Hiljattain uutisoitiin, että Yhdysvaltojen joukot vetäytyvät Irakista, mutta ne eivät poistu Lähi-idästä, vaan ryhmittyvät mm. Jordaniaan. Samalla Washington siirtää joukkojaan ja asevarusteluaan Pekingin ympärille, ja aivan sen kylkeen. Maailmanjärjestyksen hegemoniastaan hiipuva Washington ei kestä vallansiirtymistä Pekingille, eikä niin muodoin BRICS-maiden moninapaisen maailmanjärjestyksen hallintaan. Tästä johtuen Washington ja sen liittolaiset ryhmittyvät kolmannen maailmansodan asemiin.
Yhdysvaltojen joukot vetäytyy Irakista ja osittain sijoittuvat Jordaniaan
1. lokakuuta 2026 juhlittiin historiallisesti Irakissa maan itsenäisyyspäivää. Irakin pääministeri Ali al-Zaidi (29.9.2026) vahvisti maan vapautuneen Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen liittouman miehityksestä virallisesti 30. syyskuuta 2026, jolloin viimeiset sotilasjoukot vetäytyivät maasta 23 vuoden läsnäolon jälkeen.
Viime keskiviikkona vetäytyivät viimeiset Yhdysvaltojen 2500 sotilasta Irakin alueelta vuoden 2024 sopimuksen mukaisesti. DW-lehden mukaan Yhdysvaltain johtaman sotilasoperaation (Operation Inherent Resolve)oli tarkoituksena ”taistella” Islamilaista valtiota eli ISIS-terroristijärjestöä vastaan. Tuolloin ISIS-terroristit etenivät rivakasti Irakissa sekä Syyriassa, kirjoittaa Holleis 29.9.2026.
Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian liittouma hyökkäsi vuonna 2003 Irakiin, mikä johti Saddam Husseinin hallinnon kaatumiseen. Hyökkäystä perusteltiin väittämällä, että Irakilla olisi ollut joukkotuhoaseita sekä yhteyksiä Al-Qaidaan, joskaan mitään joukkotuhoaseita ei Irakista löytynyt. Yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Irakista vuonna 2011, mutta palasivat vuonna 2014 väittäen taistelevansa Islamilaista valtiota vastaan. Uutisoinnin mukaan ajankohtainen poistuminen sisältyisi laajempaan strategiaan vähentää militaarista läsnäoloa Lähi-idässä (Holleis 29.9.2026).
Yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytyminen ei tarkoita kaikkien ulkomaisten osastojen poistumista Irakista. Turkilla on edelleen sotilaita Irakissa, vaikka maa on taannoin ilmoittanut suunnitelleensa Pohjois-Irakissa sijaitsevan sotilastukikohdan luovuttamista Irakille, uutisoi DW-lehti 29.9.2026.
Katsaus Yhdysvaltojen johtaman Irak-operaation taustoihin
Aloitan katsauksen vuodesta 2003. Tuolloin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian johtama koalitio hyökkäsi Irakiin. Sodan seuraukset olivat katastrofaaliset, ja hyökkäys perustui täysin vääriin tietoihin. Perusteluina käytettiin kahta väitettä, jotka myöhemmin osoittautuivat virheellisiksi: väitteet Saddam Husseinin hallinnon joukkotuhoaseista ja Irakin väitettyihin Al-Qaida -yhteyksiin.
Washingtonissa toimiva riippumaton tutkivan journalismin järjestö Center for Public Integrity [1] (CPI) julkaisi tammikuussa 2008 laajan Iraq: The War Card -tutkimuksen. Kaksi vuotta syyskuun 11. 2001 iskujen jälkeen tutkimuksessa dokumentoitiin 935 virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä, joita silloinen presidentti George W. Bush sekä seitsemän muuta Valkoisen talon hallinnon huippuvirkamiehistön jäsentä esittelivät totuutena joukkotuhoaseista ja Al-Qaida -yhteyksistä.
Mutta Irakiin hyökkäyksen perustelut vaihtuivat myöhemmin toisiin.
Osaltaan perusteluihin saatiin vahvistusta Bushin pitämästä ”pyhästä puheesta” liittyen ”Irakin ja Lähi-idän vapauteen”. Hän piti puheen National Endowment for Democracyn –järjestön20 -vuotisjuhlassa Washingtonissa 6. marraskuuta 2003. Tällöin Saddamin joukkotuhoaseita koskenut ”ainoa keskeinen kysymys” heitettiin unholaan ja korvattiin Bushin ”messiaanisella tehtävällä”, ”demokratian” viemisellä Lähi-itään (Allis 29.4.2004).
