Ensimmäisen ja toisen maailmansodan synnyttäjät ja muita havaintoja

74 kommenttia

1. Tästä eivät läntiset propagandamediat paljoa puhu: ”Ukraina laittoman vallankaappauksen ja JUUTALAISINVAASION kourissa!”, http://pirona.fi/?p=1651

   Ks.myös ”Ukraina ja Suomen suunta, mediapimento, suomettuminen”, http://kansakunnanhenki.blogspot.fi/2014/03/ukraina-ja-suomen-suunta-mediapimento.html

   (2)(0)

   Vastaa

2. Oliko Hitler kristitty? Osa 1/4

   Hitler kirjoitti vuosina 1925-1926 julkaistun kirjan ”Mein Kampf”. Kertooko hän siinä mitään suhteestaan kristinuskoon? Minulla on käytössäni sekä saksan- että englanninkielinen laitos kirjasta:

   Adolf Hitler: Mein Kampf. 1941/42 erschienen in Zentralverlag der NSDAP, Franz Eher Nachf., GmbH, München (authentic reprint from the original by Brahmani Historical Documents, Bombay India, 2013), ja:

   Adolf Hitler: Mein Kampf. Complete unexpurgated edition, translated by James Murphy, 1939.

   Kirjan saksankielisen laitoksen sivuilla 431-432 (engl. 226-227) Hitler toteaa, että germaanisen valtion tehtävä on suojella rotupuhtautta ja pitää huolta siitä, että vain terveet saavat synnyttää lapsia. Avioliiton tulee tuottaa terveitä lapsia eikä ihmisen ja apinan sekasikiöitä (Missgeburten zwischen Mensch und Affe). Hän moittii kirkkoja siitä, että ne sallivat perinnöllisesti sairaiden, rampojen ja tylsämielisten kääpiöiden lisääntyä. Kirkot hänen mukaansa puhuvat vain hengestä ja antavat ihmisen itsensä rappeutua kurjaliston tasolle. Kun Euroopan kansat sitten ovat ruumiillisen ja moraalisen spitaalin vallassa, kirkkojen lähetyssaarnaajat menevät Afrikkaan ja tekevät sikäläisistäkin ihmisistä haisevan sekarotuisten joukon. Kummankin saksalaisen kristillisen kirkon (katolisen ja protestanttisen) tulisi lakata kiusaamasta afrikkalaisia saarnaamisellaan, jota nämä eivät halua eivätkä ymmärrä, ja ryhtyä opettamaan eurooppalaisille, että Jumalaa miellyttää se, että sairaat vanhemmat mieluummin ottavat hoitaakseen orvon lapsen kuin siittävät maailmaan sairaan lapsen, joka tuottaa kärsimystä ja onnettomuutta kaikille.

   Tästä voidaan päätellä, että rotupuhtaus on Hitlerille tärkeämpi asia kuin Jumalan sanan julistaminen ja ihmisten pelastuminen. Ja Jumala on sanonut koko ihmiskunnalle: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa” (1. Moos. 1:28; 9:1). Myös perinnöllisesti sairaille, rammoille, tylsämielisille kääpiöille ja ”apinoille” on tarjolla ikuinen elämä Kristuksessa. Ja jo ajassa he saattavat olla siunaukseksi monille.

   Sivulla 490 (engl. 254) Hitler toteaa, että kristinusko on fanaattisessa suvaitsemattomuudessaan tuhonnut pakanallisia uskontoja. Vain tällaisesta suvaitsemattomuudesta saattoi hänen mukaansa syntyä varma usko; se on välttämätön edellytys sille. Hitlerin mukaan tässä on kyseessä juutalainen ajattelutapa ja juutalaisen mentaliteetin toteutuma. Miesten, jotka tahtoivat vapauttaa Saksan kansan sen silloisesta tilasta (so. natsien), tuli pohtia, miten asiantila korjataan. Hitlerin mukaan tuollaisen helvetillisen (infernalisch) suvaitsemattomuuden täyttämän maailmankatsomuksen voi murskata vain saman hengen eteenpäin ajama, saman voimakkaan tahdon puolustama, itsessään puhdas ja täysin totuudellinen uusi idea. Hän jatkaa, että kristinuskon ilmestymisen myötä paljon vapaampaan antiikin maailmaan tuli ensimmäinen hengellinen terrori ja että siitä lähtien tämä pakottaminen on ahdistanut ja hallinnut maailmaa. Tilanteesta on hänen mukaansa mahdollista päästä vain asettamalla pakko pakkoa vastaan ja terrori terroria vastaan.

   Tässä Hitler uhkaa tuhota kristinuskon, lähinnä nähtävästi katolisen kirkon, jonka piirissä hän oli varttunut.

   Sivulla 329 (engl. 174) Hitler kirjoittaa, että Jeesus ristiinnaulittiin sen tähden, että hän ajoi juutalaiset pois temppelistä, koska nämä käyttivät uskontoa vain taloudellisen voiton saamiseen. Sitten hän moittii aikansa puoluekristittyjä siitä, että he vaaleissa alentuvat keräämään juutalaisten ääniä ja myöhemmin pyrkivät sopimaan ateististen juutalaispuolueiden kanssa poliittisista juonitteluista omaa kansaa vastaan.

   Todellisuudessa Jeesus ristiinnaulittiin juutalaisten kateuden tähden (Mark. 15:10) ja sen tähden, että Jeesus sanoi olevansa Kristus, Jumalan Poika (Mark. 14:61-64).

   Kirjassaan ”Hitler’s Religion” Richard Weikart on lukuisten lähteiden pohjalta kuvannut Hitlerin suhtautumista Jeesukseen, ja seuraan tässä hänen esitystään.

   Hitler ilmaisi ihailuaan Jeesusta kohtaan varhaisimmista puheistaan alkaen aina viimeisiin pöytäpuheisiinsa asti. Hänen Jeesuksensa ei kuitenkaan ollut kristinuskon Jeesus. Hänelle Jeesus ei ollut juutalainen vaan arjalainen toveri (Raamattu kuitenkin kertoo Jeesuksen olleen juutalaista sukujuurta olleen Marian poika; isä on Pyhä Henki, Jumala). Lukuisia kertoja Hitler kuvasi Jeesuksen juutalaisten vastustajaksi. Huhtikuun 21. päivänä 1921 hän kertoi kuulijoilleen Rosenheimissa, ettei hän voinut kuvitella Jeesusta muutoin kuin vaaleatukkaiseksi ja sinisilmäiseksi, tehden siten selväksi, että hän piti Jeesusta arjalaisena (Eberhard Jäckel [toim.]: Hitler: Sämtliche Aufzeichnungen, 1905-1924, s. 367). Marraskuussa 1922 hän kertoi eräässä haastattelussa, että Jeesus oli germaaninen (lähde: sama, s. 727). Monologissa 30.11.1944 Hitler kielsi, että Jeesus olisi ollut juutalainen. Hänen mukaansa Jeesus oli roomalaisen sotilaan ja mahdollisesti juutalaisen äidin poika (Hitler uskoi, että muinaiset roomalaiset olivat enimmäkseen arjalaisia). Hitler ei siis uskonut Jeesuksen neitseelliseen syntymään (kuten ei mihinkään muuhunkaan Jeesuksen elämän ihmeeseen). Monologissa hän kuvasi Jeesuksen arjalaiseksi taistelijaksi, joka taisteli materialismia vastaan ja vastusti juutalaisia (Jochmann [toim.]: Adolf Hitler. Monologe im Führerhauptquartier 1941-1944, s. 412-413).

   Hitler ei siis uskonut Jeesuksen jumaluuteen, joten Hitler ei mitenkään ole voinut olla kristitty eikä hän mitenkään ole voinut pitää Raamattua Jumalan sanana. Jos Jeesus ei ollut Jumalan Poika (siis itse Jumala), mitään kuolleista ylösnousemista ja ihmisten syntien sovittamista ei ole voinut tapahtua eikä Raamatulla ja kristinuskolla voi olla mitään merkitystä.: ”Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne” (1. Kor. 15:17).

   Weikartin mukaan Hitlerille Jeesus oli arjalaisen moraalin (tekojen) piirteiden – idealismin, sosialismin ja etenkin juutalaisvastaisuuden – esimerkki (todellisuudessa Jeesus vastusti juutalaisia heidän epäuskonsa vuoksi, ei heidän juutalaisuutensa vuoksi; olihan hän itsekin lihansa puolesta juutalainen). Lisäksi Hitler ylisti Jeesusta suurena taistelijana ja liitti hänet väkivaltaan ja miekkaan. Siksi yllä mainittu kertomus, jossa Jeesus ajaa rahanvaihtajat (joista useimmat olivat juutalaisia) pois temppelistä, oli Hitlerin mielikertomus. Siinä Hitler liitti Jeesukseen ihailemiaan arjalaisia piirteitä. Hän näki Jeesuksessa idealistisen ja urhoollisen soturin, joka läimäytteli ruoskaansa ajaakseen materialistiset rahanvaihtajajuutalaiset pois temppelistä väkivaltaisesti. Ensimmäisen kerran Hitler esitti tämän näkemyksensä Jeesuksesta elokuussa 1920 puolustaessaan puolueohjelmaansa (Jäckel, s. 220-221), ja huhtikuussa 1922 hän puheessaan totesi, että Jeesus oli suurin, koska hän oli taistelija, ei kärsijä (Jäckel, s. 623).

   Todellisuudessa Jeesus oli ”kärsijä”. Niin hän hankki meille pelastumisen ja ikuisen elämän (voiton siis). Joitakin raamatunkohtia:

   ”nimittäin hänen Voideltunsa piti kärsimän” (Ap. t. 3:18) – – ”Niin kuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niin kuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa” (Ap. t. 8:32) – – ”(olette lunastetut) Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan (1. Piet. 1:19) – – ”Ja he ovat voittaneet hänet (syyttäjän, saatanan) Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti” (Ilm. 12:11) – – ”Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä” (Joh. 10:11).

   Lisää kärsimyksestä:

   ”Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä, joka ’ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut’, joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee, joka ’itse kantoi meidän syntimme’ ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen ’haavainsa kautta te olette paratut’” (1. Piet. 2:20-24);

   ”Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö” (1. Piet. 3:18) – – ”Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä” (1. Piet. 4:1) – – ”tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta” (Fil. 3:10) – – ”hänen (Jumalan) sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi” (Hebr. 2:10) – – ”sen tähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa” (Hebr. 2:18) – – ”edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta” (1. Piet. 1:11) – – ”että hänen (Jeesuksen) piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös” (Matt. 16:21) – – ”Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?” (Luuk. 24:26) – – ”Kärsi vaivaa niin kuin ainakin jalo Kristuksen Jeesuksen sotamies” (2. Tim. 2:3) – – ”kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden” (2. Tim. 1:8) – – ”Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden” (Hebr. 5:8).

   Tässä on syytä hieman valaista tuota kertomusta, jossa Jeesus ajaa rahanvaihtajat pois temppelistä (Matt. 21; Mark. 11; Luuk. 19; Joh. 2). Jeesus ei kajonnut kehenkään eikä käyttänyt ruumiillista väkivaltaa ketään kohtaan. Kyseiset raamatunkohdat käyttävät ilmauksia: ”ajoi ulos”, ”kaatoi pöydät/istuimet”, ”opetti” (Mark. 11:17), ”sanoi” (Matt. 21:12-13; Mark. 11:15-17; Luuk. 19:45-46). Kohdassa Joh. 2:14-16 hänen kerrotaan tehneen ruoskan, mutta hänen ei sanota lyöneen sillä ketään, ja miksi olisi lyönyt, sillä hänen, Jumalan Pojan, sanallaan oli vastustamaton vaikutus. Ruoska, jota hän ehkä päänsä päällä heilutti, oli vain hänen jumalallisen auktoriteettinsa merkki. Koko tuon puhdistusoperaationsa hän teki jumalallisella auktoriteetillaan ja arvo-asemallaan (jos hän olisi ollut vain tavallinen ihminen, hänet olisi helposti pian nujerrettu). Hän toimi kiivaudesta ”Isänsä huoneen puolesta” (Ps. 69:10), ”kaikkien kansojen rukoushuoneen” puolesta (Jes. 56:7; 1. Kun. 8. luku), siis temppelin puolesta, eikä minkään yhteiskunnallisen asian puolesta. Väkivaltaa Jeesus ei käyttänyt, vaan jumalallista auktoriteettiaan. Todellinen temppeli on Kristuksen ruumis (Joh. 2:19-21), ja se on PUHDAS. Jeesus Kristus itse myös oli todellinen uhri. Uhraus oli tapahtuva aivan kohta.

   Jeesus vastusti sitä, että temppelistä oli tehty ”ryöväreiden luola”, kun uhrieläinten ympärille oli rakennettu liiketoiminta rahanvaihtajineen (uhrieläimiä oli toki lupa ostaa, mutta kaupan olisi pitänyt tapahtua jossakin temppelin ulkopuolella) ja osa ihmisistä oli alkanut ostaa itselleen vapautuksen tulevasta vihasta uhreillaan (kuten paavinkirkossa aneillaan).

   Jeesusta ei voi liittää ”väkivaltaan ja miekkaan”: ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat” (Matt. 26:52). Jeesuksen miekka on Hengen miekka, Jumalan sana (Ef. 6:17). Siinä vaikuttaa Pyhä Henki, Voiman Henki, 2. Tim. 1:7.

   Ainoastaan esivallalle Jumala on delegoinut vallan käyttää kurinpitotoimissa myös kuolemanrangaistuksia: ”Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se (esivalta) ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee” (Room. 13:4).

   (0)(1)

   Vastaa

3. Oliko Hitler kristitty? Osa 2/4

   Weikartin mukaan Hitler vetosi kuvaansa Jeesuksesta väkivaltaisena taistelijana oikeuttaakseen poliittisen väkivallan, jota hänen puolueensa jakeli poliittisille vihollisilleen. Kun Baijerin kansanpuolue tuomitsi natsipuolueen väkivaltaisen taktiikan epäkristillisenä, Hitler puolusti itseään ja seuraajiaan marraskuussa 1922 toteamalla: ”Joka tapauksessa olen vakuuttunut siitä, ettei ole mitään suurta eroa Jeesuksen ruoskan ja kumipatukan välillä, ja Jeesuksen esimerkki on minulle paljon arvokkaampi kuin heidän puolueensa imelät latteudet” (Jäckel, s. 718). Vuonna 1929 Hitler väitti, että jos Jeesus olisi jälleen maan päällä, hän läimäyttäisi ruoskansa katolista Baijerin kansanpuoluetta vastaan ja ajaisi heidät ulos kaupungintaloista ja parlamenttirakennuksista (Hitler: Reden, Schriften, Anordnungen, Februar 1925 bis Januar 1933, vol. III: Zwischen den Reichstagswahlen, Juli 1928-September 1930, part 2: März 1929-Dezember 1929, s. 200).

   Poliittisen uransa alkuvaiheissa Hitler jopa kantoi mukanaan ratsastuspiiskaa suojellakseen itseään, ja tässä hän on saattanut ajatella olevansa Jeesuksen esimerkin noudattaja. Joulupuheessaan v. 1922 Hitler kuvasi Jeesuksen idealistiksi, joka taisteli materialistisia juutalaisia vastaan, jotka sitten ristiinnaulitsivat hänet sen vuoksi (Jäckel, s. 769-770). Vuonna 1926 ennen joulua hän väitti, että Jeesuksella oli suurin taisteluasenne kaikista koskaan eläneistä ihmisistä, ja hän kielsi, että Jeesus olisi ”rauhan apostoli”. Pikemminkin Jeesus oli Hitlerin mielestä juutalaisten, ahneiden kapitalistien, arkkivihollinen. Ne, jotka jatkoivat taistelua juutalaisia vastaan, toimivat hänen mukaansa Jeesuksen esimerkin mukaisesti (Hitler: Reden, Schriften, Anordnungen, Februar 1925 bis Januar 1933, vol. II: Vom Weimarer Parteitag bis zur Reichstagswahl Juli 1926 – Mai 1928, part 1: Juli 1926 – Juli 1927, s. 105-106; myös: Ernst Deuerlein: Der Aufstieg der NSDAP in Augenzeugenberichten, 1968, s. 266). Vuonna 1928 hän totesi jouluna jälleen, että Jeesus oli ”kaikkein jaloin sotasankari” ja taistelija eikä mikään rauhanruhtinas (sama, vol. III: Zwischen den Reichstagswahlen, Juli 1928-September 1930, part 1: Juli 1928 – Februar 1929, s. 350).

   Yllä mainitussa vuoden 1926 puheessaan Hitler myös – selitettyään, että juutalaiset olivat tappaneet Jeesuksen – kuvasi itsensä Jeesuksen työn täyttäjänä (Ernst Deuerlein, yllä, s. 266). Tämä on äärimmäinen Jumalaa ja kristinuskoa pilkkaava ajatus! Jeesushan sanoi juuri ennen kuolemaansa ristillä: ”Se on täytetty” (Joh. 19:30).

   Hitler ei siis ollut kristitty; hän vain manipuloi ja käytti hyväkseen kristinuskoa koko elämänsä ajan. Olisiko Hitler ollut niin täydellisen tietämätön ja sokea, ettei hän ymmärtänyt, että Jeesus noilla sanoillaan tarkoitti tehtäväänsä, lunastusta, anteeksiantamusta Jumalan edessä, ihmisten ikuista pelastumista? Sen tehtävänsä hän oli täyttänyt. Luuliko Hitler, että Jeesus tarkoitti vain elämänsä päättymistä? Weikart todella toteaa, että kaikesta siitä, mitä Hitler Jeesuksesta on sanonut, käy ilmi, että hän piti Jeesuksen kuolemaa vain marttyyrikuolemana, jolla ei ollut mitään laajempaa merkitystä. Hitler on saattanut ajatella, että Jeesus epäonnistui tehtävässään, oli siis kyvytön siihen. Mutta hän, itse Hitler, arjalainen, tuli apuun ja suorittaisi loppuun tehtävän, jota Jeesus ei voinut tehdä. Hitler kuvitteli itsensä Messiaaksi.

   Niinpä Hitler ei voinut uskoa Jeesuksen ylösnousemukseenkaan kuolleista, eikä hän julkisissa puheissaan koskaan maininnut sitä. Hitlerin luotettu ja jonkin aikaa Hitlerin taloudellisena neuvonantajana toiminut Otto Wagener kertoo kirjassaan, että Hitler kielsi Jeesuksen ylösnousemuksen. Hitler oli sanonut: ”Heti kun taantumuksellisten ristiinnaulitsema Kristus oli kuollut, he ryhtyivät teloittamaan, ainakin vangitsemaan ja riisumaan oikeuksistaan, kaikkia niitä, jotka olivat hyväksyneet Kristuksen ennen hänen kuolemaansa. Kristuksen ruumis otettiin pois hautakammiosta, jottei siitä tulisi kunnioituksen kohde ja konkreettinen suuren uuden uskonnonperustajan muistomerkki” (Otto Wagener: Hitler – Memoirs of a Confidant, s. 139-140, 238, 316).

   Tässä Hitler kieltää Kristuksen ylösnousemuksen ja koko kristinuskon.

   Wagenerin mukaan Hitler piti Jeesusta esikuvana, joka opetti sosialismia kehottamalla ihmisiä hylkäämään itsekeskeisyyden ja hyväksymään yhteisön hyvän. Tuollainen ulkonaisten tekojen tekemiseen hyppäävä ulkokultaisuus ei kuitenkaan ole kristinuskoa, sillä pyhitys (hyvät teot, rakkaus) ovat vasta vanhurskauttamisen (pelastumisen) seuraus, kun Pyhä Henki astuu sydämeen ja alkaa siellä pyhittävän työnsä – ja kieltäessään ylösnousemuksen Hitler kielsi vanhurskauttamisen: ”joka (Jeesus) on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden” (Room. 4:25).

   Weikart kertoo, ettei hänen silmiinsä ole tullut todistetta, että Hitler olisi uskonut Jeesuksen jumaluuteen; yllä mainitut esimerkitkin puhuvat päinvastaista. Yksi siihen viittaava kohta on kuitenkin esitetty, mutta se on väärä käännös tai väärä käsitys. Kyseessä on yllä jo mainittu Hitlerin puhe huhtikuulta 1922 (Jäckel, s. 623), ja siinä on saksalaisessa alkuperäistekstissä yhdessä lauseessa pilkuilla erotettu ilmaus ”wahrhaftiger Gott”, joka voi tarkoittaa joko ”tosi Jumala” tai sitten se voi tarkoittaa huudahdusta [esim. jonkin hämmästyttävän tai vahvistettavan asian kohdalla], esim. ”Herran tosi”, ”Herran tähden”, ”toden totta”, tai miten missäkin kielessä huudahduksia on. Löysin tuon huudahdusmerkityksen kyseiselle ilmaukselle erikseen ilmoitettuna sekä Dudenin että Wahrigin sanakirjoista, joten se on yleinen huudahdus saksan kielessä. Kun otetaan huomioon Hitlerin muut toteamukset Jeesuksesta, ei ole mahdollista, että hän olisi ko. ilmauksella tarkoittanut ”tosi Jumalaa” vaan huudahdusta sen vahvistamiseksi, että Jeesus todella on suurin soturi eikä suurin kärsijä. Kohta on kokonaisuudessaan: ”Se kiinnittää huomioni mieheen, joka kerran yksinäisyydessä, vain muutaman seuraajansa ympäröimänä, tunnisti nämä juutalaiset siksi, mitä he olivat, ja kutsui miehet taisteluun heitä vastaan, ja joka, TODEN TOTTA (oma käännökseni), oli suurin, ei kärsijänä, vaan taistelijana” (asiasta on selvitys Norman Baynesin toimittamassa kirjassa ”The Speeches of Adolf Hitler, 1:19).

   Yllä sanotun valossa on ilmeistä, ettei Hitleriä juuri kiinnostanut mikään kristinuskon muoto. Monet tutkijat ovat Weikartin mukaan sitä mieltä, ettei Hitler aikuisena henkilökohtaisesti sitoutunut kristinuskoon millään tavoin. He pitävät hänen kristinuskolle myönteisiä ilmauksiaan pelkkänä ovelan poliitikon kyynisenä juonena. Melkein kaikki historioitsijat myöntävät, että elämänsä viimeisinä vuosina Hitler oli kristinuskonvastainen. Monet katsovat Hitlerin luopuneen lapsuudenuskostaan kokonaan v. 1937, sillä niin Hitler itse kertoi tuona vuonna propagandajohtajilleen. Hitler oli todennut: ”Nyt tunnen itseni vapaaksi kuin varsa laitumella.” Hitler ei kuitenkaan tarkemmin kertonut, mistä uskonnollisista käsityksistä hän tuolloin luopui (Max Domarus: The Complete Hitler: A Digital Desktop Reference to His Speeches and Proclamations, 1932-1945, 2007, 2:959). Weikart toteaa, että todistusaineisto osoittaa, että Hitler luopui katolisesta lapsuudenuskostaan jo paljon aiemmin. Hitler halveksi kaikkea vakiintunutta uskontoa jo kauan ennen vuotta 1937. Weikart pitää mahdollisena, että Hitlerillä oli tällainen kanta jo ainakin kirjansa ”Mein Kampf” kirjoittamisesta lähtien läpi elämänsä. Ajasta ennen vuotta 1924 Weikart yhtyy Derek Hastingsin käsitykseen, että silloin Hitler valmensi julkista minäänsä, johon kuului kristillinen identiteetti (Derek Hastings: Catholicism and the Roots of Nazism: Religious Identity and National Socialism, erityisesti sivut 181-182).

   Hitlerin Wienin-vuosia tutkinut Brigitte Hamann kertoo, että jo lähtiessään kotoaan v. 1907 (18-vuotiaana) Hitler oli jo vieraantunut katolilaisuudesta. Kukaan ei ole nähnyt hänen käyvän kirkossa Wienissä. Useat silminnäkijät mainitsevat Hitlerin vihanneen katolista kirkkoa. Erään todistajan mukaan Hitler oli sanonut noin vuonna 1912, että suurin paha Saksan kansalle oli hyväksyä kristillinen nöyryys (Hamann: Hitler’s Vienna: A Dictator’s Apprenticeship, s. 249-250, 302). Myöhemminkään Hitlerin uskonnollinen kanta ei muuttunut. Hän kävi kirkossa vain silloin kun oli jokin erityinen tilaisuus (häät, hautajaiset jne.). Vuonna 1942 Hitler huomautti, ettei hän halunnut yhdenkään papin olevan kymmentä kilometriä lähempänä hautajaisiaan (Jochmann, s. 303).

   On kuitenkin viitteitä, että todellisuudessa Hitler oli syvästi kristinuskonvastainen jo ennen vuotta 1924. Kun Hitler elokuussa 1920 hyökkäsi puheessaan ”Miksi olemme juutalaisvastaisia?” juutalaisia vastaan, niin yksi syytös oli, että juutalaiset olivat käyttäneet kristinuskoa Rooman valtakunnan tuhoamiseen (ja Hitlerhän piti roomalaisia arjalaisina). Hän väitti, että kristinuskoa levittivät pääasiassa juutalaiset (Jäckel, s. 191). Koska Hitler oli radikaali juutalaisten vastustaja, kristinuskon kuvaaminen juutalaiseksi salajuoneksi oli niin ankara syytös kristinuskoa vastaan kuin hän suinkin saattoi esittää.

   Syy siihen, että ennen vuotta 1924 Hitler piilotti kristinuskonvastaisuutensa, oli se, ettei hän tahtonut loukata mahdollisia kannattajia. Elokuussa 1924, ollessaan Landsbergin vankilassa, Hitler kertoi yksityisesti Rudolf Hessille, että hänen oli pidettävä piilossa uskonnonvastaisuutensa (Wolf Rüdiger Hess [toim.]: Rudolf Hess Briefe 1908-1933, s. 350-351).

   Koska Hitlerin ”kristinusko” oli jonkinlaista maallista taistelua arjalaisten puolesta juutalaisia vastaan, hän päätyi pitämään kirkkojen kristinuskoa tekopyhyytenä. Toisaalta, Weikartin mukaan, monet Hitlerin kollegat pitivät häntä itseään tekopyhänä. Edellä mainitun Otto Wagenerin mukaan Hitler kunnioitti Jeesusta sosialistina mutta uskoi, että kristilliset kirkot olivat kokonaan turmelleet tämän opetukset ja opettivat itse asiassa täysin päinvastaista (Wagener, yllä, s. 65, 139-140, 316).

   Wagener kertoo samoilla kirjansa sivuilla, että Hitlerin mielestä kristinusko on ollut väärillä raiteilla alusta alkaen ja että kristinusko on aina ollut väärennös (counterfeit). Hitler oli todennut, että hän tuo esiin Jeesuksen alkuperäiset opetukset ensimmäistä kertaa historiassa: ”Olemme ensimmäiset, jotka kaivavat esiin nämä opetukset! Yksin meidän kauttamme, ja vasta nyt, nämä opetukset juhlivat henkiin heräämistään!” Hitler siis näki Jeesuksen ja kristinuskon toistensa vastakohtina. Hän aikoi remontoida kristinuskon opetukset täydellisesti.

   Wagener kirjoittaa edelleen Hitlerin maininneen, että katolilaisilla saattaa olla ongelmia hänen Jumala-käsityksensä kanssa, jossa Jumala täyttää maailmankaikkeuden (Hitler oli siis panteisti). Hitler oli todennut vielä: ”Ehkä roomalaiskatolisen kirkon kannattajat kutsuvat tätä ’pakanuudeksi’. Niin saattaa hyvinkin olla. Siinä tapauksessa Kristus oli pakana. Minä kutsun pakanuudeksi heidän Kristuksen ajatusten ja opetusten vääristelyitään, heidän kulttejaan, heidän käsitystään helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ja heidän pyhimystenpalvontaansa.” Hitler myös syytti katolilaisuutta siitä, että se oli luonut monta jumalaa; itse hän sanoi olevansa yhteen Jumalaan uskova (Wagener, yllä, s. 224). Hitler ei siis hyväksynyt Raamatun opetusta yhdestä Jumalasta, yhdestä Olemuksesta, jossa on kolme itsenäistä persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

   Wagenerin lisäksi moni muukin on kertonut Hitlerin yksityisesti hylänneen kristinuskon. Rosenberg vahvistaa muistelmissaan, että yksityisesti Hitler hylkäsi kristillisen Jumala-käsityksen (Alfred Rosenberg: The Memoirs of Alfred Rosenberg, 1949, s. 259). Yksityisessä keskustelussa Hans Zieglerin kanssa vuoden 1930 paikkeilla Hitler oli tunnustanut: ”Sinun täytyy tietää, että minä olen pakana. Ymmärrän sen tarkoittavan: ei-kristitty. Tietysti minulla on sisäinen suhde kosmiseen Kaikkivaltiaaseen, jumaluuteen” (Hans Severus Ziegler: Adolf Hitler aus dem Erleben dargestellt, 1965, s. 119-120).

   Goebbelsin päiväkirjat ovat täynnä kohtia, jotka valaisevat Hitlerin tekopyhyyttä ja viittaavat siihen, että Hitler todella oli kristinuskon vastustaja. Syyskuussa 1931 Goebbels oli tehnyt merkinnän, että Hitler halusi erota katolisesta kirkosta mutta odotti oikeaa hetkeä. Hitlerin halu innosti Goebbelsiä, vaikka hän myönsi, että se aiheuttaisi skandaalin. Hän herkutteli ajatuksella, että hän, Hitler ja muut natsijohtajat jonakin päivänä eroaisivat kirkosta joukoittain. Goebbels kirjoitti myös, että Hitler ”jopa tahtoo joskus myöhemmin panna toimeen taistelun katolista kirkkoa vastaan” (Die Tagebücher von Joseph Goebbels, part I: Aufzeichnungen 1923-1941, vol. 2/II: Juni 1931 – September 1932, s. 96). Tammikuussa 1937 Goebbels teki merkinnän: ”Führer (= Johtaja, Hitler) ajattelee, että kristinusko on kypsä tuhoutumaan. Se saattaa viedä vielä paljon aikaa, mutta se on tulossa” (sama, vol. 3/II: März 1936 – Februar 1937, s. 316). Joulukuussa 1941 Hitler oli kertonut piirijohtajilleen, että hän aikoo suorittaa kampanjansa kirkkoa vastaan vasta sodan jälkeen (sama, part II: Diktate 1941-1945, vol. 2: Oktober-Dezember 1941, s. 498-500). Huhtikuussa 1941 Hitler, joka Goebbelsin mukaan oli ”kristinuskon jyrkin vastustaja”, kielsi taktisista syistä Goebbelsiä eroamasta katolisesta kirkosta (sama, part I: Aufzeichnungen 1923-1941, vol. 9: Dezember 1940 – Juli 1941, s. 279-280). Joulukuussa 1941 Hitler kertoi piirijohtajilleen: ”Kristillisen ja germaanissankarillisen maailmankatsomuksen välillä on ratkaisematon ristiriita. Tätä ristiriitaa ei kuitenkaan voida ratkaista sodan aikana, mutta sodan jälkeen meidän täytyy ryhtyä ratkaisemaan tätä ristiriitaa. Näen ainoana ratkaisuna kansallissosialistisen maailmankatsomuksen lujittamisen” (sama, part II: Diktate 1941-1945, vol. 2: Oktober – Dezember 1941, s. 499-500).

   Hitlerin henkilökohtainen lakimies Hans Frank kuvaa muistelmissaan Hitleriä ensi sijassa kristinuskonvastaisena hahmona, joka lopulta omaksui ”demonisen Jumalattomuuden”. Kuitenkaan Hitler ei koskaan hänen mukaansa esittänyt julkisuudessa kristinuskonvastaisia asenteitaan. Hallituksen tapaamisessa v. 1937 Hitler oli sanonut: ”Tiedän, että ei-kristilliset germaaniset SS-yksikköni yleisessä tunnuksettomassa uskossaan Jumalaan voivat käsittää velvollisuutensa kansaansa kohtaan selvemmin kuin ne muut sotilaat, jotka on tehty typeriksi katekismuksen kautta” (Hans Frank, Im Angesicht des Galgens: Deutung Hitlers und seiner Zeit auf Grund eigener Erlebnisse und Erkenntnisse, 1953, s. 204).

   Hitlerin lehdistöpäällikkö Otto Dietrich kertoo myös, että yksityisesti Hitler oli kauttaaltaan kristinuskon vastustaja. Hän kirjoittaa Hitleristä muistelmissaan: ”Yksityisessä keskustelussa hän usein huomautti sarkastisesti kirkkoihin ja pappeihin viitaten, että oli olemassa joitakuita, jotka ’kerskailivat, että heillä on suora yhteys Jumalaan.’ Hän selitti, että primitiivinen kristinusko oli ensimmäinen ’juutalaiskommunistinen solu’. Hän kielsi, että kristilliset kirkot olisivat kehittymisensä kuluessa kehittäneet mitään aitoa moraalista perustaa. – – Hän piti uskonpuhdistusta Saksan suurimpana kansallisena onnettomuutena, koska se jakoi maan ja esti yhdistymisen vuosisadoiksi” (Dietrich, The Hitler I Knew, s. 154).

   Dietrich ymmärsi, että nämä asenteet eivät sopineet yhteen sen kanssa, mitä Hitler kertoi Saksan kansalle uskonnosta. Dietrichin mukaan Hitler toivoi, että hän saa hävitettyä kristinuskon vaikutuksen Saksassa ajan mittaan. Hitler oli vakuuttunut, että kristinusko oli vanhentunut ja kuolemassa. Dietrich kirjoittaa edelleen, että Hitler ajatteli voivansa nopeuttaa kristinuskon kuolemaa Saksan nuorison systemaattisella koulutuksella. Kristinusko korvattaisiin uudella sankarillisella ja rodullisella jumalaihanteella (sama, s. 156).

   Myös Albert Speer näki Hitlerin kristinuskonvastaisena. Hänen mukaansa Hitler arvosteli jyrkästi kirkkoja yksityisesti. Vaikka Hitler jäi kirkon jäseneksi, hänellä ei ollut mitään todellista yhteyttä siihen. Speer muisti keskustelun, jossa Hitlerille kerrottiin, että jos muslimit olisivat voittaneet Toursin taistelun (v. 732), saksalaiset olisivat muslimeja. Hitler oli vastannut valittamalla Saksan kohtaloa, kun siitä oli tullut kristillinen: ”Meidän onnettomuutemme on ollut, että meillä on väärä uskonto. Miksei meillä ole ollut japanilaisten uskonto, jonka mukaan uhraus isänmaan hyväksi on korkein hyvä? Muhamettilainen uskonto (islam) myös olisi ollut paljon sopivampi meille kuin kristinusko. Miksi sen täytyi olla kristinusko alistuvaisuudessaan ja tahdottomuudessaan?” (Speer, Inside the Third Reich, s. 141-143, 175). On siis selvää, ettei Hitlerille uskonto ollut totuuden ilmaus vaan keino säilyttää ja edistää Saksan kansaa ja ”pohjoista rotua”.

   Myös 4.4.1942 pitämässään monologissa Hitler nosti japanilaisen uskonnon (shintolaisuuden) ja islamin kristinuskon yläpuolelle. Hitler totesi, että japanilainen uskonto on säilynyt Japanin kansan elämänperustana vain sen vuoksi, että sitä on ajoissa suojeltu kristinuskon myrkyltä. Hänen mukaansa muhamettilaisuudessa (islamissa) ja japanilaisessa uskonnossa uskon sisältö ei ole terrorismi vaan autuuden toivo. Terrorismi on Hitlerin mielestä kristinuskon levittämä juutalainen opinkappale (Henry Picker: Hitlers Tischgespräche im Führerhauptquartier, s. 258).

   (0)(1)

   Vastaa

4. Oliko Hitler kristitty? Osa 3/4

   Marraskuussa 1941 Hitler sanoo monologissaan, että hän on aina ollut sitä mieltä, että puolue tekee hyvin, kun se pysyy kirkosta erossa; kenttäjumalanpalveluksia heillä ei hänen mukaansa koskaan ole ollut. Mieluummin hän antaisi erottaa itsensä joksikin aikaa kirkon yhteydestä tai julistaa itsensä pannaan (Jochmann, s. 134; viitteessä sivulla 425 mainitaan joitakin erityistilanteita, joissa kenttäjumalanpalveluksia on ollut; Picker, s. 103).

   Monologissa 27.2.1942 Hitler kutsuu katolista kirkkoa valheeksi, joka tekee pilkkaa iankaikkisesta Kaitselmuksesta. Hän on iloinen, ettei hänellä ole sisäistä yhteyttä katoliseen kirkkoon (Jochmann, s. 303; Picker, s. 158).

   Monologissa 13.12.1941 Hitler sanoo, ettei hän huolehdi uskonkappaleista, mutta hän ei siedä sitä, että pappi huolehtii maallisista asioista. Järjestäytynyt valhe (= kirkko, lähinnä kaiketi katolinen kirkko) täytyy sillä tavalla murskata (gebrochen werden), että valtio on absoluuttinen herra. Nuorempana hänen kantansa oli ollut: dynamiittia!, mutta nyt hän ymmärtää, ettei se voi tapahtua hätiköiden. Sen täytyy tapahtua hitaammin, niin kuin kuolioinen raaja mätänee. Tämän viimeisen elämäntehtävänsä, kirkkokysymyksen ratkaisemisen, hän aikoo suorittaa sodan jälkeen. Vasta silloin hänen mukaansa saksalainen valtakunta on täysin turvattu. Ainakin niin pitkälle asia täytyy viedä, että saarnatuolissa istuu vain pelkkiä pässinpäitä ja heidän edessään vain vanhoja naisia. Terve nuoriso on heidän (kansallissosialistisen puolueen) luonaan.

   Samassa monologissa Hitler toteaa, että Kristus oli arjalainen, mutta Paavali käytti hänen oppiaan rikollisen alamaailman mobilisoimiseksi ja esibolshevismin organisoimiseksi. Sen levitessä menetettiin antiikin maailman kaunis selkeys. Hitler huudahtaa, että mikä Jumala sellainen on, jonka edessä ihmiset kurittavat itseään. Sitten hän (Jumalaa syntiinlankeemuksesta syyttäen) kuvaa ”selvää, yksinkertaista menettelyä”: Jumala asettaa edellytykset syntiinlankeemukselle; kun se sitten perkeleen avulla on saatu tapahtumaan, Jumala käyttää nuorta neitsyttä synnyttääkseen ihmisen, jonka kuolemansa kautta vapauttaa ihmiskunnan. Tätä Hitler kuvaa typeräksi kristilliseksi taivaaksi ja toteaa, että muhamettilaisuus (islam) sentään kyllä ehkä saattaa jonkun temmata mukaan taivaaseensa. Hitlerin mielestä kristinusko on mielettömintä (das Tollste), mitä ihmisaivot koskaan harhakuvitelmissaan (in seinem Wahn) ovat tuottaneet, kaiken jumalallisen pilkkaamista (Hitler on siis siinä käsityksessä, että ihmiset ovat luoneet kristinuskon).

   Kristinuskon tuonpuoleisuusajatus ei Hitlerin mielestä ole puolustettavissa. Ikuisuusajatus perustuu hänen mielestään ihmisen laatuun. Hitlerin mielestä henki, sielu ja ruumis siirtyvät kuolemassa kokonaisvarastoon, josta sitten syntyy uutta elämää. Monologinsa lopussa Hitler antaa ymmärtää, että jos italialaisilla tai espanjalaisilla on kristinusko, heillä on aina basilleja luonaan (Jochmann, s. 150-152).

   Monologissa 27.2.1942 Hitler tuo esiin kristinuskon käsityksenä seuraavaa: Jumala luo ihmisen. Ihmisiksi me tulimme kuolemansynnin kautta. Edellytyksen siihen on Jumala ihmisille antanut (tässä Hitler syyttää Jumalaa syntiinlankeemuksesta). 500 000 vuotta hän katselee, kuinka he lankeavat, ja sitten hänen mieleensä tulee lähettää ainoa Poikansa (siis kuolemaan puolestamme). Tätä Hitler kutsuu ”murhakiertotieksi” (Mordumweg), kolossaalisen vaivalloiseksi tapahtumaksi. Hitlerin sanoista voi päätellä, että hänen mielestään luominen tapahtui 500 000 vuotta sitten (Raamatusta laskettuna se tapahtui n. 6000 vuotta sitten). Hitler jatkaa, että muut (kuin kristityt) eivät usko tuollaista kirkon käsitystä (jota hän yllä kuvasi). Väkivalloin heitä on täytynyt pakottaa omaksumaan se (viittaus kai katolisen kirkon menetelmiin lähetystyössä). Hitler toteaa vielä, että katolilaisista suurin osa ei itsekään usko siihen. Sitten Hitler sanoo luomisen pilkkaamiseksi sitä, että tuo kaikki esitetty (so. kirkon usko) sälytetään maailman Luojan harteille, sitä siis, että tuollaiseen uskoon liitetään luomisen ajatus. Hitler sanoo sitä röyhkeäksi Jumalan pilkkaamiseksi ja kauheaksi epäjumalanpalveluksi. Vielä hän päivittelee, kuinka älykkäät ihmiset voivat hairahtua kannattamaan sellaista harhaoppia (Jochmann, s. 301-302).

   Monologissa 17.2.1942 Hitler kutsuu kristinuskoa ”juutalaiskristillisyydeksi”. Hänen mukaansa juutalaiset salakuljettivat kristinuskon antiikin maailmaan ja tuhosivat sillä sen. Hän toteaa, että juutalaiset ovat tuoneet heidän luokseen (tarkoittanee Saksaa) sen eläimellisen (bestialisch) ajatuksen, että elämä jatkuu tuonpuoleisuudessa. Hitlerin mukaan ikuinen elämä ilmenee kaikessa, mikä elää, ja hän vetoaa aineen häviämättömyyteen (Jochmann, s. 179).

   Monologissa 5.7.1942 Hitler myös puhuu ”juutalaiskristityistä”. Hän sanoo, että 300-luvulla j.Kr. juutalaiskristityt tuhosivat roomalaisia temppeleitä ja myös Aleksandrin kirjaston tuhoutumisen hän laskee juutalaiskristittyjen syyksi. Vielä hän väittää, että kun Paavali esiintyi Ateenan torilla, tori hytkyi naurusta, kun hän puhui juutalaisten asian puolesta (Picker, s. 605).

   Alussa jo mainitussa monologissa 30.11.1944 (Jochmann, s. 412-413) Hitler esittää, kuinka hänen mielestään Paavali on turmellut Jeesuksen opetukset. Paavali oli kuulemma huomannut, että lumoavan ja kantavan idean oikea käyttö ei-juutalaisten keskuudessa antoi suuremman vallan kuin lupaus aineellisesta palkkiosta juutalaisten keskuudessa. Niinpä ”Saulus-Paavali” ovelalla tavalla väärensi kristillisen ajatuksen: taistelusta rahan jumalointia, juutalaista oman voiton tavoittelua ja juutalaista materialismia vastaan tuli kantava ajatus alempirotuisten, orjien, sorrettujen ja aineellisesti köyhien taistelusta hallitsevaa luokkaa, ylempää rotua ja ”sortajaa” vastaan. Hitler tekee esittämästään sen johtopäätöksen, että Paavalin uskonto ja sen mukainen kristinusko ei ollut mitään muuta kuin kommunismia.

   Goebbels toteaa päiväkirjoissaan, että Rooma ja Ateena ovat Hitlerille Mekka ja että hän on kokonaan orientoitunut antiikin maailmaan. Hän ilmoittaa Hitlerin vihaavan kristinuskoa, koska se on vääristänyt kaiken jalon ihmisyyden. Hitler myös hänen mukaansa piti parempana viisasta hymyilevää Zeusta kuin kivun vääristämää ristiinnaulittua Jeesusta (Die Tagebücher von Joseph Goebbels, part I: Aufzeichnungen 1923-1941, vol. 9: Dezember 1940 – Juli 1941, s. 234).

   Monologissa 11.-12.7.1941 Hitler toteaa, että suurin ihmiskuntaa kohdannut isku on kristinusko. Bolshevismi on hänen mukaansa kristinuskon avioton poika; molemmat ovat juutalaisten epäsikiöitä. Hän jatkaa, että kristinuskon kautta maailmaan on tullut tietoinen valhe uskonnon kysymyksissä (Jochmann, s. 41).

   Monologissa 27.1.1942 Hitler mainitsee, että sen sijaan että puhuttaisiin ”Konstantinus Suuresta” (Rooman keisari v. 306-337) ja ”Julianus Luopiosta” (Rooman keisari v. 361-363) tulisi puhua ”Konstantinus Pettäjästä” ja ”Julianus Uskollisesta”. Hitler piti Julianus Luopion kirjoituksia ”puhtaana viisautena” (Konstantinus Suuri edisti kristinuskon asemaa ja otti itse kristillisen kasteen kuolinvuoteellaan. Julianus Luopio luopui kristinuskosta ja yritti palauttaa Roomaan pakanallisen palvonnan) (Jochmann, s. 236).

   Monologissa 21.10.1941 Hitler sanoo seuraavaa: Julianus Luopio arvosteli selvällä tavalla kristittyjä ja kristinuskoa. Kristinusko oli kaiken tuhoavaa bolshevismia. Galilealainen, jota myöhemmin kutsuttiin Kristukseksi, halusi muuta: hän asettui juutalaisia vastaan; hän itse ei ollut juutalainen, juutalaisethan sanoivat häntä huoran ja roomalaisen sotilaan pojaksi. Jeesus tahtoi vapauttaa Galilean juutalaisista ja asettui juutalaista kapitalismia vastaan, ja siksi juutalaiset tappoivat hänet. Paavali, ent. Saulus, väärensi Jeesuksen opin. Kun Saulus näki, että monet antoivat tappaa itsensä Jeesuksen opin vuoksi, hän oivalsi, että sopivasti uudeksi muokattuna tuolla opilla voidaan tuhota Rooman valtio, jota juutalaiset vihasivat. Jos Roomassa saataisiin läpi oppi kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta yhden Jumalan alaisuudessa ja jos omat väitetyt jumalalliset käsitykset saadaan valtion lakien yläpuolelle, on mahdollista tuhota Rooman valtio. Jos vielä saataisiin joku mies Jumalan sijaiseksi maan päälle (viittaus paaviin), niin silloin tämä mies olisi käskyineen ja oppeineen kaikkien maallisten lakien yläpuolella. Antiikin valtioissa (mm. Roomassa; Hitlerin mukaan kaikilla arjalaisilla) kullakin kaupungilla ja valtiolla oli omat jumalansa, ja niissä palvottiin kansan luomaa voimaa; niissä ei siis palvottu yhtä kaikkien kansojen Jumalaa. Antiikissa suvaittiin noita kaikkia jumalia, ja tätä Paavali saattoi käyttää hyväksi ja päästä oppeineen mukaan. Paavali teki juutalaisia vastaan suuntautuvasta arjalaisesta protestiliikkeestä (siis tuosta ”Jeesuksen opista”) ylivaltiollisen kristillisen uskonnon, ja niin juutalaiset saivat tuhottua Rooman valtakunnan. Roomalaista valtioideaa vastaan hän toi ylivaltiollisen valtakunnan (kristikunnan), jossa julistettiin kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja yhtä Jumalaa. Roomassa oli paljon juurettomia ihmisiä (orjuuden tähden), ja yhdenvertaisuusajatuksellaan Paavalin oli helppo saada heidät puolelleen, ja niin Rooma bolshevisoitiin. Ateenassa sen sijaan Paavalin ajatuksille naurettiin, koska kreikkalainen elämänkäsitys oli paljon kristinuskon yläpuolella.

   Lopuksi Hitler toteaa, että kristinusko on 1000 vuotta estänyt germaanisen maailman kukoistusta. Hän sanoo, että kun tuo rutto (bolshevismi/kristinusko) tuhotaan, tehdään teko ihmiskunnan puolesta (Jochmann, s. 96-99).

   On selvää, että Hitler itse väärensi kristinuskon, ei Paavali. Itse asiassa Hitler ei ole ymmärtänyt kristinuskosta yhtään mitään. Todellisuudessa kristinusko (syntien anteeksiantamus Jumalan edessä) luo yhteyden elävään, oikeaan Jumalaan, ja niin kansoilla (myös arjalaisilla) on mahdollista saada elämälleen ja olemassaololleen Jumalan siunaus ja varjelus – ja sisäinen autuus, joka Hitleriltä puuttuu.

   Kirjassaan Weikart toteaa (s. 100) lähteidensä perusteella, että vuodesta 1920 lähtien elämänsä loppuun asti Hitler puhui kristinuskosta juutalaisena salahankkeena, jonka tarkoitus oli tuhota roomalainen maailma. Esimerkiksi v. 1937 Hitler totesi yksityisesti sotilasjohtajilleen ja ulkoministerilleen, että Rooma kaatui kristinuskon hajottavan vaikutuksen vuoksi (Domarus, 2:966).

   Hitler siis todella uskoi, että maailman kansat ja ihmiset voivat sellaisinaan hallita maailmaa ja valtioitaan oikein ja hienosti ilman mitään yhteyttä elävään Jumalaan (jonka yhteyden Jeesus Kristus – kristinusko – luo). Hitler ei ymmärtänyt ihmisen luonnollista syntiinlankeemuksen alaista tilaa, joka estää kaiken tuon, mitä hän uskoi. Hitler oli pakana, ja siksi hän ihaili antiikin (ja arjalaisuuden) pakanuutta.

   Uskonpuhdistaja Martti Lutherista Hitler nähtävästi ei tiennyt juuri mitään. Monologissaan 21.-22.7.1941 (Jochmann, s. 42-43) hän esittää, että Luther olisi pyrkinyt ”mystiseen sisäänpäinkääntyneisyyteen”, mikä ei pidä paikkaansa. Hitler väittää myös virheellisesti, että Luther ei ensinkään pyrkinyt sitomaan ihmisiä Raamatun kirjaimeen ja että on olemassa suuri joukko ilmauksia, joissa Luther asettuu Raamattua vastaan todetessaan, että se sisältää paljon sellaista, mikä ei ole hyvää. Todellisuudessa Luther uskoi Raamatun jokaisen sanan Jumalan sanaksi, ja ”yksin Raamattu” (so. jokainen kirjain siinä) oli yksi hänen uskonpuhdistuksensa järkkymättömistä perusperiaatteista.

   Monologissa 14.12.1941 (Jochmann, s. 152) Hitler sanoo uskovansa, ettei ole mahdollista yhdistää toisiinsa kansallissosialismia ja kristinuskoa. Hän toteaa, että syy on kristinuskossa itsessään. Parhaiten hän sanoo voivansa elää sellaisen kristinuskon kanssa, joka vallitsi paavillisen rappion aikana. Asiallisesti nähtynä se on vaarallinen, propagandistisesti valhe. Hän jatkaa: ”Mutta sellainen paavi, joka, vaikka olisi rikollinen, kuitenkin on antanut tekemistä suurille mestareille ja luonut paljon kauneutta (viittaus Lutherin ajan taiteidensuosijapaaveihin Julius II ja Leo X, joista jälkimmäinen erotti Lutherin katolisesta kirkosta), on minulle mieleisempi kuin protestanttinen pappi, joka palaa kristinuskon alkutilaan (viittaus Lutheriin). Puhdas kristinusko, ns. alkukristillisyys, pyrkii kristillisen teorian toteuttamiseen: se johtaa ihmissuvun tuhoutumiseen, on puhdasta bolshevismia metafyysisissä raameissa.”

   Hitler arvosti katolisen kirkon paavia (sitä ”Paavalin väärennöksen” yli kaikkien lakien hallitsevaa Jumalan sijaista) enemmän kuin uskonpuhdistaja Martti Lutheria.

   (0)(1)

   Vastaa

5. Oliko Hitler kristitty? Osa 4/4

   Mitä Lutherin asenteeseen Raamattua kohtaan tulee, niin aiemmin jo mainittu Hans Frank kertoo, että hän kerran kysyi Hitleriltä, mitä tämä luki sotilaana ensimmäisen maailmansodan aikana. Hitler vastasi lukeneensa alkuun kristillisiä evankeliumeja ja Homerosta. Myöhemmin hän kuitenkin luki usein Schopenhaueria. Sitten Hitler oli jatkanut: ”Niin minä sitten saatoin myös iloisesti luopua evankeliumeista, vaikka Kristus varmasti oli todellinen taistelija. Mutta kohta, jossa kehotetaan kääntämään toinen poski, kun toiseen on lyöty, ei ole hyvä ohje rintamalle.” Frank kertoi, että oli yksi kohta, josta Hitler piti, tämä: ”En tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.” Hitler oli sanonut Frankille, että sanoessaan noin Jeesus ikuisesti pyhitti miekan käytön (Frank, yllä, s. 46, 238, 294).

   Molemmat mainitsemansa raamatunkohdat Hitler oli ymmärtänyt väärin. Jeesus puhuu ensimmäisessä kohdassa (Matt. 5:39) seuraajilleen ja opetuslapsilleen, ei epäuskoisille. Lisäksi hän puhuu heidän sydämilleen. Kyse on siis tilanteesta, jossa yksittäistä kristittyä vastaan hyökätään, ei yleisestä tilanteesta (epäuskoisethan eivät sydämissään kykene noudattamaan yhtäkään Raamatun sanaa, sillä heidän sydämiään hallitsee perkele). Silloin kristitty ei – sydämessään eikä siis myös ulkonaisestikaan – ryhdy puolustamaan itseään, koska Jumala on sallinut tuon lyönnin hänen poskeensa tapahtua. Mitään ei tapahdu sattumalta, vaan Jumala kontrolloi kaikkea, myös perkelettä (joka on vain Jumalan luoma ja langennut enkeli). Jos kristittyä uhkaa kuolema, hän sydämessään sopeutuu siihen, hänhän joka tapauksessa elää ikuisesti Kristuksessa (viimeisenä päivänä ruumiskin nousee ylös autuuteen). Se, joka kristityn poskeen lyönyttä rankaisee, on Jumala, ei lyöty kristitty: ”Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: ’Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra’” (Room. 12:9).

   Sen sijaan jos kristityllä on esimerkiksi lapsi, joka vaatii hänen hoitoaan, silloin kristitty voi lapsen vuoksi puolustautua lyöjää vastaan. Hän ei puolusta itseään vaan lastaan. Jos kyse on sodasta, silloin sotija ei ole sotilas vaan esivalta. Kristitty palvelee sotilaana esivaltaansa, ja esivalta on käskenyt sotimaan. Siksi sodassa vihollista vastaan täytyy kristitynkin puolustautua kaikin voimin ja myös hyökätä esivallan antamien käskyjen mukaisesti. Raamattu nimenomaan käskee olemaan alamainen esivallalle ja sen käskyille (jos ne eivät käske toimimaan Jumalan sanan vastaisesti). Esivalta on Jumalan palvelija kostaessaan sille, joka pahaa tekee (siis esim. hyökkäävälle viholliselle), ja koska esivallalla on Jumalan antama oikeus ”miekkaan”, siis kuolemantuomioihin, kristitty voi esivaltaa sodassa palvellessaan toimia vaikka pyövelinä, joka toimeenpanee esivallan antamia kuolemantuomioita. Hitler ei ole lainkaan ymmärtänyt, että sodassa EI sodi sotija vaan esivalta (ja siten esivallan antanut Jumala). Vain esivallalle Jumala on delegoinut voiman käytön sijaisenaan. Kyseinen raamatunkohta on Room. 13:1-5:

   ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. Sen tähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.”

   Sodassa tai kaikessa muussakin toiminnassa kristitty voi kuitenkin langeta syntiin. Koskaan ei saa toimia (esim. sotia) sydämen vihassa, sillä viha on murhaamista, 1. Joh. 3:15; Matt. 5:22. Jos siis esimerkiksi pyövelin virkaa sodassa hoitava kristitty toimii teloitustoimissaan sydämen vihassa, hän tekee syntiä ja on saava siitä rangaistuksen. Jos kyseinen pyöveli teloittaa sydämen rakkaudessa, silloin hän toimii oikein (esivaltahan on se oikea teloittaja hänen välityksellään). Samoin tuossa ”poskeen lyömisen” tapauksessa (jossa ei ole kyse sodasta). Jos poskeen lyöty kristitty suhtautuu tapahtumaan sydämen vihalla (siis esim. lyö takaisin), hän tekee syntiä. Jos hän pysyy sydämen rakkauden tilassa, hän suhtautuu oikein. Takaisin lyöminen itsensä puolustamiseksi on vihaa, poikkeustapauksina mainitut velvollisuus suojella itseä lapsen vuoksi ja sota esivallan palveluksessa. Silloin saa käyttää voimaa, kuitenkaan ei sydämen vihassa.

   Hitler ei ole ymmärtänyt Raamattua, eikä hän olisi voinutkaan ymmärtää siitä yhtään mitään: ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21). Vain ne, joiden sydämiin on (Jumalan sanan myötä) tullut Pyhä Henki, kristityt siis, ovat saaneet kyvyn ymmärtää ja selittää Raamattua.

   Niinpä tuota toistakaan kohtaa: ”Älkää luulko, että minä (so. Jeesus) olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan” (Matt. 10:34), Hitler ei mitenkään ole voinut ymmärtää oikein. Ei Jeesus tuossa valtuuta ketään käyttämään miekkaa, ei yhden yhtäkään. Kuitenkin, kuin hatusta vetäen, Hitler sanoo: ”Sanoessaan noin Jeesus ikuisesti pyhitti miekan käytön”. Ei tuossa jakeessa puhuta ”miekan käytöstä” yhtään mitään, ei sinne päinkään! Jeesus sanoo täysin selvästi, että hän on tullut tuomaan maan päälle miekan, eikä miekan käytöstä puhuta yhtään mitään. Koska Jeesus tarkoittaa ”rauhan” vastakohtaa, hän puhuu rauhattomuuden tilasta. Sen hän tuo maan päälle. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen, Jumalan, saapuminen lihassa maan päälle saa perkeleen, joka siis luonnostaa, syntiinlankeemuksen seurauksena, hallitsee epäuskoisten ihmisten sydämissä, raivostumaan, riehumaan ja tappamaan. Kun siis Jumalan Poika tulee maan päälle, se saa aikaan heti vastareaktion, epäuskoisten ihmisten ryhtymisen toimiin Jumalaa (Jeesusta) ja hänen omiaan vastaan. Jeesusta vainotaan, ja lopulta hänet tapetaan ristinpuulla. Hänen omiaan, kristittyjä, vainotaan. Tätä maailmassa syntyvää vihan ja väkivallan reaktiota Jeesus tarkoittaa miekalla. Kun Jeesus saapuu, maailma alkaa sotia häntä ja hänen omiaan vastaan. Jos esimerkiksi perheessä yksi on kristitty ja muut epäuskoisia, nuo muut alkavat vainota tuota yhtä. Se, mitä Jeesus MIEKAN KÄYTÖSTÄ sanoo, on tämä: ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat” (Matt. 26:52). Jeesus siis KIELTÄÄ miekan käytön. Ainoastaan esivallalle hän on antanut oikeuden käyttää miekkaa pahojen rankaisemiseksi.

   Koska Suomessa jatkuvasti epäuskoiset vetoavat Hitlerin tavoin virheellisesti noihin kahteen raamatunkohtaan, päätin melko perusteellisesti selvittää niiden todellista merkitystä.

   Weikart jatkaa kirjassaan (joka siis on ”Hitler’s Religion”), että Hitler näki Vanhan testamentin vastakohtana kaikelle, mitä hän edusti. Hänen mielestään se opetti materialismia, ahneutta ja petosta ja myös edisti juutalaisten rodullista puhtautta, koska se opetti heitä välttämään sekoittumista muihin rotuihin. Hitlerille Vanha testamentti oli kirja, joka opetti juutalaisille, kuinka voittaa rodullisessa olemassaolon taistelussa.

   Vuonna 1920 pitämässään puheessa ”Warum sind wir Antisemiten?” (”Miksi olemme antisemitistejä?”; Jäckel, s. 187) Hitler sanoi, että Vanha testamentti on elävä todiste juutalaisen rodun rappeutumisesta. Raamatusta hän sanoi, ettei siinä kaikki ole absoluuttisen tarkkaa, koska juutalaiset ovat menetelleet sen kanssa hyvin liberaalisti. Vanhaa testamenttia hän kutsui ”kauheaksi syytteeksi” juutalaista rotua vastaan. Esimerkiksi Raamattu opetti juutalaisia käyttämään petosta muiden rotujen syrjäyttämiseksi ja Aabraham antoi vaimonsa faaraolle liiketoimiensa edistämiseksi Egyptissä, ja samoin tekivät hänen jälkeensä muutkin juutalaiset.

   Aabraham ei kuitenkaan ollut juutalainen vaan kristitty (uskoi Jumalan lupauksen ”siemenestä” eli tulevasta Jeesuksesta, joka polkee rikki käärmeen [perkeleen] pään ja hankkii niin ihmisille syntien anteeksiantamuksen Jumalan edessä, 1. Moos. 3:15), ks. Joh. 8:56; Room. 4:11; Gal. 3:6-7. Vanhan testamentin aikana uskottiin luvattuun Jeesukseen, ja Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen, ja kumpikin usko on aivan samaa pelastavaa uskoa, uskoa syntien anteeksiantamukseen Jumalan edessä Jeesuksessa Kristuksessa (”siemenessä”).

   Aabraham ei myöskään antanut vaimoaan faaraolle ”liiketoimintansa edistämiseksi” vaan säästääkseen henkensä (1.Moos. 12:11-13). Aabraham pyysi vaimoaan esiintymään sisarenaan, sillä jos egyptiläiset olisivat pitäneet kaunista Saaraa hänen vaimonaan, he olisivat tappaneet hänet (siis Aabrahamin).

   Monologissa 5.6.1942 tuli puheeksi, että Suomessa on epätavallisen paljon mielisairaita. Yhdeksi syyksi arveltiin Suomessa yleistä uskonnollista mietiskelyä. Hitler oli todennut, että on valitettavaa, ettei tällä uskonnollisuudella ollut muuta hengellistä perustaa kuin Raamatun juutalainen saivartelu. Raamattua hengelliseen selvyyteen pääsemiseksi käyttävien täytyy hänen mukaansa rampautua henkisesti, sillä heidän on pakko saada tähän juutalaiseen tekeleeseen (Machwerk) jokin merkitys, vaikkei siinä sellaista ole. Sen seurauksena he suorastaan kaivautuvat mihin tahansa ajatuskulkuihin ja vajoavat lopulta uskonnolliseen harhakuvitteluun. Hitler valitti myös, että Raamattu oli käännetty saksaksi ja niin tuotu kaikessa juutalaisessa saivartelussaan kansan saataville. Raamatun tutkiminen johtaa hänen mukaansa henkisiin häiriötiloihin (Picker, s. 507-508).

   Hitler on sitä mieltä, että Raamattu voi johtaa henkisiin häiriötiloihin ja mielisairauteen. Raamattu on Hitlerille ”juutalainen tekele”, jossa ei ole mitään merkitystä. Tässä Hitler tulee paljastaneeksi, ettei hän itse ole ymmärtänyt siitä mitään.

   Uudesta testamentista Hitler oli todennut eräässä keskustelussa vuoden 1928 paikkeilla, että ”Uusi testamentti on täynnä ristiriitaisuuksia, mutta tämä ei estänyt kristinuskon leviämistä” (Ernst Hanfstaengl: Unheard Witness, 1957, s. 147). Sen valossa, mitä Hitler on yllä Paavalista sanonut, on selvää, että hän hylkäsi ainakin ne Uuden testamentin kirjat, jotka ovat Paavalin kirjoittamia, noin puolet Uudesta testamentista. Jos Uusi testamentti on ”täynnä ristiriitaisuuksia”, on selvää myös, ettei mihinkään Uuden testamentin kohtaan voi hänen mukaansa luottaa.

   Hitler hylkäsi Raamatun perusopin, opin vanhurskauttamisesta eli pelastumisesta. Goebbelsin mukaan Hitler oli toukokuussa 1943 sanonut näin: ”Kristillisen pelastusopin idioottimaisuus on meidän ajallemme täysin käyttökelvoton. Silti julkisessa elämässä on oppineita, koulutettuja ihmisiä ja korkeissa asemissa olevia miehiä, jotka pitävät siitä kiinni kuin lapsuudenuskosta. Se, että vielä nykyään katsotaan kristillisen pelastusopin antavan suunnan läpi vaikean elämän, on täysin käsittämätöntä” (Die Tagebücher von Joseph Goebbels, part II: Diktate 1941-1945, vol. 8: April-Juni 1943, s. 281).

   Ruotsalainen luterilainen piispa Nathan Söderblom totesi Hitleristä tavattuaan hänet joskus 1930-luvun puolivälissä: ”Mitä kristinuskoon tulee, tämä mies on kemiallisesti puhdas siitä” (Miles Ecclesiae [= Karl Spiecker]: Hitler gegen Christus: Eine katholische Klarstellung und Abwehr, 1936, s. 34).

   Lopuksi Hitlerin ja kansallissosialismin ”positiivisesta kristinuskosta” (mainitaan myös kansallissosialistisen puolueen ohjelmakohdassa 24): Se ei ollut mitään kristinuskoa vaan sekoitus kristillistä ulkokuorta, rotupuhtautta, natsi-ideologiaa ja synkretismiä. Sellaisen ”kristinuskon” avulla oli väkivaltaa käyttäen taisteltava ”epäoikeudenmukaisuutta” vastaan. Hitler sanoi huhtikuussa 1923:

   ”Kolmanneksi meidän täytyy tuoda kristinusko esiin jälleen, mutta taistelukristinusko. Kristinusko ei ole hiljaisen vastaanottamisen ja kärsimisen oppi vaan pikemminkin taistelun oppi. Kristittyinä velvollisuutemme on taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan kaikkien niiden keinojen avulla, jotka Kristus on meille antanut, ja nyt on aika taistella nyrkin ja miekan avulla” (Jäckel, s. 867).

   Tuo ”positiivinen kristinusko” oli kehitetty vain arjalaisia varten, kuten Hitler Münchenissä joulukuussa 1922 ilmoitti (Jäckel, s. 754). Se oli pelkkä poliittinen väline ja myös manööveri oikean kristinuskon hävittämiseksi. Olihan, kuten aiemmin sanotusta käy ilmi, oikea kristinusko ”arjalaisille” ja kansallissosialismille vihollinen, bolshevistinen salajuoni. Hitler oli joulukuussa 1939 sanonut Goebbelsille: ”Paras tapa lopettaa kirkot on teeskennellä olevansa positiivisempi kristitty” (Die Tagebücher von Joseph Goebbels, Part I: Aufzeichnungen 1923-1941, vol. 7: Juli 1939 – März 1940, s. 248).

   Kristinuskoa käytettiin väärin. Siitä tehtiin väkivallan uskonto. Se tahdottiin jopa lopettaa. Ja se varmasti ei ollut oikean, elävän Jumalan mieleen.

   Hitler ei ollut kristitty missään mielessä.

   (0)(3)

   Vastaa

6. Kirjoituksessa on käytetty Goebbelsin päiväkirjojen lisäksi muitakin täysin arvottomia lähteitä, kuten Speerin teosta ja Hans Frankin ”muistelmia”, jotka ovat syntyneet teloitusta odotellessa. Frank tai haamukirjoittaja väittää niissä mm. Hitlerin isällä olleen juutalaisverta ym. Speer on tunnettu ”katuja”, jonka kirjat ovat täynnä kauhistuttavaa valhepuppua.

   Brigitte Hamannin kirjasta minulla on saksankielinen taskukirja, joten en pääse kurkkimaan alkuperäislähteitä. Vaikka tuossa ei nyt mitään kovin ihmeellistä ollut, niin on paikallaan lausua muutama sana tästä kirjasta. Kirja Hitlerin Wien on raskaan sarjan häväistysteo. Nuorusvuosien kuvaus perustuu siinä osaksi täysin valheelliseen teokseen, jonka on laatinut tunnettu huijari Jetzinger. Tämä vetoaa mm. Hitlerin vihamiehen Hanischin esityksiin ja niiden perusteella on aikoinaan Konrad Heiden laatinut häpäisykirjan Hitleristä. Mm. Paula Hitler toteaa Jetzingerin olven ”Schweinehund”, joka latelee kauheita valheita. Tietenkin kirjassa on myös muutamia oikeita lähteitä, kuten Kubizek ym. Mutta se keskittyy koko ajan lähinnä solvaamiseen ja naurettavaan politikointiin.

   En väitä Hitleriä kristityksi, saati Laurion kriteerit täyttäväksi. Mutta totean, että hurjimpiin väitteisiin ei Weikart esitä kunnon lähteitä tai ei tuon perusteella esitä. Hän vaikuttaa huijarilta. Voittajille oli nimenomaan tärkeää väärentää Hitleriä kristittyjen silmissä. Koko teos on kuin jatke Rooseveltin ja hänen taustavoimiensa väitteille uskontojen hävittämisaikeista ym.

   Mihinkähän muuten tämän kirjoituksen maininta Rosenbergille pohjautuu (”nuorison anastaminen” ym? No se nyt ei ole kovin dramaattinen, mutta mielenkiinnon vuoksi olisi mukava tietää.

   Näen Hitlerin olleen varsin moderni ihminen, joka ei ollut fundamentalisti. Kuten enemmistöl nykyihmisistä. Hän ei halunnut julistaa mitään akuankkamaista höpöä, vaan arvosteli yksityisesti ns. tosiuskojia. Kuitenkaan hän ei halunnut suinkaan hävittää kirkkoja tai uskontoja, koska oli uskonnollinen ja traditioita tarvittiin. Hän nimenomaan ei rakennellut minkäänlaista uutta uskontoa kristinuskon sijaan. Ei pakanuutta eikä puoluettaa n ym. Hän ei ollut reformaattori, mutta sittenkin toimi tervehdyttävästi taistellessaan erinäisiä mädätysilmiöitä vastaan.

   Jos kristinusko olisi ajanoloon lkanut menettäöä merkitystään, se ei kai olisi ollut hirvittävä katastrofi. Se olisi oikeastaan vain muuttunut muuksi.

   (3)(0)

   Vastaa

   1. Hyvä myös muistaa, ettei Laurio ole mikään auktoriteetti, mitä tulee aidon ja epäaidon kristinuskon määrittelemiseen, vaikka hän sellaisena vaikuttaisi usein yrittävän esiintyä. Hänellä on oma erehtyväinen ymmärryksensä, joka on joskus oikeassa, joskus ei, mistä kielii mm. hänen sokea uskonsa Hitleristä kertovaan sodanjälkeiseen kirjallisuuteen. Ja nytkin silmämääräisesti yllä olevia Laurion tekstejä lukiessani silmiini nopeasti osui eräitä pakanallisia käsitteitä, jotka eivät ole kristinuskosta itsestään peräisin.

      (3)(0)

      Vastaa

      1. Jesss! Eikö olekin hienoa! Olen todella kiitollinen, että te kommentoijat ja päätoimittaja itse olette antaneet minun kirjoittaa ja kirjoittaa ja kirjoittaa… Olen tullut nyt oikein iloiseksi, ja kaupan myyjätytötkin ovat ihmetelleet ja ihailleet, miten minä olen niin lävitsetunkevan iloinen ja riemuinen! Olen siis raamatullinen auktoriteetti: ”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!” (Fil. 4:4). Juuri kristinuskosta itsestään olen minä peräisin. Ei tämä tästä paremmaksi muutu! Erityisesti kiitän päätoimittaja Markku Juutista.

         (1)(4)

         Vastaa

7. Kirjoitukseni aiheesta, Hitlerin uskonnosta, on keskusteltu tätä ennen toisaalla Magneettimedian artikkelissa ”Miksi perussuomalaiset tukevat ääri-islamisteja?”,

   Miksi perussuomalaiset tukevat ääri-islamisteja?

   Päätoimittajan pyynnöstä jatkokeskustelu siirtyi tänne. Nimimerkki ”Tättärää” oli huomannut kirjoitukseni ”Oliko Hitler kristitty?” Totuusblokissa (jossa se myös julkaistiin) ja kirjoitti siihen vastauskommentin tuonne Magneettimediaan juttuun. Koska keskustelu ei siellä enää jatku, julkaisen täällä ensin mainitun Tättärään kommentin ja sitten perään vastauskommenttini siihen.

   ENSIKSI TÄTTÄRÄÄN KOMMENTTI:

   En pääse kommentoimaan Totuusblokiin. Totean, että Laurion kirjoituksessa on käytetty Goebbelsin päiväkirjojen lisäksi muitakin täysin arvottomia lähteitä, kuten Speerin teosta ja Hans Frankin ”muistelmia”, jotka ovat syntyneet teloitusta odotellessa. Frank tai haamukirjoittaja väittää niissä mm. Hitlerin isällä olleen juutalaisverta ym.

   Brigitte Hamannin kirjasta minulla on saksankielinen taskukirja, joten en pääse kurkkimaan alkuperäislähteitä. Kirja Hitlerin Wien on kyllä sen luokan häväistysteos, että huhhuh. Nuorusvuosien kuvaus perustuu siinä osaksi täysin valheelliseen teokseen, jonka on laatinut tunnettu huijari Jetzinger. Tämä vetoaa mm. Hitlerin vihamiehen Hanischin esityksiin ja niiden perusteella on aikoinaan Konrad Heiden laatinut häpäisykirjan Hitleristä. Mm. Paula Hitler toteaa Jetzingerin olven ”Schweinehund”, joka latelee kauheita valheita.

   En väitä Hitleriä kristityksi, saati Laurion kriteerit täyttäväksi. Mutta totean, että hurjimpiin väitteisiin ei Weikart esitä kunnon lähteitä tai ei tuon perusteella esitä. Hän vaikuttaa huijarilta. Voittajille oli nimenomaan tärkeää väärentää Hitleriä kristittyjen silmissä. Väitteet kristinuskon hävittämissuunnitelmista ja että positiivinen kristinoppi Kolmannessa valtakunnassa olisi ollut vain katlaa huijausta, perustuvat roskalähteisiin. Kyse on vain FDR:n ja hänen taustavoimiensa huijauskampanjan osaprojektista.

   VASTAUSKOMMENTTINI TÄTTÄRÄÄN KOMMENTTIIN:

   Tättärään mukaan Goebbels on arvoton lähde, Speer on arvoton lähde, Frank on arvoton lähde ja Hamann on häväistyskirjoittaja. Weikart on kuulemma huijari, ja siten Tättärää antaa ymmärtää, että minä, Laurio (oikea nimi, toisin kuin muilla!), olen huijari ottaessani käsiini Weikartin kirjan (etsiäkseni siitä lähteitä).

   Kirjoituksessani on lähdemerkintöjä Goebbelsiltä 8, Speeriltä 1, Frankilta 2 ja Hamannilta 1, yhteensä 12 kpl.

   Hitleriltä itseltään kirjoituksessani on lähdemerkintöjä 36 kpl. (pöytäpuheet 18, Mein Kampf, 3, Jäckel, Hitler, Sämtliche Aufzeichnungen jne. 10, Hitler: Reden, Schriften jne. 3, Domarus 2).

   Muita lähteitä (pois luettuna ne, jotka Tättärää mainitsee): 14 kpl.

   Kaiken kaikkiaan kirjoituksessani on 72 lähdemerkintää, joista 12 (n. 17%) on Tättärään mielestä kelvottomia. Hän ei tiedä, että jos jonkin historioitsijan kirjassa on yksi tai ehkä useampikin virhe/väärennys, se ei tarkoita, että ko. historioitsijan kirjassa kaikki asiat ovat virheitä/väärennöksiä.

   Tättärään mielestä 17% kirjoitukseni lähteistä on epäluotettavia, mikä tarkoittaa sitä, että hänen mielestään 83% kirjoitukseni lähteistä on luotettavia. Kirjoitukseni lähteistä tasan puolet, 36 kpl, on Hitleriltä itseltään!

   83% on paljon!

   Se, että Tättärään esiin nostamat 12 ”epäluotettavaa” lähdettä ovat tosiasiassa erittäin luotettavia lähteitä, on selvää sillä perusteella, että niiden sanoma on TÄSMÄLLEEN sama kuin loppujen 50 lähteen sanoma. Kaikki, myös Hitler, ovat linjassa keskenään. Pelkästään Hitlerin omat lausunnot (50% lähteistäni) osoittavat Tättärään epäluotettavaksi kommentaattoriksi, jonka kaikkia lausuntoja leimaa ennakkoasenne. Koska Tättärää on sitä ja sitä mieltä, kaikkien historioitsijoiden on oltava hänen kanssaan samaa mieltä tullakseen hänen silmissään luokitelluiksi ”luotettaviksi”.

   Sitten tuo Tättärään viittaus Brigitte Hamanniin. Kirjoitan kirjoituksessani (osa 2/4):

   ”Hitlerin Wienin-vuosia tutkinut Brigitte Hamann kertoo, että jo lähtiessään kotoaan v. 1907 (18-vuotiaana) Hitler oli jo vieraantunut katolilaisuudesta. Kukaan ei ole nähnyt hänen käyvän kirkossa Wienissä. Useat silminnäkijät mainitsevat Hitlerin vihanneen katolista kirkkoa. Erään todistajan mukaan Hitler oli sanonut noin vuonna 1912, että suurin paha Saksan kansalle oli hyväksyä kristillinen nöyryys (Hamann: Hitler’s Vienna: A Dictator’s Apprenticeship, s. 249-250, 302).”

   Tättärää luokittelee tuon Hamannin kirjan pohjalta kirjoittamani sarjaan ”häväistys”, ”valhe”, ”huijaus”, ”häpäisy”, ”kauhea valhe”.

   Tättäräälle tiedoksi: Jos taskukirjasi sivut eivät täsmää kovakantisen kirjan sivujen kanssa, niin nuo ilmoittamani sivut 249-250 ovat Hamannin kirjan luvussa 8, alaotsikon ”Away from Rome” alla. Sivu 302 on aivan luvun 8 lopussa, alaotsikon ”Lueger’s Death” alla.

   Ensin sivu 302. Hamann kirjoittaa: ”Myöskään aiemmin ollessaan vielä koulussa hän (Hitler) ei ollut uskonnollinen, eikä kukaan silminnäkijä koskaan maininnut, että hän olisi käynyt kirkossa. August Kubizek kirjoitti: ’Niin kauan kuin minä tunsin Adolf Hitlerin, en muista hänen koskaan käyneen jumalanpalveluksessa’.” (lähde: Kubizek: Adolf Hitler: Mein Jugendfreund, 1953, s. 113).

