8 kriittisen tärkeää ravintoainetta, jotka puuttuvat jopa 70 % ruokavalioista

Useat meistä kiinnittävät huomiota ruokavalioon ja käytämme vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita täydentämään tasapainoista ravinteiden saantia, mutta saammeko kaikki tärkeimmät ravintoaineet? Joihinkin ravinteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä useimmilla jää saamatta riittävä määrä solujen toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä ravintoaineita. Tässä lista kahdeksasta tärkeästä ravintoaineesta, jotka puuttuvat jopa 70 % ruokavalioista.

1.       Sinkki

Jopa kaksi miljardia ihmistä saattaa kärsiä sinkin puutoksesta, vaikka se on välttämätön hivenaine hajuaistiin, terveeseen immuunijärjestelmään, proteiinien muodostamiseen, entsyymien laukaisemiseen ja DNA:n luomiseen. Sinkki auttaa myös soluja kommunikoimaan toimimalla välittäjäaineena. Sinkin puutos voi aiheuttaa kasvun hidastumista, hiusten harventumista, silmien ja ihon haavaumia, ruokahalun katoamista, ripulia, impotenssia ja vastustuskyvyn heikentymistä.

Sinkin lähteitä: Kaakao, osterit, vehnän alkiot, kurpitsan siemenet ja maapähkinät

2.       Omega-3-rasvahapot

Tutkimusten mukaan omega-3 rasvahappojen lisääminen ruokavaliossa auttaa elämään pidempään, näyttämään paremmalta ja tuntemaan olonsa paremmaksi. Toisaalta omega-3 rasvahappojen puute ruokavaliossa voi aiheuttaa masennusta, mielialojen vaihtelua ja jopa aggressiivista käytöstä. Omega-3 rasvahapot estävät sydänsairauksia, ovat hyväksi silmille, auttavat pudottamaan painoa ja pitämään ihon ja hiukset hyvässä kunnossa.

Omega-3 rasvahapon lähteitä: Rasvaiset kalat, kuten lohi, makrilli ja sardiinit, saksanpähkinät, pellava, hamppu ja chian siemenet.

3.       D-vitamiini

D-vitamiini edesauttaa kalsiumin imeytymistä, mutta se tekee ihmeitä myös yleisterveydelle. D-vitamiinin puutteesta kärsivillä on suurempi riski sairastua osteoporoosiin, sydänsairauksiin, useisiin syöpiin ja mielenterveyssairauksiin. Vaikka elimistö onkin hyvin varustautunut tuottamaan itse D-vitamiinia auringonvalosta, on D-vitamiinin puutos nykyään yleistä, sillä täällä Pohjois-Euroopassa auringonvalo on heikompaa ja talvella vähäistä, modernit ikkunalasit suojaavat UV-säteilyltä ja monet meistä työskentelevät sisätiloissa koko päivän näkemättä aurinkoa. Myös auringonsuojan käyttö on yleistynyt melanooman pelossa.

D-vitamiinin lähteitä: Helpoin tapa saada päivittäinen D-vitamiiniannos on viettää 20 minuuttia päivittäin suorassa auringonpaisteessa ilman suojakertoimia. Koko kehon altistaminen auringonvalolle puoleksi tunniksi vastaa 10 000 IU-yksikköä D-vitamiinia. Ruoissa D-vitamiinia löytyy rasvaisista kaloista ja kananmunan keltuaisesta. Etenkin talven ajaksi suositellaan laadukkaita D₃-vitamiinivalmisteita.

4.       Magnesium

Magnesiumilla on kalsiumia tärkeämpi rooli elimistössä. Se vähentää syövän riskiä ja kontrolloi kalsiumin imeytymistä jokaiseen soluun, mikä tapahtuu joka kerta hermosolun aktivoituessa. Terveiden ja vahvojen luiden rakentamisessa magnesium on yhtä tärkeä kuin kalsium ja D-vitamiini. Ilman riittävää magnesiumia soluihin pääsee liikaa kalsiumia, mikä aiheuttaa kramppeja ja kouristuksia (mitä useimmat lääkärit eivät tule ajatelleeksi).

Magnesiumin lähteitä: Vihreät lehtivihannekset, tärkkelys, viljat ja pähkinät sekä maito. Aiemmat ruokavaliokyselyt ovat paljastaneet, että suurin osa aikuisista jää magnesiumin saannissaan jopa alle suositusten, jotka ovat naisille 320 mg päivässä ja miehille 420 mg päivässä. Kuitenkin ihanteellisen terveyden saavuttamiseksi suositellaan kaikille aikuisille yli 500 mg päivässä.

