Rintaliivit, rintasyöpä ja rintakudoksen sairaudet

Tutkimukset tukevat teoriaa mahdollisesta yhteydestä rintaliivien käytön ja rintasairauksien välillä. Kaksi julkaistua tutkimusta ovat osoittaneet, että rintaliivejä käyttävillä naisilla on paljon enemmän rintasyöpää kuin naisilla, jotka eivät käytä rintaliivejä.

Tutkijapariskunta Singer ja Grismaijer julkaisivat lähes 5 000 naista käsittäneen tutkimuksen kirjassaan Dressed to Kill: The link between Breast Cancer and Bras. He osoittivat suoran riippuvuussuhteen rintaliivien käyttömäärän ja rintasyövän todennäköisyyden välillä. Heidän teoriansa mukaan rintaliivit voivat estää ja tukahduttaa imusuoniston kierron. Tämä estää rintaan kertyneiden ja syöpää aiheuttavien toksiinien sekä kuona-aineiden luonnollisen huuhtelun. Nesteiden kertyminen rintaan voisi siten johtaa rintakudoksen muutoksiin ja fibroosiin (kyhmyt, kystat ja kiputiloja). Tämä luo kasvualustan useille eri ongelmille, mukaan lukien syövälle.

Rintasyövän riski kohoaa dramaattisesti pidettäessä rintaliivejä yli 12 tuntia päivässä

Tutkimus osoitti, että:

• Naisilla, jotka pitivät rintaliivejä ympäri vuorokauden, oli 75 % todennäköisyys sairastua rintasyöpään (heidän tutkimuksessaan, n=2056 syöpäryhmässä ja n=2674 standardiryhmässä).
• Naisilla, jotka pitivät rintaliivejä vain päivisin, mutta yli 12 tuntia päivässä, oli 1/7 todennäköisyys sairastua rintasyöpään.
• Naisilla, jotka pitivät rintaliivejä alle 12 tuntia päivässä, oli 1/152 todennäköisyys sairastua rintasyöpään.
• Naisilla, jotka pitivät rintaliivejä vain harvoin tai eivät ollenkaan, oli 1/168 todennäköisyys sairastua rintasyöpään.
• Ero niiden välillä, jotka käyttivät liivejä ympäri vuorokauden ja niiden, jotka eivät käyttäneet lainkaan, oli noin 125-kertainen.

Eräs toinen mahdollinen vaikutusmekanismi saattaa olla se, että rintaliivit estävät rinnan luonnollisen liikkeen, mikä saattaa osaltaan häiritä imunesteiden virtausta. Ihmiset kokevat samankaltaisen tunteen esimerkiksi pitkillä lennoilla jaloissaan, kun ne turpoavat ja puutuvat (paikallaan olo ja paine jaloissa). Itse asiassa vastoin yleistä harhaluuloa ilman rintaliivejä olo ei aiheuta rintojen riippumista. Tosiasiassa osa naisista on kertonut kokevansa rintojen roikkuvan vähemmän, oletettavasti johtuen rintalihasten ja jänteiden tehdessä enemmän työtä rintojen kannattamiseksi, mikä tekee lihaksista ja jänteistä vahvemmat ja kiinteämmät. Lääketieteen tutkimukset tukevat tätä teoriaa, sillä tutkimukset osoittavat jänteiden tarvitsevan rasitusta ja liikettä oikean rakenteen ja toimivuuden säilyttämiseksi.

”Yli 90 % naisista, joilla on ollut kudosmuutoksia rinnoissa, on huomannut tilanteen parantuvan lopetettuaan rintaliivien käytön,” toteaa tohtori Gregory Heigh.

Imusuonisto

Imunesteiden kierto monissa elimissä (erityisesti primäärisissä) on hyvin riippuvainen liikkeestä. Istuessaan pitkiä aikoja paikallaan esimerkiksi lentokoneessa, jalat ja nilkat voivat turvota, sillä imunesteiden kierto lähes pysähtyy. Rintaliivien pitäminen, varsinkin tiukkojen ja kaarituellisten liivien ja läpi yön, estää normaalin imunesteiden virtauksen ja johtaa todennäköisesti anoksiaan (normaalia alhaisempi happipitoisuus). Anoksia liittyy usein fibroosiin, jonka on todistettu liittyvän kohonneeseen syöpäriskiin. Liikuntaa harrastavilla naisilla on alhaisempi riski, mikä saattaa liittyä parempaan imunesteiden kiertoon. Tohtori Ralph L. Reed kertoo: ”Jokainen rinnan hienovarainen heilahdus esimerkiksi kävellessä, juostessa ja liikkuessa hieroo hellävaraisesti rintaa ja tehostaa imunesteiden virtausta, mikä puhdistaa rintaa solujen aineenvaihdunnasta syntyvistä toksiineista ja kuona-aineista.”

