljolti usein yhdentekevää kansallista yhtenäisyyttä edustavaan poliittiseen toimintaan ja aitoon kristillisyyteen verrattuna. Esimerkiksi nykyisin poliitikot luovat itsekkäästi vain omaa uraansa, mutta kansallismielinen ja isänmaalinen ihminen ajattelee koko kansan yhtenäisyyttä sekä sen parasta työskennellen näiden arvojen hyväksi.
Kuitenkin ainakin kaksi poliittisen elämän tendenssiä määrää kypsyyden vallankumouksen alkamiseen. Nämä ovat: Kansankerroksien, etupäässä työläisten, pienyrittäjien, maanviljelijöiden ynnä työttömien haluttomuus jatkaa elämää nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, ja vastaavasti maan poliittinen johto ei enää pysty hallitsemaan nykyistä tilannetta. Tämä tilanne on lähellä monissa Euroopan maissa, puuttuu vain ruutitynnyri. Esimerkiksi, jos Suomeen nykyisin saapuisi yllättäen puolimiljoonaa ”turvapaikanhakijaa”, olisi tilanne hyvin kriittinen.
Vallankumousta voi myös jouduttaa sissisota, ainakin siinä tapauksessa, että sodalla on kansan tuki. Sissisodan edistävästä vaikutuksesta kumoukselle voidaan havaita esimerkiksi Kuuban vallankumouksessa 1958–59.
Vallankumouksen teorian yhtenä tehtävänä on määrittää vallitsevat yhteiskunnalliset lainalaisuudet, jotka paljastavat poliittisen suhteen kumouksen toteutumiselle. Suomessa voidaan katsoa olevan meneillään vallankumouksellinen kriisi, jossa esiintyy poliittista liikehdintää, enimmäkseen monikulttuurisuuden negaatioiden ansiosta, ja toisaalta poliittisen johdon hysteerisiä päätöksiä, joilla pyritään turvaamaan luhistuvaa järjestelmää. Tätä poliittista vauhkoontumista osoittavat muiden muassa viha- ja nettipoliisien palkkaaminen, järjetön kansallismielisten vainoaminen, äärimmäisyyksiin viety poliittinen korrektius jne..
Humanitäärisen sosialismin edellytyksiä ovat: Oikean tiedon ja uskonnon filosofian saattaminen kansan tietoisuuteen. Tämä onnistuu, kun tiedonvälitys ja viihdemaailma kansallistetaan, eli otetaan vallankumouksellisen valtion haltuun. Siinä missä ihmiset oppivat noudattamaan läpeensä mädäntynyttä arvoliberalistista sosiaalisektorin kuonaa ja muita viihteen hassutuksia, oppivat he omaksumaan sitä, mikä lisää henkistä älykkyyttä ja viisautta sekä jaloja arvoja yhteisenhyvän eduksi. Tämä ihmisen henkinen jalostuminen aidon uskonnon kautta, tietysti yksilöllisesti ovat kehittyvän valtion perusta.
Muita huomioita humanitäärisestä sosialismista
Moraalisesti on myös täysin oikein, että voimakkaita ja viisaita kehotetaan yhteiskunnallisten toimien lisäksi tekemään jälkikasvua ajamatta itseään uuvuksiin ammatillisella urallaan jättäen suvun jatkamisen kokonaan pois.
Luonnollisesti valtio turvaisi heikompien ja vammaisten turvallisuuden ja elintason laadukkaana, yksilön ominaisuuksista huolimatta. Mitään syrjintää ei sallittaisi.
Talousdemokratian reformi ynnä muita taloudellisia huomioita
Ongelman ydin on sionistiset kansainväliset pankkiirit, ylikansalliset suursijoittajat ja muu taloudellinen eliitti. Miksi marxilainen sosialismi ei ole puuttunut tähän taloudellisen pulman ytimeen? Siksi, että marxistilainen sosialismi on sionistien poliittinen instrumentti kansojen nujertamiseksi. Tosin marxilais-leniniläisessä kirjallisuudessa käsitellään pankkiirien valta-asemaa, kuitenkaan marxilaiset sosialistit eivät ole rahoitusmarkkinoiden riistoon käytännössä puuttuneet.
