Havaintoja: Mistä johtuu USA:n valtioterrorismi ja Pohjois-Korean uhkailu?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump¹ sanoo, että sotilaallinen vaihtoehto Pohjois-Korean varalle on nyt valmiina: sotilastoimet on ”ladattu ja varmistettu”. Rauhaan pyrkivä Pohjois-Korea on siis päätetty nitistää Yhdysvaltojen ”demokraattisella” interventiolla. Mitä tarkoittaa USA:n globaalin demokratian käsite ja mitkä toimijat ovat sen taustalla?

USA:n interventiot ”demokratian”, ”vapauden” ja ”rauhan” nimissä

Tämä kappale selventää sitä ideologiaa miksi Yhdysvallat ovat nyt auttamassa Pohjois-Korean, tuon uhmakkaan ja taloudellisesti riippumattoman vintiön ”demokratian” ja ”kansainvälisen oikeuden” kaidalle polulle.

Huomattava on, että USA:n eliitin käsitys ”demokratiasta” ei noudata samaa linjaa demokratian perusajatuksesta, jonka mukaan hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.

Yhdysvaltoja hallitsevan eliitin mukaan demokratia toteutuu silloin, kun ”vihamielisen”, suvereenin ja taloudellisesti itsenäisen valtion hallinto saadaan kaadettua ja tilalle istutettua Washingtonin DC hyväksymä ”demokraattinen” hallitusjärjestelmä. Lisäksi tämä ”demokratia” toteutuakseen edellyttää amerikkalaisen eliitin kustannus-hyötyanalyysin läpäisemistä eli ”demokratian” lähetystyöstä tulee koitua Yhdysvalloille taloudellista hyötyä ja globaalia hegemoniaa riittävän suuri määrä suhteessa kustannuksiin ja jenkkien vuodatettuun vereen.

Tämä on tietysti ilkeää sanoa, mutta yllä mainittu vaikuttaa valtioterrorismilta.

Yhdysvaltalaisen suurstrategian, tai Yhdysvaltojen sotaopin mukaista ennaltaehkäisevää iskua ei tietenkään saisi vastustaa torjumisesta puhumattakaan, sillä USA:ta hallitsevan eliitin mukaan vastustaminen olisi täysin käsittämätöntä, sillä Yhdysvaltojen toimethan ovat aina luonteeltaan ”puolustuksellisia”, joiden tarkoituksena on ”demokratian”, ”rauhan” ja ”vapauden” saavuttaminen. Siten reaktiot niitä vastaan ovat automaattisesti vihamielisiä ja jopa terrorismiä.

Noam Chomsky (NC) kirjoittaa teoksessaan Maailmanvalta vai maailmanloppu, että Yhdysvallat on noudattanut yli puolen vuosisadan imperialistista strategiaansa tavoitteinaan koko maailman herruus. Hegemoniatavoitteissaan Yhdysvallat ei ole piitannut globaaleista riskeistä, jota esimerkiksi Kuuban kriisi osoitti.²

Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat hyökänneet verta kaihtamatta esimerkiksi jäljempänä mainittuihin kohteisiin:

Nicaragua 1980–90 luvut:

Ronald Reaganin propagandakoneisto tehtaili sokeeraavia tarinoita Nicaraguan lentotukikohtiin sijoitettujen MiGien uhasta Yhdysvalloille. Näin Yhdysvallat sai tekosyyn hyökätä puolustuskyvyttömän Nicaraguan kimppuun.²

Edelleen Reaganin hallintokaudella 1980-luvulla vaikeudet jatkuivat kongressin kieltäessä Yhdysvaltojen tukemien Nicaraguassa toimivien contra-sissien aseistamisen. Niinpä turvauduttiin jälleen laittomiin toimiin. Iran–contra-skandaalina tunnettu tapaus kuitenkin alkoi paljastua vuonna 1986 ja paljastui, että Reaganin hallinto oli vastoin kongressin päätöksiä myynyt aseita Irakin kanssa sodassa olleelle Iranille sekä ohjannut asekaupoista saatuja tuloja contrille. Kuvioon kytkeytyi myös huumausaineiden salakuljettamista Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin.³

Contrat aloittivat sissisodan osittain somozalaisten johtamana sandinistien hallintoa vastaan ja saivat rahoitusta ja muuta tukea Yhdysvalloilta. Sandinistit järjestivät yleisen asevelvollisuuden ja saivat sotakalustoa muiden muassa Kuubasta ja Neuvostoliitosta.⁴

Nicaraguan oppositiovoimat kokosivat vuoden 1990 vaaleihin Yhdysvaltojen avustamana Yhdistyneen kansallisen opposition (Unión Nacional Opositora – UNO), joka koostui poliittisesta kentästä kokonaisuudessaan, entisistä somozalaisista Nicaraguan kommunistipuolueeseen asti. 25. helmikuuta 1990 järjestetyissä vaaleissa opposition ehdokas Violeta Chamorro voitti 55 prosentilla äänistä sandinistien Daniel Ortegan ääniosuuden jäädessä 41 prosenttiin.⁵

Nicaragualaiset joutuivat siis taipumaan ja kannattamaan Yhdysvaltojen kannattamaa ehdokasta ”pyssynpiippu ohimollaan”, kuten useille puolueettomille tarkkailijoille oli selvinnyt.²

Täten Washington oli saanut hyväksymänsä ”demokratian” ja talousjärjestelmän Nicaraguaan, joka syöksyi sotien ja globalisoinnin köyhdyttämänä äärimmäiseen alikehittyneisyyteen.²

Venezuela

Yhdysvalloilla on läpinäkyvä vihamielisyys Venezuelaa kohtaan. Noin kymmenen vuotta sitten pallonpuoliskon suurin öljynviejä Venezuela, joka halusi päästä riippumattomaksi USA:sta, alkoi suunnitella myyvänsä yhä suurempia määriä öljyä Kiinaan. Tämä oli suuri-isku Washingtonin energiapolitiikalle⁷, niinpä nytkin Trump on vihjaillut sotatoimilla Venezuelaa vastaan. Opposition mielestä presidentti Nicolas Maduro pyrkii perustuslakia muokkaamalla vankistamaan omaa asemaansa. Trump on puolestaan muiden muassa haukkunut Maduroa diktaattoriksi ja Yhdysvallat on määrännyt Venezuelalle pakotteita Maduron toimien takia. Yhdysvallat on asettanut pakotteita sekä Madurolle että toimintansa aloittaneelle edustajistolle.⁶

Naton pommitukset Jugoslaviassa olivat osana Kosovon sotaa (1999)

Virallisesti pommitusten syynä oli Jugoslavian presidentin Slobodan Miloševićin haluttomuus hyväksyä Kosovoa koskevaa suunnitelmaa. Yhdentoista viikon mielipuolisten pommitusten jälkeen Kosovo siirtyi kansainvälisten joukkojen valvontaan.⁸

Naton johtajat korostivat yksimielisesti ja alituisesti, että päätökseen pommitusten aloittamiseksi vaikutti kaksi syytä:⁹

1. Väkivaltaisten etnisten puhdistusten pysäyttäminen (tämä syy vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta, sillä Naton pommitukset juuri kiihdyttivät väkivaltaisuuksia).
2. ”Naton uskottavuuden” todistamiseksi. Ensimmäinen syy ei ole uskotta, mutta toinen on.

William Pfaff kirjoitti kriisin alkuvaiheissa, että:

Keskustelu väliintulosta ei enää ole keskustelua siitä, mitkä keinot johtavat johonkin päämäärään. Se on keskustelua Naton hylkäämisestä ja USA:n pyrkimyksestä maailman johtajuuteen: Jos Nato ei voita Serbiaa, Natoa ei enää ole olemassa, joten ainoa ratkaisu on se, että Naton sotilasvoimien on ajettava Serbian järjestäytyneet joukot Kosovosta ja tuhottava ne ja Serbian nykyinen hallitus.⁹

Balkanille hyökättiin myös siksi, että samalla sivutuotteena saatiin lannistettua Serbia, joka oli kantona Washingtonin kaskessa. Sitä pidettiin esteenä Washingtonin tavoitteille hallita koko Eurooppaa. Serbiaa voitiin pitää tuolloin Euroopan itsenäisyyden viimeisimpinä linnoituksina.⁹

Afganistanin sota (2001–2014)

Syyskuun 11. päivän iskuilla Yhdysvallat saivat tekosyyn ”terrorisminvastaiselle sodalleen”. Siten Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001, kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.