   Sitten sivuilta 249 ja 250. Hamann kirjoittaa: ”Kuitenkin oleskellessaan Wienissä nuoren Hitlerin on täytynyt suhtautua paljon suopeammin papistonvastaiseen liikkeeseen kuin hän myöhemmin myönsi. Melkein kaikki silminnäkijät hänen Wienin-ajaltaan mainitsevat hänen katoliseen kirkkoon kohdistuvan vihansa. August Kubizekin mukaan hän sanoi v. 1908: ’Nämä maailman kirkot ovat joka tapauksessa vieraita kansan sielulle, ja kirkon palvonta on pohjimmiltaan vieras heille, he eivät edes ymmärrä kirkon kieltä, kaikki on täynnä outoa mystiikkaa. Vain ne ruhtinaat menestyivät hyvin, jotka palvelivat kirkkoa, ja tästä syystä meillä on sanonta ’Jumalan armosta’, joka todellisuudessa tarkoittaa ’Kirkon armosta’ – – Yksi tulevaisuuden kulttuuritehtävistä on vapauttaa Saksan kansa tästä ikeestä” (lähde: Kubizek, em. kirja, first draft, s. 42 ss.).

   Edelleen Hamann kirjoittaa: Vuosilta 1909 ja 1910 Reinhold Hanisch kertoo, että miesten (ylioppilas)asuntolassa Hitler arvosteli katolisen kirkon ”saksankammoa” todeten, että saksalaiset olisivat yhdistynyt kansakunta ja olisivat saavuttaneet korkeamman sivistystason, jos he olisivat pysyneet uskollisina vanhalle mytologialle (= myyteille, jumaltarustoille).

   Hamannin mukaan Anonyymi Brünnistä (Hitlerin toveri miesten asuntolassa; tämä halusi pysyä nimettömänä) kertoi: ”Hitler sanoi 1912, että suurin Saksan kansaa kohdannut paha oli omaksua kristillinen nöyryys”, sillä se ei ollut kristillistä (Hitlerin mielestä maallinen taistelu ja sota olivat) vaan ”oli peräisin itämaisesta laiskuudesta”. Anonyymi sanoi, että Hitler ei ollut arvostanut Kaarle Suurta lainkaan, sillä tämä kristinuskon puolesta taistelija oli itse asiassa ollut saksalaisten teloittaja, joka pysäytti Saksan historian kulun ainakin 500 vuodeksi.

   Tättärään ennakkoasenteet vääristävät kaiken, mitä hän kirjoittaa. Olisi hyvä, jos ottaisit opiksi nuhtelustani. Objektiivisuus on avain oikeaan historiantuntemukseen.

   (1)(3)

   Vastaa

   1. Tuohon Tättäräälle kirjoittamaani vastauskommenttiin on pujahtanut pieni laskuvirhe, ja tässä korjaus:

      Kirjoituksessani ”Oliko Hitler kristitty?” on kaiken kaikkiaan 62 (ei 72) lähdemerkintää, joista 12 (19%) on Tättärään mielestä ”epäluotettavia”. ”Luotettavia” hänen mielestään on siis 50 lähdemerkintää (81%).

      Lähdemerkinnöistäni 36 kpl. (58%) on suoraan Hitleriltä. Muita Tättärään mielestä ”luotettavia” on 14 kpl. (23%).

      (0)(1)

      Vastaa

   2. Ikävää, että ennätit vastata, ennen kuin olin parannellut kommenttiani. Täällä on niin pitkä viive. En sinänsä arvostellut Hamannin juttua, vaan vain halusin sanoa tuosta kirjasta jotain. Onhan seövää, että Hiter ei pitänyt katolisesta kirkosta eikä käynyt kirkossa.

      Muut lähteet eivät ole linjassa huijarilähteiden kanssa. Huijarilähteissä mennään aina kirkkojen tai kristinuskon tuhoamiseen ja väitetään, että positiivinen kristinusko Saksassa 30-luvulla olisi ollut huijausat jne.

      Minusta tässä kirjoituksessasi on ikävä maku. Käytät huijarilähteitä muovataksesi muista totuutta synkemmän kuvan

      (2)(0)

      Vastaa

   3. Pellelähteitä ei tulisi käyttää missään tapauksessa. Ethän voi millään tietää, ovatko asiat oikein niissä, jos muualla ei ole vahvistusta. Noidenlähteiden käyttäminen ei ole objektiivista historiankirjoitusta. Heitätä Hitleriä käytännössä sonnalla. Lisäksi julistat, että Saksan kansa tuhottiin, koska Jumala vihasi Hitleriä. Hitlerin vastainen kiihkosi soaisee tässä sinut. Se taitaa olla tietoinenvalinta.

      (3)(0)

      Vastaa

   4. Olet muuten tässäkin härskisti vastannut tavallaan ohi kommenttini, toisen sivun kommenttiin, koska näin pystyt luomaan mielikuvaa tuon Hamann-jutun suhteen. Se taisi olla tahallista, koska tiesit kommenttini tulevan. Olet puhunut jo monta kertaa kommenttieni ohitse tuolla aiemmassa keskustelkussa. Olet selvästi turvautunut älylliseen epärehellisyyteen tässä aiheessa myös näin. Yleensä se, joka puhu toisen ohitse, on heikoilla.

      (3)(0)

      Vastaa

      1. Tättärään kommentteihin 28.3. at 17.56, at 18.01 ja at 18.06, osa 1

         Tättärää puolustaa natsi-Saksan ”positiivista kristinuskoa”, jonka yksi tärkeimmistä hahmottelijoista ja kannattajista oli Alfred Rosenberg, kansallissosialistisen puolueen ideologi ja Hitlerin henkisen ja filosofisen kasvatuksen ja koulutuksen valtuutettu puolueessa. Alfred Rosenberg myös hahmotteli suunnitelman Saksan tulevaksi uskonnoksi, ”30 kohdan ohjelman Saksan Kansalliselle Valtakunnankirkolle.” Alla olevassa linkissä kyseinen ohjelma sivustolta ”The National Socialist Archive”:

         https://natsocarchive.files.wordpress.com/2017/01/30-point-program-for-germanys-national-reich-church.pdf

         Joitakin kohtia Rosenbergin ohjelmasta:

         Kohta 1: Saksan Kansallinen Valtakunnankirkko ehdottomasti vaatii yksinoikeutta ja yksinvaltaa kontrolloida kaikkia kirkkoja Valtakunnan rajojen sisällä; se julistaa näiden olevan kansallisia kirkkoja.

         Kohta 2. – – Saksan Kansallinen Valtakunnankirkko on täysin ja yksinomaan vain yhden opin palveluksessa: rodun ja kansakunnan.

         Kohta 4. – – Muita kirkkoja (kuin Kansallista Valtakunnankirkkoa) tai samankaltaisia yhteisöjä ja unioneita, etenkään jos ne ovat kansainvälisessä kontrollissa tai johdossa, ei voida sallia eikä sallita Saksassa.

         Kohta 5. Kansallinen Valtakunnankirkko on lujasti päättänyt hävittää peruuttamattomasti ja kaikin käytettävissä olevin keinoin vieraat ja ulkomaiset kristilliset uskonnot, jotka on tuotu Saksaan onnettomana vuotena 800.

         Kohta 7. Kansallisella Valtakunnankirkolla ei ole kirjanoppineita, pastoreita, kappalaisia tai pappeja, vaan Kansallisen Valtakunnan puhujat puhuvat niissä.

         Kohta 10. Kansallinen Valtakunnankirkko pyrkii peruuttamattomasti täydelliseen yhteen liittymiseen valtion kanssa. Sen täytyy olla kuuliainen valtiolle yhtenä sen palvelijana.

         Kohta 13. Kansallinen Valtakunnankirkko vaatii välitöntä Raamatun ja uskonnollisluonteisten sunnuntailehtien, pamflettien, julkaisujen ja kirjojen julkaisemisen ja levittämisen lopettamista Saksassa.

         Kohta 14. Kansallisen Valtakunnankirkon on ryhdyttävä ankariin toimiin sen estämiseksi, että Saksaan tuodaan Raamattuja tai muita kristillisiä julkaisuja.

         Kohta 15. Kansallinen Valtakunnankirkko julistaa, että sille, ja sen vuoksi Saksan kansalle, on päätetty Führerin kirjan ”Mein Kampf” olevan suurin kaikista dokumenteista. Se on tietoinen, että tämä kirja sisältää puhtaimman ja aidoimman siveysopin kansakuntamme nykyiselle ja tulevalle elämälle ja ilmentää sitä.

         Kohta 16. Kansallinen Valtakunnankirkko on ottanut pyhäksi velvollisuudekseen käyttää kaikki voimansa siihen, että ikuinen ”Mein Kampf” tuodaan kansan keskuuteen, jotta jokainen saksalainen voi elää ja päättää elämänsä tämän kirjan mukaisesti.

         Kohta 18. Kansallinen Valtakunnankirkko siirtää pois alttareiltaan kaikki ristiinnaulitun kuvat, Raamatut ja pyhimystenkuvat.

         Kohta 19. Alttareilla ei saa olla muuta kuin ”Mein Kampf”, joka on Saksan kansakunnalle ja sen vuoksi Jumalalle kaikkein pyhin kirja, ja alttarin vasemmalla puolella on miekka.

         Kohta 20. Kansallisen Valtakunnankirkon puhujien täytyy kirkollisissa tilaisuuksissa esittää tätä kirjaa seurakunnalle parhaan tietonsa ja kykynsä mukaan.

         Kohta 21. Kansallinen Valtakunnankirkko ei tunnusta syntien anteeksiantamusta – -.

         Kohta 22. Kansallinen Valtakunnankirkko kieltää saksalaisten lasten kastamisen kristinuskoon, erityisesti kastamisen vedellä ja Pyhällä Hengellä.

         Kohta 24. Kansallinen Valtakunnankirkko lakkauttaa ripillepääsyn ja uskonnollisen kasvatuksen kuten myös ehtoollisen ja uskonnollisen valmistautumisen ehtoolliseen. – –

         Kohta 30. Sen (Saksan Kansallisen Valtakunnankirkon) perustamispäivänä kristillinen risti täytyy poistaa kaikista Valtakunnassa ja sen siirtomaissa sijaitsevista kirkoista, katedraaleista ja kappeleista ja se täytyy korvata ainoalla voittamattomalla Saksan symbolilla, hakaristillä (swastika).

         Tuo kaikki on kristinuskon mitätöintiä (hävittämistä) ja uuspakanuutta. Kohdan 5 maininta vuodesta 800 viittaa Kaarle Suureen, pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan perustajaan, joka oli harras kristitty ja kirkkojen ja pappien suosija. Kohta 5 tarkoittaa oikean kristinuskon tuhoamista.

         Hitlerin kirkkoasioiden ministeri Hanns Kerrl selitti v. 1937, mitä ”positiivinen kristinusko” on: ”Puolue pysyy positiivisen kristinuskon perustalla, ja positiivinen kristinusko on kansallissosialismia. Kansallissosialismi on Jumalan tahdon tekemistä. Jumalan tahto tulee näkyviin saksalaisessa veressä. Tri Zoellner ja [Münsterin katolinen piispa] kreivi Galen ovat yrittäneet selittää minulle, että kristinusko on uskoa Kristukseen Jumalan Poikana. Tuo saa minut nauramaan. Ei, kristinusko ei ole riippuvainen Apostolisesta uskontunnustuksesta. Oikeaa kristinuskoa edustaa puolue, ja puolue ja erityisesti Führer (so. Hitler) kutsuvat nyt Saksan kansaa aitoon kristinuskoon. Führer on uuden ilmoituksen sanansaattaja (lähde: Stewart W. Herman, Jr. [tuohon aikaan pastorina Berliinissä]: ”Its Your Souls We Want, s. 157-158).

         Hitleristä tehdään uuden uskonnon perustaja, Messias. Tuo uskonto on tavallista uuspakanuutta, tekojen oppia (ei armon), ja sitä siis kansallissosialismi on. Kansallissosialistisen puolueen puolueohjelman kohta 24 ilmoittaa puolueen sitoutuvan positiiviseen kristinuskoon:

         ”Vaadimme uskonnonvapautta kaikille valtiossa oleville uskontokunnille, kunhan ne eivät ole vaaraksi valtiolle tai riko germaanisen rodun siveellisyyden- ja moraalintuntoa vastaan. Puolue sellaisenaan edustaa positiivisen kristinuskon näkökantaa, sitomatta itseään tunnustuksellisesti mihinkään uskontokuntaan”.

         Mainittu ”uskonnonvapaus” ei siis ole uskonnonvapautta vaan germaanisen rodun siveellisyyden- ja moraalintunnon” noudattamista, ts. luonnollisen (= Kristuksessa pelastumattoman) ihmisen itsensä tahdon ja tekojen tekemistä (so. perkeleen tahdon ja tekojen tekemistä; ihminenhän on luonnostaan, syntiinlankeemuksen seurauksena, synnin ja perkeleen orja).

         Positiivisesta kristinuskosta on artikkeli myös Wikipediassa,

         https://en.wikipedia.org/wiki/Positive_Christianity

         Positiivinen kristinusko on sekoitus kristillistä sanastoa, kansallissosialistista ideologiaa, rotupuhtauden vaalimista ja uskontojen sekoittamista (synkretismiä). Se on kokonaan kristinuskon ulkopuolella.

         Positiivinen kristinusko siis tarkoittaa tekoja, so. sotiin ja taisteluihin ja muihin ulkonaisiin tekoihin ryhtymistä ilman pelastumista ja ilman sydämen uudestisyntymistä Kristuksessa (so. ryhtymistä tekoihin ilman negatiivista kristinuskoa, pelastumista armosta uskossa Kristuksen sijaissovitukseen ja sitä seuraavaa rukousta ja avunpyyntöä Jumalalta. Positiivinen kristinusko on kristinuskon suora vastakohta, uuspakanuutta. Siinä toimii yksin perkele [luonnollinen ihminen on luonnostaan, syntiinlankeemuksen seurauksena, synnin ja perkeleen orja]).

         Positiivinen kristinusko (= rodullinen ja kansallissosialistinen uuspakanuus) kieltää Jeesuksen juutalaiset juuret lihan puolesta (hänet esitetään arjalaiseksi). Lisäksi ko. uuspakanuus kieltää Raamatun ja oikean kristillisen opetuksen, evankeliumin opetuksen.

         Se, että Hitler (esim. kansallissosialistisen puolueen puolueohjelmassa) hyväksyi positiivisen kristinuskon, tarkoitti sitä, että hän hyväksyi uuspakanuuden ja käytti hyvältä kuulostavaa ”positiivisen kristinuskon” nimeä hyväkseen kalastaakseen mukaansa kristittyjen seurakuntien jäseniä. Hitler oli siis petollinen opportunisti tässä asiassa. Todellisuudessa positiivinen kristinusko oli vain rodullisesti määritellyn kansallisen joukon ja sen yhteisen asuinalueen idea, ”Blut und Boden” (veri ja maa), alueellista eugeniikkaa siis.

         Positiivinen kristinusko hylkäsi kaiken negatiiviseen kristinuskoon (aitoon kristinuskoon ja sen oppeihin) kuuluvan, esimerkiksi persoonallisen Jumalan, Jeesuksen neitseellisen syntymän, Jeesuksen kärsimyksen (hän, Jumala, kärsi meidän syntiemme vuoksi sijaisenamme pelastaakseen meidät), Jeesuksen ylösnousemuksen ja koko lunastustyön. Tilalle positiivinen kristinusko toi ”aktiivisen” Jeesuksen, saarnaajan ja taistelijan (miekan), joka taisteli juutalaisia vastaan (kuitenkin Jeesuksen lunastustyö koskee myös juutalaisia). Kansallissosialismi pyrki korvaamaan oikean, siis raamatunmukaisen, kristinuskon positiivisella kristinuskolla, uuspakanuudella.

         (0)(4)

         Vastaa

         1. Kuulostaa kovin erilaiselta, mitä olen kuullut ja millaisia asioita muutoin puhuttiin. Nuo täytyisi kyllä tarkistaa.

            (3)(0)

            Vastaa

         2. Kotikutoinen PDF-tiedosto, joka mukamas sisältää Rosenbergin ohjelman, joka mukamas heijasti koko kansallissosialistisen Saksan suhtautumista kristinuskoon. Kun hakee tietoa tästä ”30 kohdan ohjelmasta”, kaikki tiet vievät huuhaasivuille. Ymmärräthän ettei tämä ole kovin vakuuttavaa? Nyt tarvittaisiin vakavasti otettavia lähteitä näin rajuille väitteille. Linkki Wikipedian artikkeliin ei asiaasi auta. Mitä nyt olen silmäillyt muitakin ”lähteitäsi”, ne tapaavat lukeutua samaan kastiin kuin muutkin pseudolähteet, mitä 30- ja 40-luvun Saksaan sovelletaan valtavirtaisessa historiankirjoituksessa.

            (6)(0)

            Vastaa

            1. Vesa on kai vaihtanut puolta. No Jumalahan on kai Israelin puolella, kun se menestyy

               (1)(0)

            2. Nimimerkin Fidus kommenttiin 30.3. at 19.23.

               Kyseinen pdf on siis sivustolta National Socialist Archive. Jos se on ”huuhaasivusto”, niin silloin national socialism (kansallissosialismi) on huuhaata. Olen sekä saksan kielellä että englannin kielellä etsinyt tietoa, eikä yksikään tie ole vienyt huuhaasivustolle.

               Kyseisen sivuston pdf:n sisältämä 30 kohdan ohjelma hyvin todennäköisesti onkin juuri ”kotikutoinen” (kuten sanot), siis Alfred Rosenbergiltä peräisin oleva, Saksan kansallissosialistisen johdon hyväksymä pitkän tähtäimen (sodan jälkeen toteutettava) ohjelma, joka välikäden kautta toimitettiin julkisuuteen koepallona.

               Mitä tarkoittaa ”Ymmärräthän, ettei tämä ole kovin vakuuttavaa?”? Puhutko itsestäsi vai minusta? Mikä on raju väite? Mitä lähteeni ovat ja miksi, sen olen selvästi ilmoittanut. Sinä ja Tättärää ette koskaan esitä lähdettä. Tehän olette itse oma lähteenne.

               30 kohdan ohjelmaa levitti lehtisenä vuodesta 1937 lähtien stettiniläinen (Stettin kuului siihen aikaan Saksaan) teknikko Fritz Bildt (tämä on ollut tiedossa ainakin vuodesta 1941 lähtien). USA:n presidentti Roosevelt käsitteli sitä puheessaan 27.9.1941. The New York Times julkaisi ohjelman 3.1.1942. Kirjassaan sen julkisti berliiniläinen (amerikkalaisen seurakunnan) pastori Stewart W. Herman v. 1943 (Herman: Its Your Souls We Want, s. 297-300).

               Rosenberg kirjoitti 28.11.1941 puoluetoimiston johtajalle Bormannille, että silloiset kansallissosialistisen liikkeen ja kirkkokuntien väliset vaikeudet johtuivat pääasiassa joukosta kirjoituksia, joita ei suoraan asetettu puolueen tehtäväksi, kuitenkin sen vastuulle (die nicht einem Auftrage der Partei unmittelbar, doch ihr zur Last gelegt werden). Lähteen alaviitteessä sanotaan, että tässä todennäköisesti tarkoitetaan mainittua 30 kohdan ohjelmaa. Alaviite jatkaa, että Saksalaisten kristittyjen kansalliskirkollisen ykseyden suur-Berliinin maaseurakunta oli jo vuodesta 1938 jakanut tuota lehtistä. Heydrich oli marraskuussa 1941 todennut eräässä kirjoituksessaan, että toukokuusta 1941 lähtien ko. 30 kohdan ohjelmaa oli levitetty kaikissa kirkollisissa piireissä (lähde: Dokumente zur Kirchenpolitik des Dritten Reiches, Band V, 1939-45, 2008, s. 365).

               Tuo Rosenbergin virallinen kirjehän viittaa siihen, että puolue antoi kyseiset 30 kohdan ohjelman lehtiset ulkopuolisten tahojen (mm. Fritz Bildtin) tehtäväksi.

               Myös eräässä uutiskirjeessä (Kulturkampf uutiskirje 24.6.1938; katolilaisten piispojen pastoraalikirje katolilaisille nuorille) puhutaan ”Saksan kansallisen kirkon” 30 kohdan ohjelmasta. Kulturkampf oli Ranskassa maanpaossa olleiden Saksan katolilaisten julkaisu. Uutiskirje kertoo, että Saksan viranomaiset olivat ilmoittaneet ulkomaiselle lehdistölle, että ko. ohjelman tekijä oli mainittu Fritz Bildt ja että tämä oli suljettu vankilaan tai viety mielisairaalaan (ollut siis kaksi toisistaan poikkeavaa ilmoitusta). Uutiskirje ei ota kantaa, ovatko nuo ilmoitukset vankilaan sulkemisesta/mielisairaalaan viemisestä totta vai eivät, mutta sen mukaan viranomaisten toiminnassa tulee näkyviin kaksinaamaisuus: asioita levitellään ulkomaalaisille ja yritetään luoda vaikutelma, ettei Saksan kansallinen kirkko ole mitenkään tärkeä asia. Uutiskirje toteaa, ettei ole aivan varmaa, tukevatko natsipuolue ja hallitus tuota 30 kohdan ohjelmaa ehdottomasti. Selvää sen mielestä kuitenkin on, ettei ko. ohjelmaa olisi voitu levittää niin kuin sitä on levitetty, ellei virallinen taho suhtautuisi siihen sallivasti. Uutiskirje epäilee, että ko. ohjelman julkaiseminen ja levittäminen saattavat olla natsien koepallo, jonka avulla tutkitaan, millaisen vastaanoton ”totalitaarisen kirkon ajatus” saa. Aivan varmaa uutiskirjeen mukaan on, että joillakin ohjelman kohdilla on natsihallitsijoiden hyväksyntä ja että nämä tulevat panemaan toimeen ne riippumatta siitä, onko kansallista kirkkoa vai ei (lähde: Richard Bonney [toim. + käänt.]: Confronting the Nazi War on Christianity. The Kulturkampf Newsletters, 1936-1939, s. 401-402).

               Ehkä silmänlumeeksi natsiviranomaiset pidättivät joitakin, jotka julkisesti käsittelivät ko. 30 kohdan ohjelmaa siten, että se saatettiin tulkita propagandaksi natsipuoluetta vastaan. Yksi heistä oli katolinen pappi Josef Reuland. Hän oli luovuttanut ko. ohjelman sisältäviä lehtisiä luxemburgilaisille opiskelijoille. Hän kirjoittaa, että Gestapo oli selittänyt hänelle, että ko. ohjelman saa toki omistaa ja että sitä, mitä siinä on, saa muuallakin (kuin kotona) lukea ja kuulla, mutta propagandaa natsipuoluetta vastaan ei saa harjoittaa. Reuland toteaa vielä, ettei ohjelmassa ole mitään muuta kuin mitä kansallissosialistisessa kirjallisuudessa oli tuhansissa vapaasti saatavilla olevissa julkaisuissa.

               http://www.getuigen.be/kruemmede/Texte/Josef-Reuland.htm#Anlage%201

               SD:n ja Gestapon kertomuksia sisältävässä kirjassa kerrotaan ilmoituksessa 11.8.1941 „Eisenachin instituutista“ (Institut zur Erforschung und Bekämpfung des jüdischen Einflusses auf das religiöse Leben des deutschen Volkes), että sen varsinainen tehtävä oli valtakunnanteologian luominen, ts. saksalaisen valtakunnankirkon ohjelman (tuon 30 kohdan ohjelman) luominen. Instituutti oli julkaissut kirjan „Botschaft Gottes“ (Jumalan sanoma), saksalaisille kristityille propagandistisesti tärkeän teoksen“. Siinä ei mainita saksalaiskristillistä alkuperää, ja se on käännös joistakin valikoiduista Uuden testamentin olennaisista kohdista. Pois on jätetty sinne otetuista evankeliumeista kaikki ilmoitukset Jeesuksen alkuperästä ja hänen suhteestaan juutalaisuuteen. Kaikki vastoin saksalaista käsitystä olevat kohdat on pyyhitty pois tai käännetty sopivasti muunnellen.

               Ko. ilmoitus jatkaa, että Baijerissa jo saksalaiset kristityt kutsuvat kannattajiaan eroamaan kirkoista. Uskontokuntien kirkkojen aika kuulemma on ohi, eikä niiden tuhoa voi enää estää. Jumala ei kuulemma enää tahdo uskonnollista hajaannusta. Uusi saksalaisten tuomiokirkko – kansan yhteys Jumalan edessä – rakennetaan (lähde: Heinz Boberach: Berichte des SD und Gestapo über Kirchen ubd Kirchenvolk in Deutschland 1934-1944, s. 558-559).

               Saman lähteen sivulla 601 olevassa Gestapon kertomuksessa 3.12.1941 (ja sen alaviitteesä) kerrotaan katolilaisesta papista, joka oli tullut pidätetyksi, kun hän oli lukenut saarnatuolista joitakin kohtia mainitutusta 30 kohdan ohjelmasta ja sitten julistanut, miten Kristusta vastustavia tahoja (ja esim. tuota ohjelmaa) voidaan uskolla vastustaa. Alaviite kertoo, että tuo ohjelma ilmestyi läntiseen Saksaan syyskuussa 1941 ja levisi sitten nopeasti. Sen tekijäksi ilmoitetaan 23-vuotias Fritz Bildt, joka jo v. 1937 oli levittänyt sitä Stettinissä. V. 1938 ohjelma oli ilmestynyt ulkomaisissa sanomalehdissä.

               Kaikki tuon 30 kohdan ohjelman kohdat löytyvät muualta natsikirjallisuudesta, joten tuo ohjelma ei ole lisäys mihinkään. Kaikki on muuallakin sanottu, kuten pappi Reulandkin yllä sanoo.

               (2)(0)

            3. Henkilökohtainen mielipiteeni tuosta ohjelmasta on, että sehän on aivan loistava. Toivottavasti tuo Hitlerin hyväksyntä sentään on vahvistettu. Rosenberghän tunnetaan astetta antikristillisempänä kuin Hitler. Wikipediassa lisäksi kerrotaan ohjelmasta, että se olisi laadittu vasta sodan aikana.

               Rajuinta on tietenkin Raamatun korvaaminen Mein Kampfilla. Luulenpa, että tästä olisi seurannut melkoisia sisäisiä kiistoja kuitenkin ja että ohjelman soveltamisesta olisi jouduttu luopumaan.

               (0)(0)

            4. Innokkaimmat fanaatikot ja puoluelaiset tarvitsivat varmasti tällaisia. Joka tapauksessa se olisi jäänyt valitettavasti itällaisten touhuiluksi melko varmasti.

               (1)(0)

            5. Hitler jää osaksi joka tapauksessa arvoitukseksi. Puolueen sisällä ja koko maassa vaikutti erilaisia kuppikuntia ja hänen oli tasapainoiltava niiden välissä. Tuo ohjelma vaikuttaa yhden kuppikunnan kiihkoilulta. Hitlerillä on ollut kaikennäköisiä suunnitelmia ja niitä on raportoitu. Yhden kerran hän väläytti koko puolueen lakkauttamista.

               Hitlerin perintönä vaikuttaa sitten kansallissosialistisia virtauksia, joista toiset ovat jopa lähes kokonaan kristinuskon vastaisia uuspakanallisempia liikkeitä, Toiset taas vaalivat kristinuskoa.

               (3)(1)

         3. Tuo ”National Socialist Archive” on ihan ilmaisella ja avoimella WordPress alustalla jonka kuka tahansa voi avata itselleen. Ei siis ole edes ostettu omaa domainia ja webbihotellia. Se ei siltä osin siis ole auktoriteetti sen enempää kuin vaikkapa justice4germans sivusto joka on ihan vastaavalla domainilla. Jopa IHR:llä on ihan oma domaini.

            Tuossa Vesan sepustuksessa jo itsessään kumotaan sen luotettavuus. Etteikö muka puolue oilsi puuttunut sen leivttämiseen ja sitten kuitenkin todetaan, että sen levittäjä Fritz Bildt pidätettiin.

            Mitä Kulturkampf kirjeisiin muuten tulee niin nekin on vain jostain sattumalta ”löydetty” ja tietysti, ilman mitään kreditointia, eli anonyymeinä.

            Rosenberg ei muutenkaan omannut käytännössä juuri mitään valtaa mihinkään ja Hitler piti häntä sivuraitella jo perusteoksensa julkistamisen jälkeen. (((Wikipediassa))) silti kreditoidaan hänet positiivisen kristinuskon isäksi eikä Cajus Fabriciusta joka sentään kirjoitti siitä kirjan. Hänestä ei ole mitään mainitaa. Hitlerin piti ojentaa Rosenbergia olemaan sen näkemyksen takana.

            Ja nuo uudistukset joissa väitetään että uuden valtionkirkon opista poistettaisiin Jeesuksen ja juutalaisuuden suhde on aivan oikein. Jos tuo pamfletti oli ”koepallo” niin sitten se oli ulkovaltojen masinoima propaganda koepallo. Miksi sitä muuten kukaan vihollisvaltion johtaja kuten Roosevelt käyttäisi omaan tarkoitukseensa lietsomaan sotaa Saksaa vastaan? Ja jos se olisi ollut hallinnon oma juttu niin se on sen pakana siiven oma operaatio, että kokeillaan kansan ajatuksia. Mutta sen levittämiseen puututtiin kun toinen siipi sai siitä tietää. Hitler edusti siipeä jossa kristillisyys tai sitä edustavat instituutiot ovat juridisesti alamainen valtiolle, mutta että Kristuksen sovittavat ominaisuudet ja Jumalan kaikkivaltius tai kirkot jotka sitä opettavat kuitenkin säilyvät synkronisoituna. Kun taas pakanasiipi olisi voinut antaa koko kristillisyyden taantua yksityisiin piireihin ja pois julkisesta elämästä. Sekään ei tarkoittanut ajatusrikoslakeja ja jokainen olisi voinut omissa piireissään uskoa mitä haluaa. Mutta tuollaisia uudistuksia ei varmasti olisi voitu viedä läpi kun suurin osa kansasta oli kristittyjä kuitenkin.

            Pahinta harhaoppia on juurikin luulla Jeesusta juutalaiseksi ja nykyinen sionistinen ”kristillisyys” jonka yksi perusjalka on tuo uskomus kuinka juutalaiset antoivat meille Jeesuksen ja kuinka meidän pitää siitä olla niin kiitollisia, että alistumme tuhoomme.

            Jos hallinnon kristillisen siiven teologiassa oli jotain virheellistä niin se oli tuo epäloogisuus jossa Jeesus nähdään arjalaisena, mutta sitten ei nähdä tuota identiteettivarkautta, eli että niiden israelilaisten joista Jeesus polveutui täytyi(ainakin äidin puolelta) olla samaa arjalaista sukulinjaa myös. Ja Jahven väitetty väkivaltaisuus jolle esim. Der Sturmer irvaili, on juurikin sitä, että arjalaiset esi-isät eli Israelilaiset taistelivat juutalaisten esi-isiä, eli kanaanilaisia vastaan sillä samalla metaforisella miekalla jota haviteltiin Raamatun rinnalle symboliksi luovuttamattomuudesta. Mutta kun niin ei tehty vaan heitä alettiin käännyttämään niin he ovat päässeet nykyasemiinsa joka tuo Anti-Kristuksen ajan ja lmestyskirjan näyt lähemmäksi kuin koskaan.

            Englanniksi sanaerot on selkeämmät kuin suomeksi, eli ”jew” ja ”judahite” ovat kaksi eri asiaa. Suomen kielessä tuollaisia sävyeroja ei ole. On vain juutalaiset tai juudalaiset vanhan käänöksen mukaan. Nyky juutalaiset(jews) ovat edomilasikäännynnäisiä vuodelta 125EKR. Jeesuksen aikana suurin osa ”israeliliaista” joita juudeassa enää oli, olivat näitä käännynnäisiä. Ei kadonneita lampaita, joita varten Jeesus sanoi tulleensa, olisi tarvinnut etsimällä etsiä jos heitä olisi joka puolella ollut.

            Jewish Almanac 1980 page 3.”Strictly speaking it is incorrect to call an ancient ”Jew” an Israelite or Hebrew or to call a contemporary Jew an ”Israelite” or ”Hebrew.”

            Eli Juutalaisen almanakan v.1980 mukaan myös sanotaan: ”Tarkkaan ottaen on väärin kutsua muinaista juutalaista israelilaiseksi tai heprealaiseksi tai kutsua nykyjuutalaista ”israelilaiseksi” tai ”heprealaiseksi”.

            Loputkin alkuperäiset ilmeisesti kuolivat pian Jeesuksen jälkeen tai kääntyivät kristityiksi(elleivät viimeiset lähteneet vielä silloin Eurooppaa kohti) ja jäljelle jäi nämä edomilaiset jotka eivät hyväskyneet Jeesuksen messiaanisuutta. Heitä oli alkanut kääntyä jo Babylonian aikana farisealaisen suuntauksen synnyn yhteydessä. Alkuperäisiä Israelilaisia, eli kadonneita heimoja oli lähtenyt kohti Eurooppa jo joskus 700-800 EKR tai jopa aiemminkin, mutta viimeistään kuitenkin 70 JKR. Suomalaiset ovat ehkä jopa Sumeriasta tulleet itäkautta aiemmin. Siten on syntynyt Hyperboreamyytti jo Antiikin Kreikan aikana. Myös Vedojen Brahman ja Sarasvati olivat ilmeisesti ainakin mytologisesti samat henkilöt kuin Abraham ja Saara. Mesopotamiasta mentiin siis sinnekin suuntaan. Tai jotkut väittävät että tulivat Intiasta, mutta en mene siihen kiistaan nyt.

            Sellaiset käännökset kuin ”minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat” (1. Moos. 12:3) joka on kohdistettu Abrahamille on väärin tulkittu tarkoittamaan nykysia juutalaisia vaikka tuossa kohti edes israealin kansaa ei vielä edes ollut olemassa. Ja vaikka olisi ollutkin niin se olisi tarkoittanut niitä alkuperäisiä arjalaisia jotka ovat käytännössä kaikki sivilisaatiot ja innovaatiot luoneet ja näin olleen toimineet siunauksena kaikille kansoille.

            http://eurofolkradio.com/2015/10/24/jesus-was-not-a-jew/

            Tuollaisten elementtien korjaaminen uuden Saksalaisen valtiokirkon opista olisi ollut siis aivan oikein teologisestikin. Sen lisäksi että se palveli kansan kokonaisuutta. Mitä järkeä siinä on, että on mahdollisimman monta lahkoa; hajoita ja hallitse taktiikka on usein juutalaista alkuperää. Luodaan sekaannusta ja hämmennystä.

            Ja jos kirkot olivat silloin oikeasti niin mädännäisyyden pesiä kuin nykyinen ev.lut. kirkko joka ajaa monikulttuurista ja etnistä valtioideologiaa niin niiden reformointi ja valtiokontrolli oli varmasti ihan perusteltua.

            (3)(0)

            Vastaa

            1. Kentaurin kommentin toisesta kappaleesta: Ei ole sepustus. Ei kumota. Minun kommentissani ei sanota, että ”Fritz Bildt pidätettiin”. Minun kommentissani sanotaan ainoastaan, että saksalaiset viranomaiset KERTOIVAT ulkomaiselle lehdistölle, että Fritz Bildtiin olisi a) suljettu vankilaan tai sitten b) viety mielisairaalaan (eri kerroilla siis eri toimenpide). Tämä ei tarkoita, että kyseisiä toimia Fritz Bildtiin todella olisi kohdistettu. Kommentissani esiintyy myös sana ”silmänlume”. Bildtin kanssa on voitu toimia niinkin, että hänen kanssaan on sovittu, että palkkiota vastaan hän menee joksikin aikaa vankilaan tai mielisairaalaan silmänlumeeksi. Siihen, ettei Bildtiin kohdistettu mitään toimia, viittaa se, että ulkomaille kerrotaan toimenpiteeksi kaksi toimenpidettä, jotka sulkevat toisensa pois.

               Bene vixit qui bene latuit.

               (2)(0)

            2. On selvää, että kansallisessa ajattelussa esiintyy aina ryhmiä, jotka haluaisivat oman kansallisen jumalan vieraan uskonnon sijaan. Tai sitten siivota kaiken juutalaisen. Näin tietenkin erityisesti juutalaiskriittisissä virtauksissa. Nähdäkseni Rosenbergin ajattelu ja nämä vastaavat edustavat juuri tällaisia, joita tietenkin oli Saksassa melko paljonkin. Olihan siellä valtavasti puhdasta uuspakanuuttakin.

               Kaikkialla maailmassa vastaavia ilmiöitä esiintyy perinteisen uskon säilyttävien kansallisten voimien rinnalla. Tietenkin kaikkien näiden voimien oli saatava hihhuloida Saksassa, ainakin yksityisesti

               (1)(0)

            3. Tättärään kommenttiin 1.4. at 6.37.

               Ei ole kansallista (tai globaalia) ajattelua. On vain perkeleen ajattelua (luonnolliset ihmiset, perkele sydämessä) tai Jumalan ajattelua (kristityt, Jumala sydämessä).

               Jos siis ”kansallista ajattelua” harjoittavat luonnolliset, Jeesuksen sydämissään hylkäävät ihmiset, kyseessä on perkeleen ajattelu ja perkeleen ponnistus vallata koko kansa (vrt. Hitlerin Saksa) – perkeleen vallankumous. Sellaiset ”kansalliset ajattelijat” ovat koko ihmiskunnan, myös oman kansansa, äärimmäisiä vihollisia:

               ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, ja rauhan tietä he eivät tunne. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä” (Room. 3:10-18).

               Koko ihmiskunta (syntiinlankeemuksen seurauksena) on perkeleen eli saatanan vallassa (1. Joh. 5:19; Ap. t. 26:18). Kaikki ”kansallinen ajattelu” maailmassa on siis perkeleen vallan pönkittämistä, väkivaltaa, jumalanpilkkaa, pahan edistämistä, petosta, valhetta,kirousta, kurjuutta, levottomuutta, sotaa, terroria ja rehentelevää suunsoittoa – helvettiin liukumista ”kansa”-nimisellä kelkalla.

               Eikö tämä ole ilmeistä kaikkialla? Ja aina?

               Hitler joukkoineen oli äärimmäinen, valtaan noussut saatana. Se uhkasi perkeleen vimmassa hävittää Jumalan ja Jumalan sanan Saksasta, koko Euroopasta, ja tilanteen tullen koko maailmasta – saaliina olisi ollut lähes kokoihmiskunta ikuiseen helvettiin.

               (1)(8)

            4. Noniin. JUmala on siis mielestäsi Israelin puolella. Pidin enemmän vanhasta versiosta, jolloin vielä näkyi tekstejä allekirjoitettuna”Vesa-Ilkka Laurio Hitler”..

               Olavi Paavolainenkin väitti, että kristinuskoa ei uhannut niinkään ateismi 30-luvulla, baan Saksassa enemmänkin uuspakanuus. Vastarintavimat tietenkin ottivat kaiken irti tällaisesta ajattelusta ja mustasivat Hitleriä. Hirvittävää on ajatella, että nämä ”kristilliset”vihollisagentit saivat ehkä juuri ratkaisevalta osin vaikutettua siihen, että Hitlr ajettiin alas. No nyt he saavat sitä nannaa, mitä halusivat. Tai heidän jälkikasvunsa. Ihailemasi esivalta ja JUmalan silmäterä tuhoaa heidät tai siis heidän jälkikasvunsa.

               (2)(0)

            5. Tättärään kommenttiin 2.4. at 5.06.

               Ei kristinuskoa (elävää Jumalaa) mikään voi uhata, ei edes Hitlerisi eikä uuspakanallinen kansallissosialismisi. Kristuksen voittotyö on ja pysyy, samoin Kristuksen kaikkivaltius. Sen sijaan siitä kertovaa Jumalan sanaa voidaan – Jumalan sallimuksesta – yrittää estää (kuten Hitler joukkoineen uutterasti, kavalasti ja suunnitelmallisesti teki ja kuten saatanallisessa nyky-Suomessa ja juutalaisuudessa tehdään), ja jos se onnistuu jossakin, se on luopumuksesta seuraava Jumalan rangaistus (sallimus), joka samalla ajaa voimakkaasti kohti parannusta ja paluuta Jumalan luo parannuksessa (katumuksessa ja uskossa), jolloin Jumala tuo sanansa jälleen takaisin ja alkaa suojellen ohjata kansan elämää. Kun Tättäräältä (+ kumppaneilta) puuttuu Kristus sydämestä, häneltä puuttuu kaikki, aivan kaikki – paitsi perkele.

               Saksan ”kristilliset” vastarintavoimat eivät olleet kristillisiä, kun he ryhtyivät väkivaltaan. Bonhoeffer esimerkiksi kielsi kuolleiden ylösnousemuksen ja Kristuksen jumaluuden ja neitseestä syntymisen, joten hän ei ollut lainkaan mikään kristitty, pelkkä kristittyä teeskentelevä perkeleen orja, sisältä saastainen ulkokultailija vain. Oikea kristitty (sydämessä Pyhä Henki, Jumala) tekee voimallista vastarintaa polvistumalla sydämen rukoukseen avun saamiseksi itse Kaikkivaltiaalta Jumalalta, ja Jumala on luvannut kuulla omiaan.

               Ja onko Tättärään mieleen tullut, että ehkä Jumala ei pitänyt siitä, että Hitler (+ oheisjoukko) ESIVALTA-ASEMASSA yritti hävittää oikean kristinuskon; sellainen kun EI kuulu esivallan tehtäviin (se on suoraa Jumalaa vastaan nousemista). Esivallan tehtäväkenttä on ainoastaan maallinen valtapiiri – pahantekijöiden rankaiseminen ja ulkonaista hyvää tehneiden palkitseminen. Hengellinen valtapiiri (kirkko, sielu, sydämen usko) ei mitenkään kuulu esivallan tehtäväkenttään (eikä maallinen valtapiiri kirkon tehtäväkenttään). Raamattu ilmoittaa, että esivalta on Jumalalta, Jumalan palvelija maallisella alueella (myös jos kirkon keskuudessa syyllistytään maallisiin rikoksiin):

               ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä EI OLE ESIVALTAA MUUTOIN KUIN JUMALALTA; NE, JOTKA OVAT, OVAT JUMALAN ASETTAMAT. Sen tähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. JOS SIIS TAHDOT OLLA ESIVALTAA PELKÄÄMÄTTÄ, NIIN TEE SITÄ, MIKÄ HYVÄÄ ON, JA SINÄ SAAT SILTÄ KIITOKSEN; SILLÄ SE ON JUMALAN PALVELIJA, SINULLE HYVÄKSI. MUTTA JOS PAHAA TEET, NIIN PELKÄÄ; SILLÄ SE EI MIEKKAA TURHAAN KANNA, KOSKA SE ON JUMALAN PALVELIJA, KOSTAJA SEN RANKAISEMISEKSI, JOKA PAHAA TEKEE. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden” (Room. 13:1-5).

               Olen, Tättärää, siis KEHUNUT ja KIITTÄNYT Hitleriä siitä, että hän esivalta-asemassaan todella rankaisi pahantekijöitä, hoiti kurinpitotehtäväänsä maallisella alueella Jumalan palvelijana! Olen jo kymmenen vuotta kehunut Hitleriä MAALLISEN TERVEEN KURINPIDON VUOKSI, kuten Tättärää hyvin tietää. Olen moneen kertaan – ainoana Suomessa – esittänyt, että Suomeenkin tulisi saada Hitlerin kaltainen voimakas kurinpito (esim. kuolemanrangaistukset suurimmille pahantekijöille – esim. pahimmille lastenmurhaajille aborteissa ja karkeimmille homoille). Siksi taisin kerran laittaa kommenttiini allekirjoituksen ”Vesa-Ilkka Laurio Hitler”, Tättärää on aivan oikeassa. Tässä maallisessa kurinpitoasiassa voisin tänäänkin ilmoittaa nimeni noin. Jumala VAATII, että esivalta rankaisee pahantekijöitä, ja sitä Hitler OIKEIN ja KIITETTÄVÄSTI teki. Yhä kiitän Hitleriä siitä (Suomen nykyiset miehet narttumaisuudessaan ovat kieltäneet KAIKEN kurinpidon ja myös kuolemanrangaistuksen ja tähtäävät vain pahanteon laillistamiseen, kaikin voimin, iljettävinä, vääristelevinä, kuvottavina ja kavalina narttuina, täälläkin).

               Hengellinen valtapiiri (kristinusko) ja kehitysoppi rotuoppeineen EIVÄT, siis EIVÄT, kuulu esivallan tehtäviin, ja siksi NIISSÄ ASIOISSA olen heltymättömän jyrkkä Hitlerin ja kansallissosialismin vastustaja ja vihollinen. Täälläkin Magneettimedian keskusteluissa olen esittänyt samat asiat (eikö Tättärää ole huomannut, tai ymmärtänyt?):

               Magneettimedian artikkelin ”Miksi perussuomalaiset tukevat ääri-islamisteja?” kommenttiosastossa olen kirjoittanut:

               11.3.2019 at 12.10 (Jepulisjepsis lainaa aiemmin kirjoittamaani):

               ”Hitlerin kansallissosialistit olivat Saksan esivalta. Rangaistuksia ja tuomioita langettaessaan he olivat Jumalan palvelijoita (eivät ’kristittyinä’ vaan maallisena esivaltana). Heidän tehtävänsä oli rangaista maallisin keinoin pahantekijöitä (lain rikkojia ja hyökkääviä vihollisia). Esivallan maallinen tehtävä ei ulotu sieluun (esimerkiksi uskoon tai uskomuksiin). Vain silloin jos jokin hengellinen liike rikkoo maan maallisia lakeja, esivallan tehtäviin kuuluu rangaista kyseisen liikkeen toimia. Vääriä (perkeleestä nousevia) uskontoja ja harhaoppeja (sielun ’rikoksia’) vastaan taisteleminen kuuluu yksin kristilliselle kirkolle, jolla yksin on ase niitä vastaan: evankeliumi. Vain evankeliumi sitoo perkeleen, joka on henki.”

               12.3. at 15.15:

               Hitler vastusti juutalaisia heidän juutalaisuutensa tähden (rotuoppi), ja siinä hän erehtyi. Jos hän olisi, esivallan tehtäviä hoitaessaan, vastustanut juutalaisia heidän pahojen tekojensa ja rikollisuutensa vuoksi, hän olisi toiminut oikein ja Jumalan Raamatussa esivallalle delegoiman maallisen tehtävän (pahojen rankaisemisen) mukaisesti – Jumalaa palvellen, Room. 13:1-5.

               16.3. at 14.08:

               En kuulu sen enempää Vastarintaliikkeeseen kuin esivaltaankaan. Ei esivalta ole käskenyt minua tai ketään muutakaan ”mustaamaan natseja”. Eivätkä oikeat kristityt koskaan puutu yhteiskunnalliseen järjestykseen vaan mukautuvat aina kulloinkin olemassa olevaan järjestykseen. Kristitty elää sydämessään (Pyhä Henki asuu siellä) kokonaan tämän maailman ulkopuolella, ikuisessa elämässä (jonne hän viimeisenä päivänä myös ruumiillisesti nousee).

               Sama:

               Jos siis Hitler olisi vastustanut juutalaisia heidän pahojen tekojensa ja rikollisuutensa vuoksi (eikä rodun vuoksi), hän olisi hoitanut esivalta-asemaansa oikein ja kiitettävästi. Hän olisi tarvittaessa voinut sulkea sodan Saksaa vastaan v. 1933 julistaneen maailman juutalaisväestön keskitysleireihin ja työpalveluun, ja kaikista heidän (kuten muidenkin ihmisten rikoksista) hän olisi voimassa olevien lakien mukaan voinut langettaa vaikka kuolemantuomioita (”miekka”) tai karkottaa koko juutalaisväestön pois Saksan hallitsemilta alueilta. Hänellä olisi ollut täysi oikeus sulkea kaikki juutalaiset pois kaikista viroista ja ammateista, joissa he olisivat voineet aiheuttaa Saksalle harmia. Myös juutalainen väkisin orjuuttava ja tuhoava velkarahajärjestelmä olisi ollut syy langettaa tuomiot kaikille ko. järjestelmään osallisille. – – Rotuoppi vei Hitlerin (ja kansallissosialismin) harhaan ja ohi esivallan velvoitteiden ja oikeuksien.

               17.3 at 20.30:

               Hitler siis suoritti Jumalan esivallalle delegoimia rangaistustoimia pahantekijöitä vastaan, ja siinä hän TOIMI oikein ja kiitettävästi (joko nyt ymmärrät?). Hitler tosiaan toimi (toisin kuin Suomen esivalta)! – – Ne toimet sen sijaan, jotka suuntautuivat tavalla tai toisella ihmisiä vastaan rotu- tai uskontoperusteella (eivätkä pahanteon perusteella), olivat toimia, joihin Jumala ei ole esivaltaa käskenyt tai valtuuttanut. Jumala on valtuuttanut esivallan ainoastaan rankaisemaan pahantekijöitä ja kiittämään niitä, jotka tekevät yhteiskunnallista hyvää. Pahaa vastaan toiminen tuo esivallalle kiitoksen Jumalalta, ja ”rotua” tai uskontoa (jos uskonto ei syyllisty yhteiskunnalliseen pahantekoon) vastaan toimiminen tuo esivallalle kielteisen reaktion Jumalalta. Hitler ylitti valtuutensa.

               17.3. 20.35:

               Kuten toisessa kommentissani totean, Hitlerin rotuopin toteuttaminen HÄNEN TOIMIESSAAN ESIVALLAN TEHTÄVISSÄ toi Hitlerin esivallalle kielteisen reaktion Jumalalta. Jumala on käskenyt esivaltaa vain rankaisemaan PAHANTEKIJÖITÄ ja kiittämään hyväntekijöitä. – – Esivalta ei tehtäviään (rankaisu- ja kiitostoimia) hoitaessaan saa toteuttaa mitään uskontoa tai oppia (esim. rotuoppia), ainoastaan maallista kurinpitoa ja palkitsemista. – – He (hallitusmiehet) ovat pelkkä kurinpitovirasto, ei maan johto mitään muuta ole.

               Myös täällä tämän artikkelin kommenteissa olen kirjoittanut:

               29.3. at 23.35:

               ”Siltä osin siis, kuin Hitler esivallan tehtäviä hoitaessaan rankaisi (myös kuolemantuomioin) niitä, jotka tekivät pahaa, hän teki oikein ja kiitettävästi, palveli Jumalaa (Room. 13:1-5).”

               Tättärään toteamus: ”Jumala on siis mielestäsi Israelin puolella”, osoittaa, ettei hän ole ymmärtänyt eikä ymmärrä kirjoittamastani mitään. Juutalaisuuteen liittyen olen kirjoittanut artikkelin ”Miksi perussuomalaiset tukevat ääri-islamisteja?” kommenteissa näin:

               13.3. at 21.43:

               Kristinuskossa ei ole ”juutalaisia palvovaa tulkintaa”. Ne, jotka kristinuskon nimissä palvovat nykyisen farisealaisen juutalaisuuden edustajia, eivät ole oikeita kristittyjä vaan harhaoppisia perkeleenpalvojia. Kuten Raamatusta käy ilmi, farisealaiset juutalaiset (nyk. Talmud-juutalaiset) ovat ”isästä perkeleestä, valheesta, murhasta” (Joh. 8:44) ja matkalla helvettiin: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?” (Matt. 23:33). – – Mitä juutalaisiin tulee, he ovat hyvä ase Jumalalle! Kuten totesin, Jumala kostaa syntejä toisten ihmisten synneillä, ja koska juutalaiset ovat hioneet synnillisen toiminnan (perkeleen orjuuden, murhan, valheen, Kristuksen kiroavan Talmudin palvonnan, Jumalan sanan tyhjäksi tekemisen, Joh. 8:44) eräänlaiseen huippuunsa, he ovat loistava kostoväline esimerkiksi Suomen kansan rankaisemiseksi (yhtenä esimerkkinä väkisin orjuuttava ja tuhoava velkarahajärjestelmä). Lopulta Jumala heittää juutalaisuskoiset (farisealaiset Talmud-juutalaiset) heidän epäuskonsa vuoksi ikuiseen helvettiin, Matt. 23:33.

               17.3. 20.35:

               Jos esivaltamme on Jumalan aivoituksesta (Room. 13:1) nimittänyt Talmud-eliitti, niin silloin kansamme on Talmud-eliitin orja. Tällainen orjuus ja vitsaus voi johtua vain kansan syvästä syntisyydestä ja katumattomuudesta, joten ainoa pelastumiskeino on kansa tuleminen parannukseen Jumalan edessä, jolloin Jumalan viha kansan yltä poistuu ja Jumala antaa kansalle ja sen elämälle siunauksen. – – Jos Jumala sallii Talmud-eliitin elää rauhassa ja kukoistaa, se on hirvittävä Jumalan rangaistus sitä kohtaan, sillä hän on jättänyt kokonaan pois terveellisen kurituksensa heiltä ja ottanut pois jopa sanansa. Mikään ei ole työntämässä Talmud-eliittiä katumukseen ja pelastumiseen, ja silloin he ovat kokonaan, syvästi, Jumalan hylkäämiä ja he saavat rauhassa kukoistaa perkeleessä (perkele heissä kukoistaa). Kun Jumala rankaisee kansaa, hän osoittaa sillä rakkauttaan, halua, että se parannuksessa pelastuu ja saa siunauksen.

               Raamattu kutsuu sitä, ettei Jumalan sanan yksinkertaisia totuuksia ymmärretä, sokeudeksi (hengelliseksi sokeudeksi). Sokeuden kanssa on hankala keskustella, täälläkin. Mitään ei ymmärretä mistään, ja siksi ainoiksi aseiksi ovat jääneet sisäinen väkivalta, katkeruuden purkaminen, kavala vääristely ja suora valehtelu – mustamaalisella säestettynä. Hedelmistään puu (perkele) tunnetaan, mutta harva siitä välittää. Tiedän, mihin tämä kansa on rinta rottingilla menossa.

               Eivät ”juutalaisuus”, ”esivalta”, ”kansallisaate, ”isänmaa”, ihmisten pyrkimykset, ihmisten aatteet, puolueet, presidentit, kansat, ”toimeen ryhtyminen”, ”lammasmaisuuden lopettaminen”, maalliset herätyshuudot, kokoukset, joukkotoiminta, lippujen kantaminen tai sivustoilla kiihkoilut vaikuta mitään, eivät yhtään mitään. Jumala vaikuttaa kaiken ja kontrolloi ja ohjaa kaiken, myös perkeleen (ja hänen toimensa ja henkilökuntansa). Kaikki perkeleen ideat ja ponnistelut ovat Jumalan kontrollissa ja OHJAUKSESSA. Hän yksin päättä, mihin ja milloin hän kutakin ilmiötä käyttää. Kaiken, siis todella KAIKEN, on palveltava vain kirkkoa (kristittyjä) ja heidän kokoamistaan,

               ”Mutta me tiedämme, että KAIKKI YHDESSÄ vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut” (Room. 8:28).

               Asioita johtaa JUMALA YKSIN, ei esimerkiksi Tättärää tai hänen kumppaninsa tai järjestönsä. Niin hän teki Hitlerinkin suhteen – johti häntä ja tapahtumia oman aivoituksensa mukaan. Todellisuus on Jumalan, ei ihmisten (= perkeleen orjien). Jumala esimerkiksi sanoo Tättäräälle: ”sillä hänessä (Jumalassa) me elämme ja liikumme ja olemme” (Ap. t. 17:28). Tättäräätä ei siis voisi olla ilman elävää Jumalaa. Ilman Jumalaa Tättärää ei voisi liikkua tai tehdä mitään. Ilman Jumalaa Tättärää ei voisi kirjoittaa täällä. Ilman Jumalaa hän ei voisi hengittää, nähdä, kuulla eikä tiedostaa mitään. Ilman Tättäräätä en olisi voinut kirjoittaa tätäkään kommenttia. Suuri ja ihmeellinen on Jumala, ja valtava, henkeäsalpaava on hänen armonsa ja paratiisinsa (tuleva maa ja tulevat taivaat, jotka hän omilleen on luvannut luoda).

               Vesa-Ilkka Laurio Hitler

               (1)(2)

            6. Aika saatanallista on väittää, ettei ole rotuja. Tai ainakin, jos on tarkoitus edistää kansojen ja rotujen sekoittumista. Myös on saatanallista rakentaa esityksiään selkeästi epäilyttävien tai valheellisten lähteiden pohjalle. Sehän on valehtelemista/huijaamista. Saatanallista on myös väittää Hitleriä saatanalliseksi ja syytellä ilman perusteita uskonnon tuhoamisesta. Vielä ihmeellisempää on riemuita hänen tihoutumisestaan ja väittää, että tämä olisi pelastanut esim. kristinuskon. Juurihan Hitler pakotettiin sotaan ja olisi siten voittajana estänyt kaiken nykyisen hirveyden tapahtumasta. Voittajahan oli selkeästi kristinuskoa vihaava taho. Hitlerin tappio merkitsi koko ihmsikunnan tuhoutumista. Ensi alkuun valkoisten kansakuntien

               (5)(1)

            7. Tättärään kommenttiin 2.4. at 15.28.

               Ei ole rotuja. Tästä olen kirjoittanut jo. Jos kansat menettävä itsenäisyytensä ja maansa ja identiteettinä, syynä on synneistä johtuva Jumalan rangaistus. Syy on yksin kansan itsensä. Kun saarnaan parannusta Jumalan edessä, saarnaan silloin sen puolesta, että Suomen kansa saisi pitää itsensä ja isänmaansa ja identiteettinsä, jonka siis tulee olla ”Jumala ihmisessä”, Jumalan kuvan eheys; perkeleen joukot Jumala ”sekoittaa” ja hävittää:

               ”Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua (Jumalaa) palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perin juurin” (Jes. 60:12);

               ”(Jumala) on taivaan ja MAAN HERRA – – hän antaa kaikille elämän ja hengen ja KAIKEN. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on SÄÄTÄNYT HEILLE MÄÄRÄTYT AJAT JA HEIDÄN ASUMISENSA RAJAT – – kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus” (Ap. t. 17:24-26, 30).

               Jumalaa palvellaan niin, että uskotaan sydämissä hänen sanansa Jeesuksesta Kristuksesta, syntien anteeksiantamuksesta. Sinä olet ilmoittanut, ettet ole kristitty etkä edes usko mihinkään Jumalaan. Olet siis kaltaistesi kanssa syvällisesti syypää Suomen kansan sekoittumiseen ja tuhoutumiseen.

               Lähteeni ovat pitävät ja ne ovat kaikki linjassa keskenään. Sinä et koskaan esitä lähteitä, koska olet itse oma lähteesi (joka ei-kristityillä on perkele sydämessä).

               En valehtele enkä huijaa. Olen Jumalan mies.

               Hitler oli äärimmäinen saatanan orja, koska hän a) pyrki tuhoamaan Jumalan sanan ja siten estämään ihmisiä pelastumasta synnistä, kuolemasta ja helvetistä ja b) käytti väärin esivalta-asemaansa ryhtymällä toimeenpanemaan rotuoppia ja suunnittelemaan kristinuskon tuhoamista voimakeinoin. Esivallan tehtävä on vain rangaista maallisia pahantekijöitä ja kiittää yhteiskunnallisia hyväntekijöitä, Room. 13:1-5. Hitler tuhosi itse itsensä: ”Jumalattomain tie hukkuu” (Ps. 1:6). Jos Hitler olisi voittanut sodan, hän olisi alueillaan voimakeinoin hävittänyt Jumalan sanan ja työntänyt siten alaisiaan ikuiseen helvettiin ja nostanut perkeleen jumalaksi. Rotuopillaan hän olisi luonut orjuuden ja hirmuvallan. Hitler oli aikansa (1900-luvun) hengen ruumiillistuma, huippuunsa viritetty saatanan orja. Nyt, 2000-luvulla, tilanne on paljon pahempi, ja tätä pahempaa henkeä ruumiillistaa täällä moni. Koko ihmiskunta vihaa kristinuskoa, ja siksi lähes koko maailma hukkuu, kun Kristus nyt aivan pian palaa: ”Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16). Ihmiskunta hukkuu syntiensä vuoksi, kun se ei ota vastaan pelastumista Kristuksessa. Eivät vain valkoiset huku, kaikenväriset hukkuvat.

               Et sinä huutamalla saa asioita muutettua. Olet sanojesi mukaan jumalaton pakana ja siksi et voi ymmärtää olevaisesta, todellisuudesta ja ihmisten laadusta ja kohtalosta mitään. En luota yhteenkään sanaan, jonka esität. Syynä ei ole viha sinua kohtaan vaan se tosiasia, että jumalaton on todellisuuden ulkopuolella, Jumalan ulkopuolella, Jumalan vihassa, perkeleessä, valheessa, väkivallassa, Joh. 8:44.

               Hyökkäät Jumalaa vastaan aivan kuten Hitler. Ihannoit Hitlerissä hänen henkeään, perkelettä. Minä näen asiat kristinuskon näkökulmasta, sinä et. Siksi yhteistä pohjaa ei ole. Olisi syytä lopettaa tämä keskustelu, koska se on mennyt jankutukseksi.

               Kolmeen kertaan sanot toimintaani saatanalliseksi. Kuitenkin se henki, joka minussa on, on Pyhä Henki, Jumala. Hän on käskenyt minun vastustaa perkelettä: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa” (1. Piet. 5:8-9) – – ”älkääkä antako perkeleelle sijaa” (Ef. 4:27).

               Matt. 10:25: ”Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niin kuin hänen opettajalleen – – Jos he perheenisäntää (Kristusta) ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään (esim. Lauriota)!

               (2)(4)

            8. En näe mielekkääksi jatkaa keskustelua Laurion kanssa, joten päätän osaltani tähän. Mielipiteeni tuli kai selväksi hänen nykyisistä projekteistaan ja käsityksistään.

               (1)(0)

      2. Tättärään kommentteihin 28.3. at 17.56, at 18.01 ja at 18.06, osa 2

         Tättärää toteaa minut huijari- ja pellelähteiden käyttäjäksi, Hitlerin vastaisen kiihkon sokaisemaksi, kommenttien ohi puhujaksi ja älylliseen epärehellisyyteen turvautujaksi. Olen kuulemma sen vuoksi heikoilla.

         No, eiköhän yleinen totuus ole kuitenkin, että syyttelijät itse ovat joutuneet heikoille alkaessaan syytellä.

         Minä puolestani totean Tättäräästä, että hän tuon toisen Magneettimedian artikkelin ”Miksi perussuomalaiset tukevat ääri-islamisteja” kommenteissa kirjoittaa: ”Hitler oli mielestäni saksalaisia kirkkoja ja kristittyjä tervehdyttävä hahmo” – – ”Pikemminkin hän (Hitler) oli kristinuskon puolustaja” – – ”vain hän (Hitler) olisi pystynyt estämään kristinuskon tuhoutumisen” – – ”Kolmas valtakunta tukeutui vahvasti kristinuskoon.”

         Kun hän noin kirjoittaa, jokainen miettiköön tykönään, mitä se tarkoittaa. Hitlerin ”positiivinen kristinuskohan” on uuspakanuutta, perkeleen (siis luonnollisen ihmisen) äärimmäistä palvontaa.

         Kommentissaan 28.3. at 5.41 Tättärää päivittelee ”saksalaisten kohtaloa”, mutta eikö ihmisten tulisi- vieläpä sydämessään – päivitellä lihaksi (ihmiseksi) tulleen Jumalan kohtaloa! Hänethän tapettiin pilkkojen kera ristinpuulle!

         Mitä kansojen huonoon kohtaloon tulee, niin Jumala sanoo: ”Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua (Jumalaa) palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perin juurin” (Jes. 60:12) – – ”Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa?” (Room. 3:5).

         Tättärää syyttää Jumalaa, vaikka syy on yksin ihmisissä (hän kirjoittaa yllä mainitussa kommentissaan: ”Kuulostaa hirvittävältä, kun joku sanoo, että saksalaisten kohtalo ja kansallissosialismin hävittäminen olisivat johtuneet Jumalan vihasta tms. Todella älytöntä ja saatanallista.”).

         Saksalaiset olivat ja ovat muotokristittyjä, ulkokultailijoita (kuten muutkin kansat), ja oikeat, Kristuksessa todellisesti uudestisyntyneet saksalaiset kristityt joutuivat jo 1830-luvulla pakenemaan maasta, koska silloisissa Saksan alueella olleissa ruhtinaskunnissa ja kuningaskunnissa, ensin Saksin kuningaskunnassa, pakotettiin harhaoppiset reformoidut ja oikeaoppiset (Raamatun mukaan opettavat) luterilaiset liittymään yhdeksi kirkoksi, joka siis oli harhaoppinen. Katolinen kirkko puolestaan oli ja on Antikristuksen kirkko.

         Tättärää ei mitenkään ymmärrä, että jokainen ihminen on syntiinlankeemuksen seurauksena luonnostaan synnin ja perkeleen orja. Synti ja perkele asuvat jokaisen ihmisen sydämessä (Matt. 15:19) luonnostaan, niin että ihmisen tahto on perkeleen tahto, ihmisen ymmärrys on perkeleen ymmärrys ja koko ihmisen minuus on perkele hänessä. Kaikki siis, mitä luonnollinen (= Kristuksessa uudestisyntymätön) ihminen ajattelee, sanoo tai tekee, on perkeleestä, syntiä, joko ulkokultaista teeskentelyä (valkoinen perkele) tai suoraa pahuutta (musta perkele). Raamattuhan sanoo: ”Kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room. 14:23) – – ”koko maailma on pahan (= perkeleen) vallassa” (1. Joh. 5:19) – – ”saatanan vallassa” (Ap. t. 26:18).

         Eivät perkeleen orjat (luonnolliset ihmiset) pysty ”kansallissosialismillaan” tai ”positiivisella kristinuskollaan” hallitsemaan maataan tai maailmaa tai mitään. He kykenevät vain tuhoamaan. Kaikkea (myös perkelettä, langennutta enkeliä) hallitsee Jumala, ei ihminen:

         ”kun hän (Isä Jumala) herätti hänet (Kristuksen) kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle” (Ef. 1:20-22) – – ”ja te (kristityt) olette täytetyt hänessä (Kristuksessa), joka on kaiken hallituksen ja vallan pää” (Kol. 2:10) – – ”hänen (Jeesuksen Kristuksen) allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut” (1. Piet. 3:22).

         Koska Jumala hallitsee kaikkea, hänen edessään on tehtävä parannus (Ap. t. 17:30), joka on sydämen katumusta ja sydämen uskoa, yllä mainittua ”negatiivista kristinuskoa” (armosta pelastumista uskossa), oikeaa kristinuskoa. Jos kansa tulee Jumalan edessä parannukseen, yhteys Jumalaan palautuu (Pyhä Henki tulee sanansa kautta sydämeen), ja niin kansa saa Jumalan siunauksen ja varjeluksen. Jumala on se, joka päättää asioista, ei ihminen. Esimerkiksi maallista pahuutta vastustamaan Jumala on asettanut esivallan ja antanut sille miekan (oikeuden käyttää voimaa, siis esimerkiksi oikeuden ryhtyä puolustussotaan). Siltä osin siis, kuin Hitler esivallan tehtäviä hoitaessaan rankaisi (myös kuolemantuomioin) niitä, jotka tekivät pahaa, hän teki oikein ja kiitettävästi, palveli Jumalaa (Room. 13:1-5).

         Luonnollisen ihmisen (esim. Saksan kansan, Suomen kansan, Tättärään, Hitlerin, kansallissosialistien) tiestä Jumala sanoo:

         ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie” (Snl. 14:12) – – ”Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa” (Jer. 10:23) – – ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät” (Snl. 16:2-3) – – ”Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?” (Snl. 20:24) – – ”Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra” (Jes. 55:7-8).

         Selailtuani hieman vielä lähteitä, löysin seuraavat:

         Englanninkielisestä Wikipedian artikkelista ”Kirchenkampf” seuraavat kaksi:

         Anton Gillin mukaan kansallissosialistien pitkän tähtäimen ohjelma oli hävittää kristinusko Saksasta lopullisen voiton jälkeen. Sen jälkeen ”ei ollut oleva muuta lakia kuin Hitler eikä lopulta muuta jumalaa kuin Hitler” (Anton Gill: An Honourable Defeat: A History of the German Resistance ti Hitler, 1994, s. 14-15).

         Hitler viime kädessä uskoi, että ”on oltava joko kristitty tai saksalainen – on mahdotonta olla molempia” (Blainey, Geoffrey: A Short History of Christianity, 2011).

         Alla olevasta Christian Civilization Blog’in osoitteesta seuraavat kuusi:

         https://christianciv.com/blog/index.php/2015/10/22/real-nazis-1/

         Hitlerin yksityissihteeri Martin Bormann kirjoitti, että kansallissosialistien jumala oli persoonaton luonnonvoima: ”Kun me puhumme uskosta Jumalaan, emme tarkoita, kuten naiivit kristityt ja heidän hengelliset hyväksikäyttäjänsä, ihmisenkaltaista olentoa, joka istuskelee jossakin maailmankaikkeudessa. Me kutsumme kaikkivaltiudeksi tai jumalaksi sitä luonnonlain hallitsemaa voimaa, jonka vaikutuksesta kaikki nämä lukemattomat planeetat liikkuvat maailmankaikkeudessa. Väite, että tämä universaali voima voi vaivata itseään jokaisen yksittäisen olennon, jokaisen hyvin pienen maallisen basillin, kohtalolla ja että niin sanotut rukoukset tai muut hämmästyttävät asiat voivat vaikuttaa siihen, riippuu riittävästä määrästä naiiviutta tai sitten häpeämättömästä ammatillisesta oman edun tavoittelusta” (Martin Bormann, lainattu teoksessa Joachim C. Fest: The Face of the Third Reich: Portraits of Nazi Leadership”, 1999, s. 132-133).

         Goebbelsin päiväkirjamerkintä: ”Tulemme jälleen takaisin uskonnolliseen kysymykseen. Führer (so. Hitler) on syvästi uskonnollinen, joskin täydellisesti kristinuskonvastainen. Hän näkee kristinuskon rappion oireena. Hyvällä syyllä niin. Se on juutalaisen rodun haara. Tämä voidaan nähdä uskonnollisten menojen samankaltaisuudesta. Kummallakaan (juutalaisuudella ja kristinuskolla) ei ole mitään kosketuskohtaa aistilliseen elementtiin, ja siten ne lopulta tuhoutuvat” (The Goebbels Diaries, December 29, 1939, s. 77).

         Monologissa 10.10.1941 Hitler sanoi: ”Kristinusko on kapinaan nousemista tätä perusperiaatetta (luonnollista valintaa) vastaan, protesti luomakuntaa vastaan; johdonmukaisesti toteutettuna se johtaisi huonompilaatuisen jalostukseen” (Jochmann [toim.], Adolf Hitler, Monologe im Führerhauptquartier 1941-1944, s. 76).

         Joseph Hromadka kirjoittaa: Liberaaliteologia epäonnistui Saksassa ja sen vaikutusalueella täydellisesti. Se oli halukas tekemään kompromisseja jumalallisen lain olennaisissa kohdissa – – hylkäämään Vanhan testamentin – – korvaamaan Vanhan testamentin ’juutalaisen’ lain kunkin rodun ja kansakunnan autonomisella lailla. Liberaaliteologia oli tehnyt kaikki tarpeelliset valmistelut ’kristinuskon saksalaistamista’ ja rodullista kirkkoa varten (Hromadka: Dawn And Resurrection, 1945).

         Monologeissa 7.4.1942 ja 11.8.1942 Hitler sanoi: ”Jos on mahdollista ostaa itselleen kirkon arvohenkilöt rahalla, se täytyy kyllä tehdä. Hän (arvohenkilö) lienee myös sillä kannalla, ettei jokaista kirkon arvohenkilöä, joka tahtoo nauttia elämästään, saa Jumalan vuoksi häiritä. Vaarallisia lienevät vain fanaattiset askeetit. – – Pappien tehtävä on ollut vanhastaan vähän kerrassaan tuhota valtiovaltaa – – Mutta tämän saksalaisen historian taistelun tulen lopullisesti saattamaan päätökseen. Monia se saattaa ottaa koville, mutta minä laitan valtiovallan seuraamaan pappeja niin että he voivat vain ihmetellä. Nyt vain katselen heitä. Jos uskoisin, että he tulevat vaarallisiksi, ampuisin heidät murskaksi (würde ich sie zusammenschiessen). Tämä matelija nousee yhä uudelleen, jos valtiovalta on heikko. Sen vuoksi se täytyy tallata jalkoihin. Tarvitsemmeko me juutalaista kertomusta? Muutaman likaisen juutalaislurjuksen, epileptikon, kohtalo, mitä se sitten meille kuuluu?” (Picker, Hitlers Tischgespräche im Führerhaptquartier, s. 285; Jochmann, Adolf Hitler. Monologe im Führerhauptquartier 1941-1944, s. 337-338).

         Hitler-Jugendin (Hitler-nuorison) laulu puoluepäivillä 1934:

         Olemme iloinen Hitler-nuoriso
         Emme tarvitse mitään kristillistä hyvettä
         Sillä johtajamme Adolf Hitler
         On vapauttajamme, välimiehemme
         Yksikään pappi, yksikään paha ihminen, ei voi estää meitä
         Tuntemasta olevamme Hitler-lapsia
         Emme seuraa Kristusta vaan Horst Wesseliä
         Pois suitsuke ja suitsutusastia
         Me seuraamme laulaen Hitler-lippuja
         Vain silloin olemme esi-isiemme arvoisia
         En ole kristitty, en katolilainen
         Pysyn SA:n kanssa yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä
         Kirkosta vähät välitämme
         Hakaristi tekee meidät autuaiksi maan päällä
         Sitä seuraan sen perässä astuen
         Baldur von Schirach ottaa minut mukaan!

         Lähde: https://www.zentralarchiv-speyer.de/fileadmin/user_upload/07AntikirchlichesLied_Unterrichtsblatt.pdf

         (1)(2)

         Vastaa

         1. Kaikenmaailman Gilliä ja ”Göbbelsiä” siis edelleen.

            Saksalaisetko ristiinnaulitsivat Jeesuksen?

            (3)(1)

            Vastaa

            1. Tättärää (nimimerkki kertoo jo idioottimaisuudestasi kaiken tarvittavan) voisi lopettaa kirjoittamisen tänne. Olet säälittävä pelle.

               (3)(4)

            2. ”ei ollut oleva muuta lakia kuin Hitler eikä lopulta muuta jumalaa kuin Hitler”

               Uskottavaa?

               (2)(0)

         2. Mieluummin minäkin laittaisin laopset Hitlerin kerhoon ja opettaisin, että esim. Kari Mäkynen on paha ihminen

            (2)(0)

            Vastaa

         3. Nähdäkseni kirkkokuntia tai uskovaisia ei vainottu Saksassa Hitlerin vallan aikana, vaan he saivat tunnustaa uskoaan ja käydä kirkossa etc. Tämä on ristiriidassa tuon Rosenbergin kirjoituksen kanssa. Muissa yhteyksissä nimenomaan torjutaan puolueen sijoittaminenuskonnon tilalle tai Hitlerin palvominen messiaana. Tuo kaikki kuulostaa melko omituiselta ja varmasti olisi vaikuttanut negatiivisesti suosioon.

            (4)(0)

            Vastaa

      3. Blut und Boden -ajattelu ei kylläö ole missään nimessä epäkristilllistä. Muutenkin kristinusko nimenomaan on yhdistetty pikemminkin perimmäiseltä olemukseltaan kjansallismielisyyteen.

         (2)(0)

         Vastaa

   5. Vesku ilmestyy tännekin levittämään samaa kuonaansa. ”Jeeus oli juutalainen”… ei ollut, se on osoitettu jo monissa lähteissä, joita linkitin joissa käy ilmi alkuperäisten heprealaisten fenotyyppi joka on kaukaasialaisen alaryhmä eli arjalainen judahiitti. Myös kirkkotaiteesssa Jeesus on kuvattu arjalaispiirteisenä satoja vuosia ja juutalaiset lähinnä pirunhahmoissa. Toki Jeesuksessa todennäköisesti oli, jos kirjaimellisesti otetaan, jumalallista perimää toinen osa. Sen jälkeen kun (((Bonnier media))) osti Tieteen Kuvalehden joskus 2000 luvun alussa niin sielläkin alkoi Jeesuksen fenotyypin rekonstruointi arabin näköiseksi.

      Ja Laurio jälleen siteeraa sodanjälkeen tehtyä liittoutuneiden propagandaa kuten Otto Dietriching vankilasta ulospääsyn mahdollistanutta teosta The Hitler I knew. Dietrichille määrättiin aluksi 7 vuotta vankilaa, mutta ”hyvän käytöksen” vuoksi pääsi jo 18 kuukauden jälkeen ulos. Edellisen järjestelmän mollaaminen ja uuden ”demokratian” ylistäminen oppikirjamaisesti kuin suoraan liittoutuneiden psykologisen sodankäynnin menetelmistä, takasi VIP kohtelun. Näiden sodan häviäjien mustamaalaamiseen tarkoitettujen tekojen ja lausuntojen avullahan Speerkin sai erityiskohtelun ja välttyi hirtolta. Häntäkin Laurio lainaa estoitta.
      Tässä hyvä kommentti kirjasta:

      https://www.amazon.com/gp/customer-reviews/R25OUP3GB8UXE6/ref=cm_cr_arp_d_rvw_ttl?ie=UTF8&ASIN=162914388X

      Siellä on myös väitetty Hitlerin lähteneen jonnekin ajelulle Jouluisin välttääkseen muka inhoamaansa joulutunnelmaa. Aika paksua kun on paljon kuvia siitä kun hän viettää joulua muun puolueväen kanssa ihan hyvillä mielin.

      Ja miekan käyttöhän nimenomaan oli esivallan komennossa ok kuten Hitler teki. Niin silloin kun oli itse kentällä sotilaana esivallan alaisena(lupa sotimiseen) ja silloin kun oli itse johtajana, eli esivaltana. Kristillinen doktriini pitääkin olla mukautettavissa ja synkronoitavissa kunkin kansan, etnisyyden tai ”rodun” intressien ja identiteetin mukaan. Sama Afrikassa ja Idässä ja missä vain.

      Lopulta kuten sanottu, sillä miten sydämen kristitty Hitler oli ei ole lopulta paljon merkitystä. Vaikka olisi ollut shintolainen niin olisi ollut ihan hyvä sekin. Hyväsydäminen shintolainen on aina parempi ihminen kuin kusipäinen ”sydämen kristitty”. Mutta ei, kyllä hän aina viittasi Jumalaan kaikkivaltiaaseen eikä useisiin Jumaliin tai luonnon henkiin. Se miten hän Jeesuksen käsitti on ainoastaan kiistanalaista. Hänen näkemyksensä on monelta osin terveempi ja realistisempi kuin Laurion doktriini joka painottaa luovuttamista ja passiivista nihilismia. Missä määrin sovittavia ominaisuuksia hän Jeesukseen henkilökohtaisesti liitti on toissijaista sotahistoriallisesti. Mikään demoni joiksi noissa roskalähteissä häntä väitetään hän ei siis missään tapauksessa ollut.