5.       Rauta

Eräs maailman yleisimmistä tärkeiden ravinteiden vajauksista on raudan puute. Rauta on erittäin tärkeä hivenaine ja välttämätön useille kehon prosesseille. Erityisen tärkeää se on naisille raskauden aikana ja ennen vaihdevuosia (premenopaussi), jolloin raudan puute on yleistä. Raudan puute näkyy yleensä väsymyksenä, päänsärkynä, hiusten lähtönä, kalpeutena ja heikkoina kynsinä.

Raudan lähteitä: Kananmunat, kurpitsan siemenet, palkokasvit, spirulina, kvinoa ja kuivatut hedelmät. Teen ja kahvin kulutusta kannattaa vähentää, sillä ne sisältävät polyfenoleita, jotka hidastavat raudan imeytymistä.

6.       Seleeni

Seleeni on keholle välttämätön hivenaine, mutta sitä löytyy vain vähäisiä määriä. Seleeni toimii antioksidanttina, erityisesti E-vitamiiniin yhdistettynä. Antioksidantit auttavat torjumaan elimistöä vahingoittavia vapaita radikaaleja. Seleeni alentaa astman riskiä, vähentää diabetesta, suojaa syövältä ja on hyvin tärkeä kilpirauhasen ja immuunijärjestelmän toiminnan kannalta.

Seleenin lähteitä: Pähkinät, äyriäiset, kala, auringonkukan siemenet, riisi ja kauraleseet.

7.       B₁₂-vitamiini

B₁₂-vitamiini on hyvin tärkeä vitamiini, erityisesti tiukalla vegaanisella ruokavaliolla eläville. Elimistö tarvitsee B₁₂-vitamiinia uusien punasolujen valmistamiseen ja hermoston terveenä pitämiseen. B₁₂-vitamiini alentaa aminohappo homokysteiinin pitoisuuksia, mikä on hyväksi sillä korkeat homokysteiinitasot voivat aiheuttaa sydänsairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä. Vakava B₁₂-vitamiinin puutos voi aiheuttaa pysyviä vaurioita. Tavallisesti puutos johtaa anemiaan, väsymykseen, kalpeuteen, jatkuvaan hengästymiseen, muistihäiriöihin, masennukseen, mielialavaihteluihin ja sekavuuteen.

B₁₂-vitamiinin lähteitä: Liha ja kananmunat. Kasvisruoasta ei B₁₂-vitamiinia löydy, joten vegetaristien ja vegaanien pitää nauttia B₁₂-vitamiinia lisäravinteina.

8.       Jodi

Jodi auttaa kehoa syntetisoimaan hormoneja, mukaan lukien kilpirauhashormoni. Tämä tärkeä hivenaine on hitaasti häviämässä käyttämästämme ruokavaliosta. Nykyajan maatalouden lannoitekemikaalit ja juomaveteen lisätty kloori sitovat jodia ja estävät sen pääsyn elimistömme käyttöön. Jodin puutos vahingoittaa vakavasti lasten aivojen kehitystä raskauden ja lapsuuden aikana ja on siten pääsyy ehkäistävissä oleviin aivovaurioihin ja henkiseen taantumiseen kautta maailman. Jodin puutos johtaa myös kilpirauhasen vajaatoimintaan ja voi lisätä riskiä raskaudenkeskeytykseen ja kohtukuolemaan, mikä voi olla vakava maailmanlaajuinen ongelma, kun ottaa huomioon miten monet naiset kärsivät jodin puutoksesta. Jodin puutos ei ole vain kehitysmaiden ongelma, sillä tutkimusten mukaan 2/3 amerikkalaisista teinitytöistä ja 15 % aikuisista naisista kärsii jodin puutoksesta.

Varoitus: Liika jodi on vahingollista. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskauden aikana 200 – 300 μg jodia päivässä sikiön normaalin kilpirauhasen ja neurokognitiivisen kehityksen varmistamiseksi. Päivittäisen jodin saannin turvalliseksi ylärajaksi on Yhdysvaltain kansallinen terveysakatemia määritellyt 1100 μg.

Jodin lähteitä: Kananmuna, kala ja merenelävät, levä, karpalot, luomumansikat ja kristallisuola.

Alkuperäinen artikkeli: http://preventdisease.com/news/12/121412_8-Critical-Nutrients-Lacking-In-More-Than-70-Percent-of-Diets.shtml