Yhdysvallat ovat vastuussa Afganistanin dominoivasta roolista kansainvälisessä heroiinikaupassa, joka on ainoastaan toistoa, sille mitä tapahtui aiemmin Burmassa, Thaimaassa ja Laosissa 1940-luvun lopulta 1970-luvulle. Näiden maiden muodostamaa huumeviljelmistä tunnettua aluetta kutsutaan ”Kultaiseksi kolmioksi”.

Yhdysvaltojen sotilaallisissa interventioissa öljyesiintymien tai niiden kuljetusreittien tuntumissa käytettiin sijaistaistelijoita, jotka saivat rahoituksensa huumekaupalla.

Lisäksi Afganistanissa Yhdysvallat käytti sijaistaistelijoita Neuvostoliittoa vastaan käydyssä sodassa.

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asevoimien hyökkäys Afganistaniin elvytti huumekaupan, jonka Taleban oli laittanut kuriin, vaikka virallisesti sotaa perusteltiin päinvastoin huumetuotannon pysäyttämisellä.¹⁰ Olihan jo George W. Bush todennut ennen presidentin virkaansa eräässä haastattelussa toimittajan kysyessä mielipidettä Talebanista, että niitä pitää painostaa, saatuaan ensin selville, että Taleban ei ole mikään musiikkiyhtye.

”Arabikevät”, Irakin tuho ja Syyria

Viime kädessä Yhdysvallat ja Israel ovat syyllisiä Syyrian sotaan, joka oli ”arabikevään” huipentuma. Irakin kukistamisella, ”arabikeväällä” ja Syyrian sekä Iranin hallinnon kaatamisen tavoitteilla on kaksi selvä päämäärä (muitakin on): Nämä valtiot noudattivat itsenäistä talouspolitiikkaa ja olivat sekä ovat varteenotettavia vastustajia Lähi-idän rauhaa uhkaavalle Israelille. Liittoutuneiden hyökkäys Irakiin syöksi koko Lähi-idän kaaokseen. Saddam Hussein alkoi vaatia öljysuoritusten maksuvälineeksi euroa vuoden 2000 lopulla myydäkseen öljyä euromaihin. Niinpä Saddam vaihtoi YK:ssa olevan 10 miljardin dollarin reservinsä euroiksi. Tästä innostuivat muutkin maat, kuten esimerkiksi Iran, joka ryhtyi vaatimaan öljystään korvausta euroina.¹¹

Nämä Saddamin itsenäiset talouspyrkimykset olivat syynä Yhdysvaltojen ja Britannian johtaman liittouman hyökkäykselle Irakiin 2003. Tekaistun Irakin sodan avulla raunioitettiin Israelin vihaama hallitus ja siten taattiin se, että Irak myy jatkossakin öljynsä yksinomaan dollareita vastaan. ¹¹

Israel ja sen läntiset liittolaiset haluaa raunioittaa Syyrian ja Iranin lailliset hallitukset sekä libanonilaisen Hizbollah-järjestön. Nämä edellä mainitut kolme muodostavat Vastarinnan akselin (engl. Axis of Resistance), joka noudattaa lakia, nauttii laajaa kansansuosiota ja on uskonnollisesti monimuotoinen. Muiden muassa Hizbollah on voimakas yhteiskunnallinen vaikuttaja hyväntekeväisyydessä, jota auliisti tarjotaan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Länsi ja ennen muuta Israel haluaa murskata Hizbollahin ja Syyrian yhteistyön. Sionistien hallinnassa oleva läntinen valtioterrorismi haluaa hajottaa laillisuuteen nojautuvan Vastarinnan akselin; se haluaa tuhota Syyrian. Luonnollisesti läntinen liittouma pyrkii kyseisen akselin, kuten myös Syyrian perikatoon siksi, että akseli muodostaa sotilaallisen haasteen kriminaalisuuteen pohjautuvalle Israelille.

 

Pohjois-Korea pyrkii rauhanneuvotteluihin, USA tyrmää

Pohjois-Korea haluaa aloittaa Yhdysvaltojen kanssa kahdenväliset neuvottelut, kuitenkin Yhdistyneet kansakunnat on USA:n johdolla vastannut poikkeuksellisen ankarilla talouspakotteilla.¹² Trumpin hallinnon selvänä tavoitteena on provosoida riippumattoman ja suvereenin aasialaisvaltion, antaakseen reaktiollaan sopivan tekosyyn täysimittaiselle sodalle.