Pötypuheet Saddamin hallinnon joukkotuhoaseista ja Al-Qaida -yhteyksistä olivat erityisesti Valkoisen talon uuskonservatiivien aikaan saannosta. Uuskonservatiivit ovat fanaattisia Israelin poliittisten intressien edistäjiä Yhdysvalloissa. Täten myös Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian valtioterrorismi Irakia vastaan vuonna 2003 oli Israelin painostuksesta syntynyt hyökkäys, joka palveli Israelin hegemonisia pyrkimyksiä Lähi-idässä. Saddamin hallinto oli niin voimakas, että se piti eliminoida Israelin geopoliittisten intressien tieltä. Niinpä Bagdad alistettiin Washingtonin asettaman nukkehallitsijan kontrolliin.
Presidentti George W. Bushin hallinto oli voimakkaasti neokonservatiivien vaikutuksessa. Näistä hallinnon jäsenistä kannattivat hyökkäystä Irakiin virheellisten tiedustelutietojen nojalla muun muassa seuraavat: George W. Bush (keskeinen shakkinappula Israelin Lähi-idän politiikassa), apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz (oli yksi neokonservatiivien merkittävimmistä ideologeista sekä arkkitehdeistä), Bush juniorin varapresidentti Cick Cheney ja Condoleezza Rice, joka työskenteli Bushin kansallisen turvallisuuden neuvonantajana, ei sinänsä kuulunut uuskonservatiiviseen liikkeeseen (Reading-Smith [2], Lewis 24.6.2014).
Cick Cheney oli ulkopoliittinen haukka, joka edisti väkevästi Irakin sotaa uuskonservatiivien rinnalla, joskin hän oli taustaltaan kansallinen realisti.
Yhdysvalloissa vaikuttava uuskonservatiivinen liike on itseasiassa poliittinen sionistinen ryhmittymä.
ISIS-terroristijärjestö
Kuten ennakkoon mainittiin valtavirtaisen tiedonvälityksen mukaan Yhdysvaltain johtaman sotilasoperaation (Operation Inherent Resolve)pyrkimyksenä oli ”taistella” Islamilaista valtiota eli ISIS-terroristijärjestöä vastaan. Muistamisen arvoista kuitenkin on, että Yhdysvalloilla, Israelilla ja ISIS-terroristijärjestöllä oli yhteinen vihollinen, nimittäin Syyrian presidentti Bašar al-Assad ja tavoitteena hänen hallintonsa kukistamisen. Tässä onnistuttiin joulukuussa 2024, kun ISIS-kytköksinen Hayat Tahrir al-Sham (HTS)-terroristijärjestön kapinalliset valtasivat pääkaupunki Damaskoksen. HTS-järjestön johtaja Abu Mohammad al-Jolanivaihtoi myöhemmin nimekseen Ahmed al-Sharaa (Britannica [3] 22.9.2026).
Yhdysvaltalainen kielitieteilijä, filosofi, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti Noam Chomsky kuvailee Al-Qaidaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten globaalin politiikan hyödylliseksi instrumentiksi (Chomsky 11/2001).
Yhdysvallat tuki ja koulutti radikaaleja islamisteja (mujahideen-taistelijoita) taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä m-taistelijoista suurin osa oli afganistanilaisia. Osa mujahideen-taistelijoista kääntyi myöhemmin länsimaita vastaan sekä perusti Al-Qaidan ytimen Neuvostoliiton vetäydyttyä. Tällä m-taistelijoiden koulutushankkeella Yhdysvallat tavoitteli provosoimaan Neuvostoliiton sotilaalliseen operaatioon Afganistanissa eli luomaan Neuvostoliitolle oman ”Vietnamin sodan [4]”(Gibbs 1998).
On myös huomattava, että Al-Qaidan syntyminen mahdollisti Yhdysvalloille ja sen liittolaisille ”terrorisminvastaisen sodan”, jonka varjolla Yhdysvallat on tukenut maailmanjärjestyksen hegemoniaansa.