Tarvitaan siis itsenäinen rahatalous. Tarvitaan oma valtiollinen keskuspankkijärjestelmä luomaan korotonta omaa rahaa, joka Suomessa olisi esimerkiksi Suomen markka. Yksityisten pankkien valta on riippuvaista korosta ja oikeudesta tehdä uutta rahaa eli velkaa, joten korko- ja velkaorjuudesta on vapauduttava.
Kaikki julkiset hankkeet tulisi rahoittaa valtion korottomilla lainoilla. Verotuksella turvattaisiin sosiaaliset oikeudet ja yhteiskunnan eri sektoreiden rahoitus. Veroaste ei saa nujertaa kuluttajia. Lisäksi verotuksen täytyy rohkaista perustamaan yrityksiä. Rahan painaminen on suhteutettava todellisen työn arvoon. Turhaa väljää rahaa ei saa painaa, sillä se osaltaan ruokkii inflaatiota.
Tässä yhteiskuntamallissa valtakunta kokonaisuudessaan panostaisi yhteisen hyvän eteen ja unohtaisi luokkaristiriidat, siten perusideana olisi valtion ja sen kansalaisten omavaraisuuden lisääminen niin, että taloudellinen riippumattomuusaste olisi kyllin vahva vapauden säilyttämiseen. Rahanluontioikeus olisi valtiolla, joten tällainen valtio ei enää olisi suurten yksityisten pankkien orjuudessa. Näin veronmaksajat vapautuisivat liiallisten korkojen taakasta ja säästyneet kustannukset voitaisiin käyttää kansan parhaaksi.
Koska eliitti ei tule luopumaan vallastaan vapaaehtoisesti, on tällöin vallankumous ainoa ratkaisu kuin myös uuden yhteiskuntajärjestyksen luomiseksi. Vallankumous voi tapahtua vain ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen keinoin, ja kansan ollessa kypsynyt kumoukseen, voidaan viimeinkin nujertaa raunioituvan, materialistisen kapitalismin rakenteet.
Suomessa tulisi ehdottomasti aloittaa parlamentaarinen työskentely maan eroamiseksi Euroopan unionista, Eurosta ja Naton isäntämaasopimuksesta. Suomen tulisi siirtyä itsenäiseen talouspolitiikkaan, omaan valuuttaan ja valtiolle pitäisi varata rahanluontioikeus, kuten yllä mainittiin. Lisäksi kaikki elintasopakolaiset pitäisi palauttaa lähtömaihinsa, ja rajat tulisi sulkea ”turvapaikanhakijoilta”.
Yhteiskunnallisen murroksen tavoitteena olisi taloudellisten toimijoiden, rahoitusmekanismien, tuotantolaitoksien, tuotantosuhteiden dramaattinen muuttaminen, jonka kautta päästäisiin muuttamaan koulutuksen, median, tieteiden, kulttuurin ja lainsäädännön formaattia edistyksellisemmäksi. Näin menetellen tapahtuisi sekä yhteiskunnallinen että poliittinen vallankumous.
Poliittinen järjestelmä kokonaisuudessaan tulisi hajottaa. Hallitus, eduskunta ja kaikki eduskuntapuolueet pitäisi hävittää.
Lisäksi pelkkä eliitin syrjäyttäminen ei riitä, vaan vanhat valtarakenteet täytyisi murskata täydellisesti.
Valtion suvereniteetti määrää yhteiskunnan toimivuuden
On myös tarpeellista huomioida, että hallitusmuodosta ei yleensä voida sanoa jonkun olevan ehdottomasti oikein ja toisaalta, että tuo on absoluuttisesti kelvoton. Tulee huomata, että kehittyneet eli hyvät ja oikeudenmukaiset ihmiset tekevät hyvää tulosta niin demokratiassa kuin myös esimerkiksi kuningaskunnissa. Mutta näissä molemmissa voivat myös kehittymättömät eli pahat ihmiset saavuttaa hegemonian, perin onnettomin yhteiskunnallisin seurauksin. Kuitenkin valtion suvereniteetilla, itsenäisellä talouspolitiikalla, riippumattomalla medialla ja niin edelleen, voidaan edistää yleistä yhteiskunnallista hyvinvointia.
Eihän ole edustavan demokratian tai kansan syytä se, että maahan tulee kerta toisensa jälkeen valittua kelvottomia isänmaanpettureita, joille itsekkäät tavoitteet ja globaalin eliitin intressit ovat etusijalla. Tästä kaikesta voidaan syyttää sionistien kontrollissa olevia uutistoimistoja ja mediaimperiumia, jotka manipuloivat taitavasti ihmiset äänestämään pirullisen ovelaa psykologiaa hyödyntäen kansanvihollisia päättäviin elimiin. Totuuden nimissä on sanottava, että nykyisin Suomessa ja yleensä länsimaissa ei ole edes puolidemokratiaa, vaan demokratian kulissit.
Kuitenkin demokratian sijaan voitaisiin kokeilla soveltaen kansallissosialismia uudessa yhteiskuntamallissa. Nykyisin demokratia sallii liberaaliudessaan esimerkiksi henkistä kehitystä turmelevan viihteen sekä pedagogiikan suorastaan perverssin opetusohjelman koululaisille. Niinpä demokraattisella ”vapaudella” ei ole aina käytössään välineitä torjuakseen maassa rehottavia turmelevia virtauksia. Demokratiassa mahdollistuu myös yksilönvapautena hyötyä rahan voimalla lähimmäistensä kustannuksella näiden työstä.
Kansallissosialismia soveltaen ajettaisiin työväenluokan asiaa, muiden muassa siten, että edistettäisiin työllisyyttä ja yritysvoittojen jakoa työntekijöille, pääomatulojen kontrolloimista, keinottelun ja koronkiskonnan kieltämistä (vankeusrangaistuksen uhalla), suuryrityksien sosialisoimista, pääoman herruuden lakkauttamista ja vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta. Lyhyesti sanoen pidettäisiin yllä sääntelevää valtiovaltaa, työnarvon antikapitalistista korostusta ja pyrittäisiin rajoittamaan plutokratiaa sekä koron ja ulkomaanvelan vaikutusta kansallisessa talouselämässä. Valtiolla olisi keskuspankki ja oma raha, jota se käyttäisi korottomasti investointeihin. Ulkomaisessa vaihtokaupassa maksuvälineenä soveltuisi sekä raha että tavaroiden vaihto.
Markku Juutinen
Lähteet
1. Krasin, Juri (1982) Sosialistisen vallankumouksen teoria. Kustannusliike Progress.
2. Wilton, Robert (2000). ROMANOVIEN VIIMEISET PÄIVÄT Kuinka tsaari Nikolai II ja hänen perheensä murhattiin. Tabernaculum Dei ry.
3. Patomäki, Heikki (2007). Uusiliberalismi Suomessa. Saatavina: https://patomaki.fi/Uusliberalismi_Suomessa.pdf [1] (Dark Oy).
4. Löppönen, Paavo (2017). Vapauden markkinat – uusliberalismin kertomus. Vastapaino. https://www.aarnenorberg.com/blogi/files/82278a38e2df0a4a7096f2337a1409eb-5.html [2]
5. Positive Money (22.9.2015). Overt Monetary Financing – dangerous drug or miracle medicine? (Lord Adair Turner)
6. Kreivi Cherep-Spiridovich: The World Government USA 1926.
7. Ford, Henry (1920-1922). The International Jew I-IV. USA.
8. Partacus Educational (1997-2016). Saatavina: https://spartacus-educational.com/SPrussia.htm [3]; Baruch, Bernard (1960). Baruch: The Public Years. New York: Holt, Rinehart and Winston; Dunlop, D. M. (1954). The History of the Jewish Khazars. Schocken.
9. Freedman, Benjamin (1961). Juutalainen loikkari varoittaa amerikkaa. Saatavilla http://100777.com/jewry/freedman_fi [4]
10. Hautamäki, Erkki (2005). Suomi myrskyn silmässä. Argo Kirjastus, Eesti www.argokirjastus.ee [5]
11, IHR (2004-2016). Iraq: A War For Israel. Saatavina: http://www.ihr.org/leaflets/iraqwar.shtml [6]