      Syy tappioon löytynee Raamatun näkemyksestä, että Saatana on tämän maailman ruhtinas ja näin ollen missään eikä koskaan hyvät voimat pääse tai tule pääsemään täysin voitolle uskoivat he mihin tahansa. Kyse on vain siedettävän balanssin hakemisesta. Kaikki maat käytännössä pyörivät rikollisten ja erinäisten paikallisten mafioiden armoilla. Ja jos sydämen kristityn tehtävä on olla vain nurkassa rukoilemassa ja sopeutua kulloinkin vallitsevaan menoon ei esivallaksi voikaan valikoitua tuollasia voimia myöskään sen takia. Mutta yrittää pitää silti. Se vain edellyttää realistisempaa ja vähemmän nihilististä uskon tulkintaa. Hitler on demonisoitu samasta syystä kuin Jeesus ristiinnaulittiin. Sama allegoria. Kummatkin liian hyviä aikaansa.

      Ainoa toinen vaihtoehto on se että koko projekti olikin lopulta (((huijausta))) jossa jopa Hitleriä käytettiin hyväksi jotta saatiin Israelin valtio aikaan. Göring ja Himmler saattoivat olla vapaamuurareita korkealla tasolla eikä loosien muodollinen sulkeminen vaikuttanut ylempien tasojen toimintaan. Tai krypto-juutalaista sukua. Puoluehan kohteli juutalaisia suorastaan silkkihansikkain ja eräskin vahingossa pommituksissa vahingossa vaurioitunut synagoga luvattiin korvata jne. Ja mikä hämmentävintä Göringien, Goebbelsien ja Himmlerin jälkikasvu on kääntynyt juutalaisuuteen, nainut juutalaisen ja/tai osa muuttanut Israeliinkin.

      https://jewishweek.timesofisrael.com/tainted-names-and-new-jewish-identities/
      https://www.independent.co.uk/news/world/europe/descendant-of-goering-converts-to-judaism-6107555.html

      Nuo ovat korjattuja linkkejä tästä kirjoituksesta jossa URL:t ovat viallisia eivätkä vie oikeaan osoitteeseen, mutta etsin korjatut linkit:

      https://newsfromatlantis.blogspot.com/2018/10/the-nazi-jews.html

      Tuolla on suuri osa roskalähteitä, ainakin alun 50-70% on debunkattu vääristeltynä mustamaalauksena, mutta osa havainnoista silti on erittäin vaikeasti kumottavissa ja antaa epäilyksen varjon. Siellä on joku juttu jossa väitetään, että Göringing veljen poika oli Brittien puolella pommittamassa saksalaisia jne. Mutta sekin oli disinfoa joka kai perustui yhteen kirjaan ja joka on kumottu ettei ollutkaan sukua.

      (2)(0)

      Vastaa

      1. Tuskin edes Göring oli mikään huijari. Sairas mies eikä jaksanut vahtia ilmavoimiaan, joten sienne pesiytyi laaja vastarintaliike, joka sabotoi sodankäyntiä kauhistuttavalla tavalla. Goebbels ja Himmler olivat lähes Hitlerin veroisia suurmiehiä.

         Hamannin kirjasta siis saksankielisessä taskukirjassa ovat aivan eri sivunumerot kuin siinä, jota Laurio käyttää. Koko juttu lähjti tästä ja siitä, että halusin puhua kirjasta. Samoin siis kysyin, mistä lainaukset olivat ja oiliko kyse edes tästä kirjasta eikä Weikartin kirjasta.

         (4)(0)

         Vastaa

      2. Saatana, eli perkele, on jo kukistettu: ”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot” (1. Joh. 3:8). Ja siis tie Jumalan luo avattu, ei enää lupauksena (1. Moos. 3:15) vaan täytenä, ilmaisena todellisuutena. Ja siis yhteys Jumalaan saatavilla negatiivisella, passiivisella tavalla, vain uskomalla Jumalan ilosanoma Jeesuksesta uskolla, jonka Jumalan sana itse vaikutta sydämessä. Ja siis siten Jumalan apu kaikkeen tyrkyllä. Ja siis siten apu vihollisten lyömiseen, vitsauksista pääsemiseen, kuolemasta pääsemiseen (kuolema on vain uni) ja ikuisen helvetin välttämiseen. Ja siis ovi ikuiseen elämään auki. Ja siis mitään ei puutu. Ja siis mitään ei tarvitse itse tehdä.

         (0)(2)

         Vastaa

8. Mielestäni saksalaisten kohtalo ja kohtelu on yksi parhaista todisteista sille, että jumalia ei ole tai ei ainakaan fundamentalistien tai yleensä perinteisten uskontojen esittämiä maailmanmuovaajia. Tietenkin Raamattu ennustaa, että lopulta Saatana saa kaikki ihmiset valtaansa ja alistaa maailman, mutta tuo on vain nappiin osunut arvaus. Mitään pelastusta tai tulijäärvitystä ei ole näköpiirissä eikä tule.

   Kuulostaa hirvittävältä, kun joku sanoo, että saksalaisten kohtalo ja kansallissosialismin hävittäminen olisivat johtuneet Jumalan vihasta tms. Todella älytöntä ja saatanallista. Ei juuri eroa siitä, kun suomalaiset vastoin parempaa tietoaan yleensä surutta alistuvat kaikkeen, esim. väittämään holokaustin uhreja holokaustin tekijöiksi ja vastoinpäin. Muut kansat osallistuivat jopa Euroopan tuhoamiseen ja hirvittämiin massamurhiin. Toiset taas lällättävät tai ovat piittaamatta hirvittävistä rikoksista (esim. kommunismin kaikkialla maailmassa) eivätkä vaadi rikollisia vastuuseen tai yleensä totuutta esiin. Tämän vuoksi tuntuu kyllä siltä, että tuho saakin tulla. Moraalittomuus ja pahuus täydellistymässä

   (5)(2)

   Vastaa

   1. Kuten kommentistasi voi päätellä, sinulle on turha tuoda esiin Jumalan sanaa – enkä niin teekään. Kuitenkin kolme asiaa nousee esiin:

      1. Ennen kaikkea haluan kiittää sinua rehellisyydestä! Esität ”jumalattoman uskontunnustuksen”, ja nyt lukijasi tietävät, mikä olet ja mihin kirjoittamasi perustuu.

      2. Välillämme on syvä ja ylittämätön kuilu: ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä uskottomien kanssa – – mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?” (2. Kor. 6:14-15).

      3. Esiin tuomasi toivottomuus: ”ennen te (pakanat, joista tuli kristittyjä) olitte ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa” (Ef. 2:12).

      Yleisesti sanon kaikille: ”Hullu sanoo sydämessään: ’Ei ole Jumalaa’” (Ps. 14:1) – – ”Petollinen on sydän ylitse kaiken” (Jer. 17:9).

      (2)(6)

      Vastaa

9. Itse olen linkittänyt kunnon lähteitä ja omin sanoin niitä avannut, mutta niitä ei Laurio kyennyt kumoamaan ja siksi puhui ohi, projisoi kaiken ja siteerasi robottimaisesti Raamattua. En ole koskaan luottanut VIL:n tapaukseen vaikka jo vuosia hänen touhunsa on ollut tunnettua näitä palstoja seuraaville.

   Antaa itsensä Goebbelsin sanoa miten asiat olivat. Ei tarvitse spekuloida neuvostoajan feikkidokumenttien kanssa. Tässä tulee aika hyvin selväksi kuinka he pyrkivät maallisen ja hengellisen regimentin eroon, joka on Luteriilainenkin periaate.

   https://www.bitchute.com/video/sbPGgTPQ2okH/

   (3)(0)

   Vastaa

   1. Kentaurin kommenttiin 7.4. at 22.05.

      Hei!

      Kiitos kommentistasi – siinä on ”Raamattu” ja ”robottimaisesti”, ja siinähän kaikki on! Olet oikeassa: olen Jumalan mies, te ette.

      Minähän olen jopa syntynyt (kuollut ja sitten syntynyt uudesti) Raamatusta:

      ”te (kristityt) olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta” (1. Piet. 1:23) – – ”Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät (kristityt) totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset (Jaak. 1:18).

      Kuinka siis voisin kirjoittaa muuta kuin Raamattua ja kuinka voisin kirjoittaa muutoin kuin robottimaisesti! Minussahan asuu Raamattu ja minussa ajattelee, puhuu ja toimii Raamattu. Kaikki muu on muualta kuin Jumalasta, ja tiedät, mitä se on.

      Teidänkin tienne on automaattinen ja eteenpäin vievä: ”niiden (epäpyhien ja tyhjien puheiden) puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niin kuin syöpä” (2. Tim. 2:16) – – ”pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen” (2. Tim. 3:13).

      Koska luotan Jumalan sanaan, ette mitenkään voi luottaa minuun, koska ette luota Jumalan sanaan.

      Maallinen regimentti (valtapiiri) on maallinen, ja hengellinen regimentti on hengellinen, ja kumpaakin hallitsee Kristus. Hänestä nähtynä kummatkin ovat yhtä ja samaa, koska kaiken maallisenkin täytyy palvella hänen johdossaan yksin Kirkon (oikean kirkon, joka on ihmissilmille näkymätön, koska usko on sydämissä, näkymättömissä) kokoamista ja ylläpitämistä;

      ”Minulle (Jeesukselle Kristukselle) on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä” (Matt. 28:18) – – ”KAIKKI YHDESSÄ vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut” (Room. 8:28).

      Maailman valtakuntia Kristus pitää voimassa käyttäen apunaan maallisen esivallan ylläpitämää järjestystä ja kaikkea, mitä siihen kuuluu (esivalta on paitsi maallinen hallitus myös vanhemmat suhteessa lapsiin ja työnantaja suhteessa työntekijöihin). Kaikki esivallat, mitä on, ovat Kristuksen asettamia, ja ne ovat hänen palvelijoitaan:

      ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta (so. Kristukselta); ne, jotka ovat, ovat Jumalan (so. Kristuksen) asettamat. Sen tähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on JUMALAN PALVELIJA, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on JUMALAN PALVELIJA, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden” (Room. 13:1-5).

      Epäuskonne (ja siten luonnollisen pahuutenne) vuoksi Kristus hallitsee teitä kaikkivallallaan, minua taas armollaan sanansa kautta. Teitä on kohdeltava voimalla, koska perkelettä (joka epäuskoisissa asuu ja tekee heissä työtään, Ef. 2:2) ei mitenkään tule kohdella armolla, vaikka koko Suomen kansa niin luulee (tuhoten siten kaiken mahdollisen perkeleenpalvonnallaan, jota koko heidän elämänsä on). Kristuksen kaikkivaltius on ilmoitettu myös tässä:

      ”kun hän (Isä Jumala) herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle” (Ef. 1:20-22).

      Kristuksen kaikkivaltius on kuitenkin – vielä – ihmissilmille näkymätöntä: ”Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi” (Hebr. 2:8).

      ”Kaikki” on kaikki. Kristus hallitsee koko ajan ihmisiä ja koko maailmankaikkeutta, kaikkea maallista, kaikkea hengellistä ja ikuisuudessa kaikkea kirkkautta:

      ”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa” (Matt. 11:27) – – ”Ja kuitenkin sinä teit hänestä (Kristuksesta myös inhimillisen luontonsa puolesta) lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet, taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!” (Ps. 8:6-10) – – ”Minä (Daniel) näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä” (Dan. 7:13-14).

      Et siis mitenkään voi luottaa minuun nytkään. Vaikka kuinka hapuilisit katseellasi, et mitenkään voi nähdä mitään, minkä perusteella voisit luottaa minuun. Minulla on siitä todisteena omat sanasi. Sanasi eivät voi nousta Jumalan sanasta, koska se on sinulle feikkidokumentti. Kuten Hitlerille, sinullekin oikeita dokumentteja ovat ihmisestä itsestään (Ef. 2:2) ja hänen järjestään nousevat dokumentit, hybris. Hitlerin, tuon itävaltalaisen ressukan, se vei tappioon ja lohduttomaan itsemurhaan, vieläpä oman vaimonsa silmien edessä. Suurempi ja arvottomampi ei tappio voi olla. ”Positiivinen kristinusko” (ulkokultaisilla maallisilla teoilla riehuminen, hurskasteleva petospolitiikka) vie ”negatiiviseen helvettiin” – sieltä ei mitenkään pääse ponnistelemalla pois.

      Minä tykkään siitä, että Raamattu-puheeni ja Raamattu-kirjoittamiseni on robottimaista, sillä niin kuljen lohdullisessa ja suuressa valossa: ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” Ei minulta mitään puutu. Tosin se maksoi minulle koko elämäni: ”minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:20). Koska en enää edes elä, et voi mitenkään vahingoittaa minua. Vahingoitat vain Kristusta. Hutiksi menee kaikki.

      (1)(2)

      Vastaa

      1. Jaahah. Ja millähän logiikalla Hitlerin itsemurhassa olisi ollut jotain arvotonta. Ei millään. Laurion lätinät tässä alkavat lähestyä arvottomuutta. Lähes jo holokaustivelehtelevien suomalaismassojen juttujen tasolla

         (1)(0)

         Vastaa

         1. Hei!

            Kiitos kommentistasi – siinä on ”arvoton” ja ”lätinät”, ja siinähän kaikki on! Olet oikeassa: olen Jumalan tiellä, te ette.

            Minähän olen arvottomuudessani ja lätinöissäni itsessäni jopa kuollut (ja uudestisyntynyt) Jumalan kunniasta ja Jumalan sanasta:

            ”Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:19-20) – – ”joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä” (Room. 6:7) – – ”joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään” (Matt. 23:12) – – ”te (kristityt) olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta” (1. Piet. 1:23) – – ”Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät (kristityt) totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset (Jaak. 1:18) – – ”Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä” (Joh. 7:18) – – ”Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä” (Snl. 22:4) – – ”sinä (Herra) olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni” (Ps. 3:4).

            Olen siis Jumalan tiellä arvollinen ja voin kirjoittaa Jumalan tiellä vain Jumalan sanaa. Kuinka siis voisin itsessäni olla muuta kuin arvoton ja kuinka voisin itsessäni kirjoittaa muuta kuin lätinää! Minussahan asuu Jumala ja minussa kirjoittaa Jumalan sana. Kaikki muu oleminen ja kirjoittaminen on muualta kuin Jumalasta, ja tiedät, mitä se on.

            Teidänkin tienne on automaattinen ja eteenpäin vievä: ”niiden (epäpyhien ja tyhjien puheiden) puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niin kuin syöpä” (2. Tim. 2:16) – – ”pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen” (2. Tim. 3:13).

            Koska elän Jumalan sanasta ja kunniasta, ette mitenkään voi pitää kirjoittamistani muuna kuin lätinänä ettekä minua muuna kuin arvottomana, koska ette elä Jumalan sanasta ettekä Jumalan kunniasta.

            Ei ainoastaan Hitlerin itsemurha ollut arvoton; koko hänen elämänsä ja toimintansa oli arvotonta siltä osin kuin hän esivalta-asemassa alkoi puuttua sielun asioihin, uskontoon, ja julistaa valheoppia: kehitysoppia ja rotuoppia. Esivallan tehtäviin kuuluu vain pahantekijöiden rankaiseminen ja hyväntekijöiden kiittäminen – järjestyksenpito siis, Room. 13:1-5.

            Olen kiittänyt – ja kiitän – Hitleriä siitä, että hän esivalta-asemassa kiitettävästi piti kurissa pahantekijöitä. Tuo muu hänen toimintansa on syvästi arvotonta ja vahingollista (hän tuhosi entisestään Saksan kansaa, jota luopumus ja muotokristillisyys oli pitkälle jo tuhonnut). Hän jopa pyrki muuttelemaan Raamattua ja tuhoamaan koko kristinuskon korvaamalla sen sisällön omalla kansallissosialismillaan – Raamatusta tuli tulla kansallissosialismin oppikirja ja kristinuskosta kansallissosialismia. Kun tämän lähteitä tutkiessani havaitsin, aloin pitää Hitleriä ja hänen liikettään koko ihmiskunnalle vaarallisena, sielunvihollisesta nousevana saatanan oppina. Hitlerin varsinainen tavoite oli tuhota Jumala ja Jumalan sana (siten koko kristinusko), ja jo nuorena Hitler alkoi vihata kristinuskoa. Kun Jumalan sana tuhotaan, silloin tallataan elävä Jumala maahan, työnnetään ihmiset onnettomuuteen ja helvettiin ja vedetään Jumalan viha koko kansakunnan ylle.

            Mikä voisi olla arvottomampaa kuin elää luonnollisessa tilassaan (perkeleen ja synnin orjuudessa, syntiinlankeemuksen seurauksena), hylätä perkeleen orjuudesta vapautuminen, hallita koko kansaa perkeleestä nousevalla ruoskalla (kristinuskon vesittäminen ja hävittäminen, rotuoppi, kehitysoppi) ja työntää koko kansaa Jumalan vihan alle ja tuhoon? Mikä on arvottomampi kuolema kuin tappion tultua tehdä oman vaimon silmien edessä itsemurha ja niin välttää vastuu omista teoista? Jos Hitler olisi ollut oikealla asialla, hän olisi tappion tultua voinut julistaa voittajille ja koko maailmalle tuota ajamaansa oikeaa asiaa ja myös ottaa miehen lailla vastaan voittajien hänelle määräämän kohtelun, myös mahdollisen kuolemantuomion. Hitler luisti vastuusta ja miehekkyydestä, ja tappoi itsensä. Se on arvotonta. Itse asiassa hän itsemurhan tehdessään tuli myöntäneeksi, ettei hänen asiansa ollut oikea. Valitan, tuon uskontoasian (kristinuskon tuhoamisen) vuoksi minusta tuli Hitlerin ja hänen liikkeensä vihollinen. Kaikki elävältä Jumalalta tulevan (= Kristuksen, sovituksen, pelastumisen, ikuisen elämän – kristinuskon) vastustaminen ja tuhoaminen on perkeleestä, ja siksi käännyn sellaista toimintaa vastaan (vaikka koko maailma vastustaisi minua sen tähden).

            Mitä holokaustiin tulee, ei tapahtunut mitään holokaustia. Se on vain sodan ajan propagandan jatkamista. Olen ensimmäisten joukossa (ellen ensimmäisenä) Suomessa osoittanut, että holokausti on valhe. Edelleen sanon: ei tapahtunut holokaustia. Tättärään lässytys on vastenmielistä ja arvotonta, ja ihmettelen, eikö hän muuta osaakaan. Sama arvoton lässytys jatkuu asiasta toiseen ja päivästä toiseen.

            (1)(1)

            Vastaa

            1. Ahaa. Voittajat edustavat sinulle Jumalan auktoriteettia. Koko ikänsähän hän oli nimenomaan sanonut kantavansa vastuuta nimenomaan päällään. Sinun mielestäsi hän oli siis tehnyt rikoksia ja mm. kommunistit saattoivat hänet tuomita. Näimme, kuinka Nürnbergissä ja muualla nimenomaan ei ollut mahdollista puolustaa asiaansa ja joissa pantiin vastuuseen olemattomista holokausteista. Hitler näki tämän ennakolta ja tietenkin säästi meidät Gaddafin kokemilta häpäisyiltä ja nöyryytyksiltä. Ne olisivat tietenkin olleet arottomia vain tekijöilleen, mutta silti kaikki olisivat arvelleet, ettei Hitler olisi kyennyt itsemurhaan ja siten joutunut kokemaan kidutkset ja häpäisyt Jeesuksen tapaan.

               Vaikka holohoax yhä puuttuu, olet jo lähestybyt vihasi vuoksi voittajie muunlaisen valehtelun osalta, mikä jo huomattiinkin kirjoituksistasi. Tämä on pettymys. Olisihan Hitleriä voinut rökittää tuosta omituisesta näkökulmastasi muutenkin. Pelkkien faktojen tai rehellisen päättelyn kautta

               (3)(0)

            2. Siis tuo väite arvottomuudesta on aivan suoraan voittajien propagandasta poimittua. Tosiasiassa siinä ei olemitään sisältöä. Kautta aikojen on hävinnyt osapuoli päättänyt itse päivänsä. Milloinkaan ei ole pidetty tätä arvottomana. Usein avioparit ovat päättäneet itse päivänsä yhdessä eli nainen on halunnut kuola miehensä mukana. Tosiasiassa mikään muu ei olisi ollut mahdllistakaan voittajien edustaman uusbarbarismin töhden ja oikeastaan juuri tämän vuoksi antiikissa käytntö oli yleinen. Japanissa harakiri liittyy nimenomaan kunniaan eli häpeällistä on tietenkin alistua hääisyihin joissain triumfeissa ja koska kuitenkin kuolee. Tämä vihollisen häpäisyjen välineeksi joutuminen olisi olut tietenkin eräällä tavalla häoeällistä. Hitler piti huolta mylös siitä, ettei hänen ruumistakaan voitu käyttää saatanallisten voittajien häpäisyorgioissa.

               Muistutan myös, että Hitler ja Eva ottivat hengen itseltään keskenään eilä tapahtumaa ollut kukaan muu todistamassa. Monissa kirjoituksissahan vöitetään jopa Evan avustaneen revolverilla ja sitten haukutaan taas. Tosiasiassa todistajat kertovat, että kaikki merkit viittaavat siihen, että Hitler oli nimenomaan ampunut itseään, koska asento ja seen paikka viittasivat juuri tällaiseen. Eva taas oli myrkyttänyt itsensä. Mitään arvotonta tässä kaikessa ei tietenkään ole. Vesan perustelut olivatkin sangen hupaisia.

               (3)(1)

            3. No niin. Japani oli huono esimerkki, koska harakirillä on myös paettu häpeää. Usein tosin pelkän tappion kärsimisen häpeää. Toisaalta siellä voittaja surmasi vihollisen nopeasti ja ilmamn kärsimyksiä käsittääkseni. Mitääm amerikkalaistyylistä tekopyhää valehtelua ei harrastettu vihollisesta. Tälainen valehtelu oli pikemminkjin häpeällistä käsittääkseni. Voitiin syyttää ehkä kiistasta tai sopimusrikosta tms. Mutta tuskin maalattiin vastustajasta mitään perkelettä ym. Vesa viljelee juutalaikommunistisen vastustajan valheita Hitleristä monella rintamalla

               (2)(0)

            4. Tättärään kommentteihin 10.4. at 4.53, at 5.05 ja at 5.09.

               No nyt oli jo miellyttävämpi lukea kommenttejasi, kun et enää pelkästään sylkäise perustelemattomia (ja pääsääntöisesti ilkeämielisiä ja summittaisesti syytteleviä) räkäisyjä vaan perusteletkin kirjoittamaasi. Teet paljon positiivisemman ja asiallisemman vaikutuksen.

               Muutamaan kohtaan kommentteja:

               Kirjoitat rakkaista ja kannatettavista kommunisteista: ”Sinun mielestäsi hän (Hitler) oli siis tehnyt rikoksia ja mm. kommunistit saattoivat hänet tuomita” – – ”Vesa viljelee juutalaiskommunistisen vastustajan valheita Hitleristä monella rintamalla.”

               Etkö siis tiedä, että kansallissosialismi ja kommunismi ovat aivan sama asia? Toinen on rotukommunismia ja toinen heimokommunismia, ja molemmat pyrkivät valta-asemaan päästäkseen tuhoamaan kristinuskon ja hävittämään Jumalan ja hänen Raamattunsa. Metodikin siis on molemmilla sama: esivalta-asemaan pyrkiminen ja sitten sen aseman väärinkäyttö kristinuskon voimalliseen hävittämiseen. Jos kannatat kansallissosialismia, niin loogisesti sinun tulee kannattaa kommunismiakin. Olethan täysin yhtä heidän kanssaan: et ole kristitty etkä usko mihinkään Jumalaan. Siksi kirjoitin ”rakkaista ja kannatettavista”, tarkoittaen sitä, että sinun kannaltasi toki kommunisminkin on oltava sinulle yhtä rakas ja kannatettava kuin identtinen kansallissosialismi. Minulle kommunismi ja kansallissosialismi, nuo kristinuskon tuhoavat helvetinkoneistot, eivät ole rakkaita eivätkä kannatettavia vaan perkeleestä nousevia vihollisia.

               Kirjoitat japanilaisista: ”Mitään amerikkalaistyylistä tekopyhää valehtelua ei harrastettu vihollisesta. Tällainen valehtelu oli pikemminkin häpeällistä käsittääkseni.”

               Jos ”amerikkalaistyylinen tekopyhä valehtelu” on ”häpeällistä”, niin miksi sovellat sitä minuun kommenteissasi koko ajan, nyt jo lähes kuukauden ajan? Eikö tekopyhän valehtelun häpeällisyys koske sinuakin?

               En viljele ”juutalaiskommunistisen vastustajan valheita Hitleristä” missään. Olen käsitellyt Hitleriä yksinomaan JUMALAN SANAN VALOSSA, ja tiedät sen varsin hyvin. Vääristelevä syyttely on näköjään melko pysyvästi tarttunut vaatteisiisi. Hitler oli kristinuskoa kavalasti ja voimallisesti vastustaessaan äärimmäinen saatana, todellinen Saksan, Euroopan ja koko ihmiskunnan vihollinen. Lähteistäni enemmistö on suoraan Hitleriltä itseltään, ja muut lähteeni ovat linjassa Hitlerin kanssa. Tiedät sen varsin hyvin. Jos et kykene hyväksymään tosiasioita, olet kyvytön historioitsijaksi. Toimintasi on valheen (kansallissosialismin) ajamista, ei totuuteen pyrkimistä, ja sellainen toiminta on ”ali-ihmisen” toimintaa. MINÄ pyrin totuuteen ja toimin siltä pohjalta.

               Kirjoitat: ”Ahaa. Voittajat siis edustavat sinulle Jumalan auktoriteettia.” Taas muuntelet totuutta. Olen selvästi kirjoittanut, että sodissa ja kaikissa maailman tapahtumissa Jumala toimii ”oman aivoituksensa” mukaan, mielessään koko ajan Oikean Kirkkonsa (oikeiden kristittyjen) kokoaminen ja ylläpitäminen pahan maailman keskellä. Aivan kaiken maailmassa on palveltava tuota päämäärää, eikä kukaan ihminen voi päästä selville, mikä Jumalan aivoitus yksityiskohtaisesti kulloinkin on. AIVAN KAIKEN (niin hyvän kuin pahan) maailmassa ohjaa Jumala (mikään ei tapahdu sattumalta). Perkelekin (ja siis myös Hitler, voittajat, kansallissosialistit, kommunistit) on hänen kontrollissaan:

               ”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut” (Room. 8:28).

               AIVAN KAIKKI siis (jopa sinä ja te) siis edustaa minulle Jumalan auktoriteettia, koska hän ohjaa kaiken tahtomisensa ja sallimuksensa kautta. Lopputuloksen (maailmasta ja kaikesta) hän näkee jo etukäteen; on tiennyt jo maailman alkamisesta lähtien. Sinua Jumala nyt käyttää mm. siihen, että vastatessani kommentteihisi saan julistaa Jumalan sanaa ja asioiden näkemistä sen (ja siis totuuden) pohjalta (ja se on loistava asia!).

               On vain yksi asia, jonka avulla kukaan voi vaikuttaa Jumalaan ja siis esimerkiksi sotien lopputuloksiin (toki hän tietää kaiken senkin etukäteen): kristityn rukous (epäuskoisten rukouksia Jumala ei kuule, Joh. 9:31).

               Käsityskykysi on vääristynyt, koska kiellät sydämessäsi todellisuuden. Sodissa esimerkiksi näet vain sotivat osapuolet ja maailman muissa tapahtumissa vain ihmiset. Kaikesta suljet pois perustan ja kaiken vaikuttajan, Jumalan, ja siksi esittämäsi on aina vääristynyttä ja ontologisesti valheellista (koskee myös koko kansallissosialismia ja kommunismia), täysin turhaa.

               Sodissa esimerkiksi (Lutherin lainatakseni) Jumala vain kouraisee kylvöastiastaan tavallista syvemmältä kylväessään peltojaan (hautausmaita). Näin hän – poliisitoimena – siivoaa maan päältä pahoja ihmisiä, että maailmassa voisi ylipäätään elää ja että hänen sanansa julistuksen kautta yhä uusia kristittyjä saataisiin hänen ikuiseen valtakuntaansa (ks. Room. 8:28 yllä). Kukaan ei sodissa (tai muutenkaan) koskaan kuole, sillä viimeisenä päivänä kaikki nousevat haudoista katoamattomina Jumalan eteen viimeiselle tuomiolle (Joh. 5:28-29).

               Kun siis kirjoitat: ”olet jo lähestynyt vihasi vuoksi voittajia”, niin näen siinä vain oman kyvyttömyytesi tajuta todellisuutta ja ymmärtää kirjoittamaani (siinä mielessä kommentointi sinun kanssasi on koko ajan turhaa). En minä lähesty sen enempää voittajia kuin häviäjiä, sillä koko asia on minulle täysin samantekevä. Sopeudun elämään missä oloissa ja minkälaisessa yhteiskuntajärjestyksessä hyvänsä (ja jopa kuolemaan milloin hyvänsä, sekin on minulle samantekevää), sillä tiedän, että Jumala ohjaa ja kontrolloi kaikkea koko ajan – jopa ”pahakin” (myös täällä niskaani satava mustamaalaaminen) koituu hyväkseni Kristuksessa. Vastustan vain perkelettä, julistan siis – kuten olet nähnyt – pääsääntöisesti parannusta (sydämen katumusta + sydämen uskoa) Jumalan edessä, että perkele joutuisi kaikkoamaan sydämistä ja Pyhä Henki (Jumala) astuisi tilalle (ja niin saataisiin Jumalan varjelus ja johdatus ja ikuinen pelastuminen). Vain evankeliumi voi sitoa perkeleen. Vain evankeliumi siis voi kukistaa kansallissosialismin, kommunismin, juutalaisuuden, islamin, buddhalaisuuden jne. Se, että olen entistä voimallisemmin asettunut Hitleriä vastaan, johtuu yksin siitä, että entistä selvemmin olen tullut tietämään hänen kristinuskonvastaisuutensa ja halunsa tuhota Raamattu ja koko kristinusko ja muuttaa ”kristinuskon” sisällöksi kansallissosialismi, sielunvihollisen yksinvalta.

               En vihaa edes sinua enkä lausuntojasi, koska tiedän sinun elävän ja toimivan hengellisessä sokeudessa, tietämättömänä, vailla toivoa (Ef. 2:2, 12). En itse asiassa vihaa mitään, vaikka vastustankin. Sydämen viha on aina syntiä (murhaamista): ”Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja” (1. Joh. 3:15). Jos siis olen keskusteluissani jossakin käyttänyt sanaa ”vihata”, niin tarkoitan sillä vastustamista.

               Kirjoitat: ”Koko ikänsähän hän (Hitler) oli nimenomaan sanonut kantavansa vastuuta nimenomaan päällään. Sinun mielestäsi hän oli siis tehnyt rikoksia ja mm. kommunistit saattoivat hänet tuomita.”

               Hitler siis taisteli Jumalan sanaa vastaan henkensä uhalla. Jos perkeleen asiaa ajetaan, niin pelkästään silloin Jumalan (kaiken ohjaajan) näkökulmasta kuolema on ansaittu tuomio. Itse asiassa kaikki, mitä Hitler (tai esimerkiksi sinä) koskaan ajatteli, sanoi tai teki, ansaitsi kuolemantuomion: ”kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä – – synnin palkka on kuolema” (Room. 14:23; 6:23). Kaikki ihmiset ovat syntiinlankeemuksen seurauksena luonnostaan ytimessään syntisiä, ja siksi jokainen ihminen on kuolemaantuomittu: ”Ja samoin kuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio…” (Hebr. 9:27). Hitlerkin oli kuolemaantuomittu.

               Se sitten, miten Jumala ohjaa asiat esim. sodanjälkeisissä oikeudenkäynneissä, on minulle täysin samantekevää, sillä tiedän Jumalan ohjaavan kaikkea. Ja totta kai sodassa aina osapuolet näkevät toisensa ”rikollisina”, eikö se ole itsestään selvää? Jo vastaan sotiminen ja toisen osapuolen kansalaisten tappaminen on heidän mielestään rikos heitä kohtaan. Kaikki rikoksia tehneet, niin voittajien kuin häviäjien taholla, tulevat saamaan täsmälleen oikean tuomion teoistaan, elleivät nyt ajassa, niin ainakin viimeisellä tuomiolla. Nürnbergin oikeudenkäynti ei ollut mikään oikeudenkäynti, joten sinun on turha puhua siitä. Kyseinen oikeudenkäynti pelkkää sodan jatkamista, ja siinä on lupa tappaa kenet hyvänsä vastustajan riveistä. Ei ollut rauhansopimusta.

               Suomalaissan oikeudenkäynneissä (aborteissa) kyllä tapetaan syyttömiä (viattomia lapsia). Näissä jatkuvissa oikeudenkäynneissä on tapettu häpeällisesti (kiduttaen, joka paloittelumurhina tai kemiallisesti) jo n. 700 000 viatonta. Toistaiseksi Jumala on sallinut sen, mutta aivan pian tämä kansa saa kuolemantuomion, kuten kuuluu.

               Kirjoitat vielä: ”Hitler piti huolta myös siitä, ettei hänen ruumistakaan voitu käyttää saatanallisten voittajien häpäisyorgioissa.” Arvotonta ja huonoa on Hitlerin huolenpito. Jos hän ei viimeisilläkään hetkellään turvautunut syntien anteeksiantamukseen Kristuksessa, hänen ruumiinsakin joutuu olemaan ikuisesti helvetissä. Joh. 5:28-29 kertoo, että viimeisenä päivänä kaikki koskaan olemassa olleet ihmiset nousevat katoamattomina haudoistaan (ja missä ovatkin) viimeiselle (ja julkiselle) tuomiolle, ja epäuskoiset joutuvat sekä ruumiinsa että sielunsa puolesta helvettiin, Kristuksessa pelastuneet autuuteen.

               Vaikka kirjoitat: ”Vesan perustelut olivatkin sangen hupaisia”, niin voin vakuuttaa, etteivät ne ole ensinkään hupaisia.

               Kaikkea näet hallitsee elävä Jumala. Hän, jonka kiellät – ja siten teet kaikesta arvotonta lätinää.

               Ja muista: ainoa, jota lähestyn yhä lähemmäs, on Jumala.

               Ja itsemurha on murha. Hitler piti viimeiseen asti murhaa parempana kuin sielun (ja siten ruumiinkin) pelastumista Kristuksessa ja ikuista elämää. Se on äärimmäisen arvotonta, jopa se on Jumalan rienaamista (hänhän oli tietoinen Raamatusta ja sen sisällöstä). Mihin Hitler lähetti sielunsa?

               (1)(3)

            5. Minusta käsityksesi Hitleristä kristinuskon suhteen on harhainen/erheellinen. Missään tapauksessa kansallissosialismi ei ole kommunismia eikä se myöskään ole valehtelua, kuten kommunismi.

               Jotenkin mieleeni tulee touhuistasi Tintti-sarjakuvab hahmo, joka esiintyi ”profeetta Filippuluksena”.

               (3)(0)

            6. Ei Vesa täällä ilkeyttään kirjoittele – meidän Kristittyjen on pakko pysyä totuuden ja vanhurskauden tiellä. Sielujemme tähden. Tämä on jopa kehoitus Kristitylle ja se kuuluu näin (Efesolaiskirje 6 : , Raamattu 1933/-38 (KR38),

               ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” 13

               ”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.” 14

               ”Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä , ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,” 15

               ”ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.” 16

               ”Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,” 17

               ”ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.”

               JUURI NOIN VESA-ILKKA ON KOKO AJAN TEHNYT !

               Raamatussa tehdään siis selvä ero maallisen ja hengellisen hallintavallan välillä.

               Ohessa Ei Kristityn kyvyt totuuden omaksumisen suhteen. Heidän sydämensä on suljettu, joten vastaanotin on perkeleen toimien ja eksytysten tunnistamisen suhteen kiinni :

               ”Mutta tähän päivään asti Herra ei vielä ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne ja silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne. ” -5Moos. 29:3

               Lisäksi :

               ”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla” (1. Kor. 2:14).

               (2)(1)

10. Laurio ei ole koko ajan puhunut muuta kuin omia harhojaan. Ja jepulis komppaa estottomasti. Ei myöskään ole mitään ikuista helvetin tulta. Se on väärin käännetty kirkon hallintakäyttöön. Se tarkoittaa erossa oloa jumalasta, sielujen kaatopaikkaa. Ei siis mikään mukava juttu sekään, mutta realistisempi kuin (((katolisten))) keksimä tulihelvetti.

    Ihmisen sydän ei myöskään ole sama kuin ihmisen ydin. Sydän on metafora aineellisille, maallisille haluille, kun taas sielu on hengellinen ydin. Näin ollen se mikä tulee sydämestä, ei tule sieltä ytimestä. Tai riippuen ihmisestä, jotkut ovat parempia ja jotkut huonompia ihmisiä. Muutenhan Jumala on käytännössä itsekin läpeensä paha jos se haluaa pelastaa itsensä näköisen läpeensä pahan entiteetin(ihmisen).

    Kabbalistien sanoittamissa pop lauluissa usein lauletaan; ”listen to your heart..” Eli siinä kannustetaan sen lihallisen halun kuuntelemiseen eikä sielun ja omantunnon, jonka kautta Jumala puhuu. Siinä kohdin tulee käyttää myös sitä verbaalista ”Jumalan sanaa” kultivoimaan sielua.

    Verbaalisten sanojen ymmärtäminen edellyttää ihmisjärkeä eli sanojen merkityssisältöjen määrittelyä. Jumala ei operoi ensisijaisesti niin alkeellisella tasolla. Alussa oli sana tarkoittaa ääntä eikä verbaalista sanaa. Sanat ovat vain suuntaa antavia. Siksi esim. myös Vedoissa on ajatus että maailma luotiin mantroilla, eli äänellä. Raamatussa on siis tuo sama ajatus sanasta. Sama allegoria jälleen. Ilman työlästä järjen käyttöä, eli sanojen merkityssisältöjen luomista ja käännöstä kukaan ei ymmärtäisi noista teksteistä mitään. Joten fundamentalisti fanaatikkojen ajatus, että järkeä ei saa käytää ja pitää vain sokeasti lukea sanatarkkaa toisen tekstiä on vaarallista.

    Laurion toiminta muistuttaa lähinnä laskelmoidun agentin työltä. NSDAP:n uskonnolliset linjaukset ovat olleet jo kauan tiedossa joten miksi nyt yhtäkkiä hän alkaa hyökätä sitä vastaan eikä jo 10 vuotta sitten kun alkoi julkaista revisionistista materiaalia? Onko tullut Supolta tai muulta tiedustelupalvelulta kuten Mossadilta viestiä, että uskonnollisissa piireissä on alettu kiinnostua laajemmin kansallissosialismista ja se on nousussa, joten nyt on tullut merkki alkaa johtaa harhaan ja suoltamaan harhautusta ja pelottelua.

    (5)(1)

    Vastaa

    1. Ei hän mikään agentti ole. Aito, mutta hyvin erikoinen ihminen

       (0)(1)

       Vastaa

    2. Kentaurin kommenttiin 13.4. at 20.24, osa 1

       Kentauri kirjoittaa: ”Ei myöskään ole mitään ikuista helvetin tulta. Se on väärin käännetty kirkon hallintakäyttöön. Se tarkoittaa erossa oloa jumalasta, sielujen kaatopaikkaa.”

       Seuraavassa muutama raamatunkohta asiasta, myös alkukielisenä (kreikaksi):

       Matt. 18:8-9: ”Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen”

       Kohdat ”iankaikkiseen tuleen” ja ”helvetin tuleen” (niistä koostuu Kentaurin mainitsema ”ikuinen helvetin tuli”) alkukielellä: eis to pyyr to aioonion ja eis teen geennan tuu pyros (tämä jälkimmäinen on sanatarkasti ”tulen helvettiin”); pyyr = tuli, aioonion = iankaikkinen, geennan = helvetti, pyros = tulen. Sana geenna juontuu aramean sanasta gehinnom (lyhennys heprean sanoista gee ben-hinnom), Hinnomin laakso, jossa aikoinaan poltettiin (tulessa) lapsia Moolokille. Profeettojen tuomiouhkausten seurauksena ko. laaksoa alettiin pitää paikkana, jossa tuomion päivänä helvetin kita aukeaisi. Ilmaus sai siirtyneen merkityksen: se merkitsi tuomittujen kuolemantakaista rangaistuspaikkaa, helvettiä. Jeesuksen käyttämänä kyseinen merkitys tuli Raamatun merkitykseksi.

       Seuraavissa esimerkeissä esitän vain tarkoitetun tekstikohdan, en koko jaetta:

       Mark. 9:43, 45: ”helvettiin, sammumattomaan tuleen” (eis to pyyr to asbeston; asbeston = sammumaton, sammuttamaton) – – ”helvettiin” (eis teen geennan);

       Matt. 25:41: ”iankaikkiseen tuleen” (eis to pyyr to aioonion);

       Juuda 7: ”iankaikkisen tulen rangaistusta” (pyros aioonion dikeen);

       Ilm. 14:10: ”tulella ja tulikivellä” (en pyri kai theioo; theioo = tulikivellä);

       Matt. 5:22: ”helvetin tulen” (eis teen geennan tuu pyros);

       Matt. 5:29 ja 10:28: ”helvettiin” (eis geennan; en geennee);

       Matt. 23:33: ”helvetin tuomiota pakoon” (apo tees kriseoos tees geennees).

       Raamatun suomennokset ovat aivan oikein. Helvetissä varmasti on tuli, mutta se ei ole samanlainen tuli kuin nyt täällä maailmassa.

       Jeesus käytti myös tällaisia ilmauksia: ”Niin kuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys” (Matt. 13:40-42) – – ”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä – – nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen” (Matt. 25:41, 46).

       Helvetti on hengellisen kuoleman paikka, siis ero Jumalasta, Elämästä. Se ei ole ”sielujen kaatopaikka” vaan paikka, jossa ihminen joutuu itse ikuisesti omien ajatustensa, sanojensa ja tekojensa kohteeksi, koska niistä ei ole otettu sovitusta Kristuksessa vastaan:

       ”Katso, minä (Jeesus) tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan” (Ilm. 22:12) – – ”Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan” (Matt. 16:27) – – ”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, ’joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan’”(Room. 2:5-6).

       Raamattu sanoo: ”Kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room. 14:23), joten helvetissä kaikki, mitä epäuskoinen ihminen on elämänsä aikana ajatellut, sanonut ja tehnyt, kaatuu hänen omaan niskaansa ikuisesti – hänen omasta syystään (koska hän on hylännyt Jeesuksen, syntien anteeksiantamuksen).

       Ilmestyskirja sanoo: ”Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti. Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm. 20:10-15).

       Tuosta Ilmestyskirjan kohdasta voidaan päätellä, että ”ikuinen helvetin tuli” on ikuinen tuomio, ikuisen vaivan tila, jossa ihminen joutuu ikuisesti itse omien tekojensa kohteeksi.

       Kentauri kirjoittaa: ”Ihmisen sydän ei myöskään ole sama kuin ihmisen ydin. Sydän on metafora aineellisille, maallisille haluille, kun taas sielu on hengellinen ydin. – – Kabbalistien sanoittamissa pop lauluissa usein lauletaan; ”listen to your heart..” Eli siinä kannustetaan sen lihallisen halun kuuntelemiseen eikä sielun ja omantunnon, jonka kautta Jumala puhuu.”

       Kentaurille sydän on metafora aineellisille, maallisille ja lihallisille haluille, sielu (ja omatunto) taas hengellinen ydin, jonka kautta Jumala puhuu.

       Onko siis sydän Raamatussa ”metafora aineellisille, maallisille ja lihallisille haluille”? Joitakin raamatunkohtia (lyhyesti esittäen):

       ”…on Jumala lähettänyt meidän (kristittyjen) sydämeemme Poikansa Hengen” (Gal. 4:6) – – ”Kristuksen asua uskon kautta teidän (kristittyjen) sydämissänne” (Ef. 3:7) – – ”huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä” (2. Tim. 2:22) – – ”rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta” (1. Tim. 1:5) – – ”vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha” (Kol. 3:15) – – ”sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo” (Rf. 6:6) – – ”hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle” (Ef. 5:19) – – ”sydämenne on iloitseva” (Joh. 16:22) – – ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta” (Room. 5:5) – – ”(Jumala) loisti sydämiimme” (2. Kor. 4:6) – – ”sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi” (Room. 10:10) – – ”Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni” (Ps. 111:1) – – ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi” (Snl. 3:5) – – ”iankaikkisuuden hän on pannut heidän (ihmisten) sydämeensä” (Saarn. 3:11) – – ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä” (Jer. 31:33; SISIN eli YDIN = SYDÄN) – – ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi” (Matt. 22:37) – – ”vilpittömässä ja hyvässä sydämessä” (Luuk. 8:15).

       Kentaurin ”sydän” on kokonaan toisenlainen sydän kuin Raamatun ”sydän”.

       Entä onko sielu ihmisen ”hengellinen ydin”, kuten Kentauri kirjoittaa? Joitakin raamatunkohtia ”sielusta” ja ”hengellisyydestä”:

       ”Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta” (Jaak. 3:15) – – ”he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole” (Juuda 19) – – ”kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen – – Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä” (1. Kor. 15: 44, 46) – – ”peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin” (Matt. 10:28) – – ”mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?” (Matt. 16:26) – – ”Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee” (Room. 2:9) – – ”se (Jumalan sana) EROTTAA SIELUN JA HENGEN” (Hebr. 4:12) – – ”pelastaa hänen sielunsa kuolemasta” (Jaak. 5:20).

       Kentauri tässäkin kohdassa kirjoittaa täsmälleen päinvastoin kuin Raamattu.

       Kentauri jatkaa kommentissaan: ”Muutenhan Jumala on käytännössä itsekin läpeensä paha, jos se haluaa pelastaa itsensä näköisen läpeensä pahan entiteetin(ihmisen).”

       Persoonallinen Jumala ei ole ”se”. Kentaurin kommentti osoittaa, ettei hän ymmärrä kristinuskosta, Jeesuksesta Kristuksesta (Vapahtajasta) ja ihmisen pelastumisesta synnistä, kuolemasta, helvetistä ja lain ikeestä yhtään mitään. Ihmiskuntahan joutui syntiinlankeemuksessa synnin ja perkeleen orjuuteen, vailla kykyä omin voimin irrottautua ko. orjuudesta, ja siksi Jumalan Pojan täytyi tulla lihaksi ja ihmisenä kärsiä meille kuuluva syntiemme rangaistus (= kuolema) puolestamme. Kun Kristus kärsi ja kuoli ristillä, hän kärsi ja kuoli sijaisenamme, MEIDÄN JOKAISEN syntiemme vuoksi. Hän, Jumala, sovitti meidät itsessään:

       ”Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:18-21);

       ”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut” (Room. 5:8-10);

       ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16);

       ”Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa” (Kol. 1:19-20).

       Juuri sen tähden että ihminen on läpeensä paha, Jumala sovitti meidät itsessään uhraamalla henkensä meidän edestämme! Ihminen turmeltui syntiinlankeemuksessa (1. Moos. 3. luku) niin että hän menetti Jumalan kuvan ja tuli perkeleen kuvaksi. Jokainen ihminen syntyy maailmaan luonnostaan synnin ja perkeleen orjana, ja se on sitä, että perkele asuu luonnostaan ihmisen sydämessä (siinä ”ytimessä”) niin että ihminen oma tahto on perkeleen tahto, ihmisen oma ymmärrys on perkeleen ymmärrys ja ihmisen oma minuus on perkele hänessä. Koska ihmisen tahto on luonnostaan perkeleen tahto, ihminen ei mitenkään voi omin tahdonponnistuksin tai -ratkaisuin vapauttaa itseään synnistä ja perkeleestä. Siksi Pojan täytyi tulla ja kuolla puolestamme – pelastaakseen meidät kuolemasta ja ikuisesta helvetistä ja tehdäkseen meistä, pahoista, uskon kautta hyviä. Sitä kutsutaan rakkaudeksi! Se, että Jumala ei hylännyt meitä helvettiin vaan lähetti Poikansa sovittamaan meidät, on suurta, suurta rakkautta, eikä, kuten Kentauri sanoo, ”läpikotaista pahuutta”.

       (0)(2)

       Vastaa

       1. Uskooko Laurio, että jokainen ihminen, joka ei löydä Jeesusta – esimerkiksi ne, jotka eivät eristyksissään koskaan Hänestä edes kuule – joutuvat ikuisesti palavaan helvettiin? Jos näin, et pidä Jumalaa armeliaisuutta ja oikeudenmukaisuutta kovin kovassa arvossa. Otat myös erikoisen kirjaimellisesti puheet ”helvetin liekeistä”, kun Jeesuksen vertauskuvat muuten ovat yleensä korostuneen kuvainnollisia. Entä joutuvatko ihmiset esimerkiksi Tartarukseen vaiko Haadekseen? Nämäkin esiintyvät Raamatussa. Ovatko nämäkin todellisia paikkoja eivätkä vain osa pakanallista mytologiaa? Kun kerran luet ”helvettiin” liittyviä jakeita niin kirjaimellisesti pakkohan myös Haadeksen on olla oikea kreikkalaisen mytologian paikka, eikö? Vai voisiko olla, että jokaista sanaa ei tule tulkita turhan kirjaimellisesti.

          Raamattu kertoo, että jokainen ihminen menee sheoliin. (Psalmi 89:48). Mm. Daavid ja Jaakob itse sanoivat menevänsä sheoliin. Asia oli heille itsestäänselvä. Sheol ja Haades tarkoittavat samaa asiaa, fyysisen kuoleman jälkeistä tuonpuoleisuutta, jossa sielu nukkuu, kunnes se kokee ylösnousemuksen, tai ei koe sitä, riippuen teoista elämässä. Raamatussa mainittu ensimmäinen kuolema tarkoittaa ruumiin kuoleman jälkeistä nukkumista haudassa, ”manalassa” (suurin osa ”helvettiin” viittaavista sanoista Raamatussa liittyy maahan ja maan alla olemiseen – maastahan ihminen on alunperin luotu ja siihen hän palaakin, kuten Raamattu kertoo). Toinen kuolema taas tarkoittaa sitä, ettei ylösnousemusta tapahdukaan eikä ihminen pääse taivaaseen vaan on lopullisesti, sekä fyysisesti että sielullisesti tuhoutunut syntiensä tähden. Kuvainnollinen puhe liekeistä ja tulesta (tässä yhteydessä usein viittaus Gehennan hirmutöihin) korostaa vahvoin sanankääntein syntisen sielun täydellistä tuhoa.

          (3)(1)

          Vastaa

          1. to Fidus 15.4.2019 at 10.32

             Mikä onkaan tuon teidän saivartelunne tarkoitus ? Mikä muuttuu elämässänne, jos saatte noihin kysymyksiin vastaukset ?

             Ei teitä Raamattu oikeasti kiinnosta – kunhan vain pieksätte suutanne täällä.

             (1)(3)

             Vastaa

          2. Saivartelua. Ei teitä Raamattu oikeasti kiinnosta – kunhan vain pieksätte suutanne täällä. Mikään ei teidän sisällänne muutu saitte minkä vastauksen tahansa.

             (3)(4)

             Vastaa

             1. Mitä ihmettä sinä oikein höpiset? Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, älä sano mitään.

                (3)(2)

             2. ”Jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, älä sano mitään.” Samat sulle !

                (2)(2)

          3. Fiduksen kommenttiin 15.4. at 10.32.

             Jeesusta, siis syntien anteeksiantamusta, kukaan ei ”löydä”, hänet uskotaan, ja sen uskonkin vaikuttaa evankeliumin sanassa vaikuttava Pyhä Henki sydämessä. Sitä on kristinusko. Epäuskoisen ihmisen sydän ei koskaan ryhdy etsimään Jeesusta, sillä epäuskoisen ihmisen sydämessä asuu valtiaana perkele. Epäuskoinen ihminen voi omin voimin vain teeskennellä (ulkokultailla) uskovaista. Vasta jo vanhurskautunut eli pelastunut henkilö (siis henkilö, jonka sydämeen on syttynyt usko Jeesuksen sijaissovitukseen) voi sydämeen tulleen Pyhän Hengen vaikutuksesta ryhtyä ”etsimään” Jeesusta löytääkseen hänessä uutta apua (esim. uutta syntien anteeksiantamusta tai yleensä johdatusta ja apua), ja sellainen on pyhittymistä (Pyhässä Hengessä kasvamista, ”vanhan ihmisen” jatkuvaa kuolemista). Ensin ihminen vanhurskautuu, ja pyhittyminen (hyvät teot, rakkaus) on vanhurskautumisen seuraus.

             Mitä tulee niihin, jotka ”eivät kuule Jeesuksesta”, niin ensinnäkin Jeesuksen pelastustyö ristillä koskee koko ihmiskuntaa, esimerkiksi:

             ”Sillä niin on Jumala MAAILMAA rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että MAAILMA hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen” (Joh. 3:16-18).

             Tuo pelastustyö täytyy vain sydämessä uskoa; niin se saadaan omaksi.

             Pelastus on ollut aina tarjolla heti syntiinlankeemuksesta lähtien. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala antoi lupauksen: ”Ja minä panen vainon sinun (käärmeen, perkeleen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1, Moos. 3:15). Tuo jae on evankeliumi: ”vaimon siemen, joka polkee rikki käärmeen pään”, on Jeesus Kristus, joka tekee tyhjäksi perkeleen teot (1. Joh. 3:8). Lupaus ”siemenestä” (Jeesuksesta) annettiin myös Aabrahamille (1. Moos. 22:18; Gal. 3:16). Vanhan testamentin aikana siis uskottiin luvattuun Jeesukseen, ja Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen, ja kumpikin usko on aivan samaa pelastavaa uskoa, uskoa syntien anteeksiantamukseen Jumalan edessä. Pelastuminen (syntien anteeksiantamus) on siis aina ollut tarjolla. Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset kristityt (eivät tällä nimellä, mutta asiallisesti), kun he uskoivat sydämissään Jumalan antaman lupauksen. Paavali nimenomaan sanoo, että Vanhan testamentin aikana julistettiin evankeliumia ”maailman ääriin” (Room. 10:16, 18, viitataan jakeisiin Jes. 53:1; 49:6; Ps. 19:4-5).

             Kun siis Jumalan pelastumislupaus annettiin ensimmäisille ihmisille, se annettiin tietenkin samalla koko ihmiskunnalle. Pelastumislupausta (tuota alkuevankeliumia) tuli julistaa jälkipolville, jotta kaikki olisivat sen kuulleet. Kun kaikesta huolimatta silloinen ihmiskunta ei uskonut sitä, Jumala hukutti koko ihmiskunnan vedenpaisumuksessa – Nooan väkeä lukuun ottamatta. Siitä lähtien siis evankeliumi levisi Nooan väen kautta.

             Jos siis Aadamin ja Eevan kautta ja Nooan väen kautta lähti liikkeelle julistus pelastumisesta koko ihmiskuntaan, niin jos ihmiset eivät sitä julistaneet eteenpäin ja moni jäi siitä tietämättömäksi, niin olisiko se Jumalan syy? Onko ihmisten epäusko ja epäuskoinen toiminta Jumalan syy? Ei, sillä epäuskoinen ihminen itse on syypää, koska hänen tahtonsa mielihyvin mukautuu hänen sydämessään vaikuttavan perkeleen tahtoon.

             Jääkö siis joku pelastumatta siitä syystä, ettei ole kuullut Jumalan sanaa Jeesuksesta? Ei, sillä Jumala on jo iankaikkisuudesta edeltätuntenut omansa (valitut) ja ennaltamäärännyt heidät pelastukseen. Tämä ei ole mikään absoluuttinen asia sellaisenaan, vaan tuo valinta tapahtuu koko ajan (nytkin) Kristuksessa. Jokainen voi siis helposti tietää, onko hän valittu: jos hän sydämessään kohdallaan uskoo Jeesuksen sovitustyön (evankeliumin), hän on valittu, jos ei usko, hän ei ainakaan vielä ole valittu (ehkä myöhemmin, jos hän tulee uskoon). Pelastuminen on avoinna, apposen avoinna kaikille koko ajan! Uskon vaikuttaa siis evankeliumin sanaan liittyvä Pyhä Henki sydämessä (ellei ihminen ala vastustamaan), joten siinä, Pyhän Hengen vaikutuksessa (”Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen”, 2. Tess. 2:13), tapahtuu tuo valinta (joka ei ryhdy sydämessään vastustamaan, pelastuu). Jumala itse siis vaikuttaa omissaan pelastumisen, ja helvettiin hukkuminen on ihmisen oma syy (ei Jumalan syy). Valinnasta myös seuraavat raamatunkohdat: 2. Tim. 1:9; Ap. t. 13:48; Ef. 1:3-6; Room. 8:28-30.

             On siis täysin varmaa, että KAIKKI, jotka Jumala on ikuisuudesta valinnut pelastukseen, pelastuvat. Usko evankeliumiin = valinta. Valittujen usko on seurausta iankaikkisesta valinnasta. Ainoakaan ei jää ulkopuolelle! Muut hukkuvat omasta syystään: ”ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta” (Joh. 3:19).

             Yllä sanotun valossa on selvää, että jos jotkut ihmiset/kansat joinakin aikoina eivät kuule sanomaa Jeesuksesta, kyseessä on Jumalan antama rangaistus sanan halveksimisesta niin, että se kohtaa myös jälkipolvia (esim. juutalaiset). Tässä ei ole vääryyttä, sillä kyseessä on ansaittu rangaistus, synnin palkka.

             Jumala johdattaa historiassa kansoja ja yksittäisiä ihmisiä, ja tässä Jumalan viisauden ja tiedon syvyys ja Jumalan tuomiot ja tiet ovat ihmisille tutkimattomia: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?” (Room. 11:33-35). Ihmisen ei niin ollen tule mennä arvioissaan yli Jumalan sanan: ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on” (1. Kor. 4:6).

             ”Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä?, kysyy apostoli Paavali (Room. 9:14). Hän jatkaa, ettei tule riidellä Jumalaa vastaan: ”Sinä kaiketi sanot minulle: ’Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?’ Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ’Miksi minusta tällaisen teit?’ Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön, ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?” (Room. 9:19-23).

             Tuossa raamatunkohdassa sanat ”pitkämielisyydellä kärsinyt” osoittavat, että Jumala on tahtonut käännyttää nuo ”vihan astiat” (”astiat halpaa käyttöä varten”). Sanat ”olivat valmiit häviöön” eivät viittaa mihinkään Jumalan toimintaan vaan ihmiseen itseensä (joka luonnostaan on perkeleen orja). Ihminen itse tekee itsestään astian halpaa käyttöä varten.

             Evankeliumia tulee siis julistaa kaikille kansoille (Matt. 24:14; 28:19-20; Luuk. 24:47). Paavali sanoo, että sitä on julistettu ”kaikessa luomakunnassa taivaan alla” (Kol. 1:23). Jeesus myös vakuuttaa, että lampaat, jotka ovat toisesta ”lammastarhasta” (pakanoiden keskuudesta), ”saavat kuulla” hänen äänensä (Joh. 10:16).

             Ne, jotka eivät kuule Jeesuksesta eivätkä niin ollen usko syntien anteeksiantamukseen hänessä, hukkuvat siis helvetin tuleen itse omien tekojensa kohteiksi (Mark. 16:16). He eivät ole niitä, jotka Jumala olisi iankaikkisuudessa ”edeltätuntenut” ja ”ennaltamäärännyt pelastukseen”; jos olisivat, he olisivat vuorenvarmasti evankeliumin kuulleet.

             Kyllä minä pidän ”Jumalan armeliaisuutta ja oikeudenmukaisuutta arvossa”, samoin Jumalan ankaruutta sanansa halveksimista kohtaan (josta seuraa sanan pois ottaminen niin, että se kohdistuu samalla jälkipolviin). Olisiko nytkin aiheellista, että lapset saavat kuulla vanhemmiltaan sanoman syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa – täällä Suomessa siis? Jos he eivät saa kuulla, he hukkuvat helvettiin, ja syy on vanhempien.

             Fidus kysyy sitten: ”Entä joutuvatko ihmiset esimerkiksi Tartarukseen vaiko Haadekseen? Nämäkin esiintyvät Raamatussa. Ovatko nämäkin todellisia paikkoja..?”

             Tartarus (2. Piet. 2:4) ja Haades (hepr. sheol), siis manala eli tuonela, ovat paikka, jossa kuolleiden sielut ovat ennen viimeisenä päivänä tapahtuvaa (uskovien ja epäuskoisten, Joh. 5:28-29) ruumiiden ylösnousemusta, jolloin sielut liittyvät jälleen ruumiisiin ja ihmiset tuomitaan julkisella tuomiolla joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen helvettiin. Manala ja tuonela voivat merkitä myös tavallista ”hautaa” tai ”kuolemaa”. Esimerkiksi raamatunkohdassa Ap. t. 2:24-31 haades merkitsee ”hauta”, ”kuolema”.

             Raamatunkohdassa Luuk. 16:19-31 on kertomus rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta. Kumpikin kuolee, ja Lasarus joutuu tuonelassa ”Aabrahamin helmaan”, rikas mies puolestaan joutuu tuonelassa ”vaivoihin”, ”liekkien tuskaan”. Kaikki sielut menevät siis kuoleman jälkeen tuonelaan, joko ”Aabrahamin helmaan” (eli ”paratiisiin”, Luuk. 23:43, tai ”Herran luokse”, 2. Kor. 5:8, tai ”Kristuksen luokse”, Fil. 1:23, tai ”Jumalan käsiin”, Ap. t. 7:59; Luuk. 23:46) tai ”vaivan paikkaan” (eli ”vankeuteen”, 1. Piet. 3:19).

             Epäuskoisten sielut joutuvat siis heti kuoleman hetkellä helvettiin, ja uskovien sielut menevät heti paratiisiin, autuuteen. Tämä onkin selvää, sillä epäuskoisten sydämissähän asuu perkele ja uskovien sydämissä Jumala (1. Kor. 3:16; 6:19). Kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta osoittaa, ettei kyseessä ole tila, jossa ”sielu nukkuu” (kuten Fidus kirjoittaa).

             Fidus kirjoittaa, että Raamatussa mainitaan ”ensimmäinen kuolema” (Fiduksen mukaan merkityksessä ”ruumiin kuoleman jälkeinen nukkuminen haudassa”), mutta Raamatussa ei ole sellaista ilmausta. ”Toinen kuolema” on hänen mukaansa sitä, ”ettei ylösnousemusta tapahdu eikä ihminen pääse taivaaseen vaan on lopullisesti sekä fyysisesti että sielullisesti tuhoutunut syntiensä tähden.” Tätä ”syntisen sielun täydellistä tuhoa” korostaa hänen mukaansa ”kuvaannollinen puhe liekeistä ja tulesta.”

             Raamatussa ei siis ole ilmausta ”ensimmäinen kuolema”, mutta koska ”toinen kuolema” mainitaan, niin tuo ”ensimmäinen kuolema” on suoraan Raamatusta pääteltävissä: se on hengellinen kuolema, syntiinlankeemustila (1. Moos. 3. luku), jossa ihminen on luonnostaan synnin ja perkeleen orja (perkeleen ja synnin hallitessa sydämestä käsin) ja Pyhä Henki (Jumala, Elämä) puuttuu ihmisestä. Sana ”hengellinen” viittaa Pyhään Henkeen, ja kun sydämestä puuttuu Pyhä Henki, ihminen on hengellisesti kuollut, ts. perkeleen orja:

             ”olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne” (Ef. 2:1; Kol. 2:13) – – ”siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24) – ”me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään” (1. Joh. 3:14).

             Hengellisesti kuollut (siis koko luonnollinen ihmiskunta) voi synnyttää vain hengellisesti kuolleita: ”Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!” (Job 15:14) – – ”Kuinka siis ihminen olisi vanhurskas Jumalan edessä, ja kuinka vaimosta syntynyt olisi puhdas?” (Job 25:4) – – ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt” (Ps. 51:7) – – ”ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee” (2. Aikak. 6:36).

             Hengellisesti kuollut ihminen on siis hengellisesti kuollut läpi elämänsä (jos hän ei uskossa Kristukseen herää elämään Pyhässä Hengessä), ja kuolemassa hänen sielunsa joutuu yllä mainittuun ”vaivan paikkaan”, jonne rikas mieskin joutui. Viimeisenä päivänä hengellisesti kuolleen ruumiskin nousee Jumalan eteen tuomiolle, jossa hänet julkisesti tuomitaan sekä sielun että ruumiin puolesta ikuiseen helvettiin. Tuo viimeisenä päivänä annettava tuomio helvettiin on Raamatun tarkoittama ”toinen kuolema”: ”Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi” (Ilm. 20:14) – – ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema” (Ilm. 21:8). Epäuskoinen ei elä hengellisesti koskaan. Hän on kuollut ja elää kuolleena.

             Tuosta helvetin tuomiosta eli ”toisesta kuolemasta” on hyvä todeta vielä se, mitä jakeet Ilm. 2:10-11 ja Ilm. 20:6 siitä sanovat.

             Ilm. 2:10-11: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.”

             Joka siis pysyy uskossa loppuun asti, sitä ei tuomita helvettiin.

             Ilm. 20:6: ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa.”

             ”Ensimmäinen ylösnousemus” on usko, jossa siis evankeliumin sanassa vaikuttava Pyhä Henki tulee sanan myötä sydämeen ja synnyttää siellä uskon evankeliumiin (ja perkele joutuu kaikkoamaan pois sydämestä ja ihminen uudestisyntyy Jumalasta). Pyhä Henki jää myös sydämeen asumaan, 1. Kor. 3:16; 6:19. Tuo tapahtuma, jossa ihmisen sydän sanan vaikutuksesta liittyy Jumalaan, on luonnollisesti sielun ylösnousemus, ensimmäinen ylösnousemus. Myös siis Ilm. 20:6 ilmoittaa, ettei uskovaa tuomita helvettiin tuomiopäivänä.

             Kaikki siis, niin epäuskoiset kuin uskovat, nousevat viimeisenä päivänä katoamattomina ruumiillisesti ylös Jumalan eteen julkiselle tuomiolle, Joh. 5:28-29; 1. Kor. 15:12-58 (epäuskoisen sielun joutuminen kuoleman hetkellä tuonelassa ”vaivan paikkaan” on yksityinen sielun tuomio helvettiin, ja uskovan tuleminen kuolemassa Kristuksen luo on yksityinen sielun pääsy autuuteen). Uskovan ylösnousemusruumis on hengellinen (1. Kor. 15:44), epäuskoisen ”häpeä ja ”kauhistus” (Dan. 12:2). Kaikki elävät ikuisesti sekä ruumiin että sielun puolesta, epäuskoiset helvetissä, uskovat autuudessa. Epäuskoinen ei siis ”lopullisesti sekä fyysisesti että sielullisesti tuhoudu syntiensä tähden”, vaikka Fidus niin väittää. Epäuskoinen ”on olemassa” (”eläminen” on epätarkka ilmaus, koska epäuskoinen on erossa Jumalasta, Elämästä) ikuisesti, kokonaisena.

             Yllä mainittiin jae Ilm. 20:14 lyhyesti. Otan jakeen ja edeltävän jakeen tässä vielä laajemmin, koska niissä mainitaan ”Kuolema”, ”Tuonela”, ”toinen kuolema”, ”tulinen järvi” ja lisäksi ”meri”:

             ”Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.”

             Raamatunkohdassa puhutaan ruumiillisesta ylösnousemuksesta, koska ”kuolemaan” on liitetty a) tuonela ja b) meri. Tuonela on tässä selvästikin merkityksessä ”hauta”, koska ”merikin” on konkreettinen asia. Ylösnousemuksessa ihmiset nousevat ruumiillisesti merestä ja haudoista. ”Kuolema” sisältää kaikki, ja kuolleet vapautetaan kuolemasta itsestään. Raamattu sanoo: ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema” (1. Kor. 15:26).

             Lähteenä näitä ”tuonela”-merkityksiä selvittäessäni olen käyttänyt kirjaa Louis A. Brighton: Revelation (Concordia Commentary), s. 580-581, 585-587. Sanan merkitystä ”hauta”, ”kuolema” on käsitelty kirjassa Lindell, Scott, Jones: A Greek-English Lexikon, 1958, II, 1.

             Ihminen pelastuu sekunnissa: sillä hetkellä kun ensimmäinen uskon kipinä syttyy hänen sydämessään Jumalan sanan vaikutuksesta. Viisas mies tarttuu siis Raamattuun ja antaa sen vaikuttaa. Siinä ON voima, Hebr. 4:12. Tämä on ainoa tärkeä asia ihmisen elämässä. On väärin ryhtyä selittämään Raamattua omasta päästä:

             ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21).

             (0)(0)

             Vastaa

          4. Fiduksen kommenttiin 15.4. at 10.32, osa 1.

             Aamulla 16.4. jätin jo tänne tämän vastauskommenttini, mutta se taisi olla liian pitkä yhteen kommenttiin, koska se ei ole tullut näkyviin (muiden kommentteja on sen jälkeen kyllä tullut näkyviin). Lähetän sen vuoksi kommenttini Fidukselle uudestaan, nyt kahdessa osassa:

             Jeesusta, siis syntien anteeksiantamusta, kukaan ei ”löydä”, hänet uskotaan, ja sen uskonkin vaikuttaa evankeliumin sanassa vaikuttava Pyhä Henki sydämessä. Sitä on kristinusko. Epäuskoisen ihmisen sydän ei koskaan ryhdy etsimään Jeesusta, sillä epäuskoisen ihmisen sydämessä asuu valtiaana perkele. Epäuskoinen ihminen voi omin voimin vain teeskennellä (ulkokultailla) uskovaista. Vasta jo vanhurskautunut eli pelastunut henkilö (siis henkilö, jonka sydämeen on syttynyt usko Jeesuksen sijaissovitukseen) voi sydämeen tulleen Pyhän Hengen vaikutuksesta ryhtyä ”etsimään” Jeesusta löytääkseen hänessä uutta apua (esim. uutta syntien anteeksiantamusta tai yleensä johdatusta ja apua), ja sellainen on pyhittymistä (Pyhässä Hengessä kasvamista, ”vanhan ihmisen” jatkuvaa kuolemista). Ensin ihminen vanhurskautuu, ja pyhittyminen (hyvät teot, rakkaus) on vanhurskautumisen seuraus.

             Mitä tulee niihin, jotka ”eivät kuule Jeesuksesta”, niin ensinnäkin Jeesuksen pelastustyö ristillä koskee koko ihmiskuntaa, esimerkiksi:

             ”Sillä niin on Jumala MAAILMAA rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että MAAILMA hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen” (Joh. 3:16-18).

             Tuo pelastustyö täytyy vain sydämessä uskoa; niin se saadaan omaksi.

             Pelastus on ollut aina tarjolla heti syntiinlankeemuksesta lähtien. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala antoi lupauksen: ”Ja minä panen vainon sinun (käärmeen, perkeleen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän” (1, Moos. 3:15). Tuo jae on evankeliumi: ”vaimon siemen, joka polkee rikki käärmeen pään”, on Jeesus Kristus, joka tekee tyhjäksi perkeleen teot (1. Joh. 3:8). Lupaus ”siemenestä” (Jeesuksesta) annettiin myös Aabrahamille (1. Moos. 22:18; Gal. 3:16). Vanhan testamentin aikana siis uskottiin luvattuun Jeesukseen, ja Uuden testamentin aikana uskotaan jo tulleeseen Jeesukseen, ja kumpikin usko on aivan samaa pelastavaa uskoa, uskoa syntien anteeksiantamukseen Jumalan edessä. Pelastuminen (syntien anteeksiantamus) on siis aina ollut tarjolla. Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset kristityt (eivät tällä nimellä, mutta asiallisesti), kun he uskoivat sydämissään Jumalan antaman lupauksen. Paavali nimenomaan sanoo, että Vanhan testamentin aikana julistettiin evankeliumia ”maailman ääriin” (Room. 10:16, 18, viitataan jakeisiin Jes. 53:1; 49:6; Ps. 19:4-5).

             Kun siis Jumalan pelastumislupaus annettiin ensimmäisille ihmisille, se annettiin tietenkin samalla koko ihmiskunnalle. Pelastumislupausta (tuota alkuevankeliumia) tuli julistaa jälkipolville, jotta kaikki olisivat sen kuulleet. Kun kaikesta huolimatta silloinen ihmiskunta ei uskonut sitä, Jumala hukutti koko ihmiskunnan vedenpaisumuksessa – Nooan väkeä lukuun ottamatta. Siitä lähtien siis evankeliumi levisi Nooan väen kautta.

             Jos siis Aadamin ja Eevan kautta ja Nooan väen kautta lähti liikkeelle julistus pelastumisesta koko ihmiskuntaan, niin jos ihmiset eivät sitä julistaneet eteenpäin ja moni jäi siitä tietämättömäksi, niin olisiko se Jumalan syy? Onko ihmisten epäusko ja epäuskoinen toiminta Jumalan syy? Ei, sillä epäuskoinen ihminen itse on syypää, koska hänen tahtonsa mielihyvin mukautuu hänen sydämessään vaikuttavan perkeleen tahtoon.

             Jääkö siis joku pelastumatta siitä syystä, ettei ole kuullut Jumalan sanaa Jeesuksesta? Ei, sillä Jumala on jo iankaikkisuudesta edeltätuntenut omansa (valitut) ja ennaltamäärännyt heidät pelastukseen. Tämä ei ole mikään absoluuttinen asia sellaisenaan, vaan tuo valinta tapahtuu koko ajan (nytkin) Kristuksessa. Jokainen voi siis helposti tietää, onko hän valittu: jos hän sydämessään kohdallaan uskoo Jeesuksen sovitustyön (evankeliumin), hän on valittu, jos ei usko, hän ei ainakaan vielä ole valittu (ehkä myöhemmin, jos hän tulee uskoon). Pelastuminen on avoinna, apposen avoinna kaikille koko ajan! Uskon vaikuttaa siis evankeliumin sanaan liittyvä Pyhä Henki sydämessä (ellei ihminen ala vastustamaan), joten siinä, Pyhän Hengen vaikutuksessa (”Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen”, 2. Tess. 2:13), tapahtuu tuo valinta (joka ei ryhdy sydämessään vastustamaan, pelastuu). Jumala itse siis vaikuttaa omissaan pelastumisen, ja helvettiin hukkuminen on ihmisen oma syy (ei Jumalan syy). Valinnasta myös seuraavat raamatunkohdat: 2. Tim. 1:9; Ap. t. 13:48; Ef. 1:3-6; Room. 8:28-30.

             On siis täysin varmaa, että KAIKKI, jotka Jumala on ikuisuudesta valinnut pelastukseen, pelastuvat. Usko evankeliumiin = valinta. Valittujen usko on seurausta iankaikkisesta valinnasta. Ainoakaan ei jää ulkopuolelle! Muut hukkuvat omasta syystään: ”ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta” (Joh. 3:19).

             Yllä sanotun valossa on selvää, että jos jotkut ihmiset/kansat joinakin aikoina eivät kuule sanomaa Jeesuksesta, kyseessä on Jumalan antama rangaistus sanan halveksimisesta niin, että se kohtaa myös jälkipolvia (esim. juutalaiset). Tässä ei ole vääryyttä, sillä kyseessä on ansaittu rangaistus, synnin palkka.

             Jumala johdattaa historiassa kansoja ja yksittäisiä ihmisiä, ja tässä Jumalan viisauden ja tiedon syvyys ja Jumalan tuomiot ja tiet ovat ihmisille tutkimattomia: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?” (Room. 11:33-35). Ihmisen ei niin ollen tule mennä arvioissaan yli Jumalan sanan: ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on” (1. Kor. 4:6).

             ”Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä?, kysyy apostoli Paavali (Room. 9:14). Hän jatkaa, ettei tule riidellä Jumalaa vastaan: ”Sinä kaiketi sanot minulle: ’Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?’ Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ’Miksi minusta tällaisen teit?’ Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön, ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?” (Room. 9:19-23).

             Tuossa raamatunkohdassa sanat ”pitkämielisyydellä kärsinyt” osoittavat, että Jumala on tahtonut käännyttää nuo ”vihan astiat” (”astiat halpaa käyttöä varten”). Sanat ”olivat valmiit häviöön” eivät viittaa mihinkään Jumalan toimintaan vaan ihmiseen itseensä (joka luonnostaan on perkeleen orja). Ihminen itse tekee itsestään astian halpaa käyttöä varten.

             Evankeliumia tulee siis julistaa kaikille kansoille (Matt. 24:14; 28:19-20; Luuk. 24:47). Paavali sanoo, että sitä on julistettu ”kaikessa luomakunnassa taivaan alla” (Kol. 1:23). Jeesus myös vakuuttaa, että lampaat, jotka ovat toisesta ”lammastarhasta” (pakanoiden keskuudesta), ”saavat kuulla” hänen äänensä (Joh. 10:16).

             Ne, jotka eivät kuule Jeesuksesta eivätkä niin ollen usko syntien anteeksiantamukseen hänessä, hukkuvat siis helvetin tuleen itse omien tekojensa kohteiksi (Mark. 16:16). He eivät ole niitä, jotka Jumala olisi iankaikkisuudessa ”edeltätuntenut” ja ”ennaltamäärännyt pelastukseen”; jos olisivat, he olisivat vuorenvarmasti evankeliumin kuulleet.

             Kyllä minä pidän ”Jumalan armeliaisuutta ja oikeudenmukaisuutta arvossa”, samoin Jumalan ankaruutta sanansa halveksimista kohtaan (josta seuraa sanan pois ottaminen niin, että se kohdistuu samalla jälkipolviin). Olisiko nytkin aiheellista, että lapset saavat kuulla vanhemmiltaan sanoman syntien anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa – täällä Suomessa siis? Jos he eivät saa kuulla, he hukkuvat helvettiin, ja syy on vanhempien.

             (1)(1)

             Vastaa

          5. Fiduksen kommenttiin 15.4. at 10.32, osa 2.

             Fidus kysyy sitten: ”Entä joutuvatko ihmiset esimerkiksi Tartarukseen vaiko Haadekseen? Nämäkin esiintyvät Raamatussa. Ovatko nämäkin todellisia paikkoja..?”

             Tartarus (2. Piet. 2:4) ja Haades (hepr. sheol), siis manala eli tuonela, ovat paikka, jossa kuolleiden sielut ovat ennen viimeisenä päivänä tapahtuvaa (uskovien ja epäuskoisten, Joh. 5:28-29) ruumiiden ylösnousemusta, jolloin sielut liittyvät jälleen ruumiisiin ja ihmiset tuomitaan julkisella tuomiolla joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen helvettiin. Manala ja tuonela voivat merkitä myös tavallista ”hautaa” tai ”kuolemaa”. Esimerkiksi raamatunkohdassa Ap. t. 2:24-31 haades merkitsee ”hauta”, ”kuolema”.

