Kreikan kriisin syistä

Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Euroopan komission mukaan Kreikka oli kaunistellut tilastojaan. Kenenkä toimesta tämä oli tapahtunut? Kreikka on konkurssin partaalla, ja mikäli Kreikan velat armahdetaan, joutuvat EU:n takaaja valtiot maksumiehiksi. Kreikka on kansainvälisen taloudellisen katastrofin uhri?

 

Kreikan kriisi kärjistyy

Tänään sunnuntaina 5.7.2015. on Kreikassa kansanäänestys lainaohjelman kohtalosta. Vasemmistopuolue Syriza, joka vastustaa Kreikan velkojien vaatimuksia, näyttää edellyttävän, että Kreikan veloista on annettava anteeksi puolet. Suomi on taannut Kreikan velkoja ja takaajat maksavat nämä eurohaihattelut. Suomen vastuu Kreikan veloista on vähintään seitsemän miljardia euroa ja ”vakuudet”, joista Suomi on itse joutunut maksamaan, alle miljardin.

Jos Kreikan velkoja poistetaan, Suomen ”vakuudet” eivät tule kattamaan Suomen tappioista lanttiakaan.

Kyllä-vaihtoehto puolestaan näyttäisi kannattavan EU:ssa ja eurossa pysymistä. He luottavat ”neuvokkaihin” pankkiireihin ja EU-byrokraatteihin. He vaativat lisää julkisia supistuksia pankkiireja miellyttääkseen.

Tuoreimpien uutisten mukaan ei-leirin voitto on lähes varmaa.

 

Kreikan taloudellisen perikadon syyt

Ilta-Sanomat uutisoivat vastoittain suomalaisprofessorin päätelmiä Kreikan kriisin syistä, jotka sysätään ”isossa roolissa” esimerkiksi veronkierron, harmaan talouden ja korruption syyksi. Professori Timo Rothovius toteaakin, että Kreikan julkinen talous tulisi kuntoon, jos kaikki maksaisivat veronsa.¹

Toisaalta hän, joka ei veroja maksa, voi sijoittaa enemmän varallisuutta yhteiskunnan kiertoon, mikä myös pitää osaltaan taloutta yllä.

Yllä mainitussa IS jutussa olisi pitänyt olla otsikkona ”Syitä Kreikan kriisin syventämiseen”.

Veronkierto, harmaan talous ja korruptio kylläkin vaikeuttavat taloudellisesti kurjaa tilannetta, mutta ne eivät ole Kreikan kriisin alkuperäisiä syitä. Demokratian kehdon ekonominen ahdinko pohjimmiltaan ei tulisi korjaantumaan Rothoviuksen parannusesityksillä, vaan ainoastaan joiltakin osin lieventämään sitä.

Kreikan taloudelliset vaikeudet juontavat juurensa syvemmälle. Listatkaamme hiukan kriisin syitä:

1. Perimmäisenä syynä Kreikan taloudelliseen alamäkeen on kansainvälisessä katastrofissa, jonka uhriksi myös muut eurovaltiot ovat ajautuneet, mutta Kreikka kaikista eniten. Kreikkalaisen taloustieteilijän Yanis Varoufakisin mukaan maailman johtava talousmahti, Yhdysvallat, ryhtyi joskus 1970-luvulla vahvistamaan omaa ylivaltaansa lisäämällä tietoisesti alijäämiään. USA:n toimet johtivat ennennäkemättömään finansialisaatioon eli rahoitusmarkkinoiden kasvuun muiden talouden sektoreiden kustannuksella. Taloudellista kasvua luotiin halvan lainan ja moninaisten arvopapereiden kautta – velan avulla.

Tämä operaatio samanaikaisesti sekä vahvisti Yhdysvaltojen asemaa että kylvi perikadon siemenet. Ongelmien aiheuttajina ovat USA:n talouden alijäämät ja Wall Streetin pankkiirit. Nämä ovat temmanneet keskeiseen rooliin myös palkansaajien alati hupenevat reaalipalkat (Varoufakis 2014).

Näitä varallisuuseriä luotiin tyhjästä. Siksi niitä ei pystytty edes pakkolunastamaan ja tällaisena ilmakuplana se on verottanut muuta taloutta.

Varoufakis näkee Suomen, Euroopan ja koko maailmantalouden ongelmien keskiönä ylijäämien kierrätyksen. Makrotalouden eli koko talouden ilmiöiden (yksilöt, kotitaloudet ja yritykset) erään lainalaisuuden mukaan yhden valtion kauppa-alijäämää vastaa aina toisen maan tai toisten maiden ylijäämä. Tämä asetelma vain vahvistuu, kun maat ovat sidoksissa toisiinsa poliittisilla päätöksillä kehitetyllä valuuttakytkennällä, kuten 1920-luvun kultakannalla, 1940–1970-lukujen Bretton Woods –sopimuksella sekä nykyisellä eurovaluutalla. Siten pääoma, joka virtaa ylijäämämaista alijäämämaihin rahoitussektorin välityksellä, aiheuttaa alijäämämaissa hintakuplia ja näennäistä velkaan perustuvaa kasvua. Se villitsee entisestään ylijäämämaista saapuvaa tuontia niin kauan kuin velkojen korot maksetaan ja illuusio talouden hyvinvoinnista jatkuu (Varoufakis 2014). Nämä kuplat tietysti puhkeavat aikanaan jättäen alijäämämaihin jättiläismäisen velkamäärän, josta ikinä ei voida suoriutua. Näin kävi Kreikalle ja lievemmin esimerkiksi Espanjalle ja melkein myös Suomelle.

