(11 arviota, keskiarvo: 4,18 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 3725 Näyttökerrat 10 Kommenttia
Vieraskynä: Musiikki on miljardibisnes, mutta kenelle?
(11 arviota, keskiarvo: 4,18 / 5 tähteä 5)Ladataan...Esiintyvä taide on puolet musiikkialan 863 milj. €:n vuositaloudesta. Se on Suomessa valtaosin tappiollista talkootyötä ja tuettuja esityksiä. Kolmasosalla maa kouluttaa ja tukee, eli investoi tähän tappioon. Suurin osa levymyynti- ja tekijänoikeustuloista kulkee ulkomaisessa ohjauksessa sinne, mistä Suomi ei saa edes verotuloja. Maksettavaksemme jäävät vain kulut ja keikkamatkojen luontokuorma.
Keikkamarkkinat ovat jo isolta osin monikansallisten jättien ohjauksessa. Supertähteys vie niin suuren osan paikkakuntien viihdeostovoimasta, että huvijärjestäjille jää varaa vain halpoihin uskottavuutta syöviin esiintyjiin tai vaihtoehtoisesti ei lainkaan viihdetarjontaan. Tämä kaataa ravintoloita ja huvipaikkoja kuin heinää.
Ulkomaisessa omistuksessa ala ei synnytä työn- eikä pääoman tuottavuutta Suomeen. Ulkomainen omistus ei tuo kotimaiseen tuotantoon lisäarvoa. Suomenkielinen musiikki on yli 80 % kysynnästä, mutta sekin on ulkomainen tuote, kun sisällön omistaa ulkomainen yritys. Tätä kehitystä on Suomessa tuettu kolmen ministeriön voimin. Kotimainen toimija ei saa investoinneilleen edes lainarahaa, koska virkakoneisto ei halua nähdä tekijänoikeusvarallisuutta yrityksen soliditeettia kasvattavana omaisuutena. Kotimainen yritys ei vaurastu, ennen kuin se lopettaa uustuotannon.
Alan ainoa kattojärjestö IFPI on monikansallinen, eli sen intressi on ohjata vaurautta Suomesta ei Suomelle. Asetelma on äärimmäisen korruptoitunut koko EU:n alueella. Kotimainen oppositioääni ei kuulu kilpailusta vastaavassa työ- ja elinkeinoministeriössä ja tässä on tulos. Kulttuuripääomamme pumppaa rahojamme veroparatiiseihin valtioavusteisesti.
Viihteen ekosysteemi pohjaa levytyksen luomaan kysyntään. Kun kilpailua ei ole, kärkituotteisiin pohjaava ryöstöviljely kaventaa tarjontaa. Palvelujen katveeseen jäävät lapset ja aikuiset. Virkakoneistot tulee herättää heti kotimaisen edun valvontaan, sillä tämän tyhjiön täyttäminen synnyttää työtä, rikkaampaa kulttuuritarjontaa ja vaurautta.
Poptori oy
Erkki Puumalainen
Toimitusjohtaja
Maallisuus on todella vika.
Näe ja tiedä, että taiteellisuus voi elää ilman maallista. Tietenkin sehän on taiteellisuuden määritelmä. Että hyvyys ja totuus tulee taiteessa maanpäälle. Se mitä ihminen saa Herrasta.
Taide on Elämä, kaikki kauneus, rakastelu aviovaimon kanssa.
DJ:n näkökulmasta homma menee kokoaika huonommaksi. Miten joku artisti (tai oikeestaan levy-yhtiö) voi omistaa kaikki äänet mitä levyllä on käytetty? Se on ihan sairasta, teen itse kohta levyllisen biisejä jotka sisältää pelkkiä perus kick, clap, snare ja hi hat. Sitten omistan nuo soundit ja kukaan ei voi enään tehdä perus konemusaa, ellie ano lupia minulta. Katson oikeudekseni niin, että jos olen ostanut biisin saan remixata sitä miten haluan, koska omistan sen. Tai ottaa jostain biisestä pieniä pätkiä ja tehdä niistä oman biisin. Sanoisin vi*u* tästä rahastajanoikeudesta ja antakaa mennä vaan, mullakin on laittomia mixejä soundcloudissa jaossa, joten miksei myös sinulla olisi?
Hyvin tuli esiin ongelma kohdat tuossa artikkelissa. Järkyttävimpiä kohtia on ehkä tämä: ”Kotimainen toimija ei saa investoinneilleen edes lainarahaa, koska virkakoneisto ei halua nähdä tekijänoikeusvarallisuutta yrityksen soliditeettia kasvattavana omaisuutena. Kotimainen yritys ei vaurastu, ennen kuin se lopettaa uustuotannon.”
Osoittaa sivilisaation auringonlaskun aikaa jos ei virkakoneisto halua ottaa tuollaisia tekijöitä vakavasti investointi/lainapäätöksiä tehtäessä.
Tuohon DJ kommenttiin sen verran, että siihen on olemassa jotain määritelmiä, että jos jotain sämpleä käyttää niin, että se on tunnistettavissa niin sitten jotain provikoita pitää osoittaa sinne suuntaan jos se jotenkin kaupallisesti julkaistaan tai jos uusversiota soitetaan. Pelkkiä snareja, hi-hatteja, clapseja, kickejä ja muita geneerisiä ääniä se ei käsittääkseni koske. Esim Vengeancella(saksalainen laatusoundipaja) on hyviä valmiiksi kompressoituja tiukkoja basareita(jota hekin ovat kai jostain muun valmistajan valikoimista ottaneet/ostaneet ja muokanneet) joihin saa ikuisen käyttöoikeuden kaupallisia tarkoituksia myöten kun ostaa sample CD levyn(tai vaikka warettaisi niin kukaan ei tule kyselemään mistä joku kick on peräisin ja suurin osa vakavasti tekevistä ammattilaisista mielellään jotain maksaakin hyvistä saundeista), mutta heidän pidemmät modulaatio sweepit ja arpeggiot pitää erikseen ilmoittaa, josta jotkut ovat nyreissään.
Teoston teosilmoituksessa voi laittaa tietty provisio osuuden riffistä/säveltäjä osuudesta tms. jolloin se menee oikeaan osoitteeseen. Se on mielestäni ihan kohtuullista. Tosin siinäkin on välissä sitten niitä kustantajia(publisher) jotka eivät tekijoistä niin välitä vaan omasta edustaan. Parhaimmillaan se on win-win kustantajan ja tekijän välillä. Huonoimmillaan turhaa sitoutumista hyödyttömään diiliin. Kustannussopimuksessa taiteilija luovuttaa 1/3 osan tulevista tuloista, niin soitoista, esityksistä kuin levytystuloistakin kustantajalle. Kustantaja/publisher on siis eri kuin levy-yhtiö, vaikkakin monesti monikansallisissa yritetään saada artisti allekirjoittamaan molemmat saman katon alle, ihan turhaan. Kustantajan tehtävä kun konemusan yhteydessä nykyään on lähinnä kaupitella tekijän teoksia levy-yhtiöille ja niiden artisteille, ellei sitten itse ole myöskin artisti. Ennen he lähinnä painoivat nuotteja. Ja jos on tunnettu sämple jostain maailmanhitistä ja haluaa omakustanteen tehdä niin kustantajilla tai tähtiartistin agentilla voi olla vaade että tekijällä(uusversion remiksaajalla) pitää olla jotain listasijoituksia näyttää että saa kaupallisen julkaisuluvan. Siinä tulee mukaan myös ns. moraaliset oikeudet, ettei teosta ihan kuka tahansa ”raiskaa” = esitä täysin tökerössä yhteydessä.
Ja esim Youtube on täynnä epämääräisellä vyöhykkeellä olevaa kamaa, joten nähdäkseni säännöissä on otettu höllempi linja kun tiukka valvonta on käytännössä mahdotonta eikä ketään ole taidettu oikeuteen viedä jos joku nobody on julkaissut omia remiksejä siellä ilman mitään lupia tai ilmoituksia. Tai toisaalta taas jos joku tähti artisti tai tuottaja varastaa tai plagioi jonkun tuntemattoman tekijän riffin/melodian niin voi joutua vaikeuksiin myös. Kuten tapaus Timbaland joku vuosi siten. Hän oli kopsannut suoraan jonkun tuntemattoman suomalaisen biisinikkarin riffin ilman mitään kredittejä levyllä tai tuloja tälle suomalaiselle. Asia ilmeisesti soviteltiin jollain suht merkittävällä rahallisella diillilä lopulta ja painettiin villaisella. Tällaisissa tapauksissa erinäiset oikeuksien vartijat kuten tekijänoikeuslainsäädäntö, juristit ja Teosto voivat olla avuksi. Teostoon siis ei ole mikään pakko kuulua jos haluaa itse hallinnoida teostensa käyttöä ja korvauksia. Silloinkin tekijänoikeus on olemassa, mutta siitä pitää itse pitää huoli jos haluaa. Teoston jäsenyys ei vaikuta tekijänoikeuden muodostumiseen.
Teostoon nuo mahdollisesti negatiivisilta vaikuttavat kuviot tekijöiden ja kustantajien/levy-yhtiöiden välillä eivät siis sinänsä liity, joka siis ei mikään mafia ole vaan tekijöitä suojaava organisaatio jossa on tosin omat puutteensa esim pelimuusikoiden osalta jne. Monet pelimuusikot eivät kuulu Teostoon koska eivät pystyisi enää jäseninä määrittelemään joitain teoksiaan suojan ulkopuolelle ja näin määrittelemään korvauksia itse.(könttädiili peliyhtiön kanssa tms.) Sitä on yritetty vääntää viime vuosien aikana ja ehkä jossain vaiheessa siihen saadaan jotain muutosta. Peliyhtiöt kun eivät halua maksaa korvauksia Teoston ja sen sisarjärjestöjen kautta vaan palkkaavat näitä teoksiaan itse hallinnoivia könttädiilejä tekeviä muusikoita. Näin pelimuusikot ovat nappikauppiaita miljoonatuotannoissa. Mielestäni siinä ollaan epäreilulla alueella, että peli jonka tunnelmaan musiikilla on suuri mekritys ja jota saatetaan myydä miljoonia latauksia/kappalaite 6-10 euron hintaan(siitä voi laskea tulot) niin säveltäjä saa muutaman tonnin rahaa. Ja sellaisen musiikin tekeminen vaatii 10-20 vuoden omistautumista asialle.
Pelisäveltäjät ovatkin uusin hyväksikäytetty tulokas viihdealan viidakonlakien vilinässä eivätkä he oikein voi tienata millään muulla kuin pelimyynnillä toisin kuin normiartistit jotka voivat heittää keikkaa jos teos myynti waretuksen ja Youtuben/Spotifyn takia laskee. Monet huippuammattilaisetkin ovat vain sivutoimisia siitä johtuen. Vain jotkut Hollywoodin Hans Zimmerit voivat laskuttaa oikeudenmukaisia korvauksia.
Erkki hyvä, miksi sinä kirjoitat tällaiseen rasistiseen huuhaalehteen?
Trolli korporaatioiden asialla viihteen kotimaissa sankareita alasajamassa.
Juutalainen viihdemafia on varastanut oikeudet musiikkiimme joten Erkki kirjoittaa oikeaan paikkaan.
Suomalaisten moraalisessa rapauttamisessa vallanpitäjiemme toimesta YLE:ä johtamaan asetetuilla bilderbergeillä, päätoimittaja Jääskeläisellä ja toimitusjohtaja Kivisellä luonnollisesti on korvaamattomana apuna – kommunistisen frankfurt-koulukunnan moraalinrapautus-tekniikoiden ohella – Hollywoodin ja (ennenkaikkea amerikkalaisen mutta myös koko länsimaisen) popmusiikki-teollisuuden tuotokset, joiden takana on vapaamuurariuden pirullisen, pimeän ja kovan ytimen muodostava illuminati – jonka ydintä puolestaan ovat tietysti Wall Streetin juutalais-pankkigangsterit.
Erityisesti ”The Vigilant Citizen”, http://vigilantcitizen.com/ on ansiokkaasti selvittänyt, kuinka Hollywoodin ja muun popmusiikki-teollisuuden tuotoksissa käytetään mitä moninaisimpia mielenmanipulointi-tekniikoita illuminatin NWO-projektin edistämiseksi.
