Ylen veroja maksetaan veroparatiisiin

Suomalainen tietokirjailija ja toimituspäällikkö Kari Kallonen on kirjoittanut selvityksen siitä, kuinka Yleisradion antennimastot ja kiinteistöt myytiin. Lopulta australialainen FSI saa Ylestä verorahoja 40 miljoonaa vuodessa, eikä se maksa yhteisöveroa Suomeen. Rahat menevät veroparatiisiin!

Kallonen, Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n julkaiseman Seura-lehden toimituspäällikkö, kirjoittaa Yle-verosta maksettavasta 40 miljoonasta eurosta joka vuosi veroparatiiseihin.

Vuoden 2015 joulun alla uutinen jäi hiljaisuuteen, kun VR Group suunnitteli siirtävänsä vuonna 2017 pääkonttorinsa Helsingin rautatieasemalta Yleisradion maamerkkiin Isoon Pajaan ja sieltä Yleltä vuokrattaviin tiloihin. Mutta vuoden 2016 joulun alla tämä päätös kumoutui ja Yle myykin Ison Pajan eläkesäätiölleen.

Kallonen kirjoittaa, että neuvottelut olivat tuskin kovin vaikeat, kun Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen kävi keskusteluja Yleisradion eläkesäätiön hallituksen Lauri Kivisen kanssa ja Ylen toimitiloista vastaava tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö eläkesäätiön Janne Yli-Äyhön kanssa.

Ylen linjaus on saanut tietysti siunauksensa hallitusneuvostossa, johon kuuluu 21 eduskunnan poliittisin perustein valitsemaa jäsentä.

Kallonen kirjoittaa, että suomalaisten televisiolähetysten digitalisointi aloitettiin toukokuussa 1996, kun Kokoomuksen liikenneministeri Tuula Linnainmaa esitteli suunnitelman sosiaalidemokraattien Paavo Lipposen hallitukselle. Digitalisointiin saatiin rahaa, kun syyskuussa 1998 hallintoneuvostossa päätettiin perustaa yhtiö nimeltä Digigate.

Kallonen muistuttaa eräästä ajankohtaisesta yhdenmukaisuudesta: ”Suunnitelma kuulostaa yllättävän samanlaiselta, kuin tämän päivän tieverkon yhtiöittämiset.”

Digigatesta tuli myöhemmin Digita, jolle siirrettiin Ylen omaisuutta antennimastoina ja kiinteistöinä 250 miljoonan euron edestä. Ranskalainen TDF osti joulukuussa 2000 Digitasta 49 prosenttia 180 miljoonalla eurolla.

Viisi vuotta myöhemmin TDF hankki Digitan koko osakekannan. TDF:n omistajiksi tulivat amerikkalaissijoittajat, jotka myivät edelleen australialaiselle First State Investements-rahastolle.

Nykyään Yle ja kaupalliset mediatalot maksavat joka vuosi australialaiselle rahastolle lähetysverkon käytöstä 80-90 miljoonaa euroa, Ylen osuus on puolet.

Ranskalais- ja amerikkalaisomistuksessa Digita teki reilua voittoa, mutta australialainen rahasto teki silmänkääntötempun, jossa tulos saatiin jo näyttämään vuonna 2014 yhteensä 26,4 miljoonaa euroa tappiota eikä Digita maksa Suomeen lainkaan yhteisöveroa. Vuonna 2015 tappiota rakennettiin 24,2 miljoonaa euroa.

Kallonen muistuttaa, että First State Investments on tunnettu verokikkailuistaan. FSI on perustanut Digitan omistuksia varten jopa veroparatiisiin Luxenburgiin holdingyhtiöön. FSI omistaa 40 prosenttia sähkönsiirtoyhtiö Carunastakin, jonka hallituksessa on vain kaksi suomalaista.

Yle on maksanut jo nyt enemmän vuokraa australialaiselle sijoitusyhtiölle Digitalle, kuin se itse sai lähetysverkon myynnistä.

”Ja kun viime vuoden syyskuussa julkistettiin, että Yle suunnitteli Yle Teeman ja Yle Femin yhdistämistä samalle kanavapaikalle, Digita ei kertonut huolestuneensa vähenevistä kanavapaikoista ja siksi putoavista tuloistaan, vaan ’suomenruotsalaisen kulttuurin ja identiteetin puolesta’.”

Julkaistu alunperin MV-lehdessä.