ISIS-terrorijärjestö syntyi Al-Qaidan Irakin-haarasta. Tällainen järjestö ei tietenkään olisi syntynyt ilman jättiläismäistä aseellista, taloudellista ja koulutuksellista tukea. Voidaan helposti päätellä, mitkä ovat olleet ne entiteetit, joilla on ollut varaa, ja jotka ovat hyötyneet geopoliittisesti investoinneistaan.
Lähi-idän uudet geopoliittiset kuviot
On muistettava, että Yhdysvallat eivät kuitenkaan kotiuta sotilasvahvuuttaan, vaan kysymyksenä on uudesta Itä-Aasiaan kohdistuvasta geopoliittinen strategiasta. Niinpä Yhdysvaltojen tavoitteena on siirtää joukkojaan Lähi-idästä sekä Euroopasta kohti Kiinaa. Lisäksi Irakista lähtevät yhdysvaltalaissotilaat sijoitetaan enimmäkseen Jordaniaan, joten ne pysyvät yhä Lähi-idässä. Näiden Lähi-idässä pysyttelevien joukkojen tarkoituksena on turvata Israelin kansanmurhan jatkuminen Palestiinassa ja tukea Israelin valtioterrorismia Lähi-idän alueella, kuten Irania vastaan.
Todellakin Yhdysvallat siirtää ja sijoittaa sotilasjoukkoja ja asekalustoaan maantieteellisesti merkittävästi lähemmäs Kiinaa. Tämä joukkojen keskittäminen on osa pitkän aikavälin strategista muutosta (ns. Indo-Pacific pivot [5]). Vaikka Yhdysvallat on sitoutunut edelleen Lähi-idän konfliktiin, USA silti valmistelee parhaillaan Kiinan ympärille säännöllistä sekä hajautettua sotilaallista piiritysrengasta, josta käytetään termiä ensimmäisen saariketjun strategia eli First Island Chain.
Tiivistäen voidaan sanoa, että Yhdysvallat lisää joukkojaan ja toimintavalmiuttaan seuraavilla alueilla:
Yhdysvallat [6] on laajentanut (ja laajentaa) voimakkaasti vaikutustaan filippiiniläisiin (aivan Kiinan kyljessä) tiettyihin sotilastukikohtiin sijoittaen näihin muiden muassa merijalkaväen NMESIS-meritorjuntaohjusjärjestelmiä sekä moderneja Typhon-ohjuslavetteja.
Japanin ja Etelä-Korean määrätyt alueet, Guamin [7] strateginen [8] solmukohta Tyynellämerellä ja Australia [9] eli eteläinen ankkuri.
Yllä esitetyt käsittävät Yhdysvaltojen joukkojen siirtojen lisäksi esim. sotilaallista painostusta siirtämällä laivastoaan ja hävittäjiään sekä erikoisjoukkojen toistuvia komennuksia (ns. Rotational presence). Tämä havaitaan sotalaivastojen alituisena läpikulkuna Taiwaninsalmessa sekä valtavana lentotukialus- ja sukellusveneharjoituksina Etelä-Kiinan merellä yhdessä liittolaistensa Japanin, Australian ja Filippiinien kanssa
Yhteenveto
Vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltojen Irakista vetäytymisen yhteydessä tapahtuva joukkojen siirtely Lähi-idästä sekä Euroopasta Kiinan kylkeen tarkoittaa uutta geopoliittista sotilasstrategiaa, jonka tarkoituksena on valmistautua tai aloittamaan kolmannen maailmansodan. Yhdysvalloissa vaikuttava poliittinen Israelin mielinen eliitti sai liittovaltion ja sitä kautta Euroopan viritettyä Ukrainan välityksellä sijaissotaan Venäjää vastaan, mutta raja railona ei sitä kautta Aasiaan avautunut eikä presidentti Vladimir Putinin hallinto kaatunut.
Nyt suunnitelmat ovat hiukan muuttuneet Israelin mielinen poliittinen mafia ikään kuin harjoittaa ”liennytystä” Venäjää kohtaa ja yrittää kiristää Kiinan saartorengasta Lähi-idän ja arktisen alueen kautta.