Pohjois-Korea ei ole hyökännyt tai vahingoittanut mitään valtiota 64 vuoteen, sitä vastoin Israelin ja USA:n suurvaltapolitiikka on kylvänyt kuolemaa ja kärsimystä muita valtioita kohtaan suunnattomasti. Tästähän dokumentaatiota riittävästä, joten niillä kauheuksilla ei kannata lukijoita järkyttää.

 

Miksi Yhdysvallat haluaa laajentaa valtioterrorisminsa Pohjois-Koreaan?

Juche-aatteen¹³ mukaisesti Pohjois-Korea noudattaa riippumattomuutta politiikassaan, omavaraisuutta taloudessaan ja itseluottamusta kansallisessa puolustuksessaan. Nämä periaatteet ja tavoitteet ovat tietysti liikaa globaalin valtaeliitin pohjattomalle hegemonian tavoittelulle ja kolonialistiselle ahneudelle.

Siten Pohjois-Korean hallinto halutaan kaataa tai vaihtaa sen taloudellisen ja poliittisen riippumattomuuteen sekä itsenäisyyden tähden. Nimittäin valtion taloudellinen ja poliittinen itsenäisyys ja omavaraisuus ovat kauhistuttavaa myrkkyä maailman eliitille, jonka kontrollissa myös Yhdysvallat on.

 USA vetoinen länsi jäämässä Aasian varjoon

Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani olen todennut, Yhdysvaltojen vetoisen lännen taloudellinen vaikutus on jäämässä Aasian talouden kasvun varjoon. Tästä osoituksena on muun muassa Kiinan kohoaminen maailman suurimmaksi taloudeksi. BRICS-maat eli Brasillia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka ovat lähes vertailukelpoisia kansainvälisen rahoitushallinnan ja kehityspolitiikan perusrakenteiden rinnalla.¹⁴

Euraasian taloudellista kohoamista Yhdysvaltojen johtaman lännen rinnalle ja kenties ohi siitä kuvastaa mainiosti Kiina pyrkimys työstää uutta Silkkitietä maailmalle.¹⁵

Syyrian ja Iranin alistamisen jälkeen Itä- ja Etelä-Aasian tiettyjen valtioiden nujertaminen sotilaallisesti tai taloudellisesti olisi helpompaa. Onhan esimerkiksi Iranilla taloudellisia yhteyksiä Itä- ja Etelä-Aasian tiettyjen valtioiden kanssa. Tutkijoiden mukaan Pohjois-Korea hyötyy Iranin ohjusosaamisesta ja Iran saa etua Pohjois-Korean ydinaseosaamisesta. Näkymät maailmalla kuulemma synkkenevät aika pahasti, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss.¹⁶

Iran, Syyria ja maametallit

Toisaalta Pohjois-Korean nujertaminen ensin avaisi läntiselle liittoumalle autereisemmat mahdollisuudet Syyrian ja Iranin nujertamiselle ja niiden hallintojen kaatamiselle.

Siten Israelin ja Yhdysvaltojen liittouman sotaisuus Syyrian hallintoa kohtaan kytkeytyy osittain Iranin painostus- ja valhekampanjaan. Lähi-idästä halutaan avoin sotatanner, jotta Israel saavuttaisi alueen valta-aseman Lähi-idän uusjaon toteutumiseksi.¹⁷ Saudi-Arabia ja Israel haluavat Iranin kukistumista ja Syyrian hallinnon poistamista. Iran tukee Syyrian hallintoa.

Mikäli Israelia vastustava Pohjois-Korea olisi poissa pelistä, olisi Israelilla riippumattomia valtioita vastassaan vähemmän.

Lisäksi lännen ja Aasian vastakkainasettelussa, jossa myös Lähi-itä, Pohjois-Korea ja erikoisesti Kiina näyttelevät merkittävää roolia, ovat harvinaiset maametallit.

Moderni informaatioyhteiskunta ei voi toimia ilman harvinaisia maametalleja. Näistä arvoaineista uhkaa kuitenkin tulla huutava pula länsimaissa, sillä niiden tuotantoa hallitseva Kiina on rajoittanut niiden vientiä.¹⁸

Maailman tunnetut REE-varannot ovat noin 110 miljoonaa tonnia, jotka jakautuvat seuraavasti: Kiina lähes 50, IVY-maat 17, Yhdysvallat 12, Intia 3, Australia 2 ja muut maat yhteensä yli 16 prosenttia.¹⁸

P-K:n alistaminen Yhdysvaltojen vasallivaltioksi avaisi läntiselle suurvallalle esteettömämmän kontaktin Kiinan harvinaisten maametallien markkinoille.

