Yhdysvaltain ja Kiinan välinen varustelukilpa kiihtyy Tyynenmeren alueella
Kiinan ulkoministeriö kuvasi perjantaina Yhdysvaltain lisääntyvää sotilaallista läsnäoloa ’paluuksi kylmän sodan strategiaan’. Ulkoministeriö antoi lausuntonsa Washingtonin ja Canberran allekirjoitettua sopimuksen 2500 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaan sijoittamisesta Australian pohjoiseen Darwinin kaupunkiin.
Analyytikot ovat kiinnittäneet huomiota kasvavaan sotilaalliseen vastakkainasetteluun Tyynenmeren alueella: Mitä vahvempi on Kiinan talous ja mitä nopeammin Kiina edistyy asevoimiensa uudistamisessa, sitä vahvempi on Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Tyynellä valtamerellä. Epäilemättä nämä kaksi supervaltaa ovat tulossa uuden strategisen vastakkainasettelun vaiheeseen.
Vaikka Yhdysvaltain merivoimien rooli alueella onkin lähinnä symbolinen, niin kauan kuin sillä ei ole konkreettisia velvoitteita yhdessä alueellisia liittolaistensa kanssa, se kykenee kuitenkin valvomaan Malaccan salmen kautta tapahtuvia öljykuljetuksia Keski-idän maista Tyynen meren alueelle sekä vastaavaa kaupallista liikennettä päinvastaiseen suuntaan.
Yhdysvalloilla ei ole suunnitelmia joukkojensa vähentämiseen Tyynenmeren länsialueilla. Yhdysvalloilla on Japanissa pysyvästi 80 000 sotilasta ja Etelä-Koreassa 28 000 sotilasta.
Huomattakoon, että Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton on juuri tehnyt Myanmariin ensimmäisen korkean tason yhdysvaltalaisvierailun sitten vuoden 1955. Vierailu järjestettiin Myanmarin viranomaisten kerrottua aikomuksistaan toteuttaa demokraattisia uudistuksia. Analyytikot sanovat kuitenkin, että rouva Clintonin vierailun todellinen tarkoitus on osoittaa Kiinalle, että Yhdysvaltain ja Kiinan intressit Myanmariin nähden ovat toisilleen vastakkaiset.
Vieraillessaan hiljattain Tyynenmeren alueella Yhdysvaltain puolustusministeri Leon Panetta väitti, että Yhdysvallat suunnittelee joukkojensa vähentämistä tällä alueella. Hän sanoi samassa yhteydessä maansa strategiana olevan vastapainon muodostaminen Kiinan alueellisen turvallisuuden lisäämiseen tähtäävälle politiikalle, joka hänen sanojensa mukaansa tarkoittaa Pekingin naapureidensa kanssa syntyneiden ristiriitojen hallintaa ja Kiinan kasvavia sotilasmenoja. Asiaa kommentoi venäläinen asiantuntija Viktor Baranets:
”Kiina on intensiivisesti lisännyt sotilaallista läsnäoloaan maa- ja merialueilla sekä avaruudessa. Kiina on ostanut venäläisen lentotukialuksen ja on jo suorittanut, sillä ensimmäiset merialuetestinsä ja herättänyt siten suurta huolestuneisuutta Yhdysvalloissa. Itse asiassa Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo alueella suhteellisesti heikkenee asteittain tullakseen ajan mittaan samalle tasolle Kiinan kanssa”.
Sotilasasiantuntija Vladimir Jevsejev sanoo, että tällainen kilpailu voi laukaista aseellisen konfliktin alueella.
Asiantuntijat arvioivat, että on vain yksi keino tällaisen tuhoisan prosessin välttämiseksi. Maailman johtavat talousmahdit Kiina ja Yhdysvallat ovat sillä tavoin riippuvaisia toisistaan, että mikä tahansa sotilaallinen konflikti niiden välillä johtaisi globaaliin taloudelliseen katastrofiin. Siksi olisi perustettava ETY-järjestön (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) kaltainen elin valvomaan turvallisuutta Tyynenmeren alueella. Samalla kummankin osapuolen tulisi välttää toimia, jotka voisivat lisätä jännitystä alueella.
Vuoden 2012 APEC-huippukokous (Asia-Pacific Economic Cooperation) pidetään Venäjän Vladivostokissa. Moskova on sanonut, että Tyynenmeren varustelukilpa tulee olemaan yksi kokouksen keskeisimmistä kysymyksistä.
Artikkeli on julkaistu myös Verkkomedia.org-sivustolla, www.verkkomedia.org.
Lähde: