Ystävänpäivän juuret ovat 200-luvulla

Kaupalliseksi amerikkalaisjuhlaksi mielletty ystävänpäivä pohjautuukin 1800 vuotta sitten tapahtuneeseen tempaukseen.

Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien. Valentinen päivä rantautui Suomeen Amerikasta, erään juhlaperinteen tuntijan mukaan sarjakuva Jaska Jokusen mukana.

Täällä päivä on näkynyt lähinnä kaupallisena ruusujen ja korttien juhlana. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset askartelevat toisilleen kortteja ja pieniä lahjoja. Tienitytöt muistavat ystäviään nalletervehdyksillä Facebookissa ja tekstiviesteillä.

Ystävänpäivän perinteet yltävät yllättävää kyllä paljon kauemmas kuin Jaska Jokusen ensimmäisiin ystävänpäiväjuhliin.

Valentinen päivän alkuperästä on olemassa muutamia erilaisia legendoja, jotka kaikki kuitenkin johtavat 200-luvun Roomaan ja Valentinus-nimiseen marttyyriin. Valentinen päivä on siis alun perin ollut katolinen juhlapyhä marttyyrin muistoksi.

Erään legendan mukaan Valentinus oli Ternin piispa, rakkauslyyrikko, joka vihki nuoria roomalaisia sotilaita avioliittoon ilman sotajoukkojen päällystön lupaa. Keisari oli nimittäin kieltänyt nuoria miehiä avioitumasta, jotta näistä tulisi parempia sotilaita.

Piispa Valentinuksen salavihkimiset paljastuivat ja hänet vangittiin. Sotilaiden kiitolliset vaimot kantoivat Valentinukselle lahjoja vankilaan, mistä kenties juontaa juurensa ystävänpäivän lahjaperinne. Kerrotaan, että vankeusaikana Valentinus itsekin rakastui, vanginvartijan tyttäreen, jolle allekirjoitti viimeisen kirjeensä: Sinun Valentine. Salaiset ihailijapostit kuuluvat tänäkin päivänä ystävänpäivän perinteeseen.

Piispa Valentinus tuomittiin kuolemaan ja hänet mestattiin tuntemattomalla tavalla 14. helmikuuta 269. Sittemmin katolinen kirkko julisti hänet pyhimykseksi ja hänen kuolinpäivästään tuli suosittu kihla- ja hääpäivä.

Englannissa lienee vankimmat ystävänpäivän perinteet. Kun Suomessa ystävänpäivä merkittiin viralliseen kalenteriin vuonna 1987, Englannissa ystävänpäivän vietto oli yleisesti vakiintunut jo 1500-luvulla. Juhlaperinteet keskittyivät lähinnä rusettiluisteluun ja nuorten neitojen erilaisiin taikoihin, joilla he pyrkivät varmistamaan itselleen mieluisen pojan.

Tytöt esimerkiksi varmistivat kosinnan tulevaksi vuodeksi laittamalla Valentinen päivää edeltäväksi yöksi hopeakolikon tyynynsä alle. Aamulla piti tihrustaa varovasti luomien raosta, jotta silmien avauduttua ensimmäinen nähty mies olisi mieluinen. Tästä oli tuleva tytön puoliso.

Yhdysvaltoihin sydänten juhla joutui vasta 1800-luvulla, jossa se nykyään on varsin ylenpalttinen romantiikan ylistys. Siihen kuuluu ravintolaillallisia, suklaarasioita, nimettöminä lähetettyjä kortteja ja rakkaudentunnustuksia. Ystävät lahjoittavat toisilleen sydämen muotoisia makeisia ja keksejä.

Suomessa alun perin rakastavaisten juhla on muotoutunut ystävien päiväksi, jolloin ystäviä ja ystävyyttä muistetaan ja kunnioitetaan. Erilaiset koko perheen tapahtumat ja hyväntekeväisyystilaisuudet ovat tulleet tutuiksi juuri ystävänpäivänä.

Ystävänpäivää vietetään 14.2.
– Ystävänpäivää alettiin viettää Suomessa 1980-luvun alussa. Päivä merkittiin kalenteriin vuonna 1987.
– Ystävänpäivän markkinoi omiin kampanjoihinsa ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys. Sittemmin muun muassa Suomen Punainen Risti on järjestänyt ystävänpäivänä omia tempauksiaan.

Lähteet: Veli-Matti Hynninen: Ystävänpäivä, Juhlitaan.net ja Wikipedia.