Silloin kun erilaisista käytännön elämään liittyvistä syistä joutuu PAKKO-kuuntelemaan nykyistä pop-musikkia, niin jokseenkin aina voi todeta: samaa illuminati-saastaa, joka on tarkoitettu ihmisten, erityistesti lasten ja nuorten moraaliseen rapauttamiseen ja psyyken tuhoamiseen juutalais-illuminati-pankkigangsterien Uutta Maailmanjärjestystä varten!
Psykologisesti katsoen EHDOLLISTUMINEN tämän saastan kuuntelemiseen tapahtuu jo äidinmaidossa, jonka seurauksena tätä saastaa pidetään luonnollisena ja tavoiteltavana, normaaliin elämään kuuluvana asiana – esim. ollaan valmiita maksamaan huimia pääsylipun hintoja siitä, että päästään katsomaan ja kuuntelemaan mielipuolen lailla riehuvia, pirun näköisiä hyyppiöitä jotka rämisyttävät ja vinguttavat sekavasti erilaisia meluntuottamis-väilineitään, örähdellen ja karjahdellen petoeläinten lailla – tätä esitystä seuraavat keskenkasvuiset ja aikuisetkin ulvovat sitten ympärillä transsitilassa, kädet ojossa ”hi-huuta” täysin ns. hihhulien lailla – itse käsittämättä olevansa varsinaisia hihhuleita! Näiden ”artistien” suoltamia tuotoksia sitten kaupitellaan äänitettyinä/videoituina mahdollisimman kalliilla hinnalla – ja taistellan ankarasti, jotta nämä saastan-suoltajat saisivat hyvän korvauksen tästä ihmisten, ennenkaikkea keskenkasvuisten psyyken tuhoamistyöstään.
Jäi lisäämättä edelliseen kommenttiini, että hienoa, vanhaa eli AITOA (EI esim. Stravinskyn tai Schönbergin vääristämää) klassista musiikkia – tai hienoja, VANHOJA kansanlauluja – pidetään sitten vähintäänkin kummajaisena ellei suoraan vastenmielisenä. – Muistamani mukaan Britanniassa ainakin yhdessä kaupungissa tehtiin kokeilu. Tietyssä paikassa kaupunkia kerääntyi jatkuvasti rauhatonta, meluavaa ainesta häiritsemään ymtäristön asukkaiden elämää. Viranomaisten toimesta järjestettiin kaiuttumista tulemaan non-stoppina klassista musiikkia. Se osoittautui häiritsevälle ainekselle sietämättömäksi ja nämä häipyivät muualle!
Tuolla rapakon takana tuo musiikkiteollisuus on siis TODELLA sairasta. Englannin kielen taitoisten kannattaa lukea seuraava sivu lävitse.
When Insiders Expose the Ugly Side of the Entertainment Industry
http://vigilantcitizen.com/vigilantreport/when-insiders-expose-the-ugly-side-of-the-entertainment-industry/
Full Documentary – BBC Documentary Illuminati & The Music Industry 2014 PART 1 and 2 YouTube
http://youtu.be/qEmZLq_It7U
Kun vanhemmat lähettävät kullanmurujaan rock-”konsertteihin” tai antavat rahat vastaavien videoiden/äänitteiden ostamiseen, niin kuinkahan monen mielestä on OK, että heidän jälkikasvunsa kuulee tavan takaa esim. ”I sold my soul to the Devil” (”myin sieluni paholaiselle”, kuten videossa eräs ”artisti” hokee) ja monenlaista muuta vastaavaa eri sanamuodoissa?
Enpä ihmettele että moisen saastan suoltajat ovat usein ulkomuodoltaankin pirun näköisiä – enkä myöskään ihmettelisi vaikka olisivat ihmishahmoon inkarnoituneita todellisia piruja!
Varsinaisia ”artisteja”, joiden tarjoamaa saastaa sairaan länsimaisen yhteiskuntamme sairaiden päättäjien toimesta tarjotaan jopa yhteiskunnan tuella ”kulttuuri”-harrastuksena
lapsukaisillemme ja nuorille.