Tässä käsiteltiin siis Yhdysvaltojen rahoitussektoria, joka 1970-luvulta alkaen on pitänyt maailmantaloutta liikkeessä. Kansainvälisillä poliittisilla sopimuksilla pystytään taannuttamaan valtioiden positiivinen kehitys ja ohjailemaan taloudellinen hyöty globaaleille rahoittajille ja jättiläiskorporaatioille.

2. Jo vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous romahti akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reippaasti alijäämäinen. Niinpä maa oli lainannut runsaasti ulkomaista velkaa ja sen lainakorot olivat nousseet sietämättömän korkealle.²

Tässä se romahduksen osa syy jo paljastui: Kreikka oli kansainvälisten korkoa kiskovien kansainvälisten rosvopankkien pihdeissä, kuten muutkin maailman valtiot ovat. Mutta oli muitakin tekijöitä matalasuhteelle.

Kreikan talouden romuttumiseen ovat vaikuttaneet myös Euroopan keskuspankin johtaja (2003–2011) Jean-Claude Trichet ja Deutsche Bankin johtaja (2002–2012) Josef Ackermann. Nämä molemmat ovat Bilderbergin toiminnassa aktiivisesti mukana.

3. Sitten tulivat mukaan keinotteluaparaatit, joista tunnetuin lienee ”puolet maailma omistava” Goldman Sachs (GS). Juuri GS konsultoi Kreikkaa vuosituhannen alkupuolella kaunistelemaan negatiivisia taloustilastoja näyttämään positiivisilta. Tämän GS:n tilastojen peukalointi auttoi Kreikkaa pääsemään eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli maassa käyttöön vuoden 2002 alusta.

Goldman Sachsin kaltaisten liikepankkien toiminta rampauttaa maailman valtioita totaalisesti.

GS peri myös miljoonia dollareita ”vinkeistään” neuvoen lisäksi sijoittajia eli asiakkaitaan hankkimaan CDS – johdannaisia vakuutuksina Kreikan valtion velkakirjojen konkurssin varalta.

Vaikka nykyisin Kreikka on konkurssin partaalla, ei CDS:n korvauksia ole ilmeisesti maksettu. Saneeraus on kylläkin käynnissä ja osa on saanut velkansa anteeksi ja toisille tehdään uudelleenjärjestelyitä. Yksityiset velkojat ovat suostuneet mitätöimään osan velasta.

Osittain velkojen karsiminen on pakon sanelemaa. Kreikkalaisia pankkeja, eläkerahastoja, sairaaloita ja oppilaitoksia on ollut konkurssin kynnyksellä, koska suostuivat omistamiensa velkakirjojen arvon leikkaukseen.

Velkakirjojen arvon parturointi liikutti ainoastaan yksityisiä velkojia termin PSI:n (Private Sector Involver) mukaan, jolloin tappioihin osallistuvat vain yksityiset sektorit.

Taloudellisiin menetyksiin ei siis kytkeytynyt IMF eikä keskuspankkien lainat. Mutta kuitenkin yksi yksityinen taho pysytteli taloustalkoista syrjässä. Tämä on ollut Goldman Sachin SWAP –johdannaiset ja niiden arvo on nousussa.

4. Luonnollisesti Timo Rothoviuksen Ilta-Sanomissa mainitsema luettelo Kreikan kriisin syistä on joiltakin osin vaikuttanut heikentävästi maan talouteen, mutta mitään keskeisiä syitä ne eivät ole maan ekonomiseen romahtamiseen.

Mainitut kohdissa 1, 2 ja 3 löytyy selvästi sionistisen eliitin kädenjälki. GS ja muut Wall Streetin pankit, kuten kansainvälinen pankkitoiminta kokonaisuudessaan, ovat sionistisen mafian hallinnassa, kuten kirjoituksessa Sionistisen eliitin maailmanvalloitus lähteineen totean. Luonnollisesti tämän eliitin vaikutus ulottuu myös kansainvälisiin sopimuksiin.

Lopuksi

Kustannukset Kreikan taloudellisista tappioista pitäisi osoittaa keinottelupankeille, Yhdysvalloille ja kansainvälisten sopimuksien laadinnasta vastaaville eliiteille.

Kansainvälinen pankkijärjestelmä repii kansalaisten ja valtioiden selkänahasta ilmaista rahaa tekemättä itse yhtään mitään. Tällaisesta järjestelmästä tulee irtisanoutua! Rahanluontioikeus täytyy varata valtiolle. Pankit tulee kansallistaa, eikä rahan synnyttäminen olisi silloin yksityisten tahojen käsissä. Tämä pätee Kreikkaan, Suomeen ja myös muihin valtioihin.

Markku Juutinen

 

Lähde

Varoufakis, Yanis (2014). Maailmantalouden Minotaurus. Vastapaino, Tampere.

 

1. Iltasanomat (1.7.2015). Suomalaisprofessori listaa Kreikan kriisin syitä: Veronkierto, harmaa talous ja korruptio.

2. Helsingin Sanomat (30.4.2010). Kreikka euroalueen heikoin lenkki.