             Raamatunkohdassa Luuk. 16:19-31 on kertomus rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta. Kumpikin kuolee, ja Lasarus joutuu tuonelassa ”Aabrahamin helmaan”, rikas mies puolestaan joutuu tuonelassa ”vaivoihin”, ”liekkien tuskaan”. Kaikki sielut menevät siis kuoleman jälkeen tuonelaan, joko ”Aabrahamin helmaan” (eli ”paratiisiin”, Luuk. 23:43, tai ”Herran luokse”, 2. Kor. 5:8, tai ”Kristuksen luokse”, Fil. 1:23, tai ”Jumalan käsiin”, Ap. t. 7:59; Luuk. 23:46) tai ”vaivan paikkaan” (eli ”vankeuteen”, 1. Piet. 3:19).

             Epäuskoisten sielut joutuvat siis heti kuoleman hetkellä helvettiin, ja uskovien sielut menevät heti paratiisiin, autuuteen. Tämä onkin selvää, sillä epäuskoisten sydämissähän asuu perkele ja uskovien sydämissä Jumala (1. Kor. 3:16; 6:19). Kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta osoittaa, ettei kyseessä ole tila, jossa ”sielu nukkuu” (kuten Fidus kirjoittaa).

             Fidus kirjoittaa, että Raamatussa mainitaan ”ensimmäinen kuolema” (Fiduksen mukaan merkityksessä ”ruumiin kuoleman jälkeinen nukkuminen haudassa”), mutta Raamatussa ei ole sellaista ilmausta. ”Toinen kuolema” on hänen mukaansa sitä, ”ettei ylösnousemusta tapahdu eikä ihminen pääse taivaaseen vaan on lopullisesti sekä fyysisesti että sielullisesti tuhoutunut syntiensä tähden.” Tätä ”syntisen sielun täydellistä tuhoa” korostaa hänen mukaansa ”kuvaannollinen puhe liekeistä ja tulesta.”

             Raamatussa ei siis ole ilmausta ”ensimmäinen kuolema”, mutta koska ”toinen kuolema” mainitaan, niin tuo ”ensimmäinen kuolema” on suoraan Raamatusta pääteltävissä: se on hengellinen kuolema, syntiinlankeemustila (1. Moos. 3. luku), jossa ihminen on luonnostaan synnin ja perkeleen orja (perkeleen ja synnin hallitessa sydämestä käsin) ja Pyhä Henki (Jumala, Elämä) puuttuu ihmisestä. Sana ”hengellinen” viittaa Pyhään Henkeen, ja kun sydämestä puuttuu Pyhä Henki, ihminen on hengellisesti kuollut, ts. perkeleen orja:

             ”olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne” (Ef. 2:1; Kol. 2:13) – – ”siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24) – ”me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään” (1. Joh. 3:14).

             Hengellisesti kuollut (siis koko luonnollinen ihmiskunta) voi synnyttää vain hengellisesti kuolleita: ”Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!” (Job 15:14) – – ”Kuinka siis ihminen olisi vanhurskas Jumalan edessä, ja kuinka vaimosta syntynyt olisi puhdas?” (Job 25:4) – – ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt” (Ps. 51:7) – – ”ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee” (2. Aikak. 6:36).

             Hengellisesti kuollut ihminen on siis hengellisesti kuollut läpi elämänsä (jos hän ei uskossa Kristukseen herää elämään Pyhässä Hengessä), ja kuolemassa hänen sielunsa joutuu yllä mainittuun ”vaivan paikkaan”, jonne rikas mieskin joutui. Viimeisenä päivänä hengellisesti kuolleen ruumiskin nousee Jumalan eteen tuomiolle, jossa hänet julkisesti tuomitaan sekä sielun että ruumiin puolesta ikuiseen helvettiin. Tuo viimeisenä päivänä annettava tuomio helvettiin on Raamatun tarkoittama ”toinen kuolema”: ”Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi” (Ilm. 20:14) – – ”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema” (Ilm. 21:8). Epäuskoinen ei elä hengellisesti koskaan. Hän on kuollut ja elää kuolleena.

             Tuosta helvetin tuomiosta eli ”toisesta kuolemasta” on hyvä todeta vielä se, mitä jakeet Ilm. 2:10-11 ja Ilm. 20:6 siitä sanovat.

             Ilm. 2:10-11: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.”

             Joka siis pysyy uskossa loppuun asti, sitä ei tuomita helvettiin.

             Ilm. 20:6: ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa.”

             ”Ensimmäinen ylösnousemus” on usko, jossa siis evankeliumin sanassa vaikuttava Pyhä Henki tulee sanan myötä sydämeen ja synnyttää siellä uskon evankeliumiin (ja perkele joutuu kaikkoamaan pois sydämestä ja ihminen uudestisyntyy Jumalasta). Pyhä Henki jää myös sydämeen asumaan, 1. Kor. 3:16; 6:19. Tuo tapahtuma, jossa ihmisen sydän sanan vaikutuksesta liittyy Jumalaan, on luonnollisesti sielun ylösnousemus, ensimmäinen ylösnousemus. Myös siis Ilm. 20:6 ilmoittaa, ettei uskovaa tuomita helvettiin tuomiopäivänä.

             Kaikki siis, niin epäuskoiset kuin uskovat, nousevat viimeisenä päivänä katoamattomina ruumiillisesti ylös Jumalan eteen julkiselle tuomiolle, Joh. 5:28-29; 1. Kor. 15:12-58 (epäuskoisen sielun joutuminen kuoleman hetkellä tuonelassa ”vaivan paikkaan” on yksityinen sielun tuomio helvettiin, ja uskovan tuleminen kuolemassa Kristuksen luo on yksityinen sielun pääsy autuuteen). Uskovan ylösnousemusruumis on hengellinen (1. Kor. 15:44), epäuskoisen ”häpeä ja ”kauhistus” (Dan. 12:2). Kaikki elävät ikuisesti sekä ruumiin että sielun puolesta, epäuskoiset helvetissä, uskovat autuudessa. Epäuskoinen ei siis ”lopullisesti sekä fyysisesti että sielullisesti tuhoudu syntiensä tähden”, vaikka Fidus niin väittää. Epäuskoinen ”on olemassa” (”eläminen” on epätarkka ilmaus, koska epäuskoinen on erossa Jumalasta, Elämästä) ikuisesti, kokonaisena.

             Yllä mainittiin jae Ilm. 20:14 lyhyesti. Otan jakeen ja edeltävän jakeen tässä vielä laajemmin, koska niissä mainitaan ”Kuolema”, ”Tuonela”, ”toinen kuolema”, ”tulinen järvi” ja lisäksi ”meri”:

             ”Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.”

             Raamatunkohdassa puhutaan ruumiillisesta ylösnousemuksesta, koska ”kuolemaan” on liitetty a) tuonela ja b) meri. Tuonela on tässä selvästikin merkityksessä ”hauta”, koska ”merikin” on konkreettinen asia. Ylösnousemuksessa ihmiset nousevat ruumiillisesti merestä ja haudoista. ”Kuolema” sisältää kaikki, ja kuolleet vapautetaan kuolemasta itsestään. Raamattu sanoo: ”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema” (1. Kor. 15:26).

             Lähteenä näitä ”tuonela”-merkityksiä selvittäessäni olen käyttänyt kirjaa Louis A. Brighton: Revelation (Concordia Commentary), s. 580-581, 585-587. Sanan merkitystä ”hauta”, ”kuolema” on käsitelty kirjassa Lindell, Scott, Jones: A Greek-English Lexikon, 1958, II, 1.

             Ihminen pelastuu sekunnissa: sillä hetkellä kun ensimmäinen uskon kipinä syttyy hänen sydämessään Jumalan sanan vaikutuksesta. Viisas mies tarttuu siis Raamattuun ja antaa sen vaikuttaa. Siinä ON voima, Hebr. 4:12. Tämä on ainoa tärkeä asia ihmisen elämässä. On väärin ryhtyä selittämään Raamattua omasta päästä:

             ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21).

             (1)(2)

             Vastaa

             1. Vaikea ymmärtää että jaksat hokea tuota samaa metrikaupalla täällä kun olisi paljon tärkeitä maallisia asioista joihin pitäisi ottaa kantaa.

                (4)(1)

             2. Nimimerkin ”V-I L:lle” kommenttiin 18.4. at 9.12.

                No, ”usko ei ole joka miehen” (2. Tess. 3:2).

                Itse asiassa se en ole minä, joka ”jaksaa hokea”, sillä minä olen kuollut ja minussa ajattelee, puhuu ja toimii Jumala, joka uskon myötä on tullut sydämeeni asumaan perkeleen tilalle, siis ”oman tahtoni”, ”oman järkeni”, ”oman voimani” ja ”oman minuuteni” tilalle:

                ”Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal. 2:19-20);

                ”Jos joku rakastaa minua (Jeesusta), niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan” (Joh. 14:23) – – ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?” (1. Kor. 6:19).

                Minussa jaksaa hokea Jumala. Hän pakottaa minut ”hokemaan”: ”Minä uskon, sen tähden minä puhun” (2. Kor. 4:13).

                Jumala puhuu kauttani (ja muiden kristittyjen kautta) pelastaakseen sanansa kautta ihmisiä ja kansoja, myös parantaakseen ”maallisia asioita”. Nyt kaikki sydämet kiihkoilevat ja kiehuvat perkeleessä, ja siksi kaikki maallisetkin asiat jäävät perkeleen asioiksi ja menevät pieleen. Suomalaisissa tekee työtään perkele:

                ”(te kristityt) olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:1-2).

                Kristillisyys (yhteys Jumalaan Kristuksessa) ei ole vain hengellinen asia, sillä Kristus hallitsee kuninkaallisessa virassaan myös koko maailmaa:

                ”Minulle (Kristukselle, siis myös inhimillisen luontonsa suhteen) on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä” (Matt. 28:18);

                ”kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle” (Ef. 1:20-22) – – ”ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää” (Kol. 2:10) – – ”’ja sinä panit hänet (Jeesuksen) hallitsemaan kättesi tekoja; asetit kaikki hänen jalkojensa alle.’ Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi” (Hebr. 2:7-8) – – ”Minä (Daniel) näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä” (Dan. 7:13-14).

                Myös Suomen esivallan asettaa Jeesus. Esivalta on Jumalan palvelija:

                ”Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. Sen tähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden” (Room. 13:1-5).

                Hallitsijaan, Jeesukseen, saadaan yhteys uudestisyntymällä sanassaan vaikuttavasta Pyhästä Hengestä (= Jumalasta), jolloin perkele joutuu kaikkoamaan sydämestä ja Pyhä Henki tulee tilalle. Pyhä Henki alkaa vaikuttaa sydämissä rukouksen Jumalan puoleen, ja Jumala on luvannut kuulla omiaan. Kun maallisiin asioihin rukoillaan apua, Jumala kuulee ja ryhtyy toimeen parhaaksi katsomallaan tavalla. Esimerkiksi:

                ”Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa” (Matt. 6:25-34);

                ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen” (1. Piet. 5:6-7).

                On siis väärin hautoa ”tärkeitä maallisia asioita, joihin pitäisi ottaa kantaa”, kun kaiken voisi rukouksessa antaa Herran haltuun (muuten ne väkisin pahenevat). Siksi on tultava kristityksi (Jumala tulee sydämeen). Katumattomia syntisiä Jumala ei kuule (Joh. 9:31). Kun Jeesus Kristus sysätään maallisessa elämässä syrjään, kaikki asiat jäävät perkeleen (luonnollisten ihmisten, joissa toimii perkele) käsiin ja menevät väkisin pieleen, kuten Suomesta näkyy.

                Eipä yksikään täällä kommentoiva voisi kirjoittaakaan mitään, liikkua mihinkään, olla elossa, hoitaa maallisia asioita, ajatella mitään eikä olla edes olemassa ilman Jumalaa: ”sillä hänessä (Jumalassa) me elämme ja liikumme ja olemme” (Ap. t. 17:28).

                Syy siihen, ettei tätä ymmärretä, on se, että perkele sokeuttaa hallitsemansa ihmiset niin, etteivät he näe totuutta ja todellisuuden oikeaa laatua eivätkä ainoaa avun lähdettä: Isää Jumalaa, johon yhteys saadaan Kristuksessa eli syntien anteeksiantamuksessa, kristillisessä uskossa siis:

                ”Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva” (2. Kor. 4:3-4).

                Siksi Suomi on tuhoutumassa. Siksi Jumala panee minut kirjoittamaan. Onneksi Jumala on suonut teille foorumin, jonka kautta saatte kuulla oikeaa apua myös tärkeisiin maallisiin asioihin. Kiittäkää!

                Ehkä lopuksi valaisen asiaa parilla vertauskuvalla, vaikka vertauskuvat aina jossakin suhteessa ontuvat: Jumalan todellisuuteen pääseminen on kuin perhosen kuoriutumista kotelostaan ulos vapauteen, lentoon. Perhonen toimisi väärin, jos se alkaisi kynsin hampain taistella kotelosta pois pääsemistä vastaan. Voidaan myös ajatella vedessä sukelluksissa olevaa ihmistä, joka pelastuakseen pyrkii yhä syvemmälle veteen, pohjaa kohti, ja joka mistään hinnasta ei halua nousta pinnalle ja lujalle maaperälle aivan toisenlaiseen ja ihanaan olemiseen kuin mitä vedessä hukkuminen on. Jumalan todellisuus on valtava, ihana, suuri – ja IKUINEN! Sydämissä oleva perkele estää näkemästä sitä.

                Siksi minä kirjoitan.

                (2)(3)

          6. Kysymys siitä, voivatko ne ihmiset pelastua, jotka eivät ole koskaan kuulleet Jeesuksesta ja evankeliumista, on tärkeä, ja siksi vastaan siihen tähän:

             Raamatun mukaan (Room 10:14-17), myös heillä on mahdollisuus pelastua. Jumlalan laki (totuus ja rakkaus) on kirjoitettu ihmisten sydämiin, jolloin heidän omatuntonsa toimii heille lakina. Jeesushan ei tullut niitä varten, jotka ovat jo vanhurskaita vaan pelastamaan ne jotka eivät pelastuisi elleivät kuulisi Jumalan sanaa ja evankeliumia.

             Roomalaiskirje:
             2:11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.
             2:12 Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;
             2:13 sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.
             2:14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
             2:15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –
             2:16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.

             (2)(0)

             Vastaa

    3. Kentaurin kommenttiin 13.4. at 20.24, osa 2

       Vielä Kentauri kirjoittaa, että Jumala ei puhu sydämen kautta vaan ”sielun ja omantunnon kautta”. On siis katsottava Raamatusta, puhuuko Jumala ihmisen sydämelle:

       ”Mutta mitä se (uskonvanhurskaus) sanoo? ’Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun SYDÄMESSÄSI’; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä SYDÄMEN uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan – – Usko tulee siis KUULEMISESTA, MUTTA KUULEMINEN KRISTUKSEN SANAN KAUTTA (Room. 10:8-10, 17).

       Jumalan sana (jossa siis sen kirjoittaja Pyhä Henki vaikuttaa synnyttäen sydämessä lain sanan kautta katumuksen eli sydämen kauhistumisen syntien vuoksi ja evankeliumin sanan kautta uskon Kristuksen sijaissovitukseen) kokonaisuudessaan on siis puhetta sydämelle ja sydämen kautta. Kun Pyhä Henki sanan myötä astuu sydämeen vaikuttaen siellä uskon, perkele joutuu kaikkoamaan sydämestä ja niin ihminen on tullut Kristuksessa (josta sana puhuu) sovitetuksi ja pelastetuksi. Pyhä Henki myös jää sydämeen asumaan, 1. Kor. 3:16; 6:19, ja vaikuttaa sieltä käsin kaiken ihmisessä. Luonnollisesta ihmisestä (perkeleen orjasta) on tullut kristitty (Jumalan lapsi). Ihminen ja kristitty ovat toistensa suorat vastakohdat, toinen on kävelevä perkele ja toinen on kävelevä Jumala (ei tosin täydellisesti, sillä kristitynkin lihassa on jäljellä vielä syntiä; synnistä kristitty puhdistuu koko elämänsä ajan Pyhän Hengen ja uudistuneen tahtonsa yhteistyönä – sitä sanotaan pyhitykseksi).

       Muita raamatunkohtia asiasta:

       ”Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi” (5. Moos. 30:14) – – ”mitä Jumalani oli pannut minun (profeetta Nehemian) sydämeeni…” (Neh. 2:12) – – ”Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään” (Ps. 37:31) – – ”Jumala on minun sydämeni kallio” (Ps. 73:26) – – ”kirjoitan sen (lain) heidän sydämiinsä” (Jer. 31:33) – – ”raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla” (Ap. t. 14:17) – – ”on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ’Abba! Isä!’” (Gal. 4:6) – – ”(Jumala on) antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme” (2. Kor. 1:22) – – ”(että Jumala) valaisisi teidän sydämenne silmät” (Ef. 1:18) – – ”Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne” (Ef. 3:17) – – ”vahvistaaksensa teidän sydämenne” (1. Tess. 3:13) – – ”kirjoitan ne (lait) heidän sydämiinsä” (Hebr. 8:10) – – ”sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta” (Hebr. 10:22) – – ”muutti Jumala hänen sydämensä” (1. Sam. 10:9) – – ”ne, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut” (1. Sam. 10:26) – – ”Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon” (Ps. 4:8) – – ”Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä” (Ps. 10:17) – – ”sinä avarrat minun sydämeni” (Ps. 119:32) – – ”(että) saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi” (Jes. 57:15) – – ”Missä on hän, joka pani tämän (so. Mooseksen) sydämeen Pyhän Henkensä” (Jes. 63:11) – – ”sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo” (Jer. 15:16) – – ”Ihmislapsi, kaikki minun sanani, jotka minä sinulle puhun, ota sydämeesi ja kuule korvillasi” (Hes. 3:10) – – ”tartun Israelin heimoa sydämeen” (Hes. 14:5) – – ”hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen” (Mal. 4:6) – – ”Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui” (Ap. t. 16:14).

       Jumala puhuu sanansa välityksellä sydämille. Kentauri on väärässä.

       Kentauri jatkaa kommentissaan: ”Verbaalisten sanojen ymmärtäminen edellyttää ihmisjärkeä eli sanojen merkityssisältöjen määrittelyä. – – Ilman työlästä järjen käyttöä, eli sanojen merkityssisältöjen luomista ja käännöstä, kukaan ei ymmärtäisi noista teksteistä mitään. Joten fundamentalisti fanaatikkojen ajatus, että järkeä ei saa käyttää ja pitää vain sokeasti lukea sanatarkkaa toisen tekstiä on vaarallista.”

       Yllä jo totesin, että Raamattu on Pyhän Hengen kirjoittama (apostolien ja profeettojen välityksellä) ja että Pyhä Henki vaikuttaa sanassaan. Siksi Raamatun lain sana synnyttää sydämessä katumuksen ja Raamatun evankeliumin sana synnyttää sydämessä usko (katumus + usko = parannus). Pyhä Henki (Jumala) EI mene sydämeen luonnollisen ihmisen järjen kautta vaan suoraan (ellei ihminen ryhdy vastustamaan). Luonnollisen ihmisen järki (joka siis on perkeleen järki) vastustaa aina Jumalan sanaa, mutta Jumalan sana on voimallinen ohittamaan järjen:

       ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on SYDÄMEN ajatusten ja aivoitusten tuomitsija” (Hebr. 4:12) – – ”Eikö minun sanani ole niin kuin tuli, sanoo Herra, ja niin kuin vasara, joka kallion murtaa?” (Jer. 23:29).

       Järjellään siis ihminen pystyy vain estämään ja vastustamaan Jumalan sanaa. Jumalan sanassa vaikuttaa Jumala itse (Pyhä Henki), ja siksi se kykenee tunkeutumaan sydämeen, ellei ihminen vastustele. Pyhä Henki nimenomaan on ymmärryksen henki (Job 20:3; 32:8; Jes. 11:2). Se, mitä Pyhä Henki siis sydämessä vaikuttaa, on sydämen kauhistuminen syntien ja helvettiin hukkumisen uhan vuoksi (katumus) ja sydämen lohdutus (usko – joka siis on uskoa syntien anteeksiantamukseen Kristuksessa). Uskon synnyttää sydämessä Pyhä Henki sanassaan, ei ihminen itse millään ”uskonratkaisullaan” (joka on aina ulkokultailua).

       Ehkä on hyvä katsoa hieman tarkemmin, mitä Raamattu sanoo luonnollisesta ihmisjärjestä (Kristuksessa uudestisyntyneen ihmisen uudistunut järki puolestaan sopeutuu Pyhän Hengen järkeen ja tahtoon, joten kristityn järki on aina Raamatun ja Pyhän Hengen mukaista):

       ”Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle” (2. Kor. 10:5) – – ”(luonnolliset ihmiset ovat) vailla ymmärrystä” (Room. 1:31) – – ”(pakanat) pimentyneinä ymmärrykseltään” (Ef. 4:18) – – ”mutta minkä he (jumalattomat uneksijat) järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät…” (Juuda 10) – – ”heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt” (Room. 1:21) – – ”Minä (Jumala) hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi” (1. Kor. 1:19) – – ”ei ole ketään ymmärtäväistä” (Room. 3:11) – – ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1. Kor. 2:14) – – ”Järjetön on jokainen ihminen” (Jer. 10:14) – – ”Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat” (Ps. 49:21) – – ”Ei ole heillä älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä” (Ps. 82:5) – – ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi” (Snl. 3:5) – – ”mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?” (Snl. 20:24).

       Ymmärrys tulee vain Jumalasta, so. Jumalan sanasta Jumalan sanan omasta voimasta (Pyhästä Hengestä):

       ”Tarkkaa, mitä sanon; Herra on antava sinulle ymmärrystä kaikkeen” (2. Tim. 2:7) – – ”Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla” (Hebr. 11:3) – – ”Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä” (Ps. 119:104) – – ”Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä” (Snl. 9:10).

       Mitä Kentaurin kommentin viimeiseen kappaleeseen tulee, niin osut oikeaan siinä, että työni on laskelmoidun agentin työtä. Olen näet Jumalan lapsi ja Jumalan palvelija ja ytimessäni, sydämessäni, asuu Pyhä Henki, Jumala itse, joka ohjaa kaiken ajatteluni, sanomiseni ja tekemiseni, eikä minua itseäni enää ole olemassa (minussa asuu Kristus, en enää minä, Gal. 2:19-20). Olen siis ytimiäni myöten Jumalan agentti, en muuta. En siis ole Supon tai Mossadin asialla, enkä edes itseni asialla.

       Hyökkään Jumalan sanan vesittämistä ja hävittämistä vastaan, koska jos se hävitetään, kansa hukkuu, ei pelastu: ”Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perin juurin” (Jes. 60:12). Niin kävi Saksan kansallekin kansallissosialismin ja muun yleisen luopumuksen ja epäuskon vuoksi, koska Jumalan sanan vesittämisestä ja hävittämisestä seuraa Jumalan viha. Sama on tapahtumassa Suomessa.

       Pontimena Hitlerin ja kansallissosialismin uskonnosta kirjoittamiseeni oli vain yksi Jepulisjepsiksen pieni kommentti ja siihen tulleet vastauskommentit. Kyseistä asiaa koskevaa kirjallisuutta olen hankkinut hissukseen viimeisten kahden vuoden aikana, koska asia alkoi kiinnostaa minua. Kuitenkin jo nyt jouduin tutkimaan noita opuksia, kun keskustelu täällä eteni.

       En harhauta enkä peloittele. Julistan Jumalan sanaa ja paljastan Jumalan sanaa vastustavat tahot (Hitler ja kansallissosialismi – muka uusi ”kristinusko”, ja nyt myös sinä).

       Ei Suomessa ole ”uskonnollisia piirejä”, kuten hyvin tiedät. Suomessa on lähes yksinomaan harhaoppisia ja ulkokultailijoita, molemmat käveleviä perkeleitä, so. Kristuksessa uudestisyntymättömiä. Vain muutama yksittäinen oikea sydämen kristitty Suomesta ehkä löytyy.

       Aivan kommenttisi alussa kirjoitat: ”Laurio ei ole koko ajan puhunut muuta kuin omia harhojaan.” Olisiko niin, että kyse ei olekaan minun ”harhoistani” vaan siitä, että olet itse hengellisesti sokea ja sydämesi on perkeleen peittämä:

       ”Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: ’Loistakoon valkeus pimeydestä’, on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa” (2. Kor. 4:3-6).

       Mikä saa sinut syyttämään minua harhaiseksi? Minä kerron:

       ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat – – saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus” (1. Kor. 1:18, 23) – – ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1. Kor. 2:14) – – ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20-21).

       ”oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta” (Jer. 23:16).

       (2)(1)

       Vastaa

11. Eli tässä puhuu nyt pyhä henki ja olen profeettana(heko) valtuutettu tämän sanomaan. Tässä on Raamattua Kiinan kielellä:

    http://www.o-bible.com/cgibin/ob.cgi?version=hgb&book=gen&chapter=1

    Tuosta ei ihmisjärkeä käyttämättä kukaan tämän sivuston lukija ymmärrä sanaakaan. Eli Raamatun ymmärtäminen edellyttää ensin ihmisen luomaa kielioppia.

    Jostain syystä monesti juuri ”uudestisyntyneet” kristityt ovat kaikkein luihuimpia. Helluntailaisuus ja heidän kirkkonsa joissa on Israelin liput seinällä. Eli palvotaan anti-kristusta. Siellä usein yhdistetään myös lääketiede (juutalainen mafia business) Jumalan siunaukseksi ja pidetään esim. homeopatiaa saatanallisena. Siinä jo mennään pahasti pieleen 180 astetta.

    Sydämen määritelmä on vaihteleva. Totta on että Raamatussa sillä on usein laajempi merkitys kuin kulttuurisessa ilmaisussa, mutta sielläkin on heprealainen sana lebab, joka tarkoittaa mielihaluja ja tunteita jne:

    Vine’s Old Testament Dictionary

    According to Vine’s:

    The Hebrew word Lebab (3824), rendered “heart” is the seat of desire, inclination, or will and can be the seat of the emotions. The “heart” could be regarded as the seat of knowledge and wisdom and as a synonym of “mind.”

    https://faithbibleministriesblog.com/2012/07/06/the-heart-and-the-mind-what-the-biblical-word-heart-means/

    Ja tässä helvetti sanan käännösvirheistä:

    https://godsplanforall.com/free-online-book/part-ii/chapter-16-hebrew-and-greek-words-mistranslated-to-mean-hell/

    ”Hades occurs 11 times in the Greek Manuscripts of the New Testament and it is the direct equivalent of the Hebrew word sheol; thus, it also means the grave or the pit. This is how most modern versions of the Bible translate hades.

    Some Bible dictionaries give an added meaning to hades of ‘the underworld’ or ‘the place or state of departed spirits’. However, this meaning has been influenced by pagan Greek mythology and has no biblical basis.

    Tartarus occurs only once in the Greek Manuscripts of the New Testament in the following verse.

    2 Peter 2:4
    For if God did not spare the angels who sinned, but cast them down to hell (tartarus) and delivered them into chains of darkness, to be reserved for judgment.”

    ———–

    Matthew 18:9 (NKJV)
    And if your eye causes you to sin, pluck it out and cast it from you. It is better for you to enter into life with one eye, rather than having two eyes, to be cast into hell (gehenna) fire.

    (1)(0)

    Vastaa

    1. Niin, sanoja sheol ja hades tosiaan käytetään toistensa synonyymeina, mikä on kaikkein ilmeisintä, kun Septuagintaa ja Masoreettista tekstiä vertaillaan. Hepreassa ei ole olemassa sanaa, joka viittaisi jonkinlaiseen kuolemanjälkeiseen rangaistukseen, mikä ei ole ihme, sillä moinen käsite oli tuntematon muinaisten israelilaisten keskuudessa niin Vanhan Testamentin kuin Uuden Testamentin syntymäaikoihin. Ajatus kuolemanjälkeisestä kidutuksesta on puhtaasti pakanallinen ja esiintyy esimerkiksi zarahustralaisuudessa ja kreikkalais-roomalaisessa uskonnossa, jne. Vanha testamentti sen sijaan puhuu kuoleman yhteydessä yksinkertaisesti kuolemisesta, nukkumisesta, sekä hautaan ja sheoliin eli maan alle menemisestä.

       Vanhassa Testamentissa sheoliin meneminen yksinkertaisesti tarkoittaa hautaan eli fyysiseen kuolemaan astumista. Koskaan ei ole puhe loputtomasta tulisesta kidutuksesta, jossa ihminen jotenkin olisikin hengissä ja tajuissaan. Ne jotka Jumala nostaa takaisin henkiin sitten lopulta nostetaan haudasta, maasta, ja ne, jotka eivät kohtaa samanlaista armoa Jumalalta, tietenkin syntiensä tähden, eivät koskaan koe ylösnousemusta ja heidän kohtalonsa on näin ollen ikuinen kuolema, niin lihassa kuin hengessä.

       Uudessa Testamentissa tätä totuutta usein korostetaan vahvoin sanankääntein. Tuli on vahva ja usein pelottava luonnonilmiö. Mikäs sen parempi kuvaamaan lopullista ja peruuttamatonta sielun tuhoa kuin juuri kaiken polttava tuli. Lopussa Jumala heittää itse kuoleman ja haudan (hadeksen) tuliseen järveen (Ilmestyskirja 20:14), mikä tarkoittaa sitä, että tuon jälkeen kuolema ei voi enää koskettaa ketään, sillä kuolemaan tuomitut ovat jo kuolleet ja ylösnousemuksen kokeneet taas ovat jo lunastaneet ikuisen elämän, eli kuolemalle ei ole enää sijaa maailmassa. Jumala ei tietenkään heitä kuolemaa kirjaimelliseen tuliseen järveen, vaan kyseessä on mitä ilmeisin metafora. Miten kuoleman voi heittää kirjaimelliseen järveen? Laurion kaltaiset henkilöt voivat vastata tähän, kun kerran lukevat asioita niin kirjaimellisesti.

       Käyttämässäsi 2 Peter 2:4 käännöksessä on tapahtunut virhe. Kyseessä on tuiki tavallinen harhaoppi, joka ei koskaan vaikuta menevän pois, eli usko ”langenneisiin enkeleihin”, vaikkei Raamattu koskaan moisesta ilmiöstä sanallakaan puhu. Parempi käännös olisi vaihtaa ”angels” sanaan ”messengers”, mikä sanan todellinen merkitys onkin. Tässä siis puhutaan vääristä profeetoista ja harhauttajista, eli väärän viestin viestintuojista, kuolevaisista ihmisistä. On mielenkiintoista, että juuri tässä jakeessa käytetään yhden ainoan kerran sanaa ”tartarus”. Tartarus oli osa Hadesta, mutta tuon manalan alempi osa, paikka jossa kaikista pahimpia rikollisia rangaistiin väärinteoistaan. Uuden Testamentin kirjoittajat eivät tietenkään uskoneet kreikkalaisen mytologian mukaiseen Tartarukseen, mutta he, kuten lukijakuntansa, varmasti tiesivät sen symbolisen merkityksen kaikkein pahimpien syntisten mytologisena olinpaikkana. Mikä sopivampi (symbolinen) paikka myös kristinuskon näkökulmasta niille harhauttajille ja valheellisille viestintuojille, jotka yrittivät tuhota kristinuskoa kerettiläisyydellään. On vaikea kuvitella mitään muuta selitystä poikkeukselliselle viittaukselle Tartarukseen. 2 Peter 2:4 myös kertoo viestintuojien odottavan tuomiota haudassaan (hadeksessa). Mitään viittausta jatkuvaan rangaistukseen ei ole, vaan yksinkertaisesti siihen, että he nukkuvat haudassa odottamassa Jumalan lopullista tuomiota kohtalonsa suhteen.

       (1)(0)

       Vastaa

       1. Fiduksen kommenttiin 17.4. at 11.35.

          Fidus kirjoittaa, että käsite ”kuolemanjälkeinen rangaistus”, jota hän kutsuu ”kuolemanjälkeiseksi kidutukseksi”, oli tuntematon muinaisten israelilaisten keskuudessa niin Vanhan testamentin kuin Uuden testamentin syntyaikoihin. Vanha testamentti hänen mukaansa puhuu vain ”kuolemisesta”, ”nukkumisesta” ja ”hautaan ja sheoliin eli maan alle menemisestä”, ”fyysisestä kuolemasta”, jossa ihminen ”ei ole hengissä eikä tajuissaan”. Epäuskoiset hänen mukaansa eivät syntiensä tähden koe ylösnousemusta – he vain ovat ikuisessa kuolemassa niin lihassa kuin hengessä.

          Epäuskoisia ei hänen mukaansa ole kuoleman jälkeen enää olemassa. ”He eivät ole hengissä eivätkä tajuissaan”, ”eivätkä he koe ylösnousemusta”. He eivät niin ollen koe myöskään viimeistä tuomiota tuomipäivänä.

          Sitten Fidus kumoaa itsensä todetessaan, että kuolemaa kuvaa hyvin ”kaiken polttava tuli”, vaikka hän sanoo kuolleiden olevan kuolleita ja vailla tajuntaa ja henkeä.

          Raamattu (myös Vanha testamentti) kuitenkin kertoo, että KAIKKI ihmiset nousevat viimeisenä päivänä ruumiillisesti ylös kuolleista:

          ”Ja monet maan tomussa makaavista HERÄJÄVÄT, toiset iankaikkiseen elämään, TOISET HÄPEÄÄN JA IANKAIKKISEEN KAUHISTUKSEEN” (Dan. 12:2);

          ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen (Jumalan Pojan) äänensä ja TULEVAT ESIIN, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta NE, JOTKA OVAT PAHAA TEHNEET, TUOMION YLÖSNOUSEMUKSEEN” (Joh. 5:28-29);

          ”ja pidän sen toivon Jumalaan, ETTÄ ON OLEVA YLÖSNOUSEMUS, jota nämä itsekin odottavat, SEKÄ VANHURSKASTEN ETTÄ VÄÄRÄIN” (Ap. t. 24:15);

          ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja HÄNEN ETEENSÄ KOOTAAN KAIKKI KANSAT, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta VUOHET VASEMMALLE. – – Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. – – Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen”
          (Matt. 25:31-33, 41, 46).

          Ylösnousseiden sielut ja ruumiit liittyvät jälleen yhteen, ja kaikki ihmiset tuomitaan viimeisellä ja julkisella tuomiolla katoamattomina (1. Kor. 15:52), epäuskoiset ikuiseen helvettiin, uskovat ikuiseen autuuteen (uskovat tuomitaan vain hyvien tekojensa suhteen, koska heidän pahat tekonsa on uskon kautta anteeksi annettu Kristuksessa):

          ”Sillä KAIKKIEN meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa” (2. Kor. 5:10) – – ”kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen” (Room. 14:10) – – ”hän (Jeesus Nasaretilainen) on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi” (Ap. t. 10:42).

          Muutama todistus Vanhasta testamentista:

          ”Sinä (Herra) nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä IÄKSI JA AINIAAKSI. Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut” (Ps. 9:6-7) – – ”Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille IKUISEN HÄPEÄN” (Ps. 78:66) – – ”Joutukoot (Jumalan viholliset) häpeään ja kauhistukoot IKUISESTI, tulkoot häpeään ja hukkukoot” (Ps. 83:18) – – ”Syntiset Siionissa peljästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: ’KUKA MEISTÄ VOI ASUA KULUTTAVASSA TULESSA, KUKA ASUA IANKAIKKISESSA HEHKUSSA?’” (Jes. 33:14) – – ”Sillä te olette sytyttäneet minun VIHANI TULEN; se on palava IANKAIKKISESTI” (Jer. 17:4) – – ”He saavat SUUREN HÄPEÄN, sillä he ovat olleet ymmärtämättömät, IANKAIKKISEN PILKAN, joka ei ole unhottuva” (Jer. 20:11) – – ”Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; SILLÄ HEIDÄN MATONSA EI KUOLE, EIKÄ HEIDÄN TULENSA SAMMU, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle” (Jes. 66:24) – – ”Sillä minun VIHANI TULI ON SYTTYNYT, JA SE LEIMUAA TUONELAN SYVYYKSIIN SAAKKA” (5. Moos. 32:22) – – ”TUONELA KALVAA heidän hahmoansa” (Ps. 49:15) – – ”Mutta sinut (saatana) heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan” (Jes. 14:15) – – ”Sen tähden EIVÄT JUMALATTOMAT KESTÄ TUOMIOLLA” (Ps. 1:5) – – ”Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa” (Saarn. 12:14).

          Jumalattomat hukkuvat, ilmoittaa Vanha testamentti:

          ”Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. HERRA, MEIDÄN JUMALAMME, HUKUTTAA HEIDÄT” (Ps. 94:23) – – ”Sinä hukutat valheen puhujat” (Ps. 5:7) – – ”Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat” (Ps. 73:27) – – ”kaikki jumalattomat hän hukuttaa” (Jer. 145:20).

          Kuolleet eivät ruumiin kuolemassa (joka on vain ruumiin erkaantuminen sielusta) kuole lopullisesti: ”jossa (Hengessä) hän (Kristus) myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka MUINOIN eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti NOOAN PÄIVINÄ” (1. Piet. 3:9).

          Tuonelassa tottelemattomat henget ovat siis ”RANGAISTUKSEN PAIKASSA”, vankilassa, odottamassa tuomion ylösnousemusta (viimeistä tuomiota tuomiopäivänä).

          Aadamin lankeemus koitui KAIKILLE IHMISILLE kadotukseksi: ”sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi – – yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta – – yhden ihmisen lankeemus on koitunut KAIKILLE IHMISILLE KADOTUKSEKSI…” (Room. 5:16-18).

          Kadotukseen joudutaan tuomion päivänä, viimeisenä päivänä, joten kadotus on helvetti: ”Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt JUMALATTOMAIN IHMISTEN TUOMION JA KADOTUKSEN PÄIVÄÄN” (2. Piet. 3:7) – – ”Heitä (niitä, jotka hylkäävät evankeliumin) kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän sinä päivänä tulee” (2. Tess. 1:9-10) – – ”heitetään iankaikkiseen tuleen” (Matt. 18:8).

          Tuonelassa ja helvetissä ollaan hengissä ja tajuissaan: ”Ja kun hän (rikas mies) nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: ’Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’” (Luuk. 16:23-24) – – ”mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; SIELLÄ ON OLEVA ITKU JA HAMMASTEN KIRISTYS” (Matt. 8:12) – – ”Näin on käyvä MAAILMAN LOPUSSA; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät TULISEEN PÄTSIIN; SIELLÄ ON OLEVA ITKU JA HAMMASTEN KIRISTYS” (Matt. 13:49-50).

          Kuten aiemmassa kommentissani esitin, helvetti ei ole mikään ”kidutus” vaan jumalattoman ansaittu rangaistus: hän joutuu itse omien tekojensa kohteeksi, koska hän ei ole niistä ottanut sovitusta Kristuksessa vastaan. Jumala ei siis tahdo jumalattoman hukkumista, mutta kun ihminen ei uskossa ota vastaan Kristuksessa tarjolla olevaa syntien anteeksiantamusta, hän hukkuu helvettiin omasta syystään. Ja se on todellinen hirveä tuli, tulinen pätsi ja itku ja hammasten kiristys, kun ihminen ikuisesti joutuu omien ajatustensa, sanojensa ja tekojensa kohteeksi! Syypää ja ”kiduttaja” on ihminen itse!