Muistamisen arvoista lienee vielä sekin, että Yhdysvalloissa syytetään Kiinaa siitä, että se harjoittaa P-K:n kanssa laajaa kauppavaihtoa, joka lujittaisi Pohjois-Korean johdon asemaa. Pohjois-Korea käy ulkomaankaupastaan arviolta 90 prosenttia Kiinan kanssa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kiinan ja Pohjois-Korean välisen kaupan tilastoitu arvo saavutti reilun 1,1 miljardin euron tason.

Luonnollisesti, jos USA asettaisi nukkehallintonsa Pohjois-Koreaan, on selvää ketä silloin mainittu kauppavaihto välillisesti hyödyntäisi?

Monikansalliset yritykset myös hyötyjinä

Sodista hyötyvät aina monikansalliset yritykset, jotka usein muodostuvat osakeomistajuudesta omistaen toinen toisiaan, ja joiden omistus keskittyy muutamille sadoille yrityksille. Tulee painottaa, että valtaosa näistä yrityksistä on läntisiä rahoituslaitoksia, kuten juutalaisvaikutteinen Goldman Sachs. Vielä nämä rahoituslaitoksetkin omistavat toinen toisiaan. Tämä eturyhmä hallitsee valtaosaa globaalista kaupasta, riippumatta siitä, mille valtiolle se maksaa eniten verotuloja tai missä maassa se työllistää eniten.¹⁹

 

Yhdysvallat toteuttavat sionistisen eliitin suunnitelmia

Muistamisen arvoista on, että puhuttaessa länsiliittouman ja ennen muuta Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta, jota tämäkin artikkeli käsittelee, eivät perimmäisenä syynä ole Yhdysvallat tai läntinen koalitio, vaan sionistinen mafia ts. eliitti.

Tämä mafia muodostuu kasaarieliitistä, ja kasaarit ovat turkkilaisten sukulaiskansaa. Kasaarit ovat 700-luvulla juutalaisuuteen kääntynyt turkkilais-mongolidinen kansa, joista nykyiset aškenasijuutalaiset polveutuvat. Nämä eivät ole periytyneet Palestiinan juutalaisista.

Sionistisella eliitillä on USA:ssa lähes täydellinen kontrolli valtamediassa ja kongressissa, jonka on vaikeaa tehdä mitään ilman sionistien hyväksyntää. Israelin suurlähetystöllä on suorastaan vaarallisen suuri vaikutus kongressiin.²⁰  Israel-lobby on aina painostanut Yhdysvaltojen hallintoa ja presidenttiä ennalta ehkäiseviin humanitäärisiin interventioihin maailmalla, Israelin, kansainvälisen pankkiirieliitin ja suurpääomistajien etujen tähden.

Kuten edellä kirjoituksessa mainittiin sodat muiden muassa Kosovossa, Lähi-idässä ja Ukrainassa ovat tämän eliitin eli mafian synnyttämiä ja hyökkäyssuunnitelmat Pohjois-Koreaan noudattavat kyseisen mafian linjauksia. Tämä eliitti on vastuussa järjettömästä ”pakolaisten” vyörytyksestä Eurooppaan. Mutta huomatkaa, että Saudi-Arabiaan ja Israeliin ei oteta ”pakolaisia” vastaan. Varmaankin tiedätte miksi?

Yhdysvallat on siis päättänyt hyökätä Pohjois-Koreaan. Ratkaisuna ongelmaan tietysti olisi, että USA riisuisi juutalaisen eliitin ja siihen liittyvän Israelin sekä Israel-lobbyn ikeen harteiltaan. Ilman sionistien ja sionistisen Israelin painostusta Yhdysvallat ei olisi vaaraksi kenellekään.

Lisäksi ratkaisuna pulmaan olisi Israelin ja Yhdysvaltojen kuriin laittaminen, joka teoriassa olisi mahdollista uuden ja voimakkaan kansainvälisen foorumin välityksellä.

Tietenkään USA ei voi käyttää mahdollisessa Pohjois-Korean sodassa voimakkaita ydinaseita tuhoamatta samalla Etelä-Koreaa, Kiinaa ja Japania.