Eri kansainvälisen politiikan tutkimuksissa puhutaan mm. maailmanvallan teoriasta. Tässä yhtenä osiona on kansainvälisen järjestelmän muutosprosessi maailmanjärjestyksen näkökannasta katsoen. Nykyisen maailmanjärjestyksen suhteen on menossa vallansiirtymä eli Yhdysvallat, joka on ollut vuosikymmeniä yksinapainen maailmanjärjestyksen hegemonia, on syrjäytymässä ja sen tilalle hiljalleen kohoaa BRICS-maat, joiden voimakkain vaikuttaja on Kiina. Toisaalta Kiina ei välttämättä edes halua olla maailmanjärjestyksen hegemonina, vaan toisin kuin Yhdysvallat, Kiina pyrkii luomaan moninapaisen maailmanjärjestyksen. Toisaalta juuri yllä esitettiin enemmän tai vähemmän instrumentaalisia funktioita. Eihän kansainvälisen politiikan oppikirjoissa opeteta mitään maailmanpolitiikan synkistä taustavoimista.
Onko Irakin ja Iranin liittoutuminen mahdollista?
Iranin ja Irakin valtiollinen liittoutuminen ei ole mahdollista nykyisen Irakin hallinnon aikana. Sillä Irakin hallinto on Yhdysvaltojen asettama nukkehallinto.
Luonnollisesti Teheranin ja Bagdadin sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistyö olisi tervetullutta, mutta se ei toteudu ilman Irakissa tapahtuvaa vallankumousta. Tosin Irakilla ja Iranilla on yhteinen shiialainen uskonnollinen perinne [10]. Niinpä Iran on antanut sotilaallista tukea Irakin valtion sisällä toimiville shiialaisille miliiseille. Tämä on positiivista, mutta yhteinen uskonnollinen identiteetti eli shiialaisuus ei riitä yhdistämään valtiontason geopoliittista reaaliteettiä.
Markku Juutinen
Lähteet
Ali Alfoneh (12/2018). AGSI. Iran’s Support of Iraqi Shia Militias Ensures Dependency and Loyalty [10]. https://agsi.org/analysis/irans-support-of-iraqi-shia-militias-ensures-dependency-and-loyalty/ [10]
Britannica (22.9.2026). Syrian Civil War – Conflict, Refugees, Destruction [3]. https://www.britannica.com/event/Syrian-Civil-War/Civil-war [3]
Chomsky, Noam (11/2001). Monthly rewiew. Vol. 53, nro 06.
David N. Gobbs (1998). The University of Arizona. Brzezinski Interviev. https://dgibbs.arizona.edu/content/brzezinski-interview-2 [4]
Gary Wilson (12.16.2025). MR Online. U.S. expands military encirclement of China across the Pacific [9]. https://mronline.org/2025/12/19/u-s-expands-military-encirclement-of-china-across-the-pacific/ [9]
Jennifer Holleis (29.9.2026). DW. Iraq: US withdrawal leaves security questions. https://www.dw.com/en/iraq-us-troops-withdraw-from-their-iraqi-us-led-operation-inherent-resolve-mission-against-isis-after-12-years/a-79462926 [11]
Luis Martinez (30.9.2026). abc News.Last US troops complete ’orderly departure’ from Iraq, CENTCOM says – ABC News [12]. https://abcnews.com/International/us-troops-expected-leave-iraq-wednesday-12-year/story?id=136871869 [12]
Mark Reading-Smith [2], Matthew Lewis [13], David Donald [14] ja Mattie Quinn [15](24.6.2014). Center for Public Integrity. Iraq: The War Card. https://publicintegrity.org/topics/politics/white-house/iraq-the-war-card/ [1]
Nicastro, Luke A (6.6.2023). Congress.gov. U.S. Defense Infrastructure in the Indo-Pacific: Background and Issues for Congress [5]. https://www.congress.gov/crs-product/R47589 [5]
Newsweek (6.13.2025). Map Shows Where Hegseth Wants US Military on China’s Doorstep [6]. https://www.newsweek.com/pete-hegseth-us-weapons-systems-forces-asia-pacific-china-2084445 [6]
Newsweek (3.1.2025). Map Shows US Military Projecting Power Around China [8]. https://www.newsweek.com/map-us-military-power-projection-indo-pacific-exercises-china-1874945 [8]
Sam Allis, Boston Globe. (29.4.2004). David Ignatius. Washington post and International Herald tribune, Washington Post, 2.11.2003.
The War Horse (2026). Guam Military Buildup: The Environmental Cost of China War Prep [7]. https://thewarhorse.org/guam-military-buildup-environment/ [7]