          Mitä tulee Fiduksen esiin nostamaan jakeeseen 2. Piet. 2:4, niin ei siinä mitään käännösvirhettä ole. Seuraavassa koko konteksti:

          1. Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niin kuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia – – 3. mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku. 4. Sillä (ei gar, ”kuten näet”) ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi. – – 9. (Herra) tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät – – 12. joutuvat myös nämä, kun herjaavat sitä, mitä eivät tunne, häviämään omaan turmelukseensa, 13. saaden vääryyden palkan – – 17. pimeyden synkeys on heille varattu.”

          Raamatunkohta siis sanoo, että kuten Jumala muinoin ei säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi, niin SAMOIN valheopettajien (Fiduksen ”väärien profeettojen”, ”harhauttajien”, ”väärän viestin viestintuojien”) tuomio valvoo eikä heidän perikatonsa torku ja SAMOIN Herra tuomion päivään säilyttää heidät rangaistuksen alaisina: he häviävät omaan turmelukseensa, saaden vääryyden palkan, ja pimeyden synkeys on heille varattu.

          Konteksti täydellisesti kumoaa Fiduksen väitteen. Jos valheprofeetoille käy kuten langenneille enkeleille, valheprofeetat eivät ole sama kuin langenneet enkelit. Kun mahtaville enkeleillekin käy noin huonosti, ihmisetkään eivät voi odottaa voivansa päästä jumalallisesta tuomiosta.

          Todennäköisesti jakeen 2. Piet. 2:4 ”enkeleillä” tarkoitetaan enkeleitä, jotka ennen Aadamin ja Eevan syntiinlankeemusta lankesivat syntiin (so. perkelettä ja hänen joukkojaan, Joh. 8:44, ”alusta asti”, 1. Moos. 3:1). Enkelit on luotu alun perin hyviksi luomisviikon aikana (Neh. 9:6; Kol. 1:16), ja enkelien lankeemus on tapahtunut ennen Aadamin ja Eevan lankeemusta, koska ko. lankeemuksessa viettelijänä oli käärme, jossa perkele vaikutti. Kain jäi perkeleen orjuuteen, koska ei uskonut lupausta ”vaimon siemenestä” (Jeesuksesta, joka polkee rikki käärmeen pään), 1. Joh. 3:12.

          Jakeessa 2. Piet. 2:4 puhutaan suoraan langenneista enkeleistä, ”enkeleistä (aggeloon), jotka syntiä tekivät”, joten Fidus on väärässä sanoessaan, ettei Raamattu puhu langenneista enkeleistä mitään. Ps. 78:49 puhuu ”pahoista enkeleistä”. Juuda 6 puhuu ”enkeleistä, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa” ja jotka pantiin pimeyteen kahleisiin.

          Jesajan luvussa 14 (jakeet 12-15) Baabelin kuninkaan vertauskuvana käytetään saatanaa:

          ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.”

          Perkele, ”kansojen kukistaja”, on siis syösty taivaasta alas maan päälle. Perkele pyrkii Jumalan vertaiseksi.

          Samoin sanoo Ilm. 12:9: ”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.”

          Jakeissa Hes. 28:11-19 perkelettä käytetään Tyyron kuninkaan esikuvana, ja niissä ilmoitetaan myös perkeleen lankeemus:

          ”Ja minulle tuli tämä Herran sana: ’Ihmislapsi, viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. EEDENISSÄ, JUMALAN PUUTARHASSA, SINÄ OLIT. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin. SINÄ OLIT KERUBI, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit JUMAL’OLENTO ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. NUHTEETON SINÄ OLIT VAELLUKSELTASI SIITÄ PÄIVÄSTÄ, JONA SINUT LUOTIIN, SIIHEN SAAKKA, KUNNES SINUSSA LÖYDETTIIN VÄÄRYYS. Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä TEIT SYNTIÄ. NIIN MINÄ KARKOITIN SINUT HÄVÄISTYNÄ JUMALAN VUORELTA ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä. Sinun SYDÄMESI YLPISTYI sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. MINÄ VISKASIN SINUT MAAHAN, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen. Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät. Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti’.”

          Perkele siis on heti lankeemuksensa jälkeen tuomittu helvettiin; lopullisesti tämä tuomio pannaan täytäntöön viimeisenä päivänä. Koska perkele ja hänen joukkonsa lankesivat kenenkään viettelemättä, Jeesuksen lunastusteko ja syntien anteeksiantamus eivät koske heitä. Sen sijaan ihminen lankesi perkeleen viettelyksestä, ja siksi ihminen voi Kristuksessa vapautua perkeleen orjuudesta ja pelastua. Helvetti on niin ollen alun perin tarkoitettu yksin perkeleelle, ja ihmiset joutuvat sinne omasta tahdostaan, hylkäämällä Jeesuksen eli syntien anteeksiantamuksen sydämissään (perkele siis vetää orjansa mukanaan):

          ”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä” (Matt. 25:41).

          (1)(2)

          Vastaa

          1. En kumonnut aiemmin kirjoittamaani millään tavoin. Sanoin että kaiken polttava tuli on tehokas metafora elämän sammumiselle, eli kuolemalle niin lihassa kuin hengessä. Pointtisi oli?

             Laurio itse sen sijaan kumoaa oman väitteensä. Väität että Daniel 12:2 kertoo kaikkien heräävän, vaikka tuo jae itse sanoo, että monet heräävät, eivät kaikki. Kirjaimellinen tulkintasi on näemmä valikoivaa.

             Tuomion ylösnousemus. Jumala tuomitsee yhtä lailla sekä hyvät että pahat. Jumalan näkökulmasta tapahtunee kaikkien ylösnousemus vähintäänkin tuomion ajaksi, mutta pitääkö tämä paikkansa myös jokaisen ihmisen näkökulmasta? Tarkoitan siis, onko jokainen ihminen tietoisesti hereillä ja läsnä tuomitsemisensa hetkellä, vai saavuttaako hän tietoisen tilan vasta taivaaseen päästyään, jos sinne on päästääkseen? Lopulliseen kadotukseen tuomitut taas eivät tietenkään enää koskaan saavuta tietoisuuden tilaa. Voi toki myös olla, että tuomion ylösnousemustakaan ei tule ottaa liian kirjaimellisesti vaan kyseessä on tyylillinen tehoste, vastapaino elämän ylösnousemukselle, joka ainakin on varma raamatullinen tosiasia. No, tästä asiasta voimme kiistellä. Mutta mitä tekemistä ”tuomion ylösnousemukselle” muutenkaan olisi palavan pakanallisen helvetin kanssa, jossa ihmistä kidutetaan loputtomiin? Aika kaukaa haettu aasinsilta.

             Iankaikkinen rangaistus on ikuinen eli iankaikkinen kuolema, ikuinen hauta, jossa makaa kuollut ihminen, joka on ikiajoiksi erotettu Jumalasta ja tämän taivaallisesta valtakunnasta. Edelleenkin, mitä tekemistä ikuisesti palavan helvetin kanssa, jossa ELÄVÄÄ(!) ihmisparkaa sadistisesti kidutetaan loputtomiin? Elämän ylösnousemus tulisi tulkita taivaaseen pääsemisenä, mutta sinun logiikallasi se voisi ehkä tarkoittaa myös pakanallisvaikutteiseen palavaan helvettiin joutumista, sillä kyllä se ihminen sielläkin hengissä pysyy – vastoin raamatullista sanomaa, jonka mukaan ihminen todella voi lopullisesti tuhoutua. Eli sinun mukaasi ihminen ei voi koskaan kuolla, eikö?

             Mitä tulee Vanhan Testamentin jakeisiin, Jes. 33:14 on ensimmäinen tähänastisesti mainitsemasi jae, joka edes jollain tavalla muistuttaa ikuisesti palavaa helvettiä, johon uskot. Mutta tuonkin jakeen voi tulkita monin eri tavoin, ennen kaikkea, ei-kirjaimellisesti. Tarvitaan paljon enemmän todistusaineistoa, jotta saat minut uskomaan, että täydellinen Jumala kiduttaa eläviä ihmisiä ikuisesti maanalaisessa tulessa, aivan kuten pakanauskonnot sattumoisin väittävät. Todistustaakan on oltava erittäin painava tällaisen väitteen puolustamiseksi. Jes. 33:14 itsessään ei riitä. Toki se lienee tärkeä jae heille, jotka ovat vähäisin todistein iankaikkiseen palavaan helvettiin alkaneet uskoa. Jes. 66:24: tulkinnanvarainen jae, joka ei ainakaan vaikuta viittaavaan jonkinlaiseen pakanalliseen liekehtivään manalaan. Jos katsomme Jes. 66:23-24, siinä puhutaan jumalallisista ihmisistä, jotka pääsevät näkemään miten huonosti käy jumalattomille. Hmm. Eli onko Laurion mukaan pakanallinen liekehtivä helvetti paikka, jossa jumalalliset voivat ikään kuin käydä turisteina tarkkailemassa miten huonosti jumalattomien on käynyt? Vähän kuin pakanallisissa mytologioissa, joissa elävät matkustavat manalaan tapaamaan kuolleita? Kuin Odysseus tai Dante konsanaan? Ei, ei edelleenkään vakuuta pakanallisen helvetin kirjaimellisesta olemassaolosta.

             Miten kuoleman kalvaava vaikutus liittyy tuleen ja pakanalliseen helvettiin? Entä miten Jumalan viha, joka yltää maan yltä maan alle asti liittyy pakanalliseen helvettiin? Mitä tulee jakeeseen Jes. 14:15 – hetkonen, saatana? Miksi lisäsit sanan ”saatana”, kun kyseessä on yksinkertaisesti joku babylonialainen kuningas? Mitä ihmettä? Mutta niin, syntinen babylonialainen kuningas syöstään kuolemaan eli ikuiseen hautaan. Mitä tekemistä tällä on pakanallisen helvetin kanssa, jossa mielestäsi, Jumala, varsin epäimartelevasti, mukamas kiduttaa ihmisiä ikuisesti? Loputkaan jakeistasi eivät mitenkään puolla näkemystäsi ikuisesta pakanallisesta kidutuksesta maan alla. Mielenkiintoista, että tulkitset nämä jakeet sellaisiksi, että ne muka puoltaisivat väitteitäsi, vaikkei lähes mikään niistä edes kaukaa haettuna puolla ajatusta uskomastasi pakanallisesta helvetistä.

             Mitä tulee valheprofeettoihin, edelleenkin viitataan kuolevaisiin ihmisiin. Ajatus kapinallisista enkeleistä ei edelleenkään perustu mihinkään raamatulliseen vaan on gnostilaisia vitsauksia, jotka eivät koskaan tunnu katoavan, kuten ei myöskään pakanallinen ajatus ikuisesta kidutuksesta helvetissä. NÄYTÄ MINULLE JAKEET RAAMATUSSA, JOTKA PUHUVAT LANGENNEISTA ENKELEISTÄ. Olen lopen kyllästynyt tähän pakanalliseen sontaan, joka sylkee päin Jumalan totuutta. Ps. 78:49: kuten kreikan ”angelos”-sanan kohdalla, heprean sana ”malach”, tarkoittaa lähettilästä. Oliko kyse juuri Jumalan taivaallisista lähettiläistä, eli ”enkeleistä”, riippuu kontekstista. Tämän psalmin kontekstissa on hyvin epätodennäköistä, että kyse olisi juuri näistä taivaallisista ”enkeleistä”. Ps. 78 puhuu erilaisista rangaistuksista, joita Jumala kohdisti israelilaisiin, kun he osoittivat epäkunnioitusta tätä kohtaan, kaikki todennäköisesti yksittäisiä tapauksia, jotka voimme paikantaa Vanhasta Testamentista. On hyvin tunnettu, että Jumala saattoi esimerkiksi käyttää vieraita kansoja rangaistakseen israelilaisia. Siinä hyvä esimerkki pahoista lähettiläistä/pahuuden lähettiläistä. Hyvin kaukaa haettua yhdistää Ps. 78 langenneisiin enkeleihin, kun psalmi tekee selväksi, että Jumala itse on lähettänyt nuo lähettiläät (jotka eivät välttämättä ole edes ihmisiä vaan mahdollisesti värikästä kieltä yleisille vitsauksille, kuten taudeille jne.) israelilaisten kiusaksi. Väitätkö siis, että Jumala käyttää ”langenneita enkeleitä” rangaistakseen ihmisiä? Ei todellakaan sovi minun käsityksiini Jumalan luonteesta, sikäli kuin olen sen Raamatusta oppinut – mistäs muualtakaan. Toisaalta ei langenneilla enkeleilläkään ole mitään tekemistä Raamatun kanssa, joten minun on vaikea näitä ajatuksia ymmärtää.

             Niin, perkele/saatana on ihmispahuuden personifikaatio. Epäilemättä Tyyroksen ja Babylonian kuninkaat voivat toimia esimerkkinä ihmispahuuden ruumillistumasta. Hesekia ei puhu saatanasta sanallakaan. Hän puhuu ensimmäisestä miehestä (”Aatami”), joka samalla kuvastaa koko ihmiskuntaa. ”Aatami” tosiaan oli Eedenissä. Mutta sitten tapahtuu kammottava käännösvirhe, pakanallisin seurauksin ja väärintulkinnoin!

             Hesekia 28:14 sanoo, että ”sinä OLIT KERUBIN KANSSA”, ei ”sinä olit kerubi”. Luepa tuo kohta Septuagintasta niin näet tämän totuuden selvästi kreikaksi kirjoitettuna. Samaa sanoo myös heprealainen teksti, vaikka masoreetit jostain syystä vokalisoivat tekstiä juuri tuossa kohtaa aivan päin mäntyä. Hepreankielisessä tekstissä käytetään heprealaista sanaa ”et”, joka voi tarkoittaa joko prepositiota ”kanssa” taikka olla suoran objektin tunnus. Tässä tilanteessa vain tuon sanan käyttö prepositiona on kielellisesti toimiva. Masoreetit kuitenkin yrittivät hämmentää soppaa – todennäköisesti koska sinun tavoin uskoivat pakanalliseen ajatukseen langenneista enkeleistä – vokalisoimalla ”et” sanan yksikön toisen persoonan feminiinistä persoonapronominia ”at” muistuttavaksi. Eli kuten kreikkalainenkin teksti, heprealainen teksti todellisuudessa sanoo: ”sinä olit kerubin kanssa”, EI ”sinä (naispuolinen) olit kerubi” (kuten masoreettinen vokalisaatio antaisi ymmärtää). Vai mitä mieltä olet ajatuksesta, että ”langennut enkeli Saatana” onkin naispuolinen, puhumattakaan Tyyroksen kuninkaasta, ”Aatamista” tai koko ihmiskunnasta? Ehkä parempi tässä kohtaa kohdata todennäköisempi vaihtoehto, eli se, ettei kreikkalaisen ja heprealaisen tekstin kanssa ole tässä asiassa ristiriitaa, että masoreettien tekemä virheellinen vokalisaatio, ja siitä johdetut järkyttävän suuret käännösvirheet, ovat edesauttaneet kerettiläisten uskomusten syntymisen, eli tässä tapauksessa ajatuksen jonkinlaisesta pahasta kerubista Eedenissä, joka taas on antanut lisäpontta erheellisen saatana-käsityksen synnylle.

             Perkele/saatana on siis edelleenkin personifikaatio ihmispahuudelle, synnille, joka todellakin lopulta tuhotaan. Kyse ei ole yksittäisestä ”langenneesta enkelistä” (joita ei ole) ja tämän kapinallisesta pahojen poikien kerhosta.

             Huomauttaisin viestin lopuksi vielä, että tämä vastaus on kirjoitettu jokseenkin kiireisesti. En ole lähtenyt tarkastelemaan jokaista jaetta kreikaksi ja/tai hepreaksi, joten olen enimmäkseen käännösten armoilla (poikkeuksena Hesekia 28:14, johon itse syvennyin tarkemmin), mikä ei usein ole hyvä asia, sillä käännöksissä on usein monia ongelmia (kuten Hesekia 28:14 edelleen hyvin räikeästi osoittaa!). Näin ei pitäisi tietenkään näin vakavan aiheen kohdalla toimia, etenkin jos kirjottaisi pitkällisempää teologista kirjoitusta. Tämä kuitenkin kelvannee tähän hätään Magneettimedian kommenttiosastolla.

             (2)(0)

             Vastaa

             1. Fiduksen kommenttiin 19.4. at 18.42.

                Jos (sanojasi siteeraten), ”kuolemaan tuomitut” ”yksinkertaisesti astuvat hautaan eli fyysiseen kuolemaan” ”henkensä menettäneinä ja vailla tajuntaa”, siis ”ikuiseen kuolemaan, niin lihassa kuin hengessä”, ollen ”jo kuolleita” (eivätkä nouse ylös), niin siinä ei ole mitään pelottavaa (kuinka tyhjä voisi olla pelottavaa?), saati ”kaiken polttavaa tulta.” Selityksesi on haettu ja mielivaltainen. Rivien välistä kommentistasi käy ilmi, että tiedät ihmisten suuresti pelkäävän sielunsa kuolemaa (tuomiota synneistä) ja Jumalan eteen joutumista (Hebr. 2:15), ja tuo kuolemanpelko on kuin tulisilla hiilillä olemista, joten kommenttisi on tuskallisen asian kiertämistä ja kieltämistä – sen pois selittämistä. Viettelet ihmisiä pois katumuksesta (sydämen kauhistumisesta syntien ja helvettiin hukkumisen uhan vuoksi) ja siten uskon (lohdutuksen, syntien anteeksiantamuksen) tarpeesta ja siten uskosta ja siten pelastumisesta.

                Daniel 12:2 ilmoittaa kaikkien nousevan ylös tuomiolle, sillä sana ”moni” (rav) tarkoittaa Matti Liljeqvistin ”Heprea-suomi, aramea-suomi Vanhan testamentin sanakirjan” mukaan ”lukuisa”, ”runsaslukuinen”, ”paljon”, ”moni”, ”monta”, ja kyseisessä raamatunkohdassa tuo sana on monikossa (ravim), siis merkityksessä ”monet”, ”suuri määrä”, eikä ”suuri määrä” mitenkään sulje pois sitä, että siinä tarkoitetaan kaikkia. Hepreassa ”kaikki” olisi kol, ja esimerkiksi jakeessa Jes. 2:2-3 rinnastetaan ”kaikki” ja ”monet”: ”kaikki pakanakansat virtaavat sinne, monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen…” Kyseessä on yksi ja sama asia hieman eri perspektiivistä nähtynä.

                Tulkintani ei ole valikoiva, sillä Jeesus itse ilmoittaa, että tuossa kohdassa tarkoitetaan nimenomaan kaikkia (kuten sinulle jo esitinkin):

                ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin KAIKKI, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen” (Joh. 5:28-29);

                ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan KAIKKI kansat” (Matt. 25:31-32);

                Sama asia käy ilmi seuraavista raamatunkohdista:

                ”Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm. 20:12-15);

                ”ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, SEKÄ VANHURSKASTEN ETTÄ VÄÄRÄIN” (Ap. t: 24:15);

                ”kuolleet nousevat katoamattomina” (1. Kor. 15:52).

                Nuo viisi raamatunkohtaa pakottava ymmärtämään jakeen Dan. 12:2 niin, että siinä sana ”monet” tarkoittaa kaikkia. Kyseessä on valikoiva tulkinta silloin kun Raamatun muu todistus sivuutetaan.

                Samoin jakeissa Jes. 52:14-15 (myös 53:11-12) Jeesuksen ristintyöstä ja ylösnousemuksesta puhutaan käyttäen sanaa ”monet”, ja muun Raamatun perusteella tiedetään, että tuo lunastustyö koski ja koskee kaikkia ihmisiä (niin että kuka tahansa sen uskoo sydämessään, pelastuu), joten noissakin jakeissa ”monet” tarkoittaa kaikkia (sama merkitys käy ilmi myös jakeista Matt. 20:28 ja Matt. 26:28).

                Toisen kappaleesi kumoaa Raamattu suoraan. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi (1. Moos. 1:27), kuolemattomaksi siis (siksi kaikki nousevat katoamattomina viimeisenä päivänä ylös, toiset ikuiseen autuuteen, toiset ikuiseen helvettiin – ihminen ei koskaan katoa piirun vertaa). Ihmiseen puhallettiin elämän henki, jolloin hänestä tuli ”elävä sielu” (1. Moos 2:7). Ihmisen sielu (ja sen mukana myös ruumis – ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä) luotiin siis kuolemattomaksi, ikuisesti eläväksi; kuolemahan tuli vasta synnin kautta (Room. 5:12; 6:23):

                ”myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän (ihmisten) sydämeensä (Saarn. 3:11) – – ”Syntiset Siionissa peljästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: ’Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa hehkussa?’” (Jes. 33:14) – – ”He (vainoojat) saavat suuren häpeän, sillä he ovat olleet ymmärtämättömät, iankaikkisen pilkan, joka ei ole unhottuva” (Jer. 20:11) – – ”toiset (heräävät) häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen” (Dan. 12:2) – – ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä” (Matt. 25:41).

                Kommenttisi kolmanteen kappaleeseesi vastaus on yllä. Iankaikkinen rangaistus on ikuinen helvetti, jossa ihminen kohtaa omat tekonsa vailla Jumalaa, vailla toivoa. Helvetti on ero Jumalasta, joten helvetti on sama kuin perkeleen kanssa eläminen: ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä” (Matt. 25:41). Sellainen ei ole todellakaan ”elämistä” vaan jonkinlaista ”olemassa olemista” tuskassa, omien tekojen kiduttamana. Se on myös ”iankaikkinen rangaistus” (Matt. 25:46). Mark. 16:16 sanoo: ”Joka ei usko (syntien anteeksiantamusta Kristuksessa), se tuomitaan kadotukseen.” Jumala on Pyhä: ”Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin” (Hebr. 10:31). Todella hirmuista! Kun yrität selittää pois synnin seuraukset, olet perkeleen ja helvetin asialla.

                Pyydät jakeita Raamatussa, jotka puhuvat langenneista enkeleistä. No, aloitetaan alusta. Nehemia 9:6 sanoo:

                ”Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt TAIVAAT JA TAIVASTEN TAIVAAT KAIKKINE JOUKKOINENSA, maan ja kaikki, mitä siinä on, meret ja kaikki, mitä niissä on. Sinä annat elämän niille kaikille, ja taivaan joukot kumartavat sinua.”

                Kol. 1:16 sanoo:

                ”Sillä hänessä luotiin KAIKKI, MIKÄ TAIVAISSA JA MIKÄ MAAN PÄÄLLÄ ON, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen.”

                Enkelit ovat siis Jumalan luomia. Jumalan sana ilmoittaa, että kaikki, mitä Jumala luomistyössään loi, oli hyvää (1. Moos. 1:31), joten Jumala loi kaikki enkelit hyviksi.

                Jumalan sana kuitenkin puhuu ”pahoista enkeleistä” ja heidän teoistaan: ”(lähetti) parven pahoja enkeleitä” (Ps. 78:49) – – ”iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä” (Matt. 25:41) – – ”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa” (Ilm. 12:9) – – ”hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon” (Juuda 6) – – ”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät” (2. Piet. 2:4) – – Jeesus perkeleen kiusattavana, Matt. 4. luku – – ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa” (murhaajia, valehtelijoita) – – ”(naista) saatana on pitänyt sidottuna” (Luuk. 13:16) – – ”olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:1-2) – – ”että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö” (Ap. t. 26:18) – – ”sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään” (Luuk. 8:12) – – ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1) – – ”silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä” (2. Tess. 2:8-10) – – ”Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: ’Minä viekoittelen hänet’. Herra kysyi häneltä: ’Miten?’ Hän vastasi: ’Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettainsa suuhun’” (1. Kun. 22:21-22) – – ”ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden” (1. Kor. 7:5).

                Jos kaikki enkelit on luotu hyviksi, mutta luomisen jälkeen on olemassa pahoja enkeleitä (perkeleen eli saatanan johdolla), niin silloin luomisen jälkeen on tapahtunut joidenkin enkeleiden syntiinlankeemus.

                Jumala käyttää pahoja enkeleitä pahojen rankaisemiseen ja kristittyjen koettelemiseen (heidän uskonsa vahvistamiseksi).

                Mitä tulee jakeeseen Hes. 28:14, niin Septuagintan kreikankielinen käännös siitä on virheellinen. Siinä on heprean sana ”sinä” (att, yks. toinen mask., sama kuin jakeissa 4. Moos. 11:15 ja 5. Moos. 5:27; VT:ssä siis att on kolme kertaa maskuliinissa) sotkettu heprean sanaan et (kanssa), ja lisäksi kyseisestä kohdasta Septuaginta jättää pois kaksi sanaa, sanan ”voideltu” (hepr. mimeshah) ja sanan ”suojaava”, siis ”suojelija”, ”vartija” (hepr. hassochek). Hepreaksi (alkukielellä siis) kohta kuuluu: ”Sinä olit voideltu vartijakerubi, ja minä asetin….” Septuaginta kuitenkin kääntää, sivuuttaen nuo kaksi sanaa ja yhdistäen sanan ”kanssa” noiden kahden pois jätetyn sanan yli myöhemmin tulevaan sanaan ”asettaa” ja kääntää: ”Kerubin kanssa asetin sinut…” (Fidus saa sen peräti muotoon ”Sinä olit kerubin kanssa…”, ottaen saman sanan kahteen kertaan, ”sinä” ja ”kanssa”). Septuaginta sanoo näin: ”meta tuu kheruub etheeka se…” eli ”kerubin kanssa asetin sinut…” Raamattumme kääntää oikein: ”Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin…”

                Tyyron kuningas on tuossa kohdassa maskuliini, ja kontekstissa kaikki kuninkaaseen viittaavat muodot ovat maskuliinimuodossa, joten Fiduksen väitteen, että att on tuossa kohdassa ymmärrettävä feminiininä, on oltava virheellinen. Pari jaetta myöhemmin, jakeessa 16, sanotaan ”hävitin sinut, suojaava kerubi, pois…”, joten se on pakottava todiste siitä, että jakeen 14 käännös ”Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin…” on oikein. Fidus esittää muunneltua totuutta, kun hän sanoo, että hepreankielisessä tekstissä käytetään sanaa et, sillä siinä käytetään sanaa ”sinä”, att (alef, jonka alla a:n merkki, ja taw, jonka sisällä piste). Vilkaisin, mitä eksegetiikan emeritusprofessori Horace D. Hummel sanoo kirjassaan ”Ezekiel 21-48” (sivuilla 853-854; kyseessä Concordia Commentary-sarja) tästä asiasta. Hän kirjoittaa, että koska Tyyron kuningas on maskuliini ja ympäröivässä kontekstissa kaikki muodot, jotka viittaavat kuninkaaseen, ovat maskuliinimuodossa, lähes kaikki (nearly everyone) ovat yhtä mieltä siitä, että att ei ole feminiininen pronomini vaan maskuliininen ”sinä”. Hän kertoo, että tuo toisen maskuliinin yksikköpronomini löytyy myös raamatunjakeista 4. Moos. 11:15 ja 5. Moos. 5:27.

                (1)(0)

             2. Jatkoa omaan kommenttiini.

                Fidus kieltää sekä saatanan (eli perkeleen) itsenäisenä olentona että helvetin ikuisena rangaistuksen paikkana. Jakeen 5:29 pahaa tehneiden ”tuomion ylösnousemusta” hän pitää ”tyylillisenä tehosteena”. Toisaalla käymässämme keskustelussa hän toteaa, että koska Jeesus oli paitsi täysin Jumala myös täysin ihminen, hänenkin (kuten muidenkin ihmisten) sisällään vaikutti saatana (”taipumus syntiin”, ”synnin personifikaatio”), niin että Kristuksen sisällä oli houkutus tehdä syntiä. Näin hän kieltää raamatunjakeet Hebr. 4:15: ”vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, KUITENKIN ILMAN SYNTIÄ” ja 2. Kor. 5:21: ” Sen (Kristuksen), JOKA EI SYNNISTÄ TIENNYT…”. Kun Kristusta kiusattiin (Fidus: ”houkuteltiin”) erämaassa (jonne Pyhä Henki Jeesuksen vei, Matt. 4:1), niin kiusaaja perkele kiusasi häntä ulkoa päin (saadakseen hänet valtaansa), ei hänen sisältään (jossa hän muka asui). Perkele ja Jeesus keskustelivat, ja lopulta perkele ”jätti hänet”.

                Kun Fidus kertoo kaikkien ihmisten sisällä olevan ihmisen oma taipumus pahaan (se ”saatana”), hän tulee väittäneeksi, että Jumalan luomistyö epäonnistui; Jumalahan totesi kaiken luomansa ”sangen hyväksi” (1. Moos. 1:31).

                Jos ei ole mitään perkelettä vaan ainoastaan ihmisen oma sisäinen taipumus pahaan, niin silloin ainoa tie ulos synnistä on ihmisen omat tahdonponnistelut välttää pahan ulkonainen tekeminen (so. tekojen oppi, pakanuus). Silloin Raamatun sana ”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot” (1. Joh. 3:8), olisi täysin turhan puhumista ja koko Kristus olisi turha, samoin koko kristinusko.

                Jos ei ole perkelettä langenneena enkelinä ja jos sen vuoksi kristinuskon perusasia, Kristuksen lunastustyö tuosta perkeleestä vapautumiseksi, on täysin turha, ei myöskään tarvita tietä (Jeesusta, Joh. 14:6) Jumalan luokse eikä mikään ”yhteys Isään Jumalaan” ole tarpeellinen – ts. Fiduksen kirjoittaman ei ole Isää Jumalaa – on vain ihminen ja ihmisen ponnistelut pysyä hyvyydessä (Fidus siis pitää luonnollisen ihmisen tahtoa syntiinlankeemuksessa turmeltumattomana).

                Kun jae Joh. 8:44 ilmoittaa epäuskoisten olevan ”isästä perkeleestä”, murhaajia ja valehtelijoita, niin siitä voidaan päätellä, että perkeleen olemassaolon (itsenäisenä henkiolentona) kieltäminen on perkeleen itsensä työtä. Fidus piilottaakin näkyvistämme ”pahuuden henkiolennot” (Ef. 6:12), ”tämän maailman ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan” (Ef. 2:2), ”tämän maailman ruhtinaan” (Joh. 12:31)! Ja koko kristinusko on tuosta persoonallisesta henkiolennosta vapautumista! Fidus taistelee kristinuskoa vastaan, ja se on todellista perkeleen, langenneen enkelin, työtä Fiduksen sydämessä (syntiinlankeemuksessa, 1. Moos. 3. luku, koko ihmiskunta joutui perkeleen ja synnin orjuuteen, ja vain Kristus voi meidät siitä orjuudesta vapauttaa – Jumala uhrasi henkensä puolestamme!).

                On todella häkellyttävää, että joku väittää, että Jeesuksen Kristuksen sisällä vaikutti saatana, niin että Kristuksen sisällä oli houkutus tehdä syntiä. Saatanallisempaa asiaa en ole missään nähnyt. Jumalan Pojan (siis Jumalan!) sisälläkö asuu saatana!

                Ihminenhän luotiin hyväksi, siis Jumalan kuvaksi, ja se tarkoittaa sitä, että ihmisen sisällä asui Jumala. Ei ihmisessä ollut mitään ”taipumusta pahaan”. Ihminen oli sataprosenttisesti Jumalan hallitsema, ”Jumalan lapsi”. Kun syntiinlankeemus perkeleen viettelystä tapahtui, ihmisen (ja koko ihmiskunnan) sydämeen (Matt. 15:19; 1. Joh. 3:8) astui perkele, ja Jumala joutui ihmisen ulkopuolelle. Kun perkele hallitsee ihmistä, ihminen on kokonaan perkeleen vallassa: kaikki ihmisessä on perkeleestä, niin ihmisen ”oma tahto” ja ”oma järki” kuin koko ”oma minuus”. Luonnollisen (= Kristuksessa pelastumattoman) ihmisen koko elämä, ytimiä myöten, on perkeleen elämää. Kaikki siis, mitä luonnollinen ihminen (esim. Fidus, foorumeitten kommentoijat, Suomen kansa, Euroopan kansat, koko ihmiskunta) ajattelee, sanoo tai tekee, on perkeleestä. Vain sanassaan vaikuttava Pyhä Henki voi uskon myötä vapauttaa ihmisen perkeleen vallasta, ja silloin Pyhä Henki (Jumala) astuu sydämeen perkeleen sijaan. Raamattu sanoo:

                ”ja minä elän, EN ENÄÄ MINÄ, vaan Kristus asuu minussa” (Gal. 2: 20). Tämä tarkoittaa sitä, että kun perkele hallitsee ihmisessä, silloin ”oma minä” hallitsee ihmisessä. ”Oma minä” (ja ”oma tahto” ja ”oma ymmärrys” jne.) on perkeleestä; ne ovat perkele. Ihminen on luonnostaan syntiinlankeemuksen jälkeen kävelevä perkele; sydämessä asuva perkele hallitsee kaikkea ihmisessä. Siksi vain Jumala itsensä uhraamalla saattoi hankkia pelastuksen ihmisille.

                Silloin kun Jumala hallitsee ihmisessä, silloin ihmisen oma minä on kuollut. Sitä ei ole. Ei myöskään ”omaa tahtoa” tai ”omaa ymmärrystä”. Kristuksessa uudestisyntyneen ihmisen tahto on (sydämessä asuvan Pyhän Hengen vaikutuksesta) Jumalan tahto ja Kristuksessa uudestisyntyneen ihmisen ymmärrys on (sydämessä asuvan Pyhän Hengen vaikutuksesta) Jumalan ymmärrys. Se, mikä on ”omaa”, on aina perkeleen – se nimenomaan EI ole Jumalan. ”Itsenäinen” luonnollinen ihminen on perkeleen orja kaikessa kukkeudessaan. Raamatun sanoin: ”Kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room. 14:23). Luonnollisessa, Kristuksessa pelastumattomassa ihmisessä kaikki on perkeleen ja perkeleestä. Sitä on syntiinlankeemustila. Koko luonnollinen ihmiskunta on pelkkä perkelejoukkio. Luonnollisen ihmisen ”vapaus” on perkeleen vapaus, luonnollisen ihmisen ”ihmisoikeudet” ovat perkeleen oikeuksia ja luonnollisen ihmisen ”ihmisarvo” on perkeleen arvo.

                Kun Fidus väittää, että Jeesuksen sydämessä asui ”taipumus pahaan”, siis saatana, niin se on maksimaalista Jumalan rienausta. Jos sydämessä asuu paha, niin silloin paha – saatana – hallitsee kaikkea eikä ihminen voi omin voimin vapautua siitä (onhan koko luonnollisen ihmisen tahto saatanan tahto). On äärimmäistä saatanallisuutta tehdä Vapahtajasta perkeleen lapsi. Fidus rakentaa – Hitlerin tavoin – uutta kristinuskoa perkeleen varaan.

                Fiduksen väitteet Kristuksesta (ja saatanasta olemattomana henkiolentona ja muusta) löytyvät täältä (kommenteista, asiasta on siellä 5 Fiduksen kommenttia ja 11 minun):

                Näkökulma: Suomen todellisuudesta ja itsenäisyydestä

                Hänen väitteensä ovat niin iljettäviä, etten ala toistamaan niitä tässä. Katsokoon kukin sieltä, mitä hän kirjoittaa.

                Synti on perkeleestä. Jo sydämen himo ja viettelys ovat helvettiin vievää syntiä (Matt. 5:28-30; Job 31:1-4; 2. Piet. 2:13-14)! Jeesus Kristus oli synnitön ihminen, vailla minkäänlaista taipumusta pahaan. Juuri siksi hän saattoi hankkia pelastuksen (synnistä, perkeleestä, helvetistä) ihmiskunnalle! Sitä vastaan Fidus (ja lähes koko ihmiskunta) sotii, eikä häntä pysäytä mikään.

                Epäuskoiset (ne, jotka hylkäävät sydämissään uskon Jeesuksen sijaissovitukseen ja hänen perkeleestä saamaansa voittoon) perkele on syntiinlankeemuksessa jo valmiiksi niellyt. Kaikki heidän ajatuksensa, sanansa (myös kirjoituksensa) ja tekonsa nousevat sydämessä asuvasta saatanasta: ”sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä” (Room. 14:23). Koko heidän elämänsä on oman itsensä, tahtonsa, vapauksiensa ja oikeuksiensa palvomista ja ajamista – perkeleen palvomista ja ajamista. Sitä on suomalainenkin yhteiskunta ja suomalainen kirkkoelämä. Saatananpalvontaa.

                (2)(1)

             3. Jatkan edellisen viestini viimeisestä sanasta, saatananpalvonnasta. Hillittömässä saatananpalvonnassaan tämä saatanalauma (Suomen kansa) ei enää tiedä, mikä on poika ja mikä on tyttö:

                https://yle.fi/uutiset/3-10752488

                Syypää tähän on suomalainen miesväestö, tuo hirvittävä henkisesti ensimmäisen luokan krpä ja narttu (perkeleen patsasteleva orja, priimaperkele), joka on päästänyt naiset, nuo toisen luokan krvät ja nartut, riehumaan kaikkialla (jopa kirkoissa!) Jumalan sanan ja Kristuksen KÄSKYN vastaisesti (1. Kor. 14:33-37; 1. Tim. 2:11-15; 1. Moos. 3:16; 1. Kor. 11:3; Ef. 5:22-23; Kol. 3:18; Tiit. 2:5; 1. Piet. 3:1-6).

                NAINEN toi synnin ja sen seuraukset: kuoleman, helvetin ja kaiken onnettomuuden ja mielenvikaisuuden, maailmaan:

                ”Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; EIKÄ AADAMIA PETETTY, VAAN NAINEN PETETTIIN JA JOUTUI RIKKOMUKSEEN” (1. Tim. 2:11-14).

                Nainen toi kaiken onnettomuuden ja kuoleman maailmaan, jopa ikuisuuteen!

                Nyt jo lähes puolet valtion hallinnostakin on naisia!!! Suomen miesväestö suorastaan kiehuu ja ilkamoi perkeleessä (KAIKKI tuhotaan, AIVAN KAIKKI).

                Kaikilla foorumeilla suomalainen miesväestö tungokseen asti, viimeiseen helvettiin asti, ajaa perkeleen ja naisten ”asiaa”, perkeleen täysimittaista toteuttamista kaikkialla, aivan kaikkialla. Mitään suomalainen krpä ei jätä tuhoamatta. KAIKKIALLA riehuvat tämän lauman Vidus ja vidukset, tehden jopa, suu vaahdossa, Kristuksesta saatanan. Kirkkojen arkkipiispojen ja pappien ainoa tehtävä Suomessa on julistaa ja toteuttaa ”rakkautta”, saatanalauman takapuolen nuolemista. Tämä on suomalaisen iljettävyyden ja perkeleellisyyden huippu.

                Kuten olen aiemmin moneen kertaan todennut, tämä kansa ja sen maa tuhoutuvat pikaisesti. Maailman merkit osoittavat, että Kristuksen paluu kirkkaudessaan tapahtuu nyt hetkenä minä hyvänsä ja silloin toimitetaan viimeinen tuomio. Silloin tämä kansa hukkuu ikuiseen helvettiin, omasta syystään, ansaitusti. Niin on oikein ja hyvä (ellei parannusta tapahdu).

                Kaikkialla vallitsee perkeleellinen ja päällekäyvä mielenvikaisuus yhdistettynä suomalaiseen erityislaatuun, röyhkeyteen, väkivaltaan ja idiotiaan. Edes sukupuolia ei enää tunneta! Sisäinen perkele saa mielensä mukaan määritellä senkin! Syttyy narttujen sota, jos joku yrittää perkelettä vastustaa!

                (7)(0)