Markku Juutinen

 

Lähteet

1. MTV (11.8.2017). Saatavana: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/trump-sotilaallinen-vaihtoehto-pohjois-korean-varalle-ladattu-ja-varmistettu/6533576#gs.fbNb4wI
2. Chomsky, Noam (2004). Maailmanvalta vai maailmanloppu? Otavan Kirjapaino Oy Keuruu.
3. WWW (12.5.2016). Deep History and the Global Drug Connection, Part 4: Enter al-Qaeda. Saatavilla: https://whowhatwhy.org/2016/05/12/deep-history-global-drug-connection-part-4-enter-al-qaeda/#36
4. Contrat Foreign Influences and Assistance Nicaragua: a country study Federal Research Division Library of Congress USA 1993. Saatavilla: http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-9305.html
5. Chamorro Is Running Strongly in Nicaragua LA Times 26.2.1990. Saatavilla: http://articles.latimes.com/1990-02-26/news/mn-1140_1_sandinista-leader; Nicaragua timeline BBC News. Saatavilla: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/1225283.stm
6. MTV (12.8.2017). Saatavilla: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/trump-ei-sulje-pois-sotilaallisia-toimia-venezuelassa-venezuela-on-sekamelska/6534042#gs.vS9IwRs
7. Chomsky, Noam (2008). Savijalkainen jättiläinen, Vallan väärinkäyttö ja hyökkäys demokratiaa vastaan. Gummerus Kirjapaino Oy
8. Yleisradio Naton Serbian pommituksista tulee kuluneeksi 15 vuotta
9. Chomsky, Noam (2004). Uusi sotilaallinen humanismi, Kosovon opetukset. Gummerus Kirjapaino Oy, jyväskylä 2004.
10. Scott, Peter Dale (2014). American War Machine: Deep Politics, the CIA Global Drug Connection, and the Road to Afghanistan.
11. Krassimir Petrov (23.1.2006)- Reference: LeMetropole Cafe: Saatavilla: http://www.masternewmedia.org//#ixzz4Dl8Torno; Krassimir Petrov (29.9.2004). Oil performance in a worldwide depression. Saatavilla: https://www.oroyfinanzas.com/en/2004/09/oil-performance-in-a-worldwide-depression/; Krassimir Petrov (17.1.2006). The Proposed Iranian Oil Bourse. Saatavilla: http://www.resilience.org/stories/2006-01-17/proposed-iranian-oil-bourse; DV: Libya: All About Oil or All About Banking?; Bashar al-Assadin haastattelu (1.7.2016). President Assad’s interview with SBS NEWS AUSTRALIA.
12. Bloomberg Daybreak. Saatavilla: https://soundcloud.com/user-322211172/august-8-2017-530-am-dubai
13. https://www.jucheaate.com/
14. Van der Pijl, Kees (2014). The Discipline of Western Supremacy. Volume III. London: Pluto Press.
15. Talouselämä (14.5.2017).Kiina ajaa satojen miljardien Silkkitietä maailmalle – Presidentti Xi: Avoin kaikille. Saatavilla: http://www.talouselama.fi/uutiset/kiina-ajaa-satojen-miljardien-silkkitieta-maailmalle-presidentti-xi-avoin-kaikille-6649122
16. Yle (12.2.2013).Tutkija: Iran-yhteistyö Pohjois-Korean ydinkokeen taustalla. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-6490777
17. http://www.globalresearch.ca/hidden-us-israeli-military-agenda-break-syria-into-pieces/31454
18. Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa (2012). Saatavilla: http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli.pdf; USGS Mineral Commodity Summaries 2011 / Critical Materials Strategy
19. Vital S, Glattfelder JB, Battiston S (2011). The Network of Global Corporate Control. Saatavilla: http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0025995

http://www.khazaria.com/khazar-diaspora.html; https://academic.oup.com/gbe/article/5/1/61/728117/The-Missing-Link-of-Jewish-European-Ancestry

20. Dulles, John Fpster (1953-1959). USA:n ulkoministeri; D. Neff 1995/2002, Fallen Pillars: U.S. Policy Towards Palestine and Israel Since 1945, s. 99; Duke 2003, 143; Rami, Ahmed (1988). Vad är Israel? Stockholm: Kultur förlag.