Terveen elämän osaset: E-vitamiini

E-vitamiini parantaa solujen hapensaantia ja vaikuttaa positiivisesti hyvään kolesteroliin.

Rasvaliukoinen E-vitamiini on tärkeä silmien, hermojen, lihasten ja aivojen hyvinvoinnille samalla kun se vaikuttaa suotuisasti sydämen ja verisuonten toimintaan.

E-vitamiini koostuu yhdisteistä. E-vitamiiniperheen kahdeksan tärkeintä yhdistettä jaetaan kahteen ryhmään: tokoferolit ja tokotrienolit. Kummassakin on alfa-, beta-, gamma- ja delta-aineosat, joiden kaikkien merkitystä ei vielä tunneta. Ihmisravinnossa alfatokoferoli ei koskaan esiinny yksin. E-vitamiini onkin siis yleisnimi rasvaliukoisille tokoferolille ja tokotrienolille, jotka osallistuvat elimistössä solukalvon rakenteen ylläpitämiseen. Vitamiinien molekyylit yhdistyvät rasvaan ja imeytyvät suolesta vereen.

Keho varastoi rasvaliukoisia vitamiineja maksaan ja hyödyntää varastoa, jos E-vitamiinin taso elimistössä laskee liian alhaiseksi.  Hyvin vähärasvaisen ravinnon takia rasvaliukoisten vitamiinien saanti voi häiriintyä, samoin suoliston imeytymishäiriöissä ja maksataudeissa.

Antioksidanttinen E-vitamiini auttaa kehoa neutralisoimaan reaktiivisia happiyhdisteitä eli nk. vapaita radikaaleja. E-vitamiini voi siis vaikuttaa positiivisesti myös ihon hyvinvointiin ja ikääntymiseen parantamalla ihosolujen hapensaantia.

Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan suuri annos E-vitamiinia tehostaa maksasolujen toimintaa ja vähentää oksidatiivista stressiä eli hapettumista. Se näyttää myös vähentävän tilapäisesti insuliiniresistenssiä. E-vitamiini voi siis mahdollisesti lykätä kakkostyypin diabeteksen puhkeamista riskiryhmillä kuten runsaasti ylipainoisilla henkilöillä.

Uusimmat tutkimukset viittaavat myös siihen, että E-vitamiinilla on osuutta myös sydän ja verisuonitautien ehkäisyssä. E-vitamiini estää ”huonon kolesterolin” eli LDL:n valtimoiden rasvakovetustaudille (ateroskleroosi) altistavaa hapettumista. E-vitamiinivalmisteiden käyttö pienentää seurantatutkimusten mukaan myös riskiä sairastua sydän ja verisuonitauteihin lähes 40 prosenttia.

E-vitamiini estää myös verihiutaleiden yhteenliimautumista eli adheesiotaipumusta sekä siitä johtuvaa tukkeumien (verisuonitrombit) muodostusta. E-vitamiinia onkin käytetty verenkiertohäiriöiden kuten katkokävelyn hoitoon.

E-vitamiini voi suurina saantiannoksina estää A-, D- ja K-vitamiinien imeytymistä. C-vitamiini edistää E-vitamiinin imytymistä.
E-vitamiinin puute on Suomessa erittäin harvinainen.

E-vitamiinia saa öljyistä

• Hyviä E-vitamiinin lähteitä ovat kylmäpuristamalla valmistetut kasvispohjaiset öljyt (auringonkukka, soija-, maissi-, rypsi- ja vehnänalkioöljy), kokojyvät, parsa- ja ruusukaali, munan keltuainen, värikkäät hedelmät ja vihannekset, ravintorasvat, pähkinät, täysjyväviljavalmisteet, auringonkukansiemenet sekä mantelit. Lisäksi E-vitamiinia saa vehnänalkioista ja kalan mädistä.
• E-vitamiinin saantisuositus vaihtelee riippuen suosittajasta. Keskimäärin se kuitenkin on miehillä 10-15 mg/vrk ja naisilla 8 mg/vrk (noin 18-22 IU).
• Raskauden ja imetyksen aikana tarve kasvaa. Raskaana oleville saantisuositus on 10 mg/vrk ja imettäville 11 mg/vrk.
• Suurin hyväksyttävä saanti aikuiselle on 300 mg/vrk. Päivän tarve saadaan esimerkiksi ruokalusikallisesta auringonkukkaöljyä ja kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä.
• Synteettinen E-vitamiini on petrokemian teollisuuden tuote.

Terveen elämän osaset -sarjassa tutustutaan tärkeimpiin vitamiineihin ja hivenaineisiin.