Imusuonisto on elimistä, imusolmukkeista ja imusuonista koostuva verkosto, joka tuottaa imunestettä ja liikuttaa sitä kudosten ja verenkierron välillä. Imusuonisto on erittäin merkittävä osa ihmisen immuunijärjestelmää.

Imuneste eli lymfa on kellertävää tai maidonvalkeaa nestettä, joka muodostuu:

• Valkoisista verisoluista, erityisesti lymfosyyteistä, jotka hyökkäävät veren bakteereita vastaan.
• Veriplasman kudosnesteestä, joka kuljettaa proteiineja ja rasvaa (rasvan valkoiseksi värjäämää imunestettä kutsutaan maitiaisnesteeksi).

Imusolmukkeet ovat pieniä ja pehmeitä pyöreitä tai pavunmuotoisia elimiä, joita ei yleensä voi helposti tuntea. Niitä on rykelmissä eri puolilla kehoa, kuten kaulalla, kainalossa, nivusten alueella, rintakehässä ja ylävatsassa. Imusolmukkeet tuottavat immuunisoluja, jotka auttavat elimistöä taistelemaan infektioita vastaan. Imusolmukkeet myös suodattavat imunestettä poistaen vieraita aineita, kuten bakteereita ja syöpäsoluja.

Rintaliivien historia

Amerikan kemian seuran (ACS) rintojen terveyden edistäjä Ken L. Smith selittää nettisivuillaan naisten käyttäneen ennen kaupallisia rintaliivejä tiukkoja korsetteja, jotka työnsivät rintoja ylöspäin ja puristivat vyötäröä työntäen sisäelimiä uusiin asentoihin. Korsetit muokkasivat vyötäröstä luonnottoman kapean, mistä juontaa myös nimitys ”tiimalasin muotoinen”. Korsetin ja muiden puristavien ja vartaloa rajoittavien vaatteiden käyttämisestä seurasi usein erilaisia vakavia seurauksia, kuten esimerkiksi pyörtyilyä vapaan hengityksen estyessä.

Nykyaikaisia rintaliivejä edeltäviä vaatekappaleita ja keksintöjä on löydetty läpi historian. Vuonna 1893 Marie Tucek teki rintoja kannattelevan liivin, joka muistutti hyvin pitkälti nykyaikaisia rintaliivejä. Siinä oli taskut rinnoille ja samankaltaiset olkaimet ja hakaset kuin tämän päivän liiveissä. 1900-luvun alussa Mary Phelps Jacobs pyysi ompelijatarta liittämään pari nenäliinaa yhteen vaaleanpunaisella nauhalla, jotta hän voisi pitää sitä asunsa alla hankalan ja puristavan korsetin sijaan. Neiti Jacobs suunnitteli vaatekappaleen rajoittamaan rintojensa liikettä litistämällä rinnat rintakehää vasten.

Ei ole tarkemmin tiedossa, oliko rintojen liikehdintä tuon ajan naisille yleinen huolen aihe, vai oliko Mary vain itse huolissaan asiasta. Hänen ponnisteluidensa tulokselle on täytynyt olla kysyntää, sillä hän patentoi keksintönsä vuonna 1914 ja möi myöhemmin patentin 1500 dollarilla Warner Brothers Corset Companylle Connecticutin Bridgportissa. Ida ja William Rosenthal perustivat Maidenform Companyn myymään pukuja ja muita asusteita sekä suunnittelivat vaatekappaleen, joka auttoi naisten rintakehää paremmin sopimaan Maidenformin myymiin asuihin. William keksi ensimmäisenä ryhmitellä naiset kuppikokojen mukaan ja eri elämäntilanteisiin. Ida taas keksi soljen olkaimien säätöön.

Lääkärit Niels H. Lauersen ja Eileen Stukane käsittelevät kirjassaan The Complete Book of Breast Care monen kysymää kysymystä: ”Ovatko rintaliivit hyväksi vai pahaksi rinnoille?” He vastaavat: ”Ei kumpaakaan! Lääketieteellisesti ei ole mitään syytä käyttää rintaliivejä, joten valinta on jokaiselle henkilökohtainen ja perustuu omaan mukavuudenhaluun ja estetiikkaan. Riippumatta siitä, onko aina käyttänyt rintaliivejä tai ollut aina ilman, ikä ja imetys aiheuttavat luonnollisella tavalla rintojen roikkumisen.”

Alkuperäinen artikkeli englanniksi DrSircus.com-verkkosivuilla.