Kolesteroli pitää meidät hengissä

Tutkimusten mukaan pahaa kolesterolia ei ole edes olemassa.

Jo 50 vuotta ”pahaa” LDL-kolesterolia on häädetty verisuonista kevytrasvatuotteilla ja statiineilla eli kolesterolia alentavilla lääkkeillä. Joka vuosi statiinilääkkeisiin käytetään maailmalla noin 26 miljardia dollaria ja vähintään kaksinkertainen määrä dollareita kevytrasvaruokiin.

Sydänsairaudet ovat silti yhä länsimaiden yleisin kuolinsyy.  Järkevästi ajatellen tämän pitäisi riittää osoittamaan, että nykyinen rasva-kolesteroli-sydäntauti-teoria ei voi pitää paikkaansa. Merkillistä on, että kolesterolinhäädön pohjalla tosiaan on teoria, jota ei ole koskaan todistettu oikeaksi.

Teorian mukaan tyydyttyneet rasvat – joita on esim. lihassa ja maitotuotteissa – nostavat kolesteroliarvoja ja aiheuttavat rasvan kertymisen verisuoniin, mistä seuraa sydäntauti ja sydänkohtaus.  Jo 1960-luvulta asti on tehty riippumattomia, tieteellisesti moitteettomia tutkimuksia, jotka ovat kyseenalaistaneet tämän olettamuksen ja osoittaneet sen vääräksi, mutta lääketieteen valtavirta ei ole uskomuksesta luopunut. Luopuminen on sille vaikeaa: monen vanhemman tutkijan ja johtajan auktoriteetti on rakentunut kolesterolimyytille, ja lääkäreiden yhteistyökumppanit – lääketehtaat – ovat haluttomia luopumaan miljardeista, jotka ne saavat maailman myydyimmän lääkkeen tuottamisesta.  Ravintoteollisuudella on myös sanansa asiassa. Kun suuret aineelliset voitot kytkeytyvät tieteeseen, tiede kärsii.

Kolesterolimyytti nojaa siis kahteen olettamukseen. 1. Eläinrasvoja runsaasti sisältävä ruokavalio lisää kolesterolia. 2. Kolesteroli aiheuttaa sydänkohtauksia.  Keväällä 2011 julkaistiin jälleen uusi tutkimus, joka vahvistaa sen mitä joukko sydänlääkäreitäkin on kauan epäillyt: korkeasti eläinrasvapitoinen dieetti ei aiheuta sydäntautia. Tutkimukseen osallistui 3630 keski-ikäistä miestä ja naista, joista 1815 oli kärsinyt sydänkohtauksen, loppujen ollessa terveitä. Tutkimus kesti 10 vuotta.   Tutkijat totesivat, että kumpikin ryhmä söi yhtä paljon maitoa, juustoa, jogurttia ja voita, jotka ovat täynnä oletetusti vahingollisia tyydyttyneitä rasvoja. Terveiden ryhmässä jotkut ahmivat eläinrasvoja jopa 593 g päivässä – saamatta sydänkohtausta. Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan ei voitu osoittaa, että runsaasti eläinrasvoja sisältävä dieetti aiheuttaisi sydäntauteja. Samaan tulokseen on päätynyt moni tutkimus viimeisten 40 vuoden aikana.

Joukko sydänlääkäreitä on perustanut ryhmän nimeltä The International  Network of Cholesterol Sceptics (THINCS), jota johtaa tanskalainen tri Uffe Ravnskov.  Ryhmä on jo vuosia väittänyt, että kolesteroli on elintärkeä sydämelle, koko keholle ja mielenterveydelle. Ravnskov on listannut 15 tutkimusta, jotka osoittavat selvästi, ettei kolesterolilla ole osuutta sepelvaltimotaudin syntyyn. Jopa maineikas Farmingham-tutkimus, joka on seurannut pienen Massachusettsissa olevan kaupungin asukkaiden sydämen terveyttä vuodesta 1948, on päätellyt, ettei korkea kolesterolitaso ennusta hengenvaarallista sydänkohtausta. Tutkijat löysivät itse asiassa todisteen päinvastaisesta: ihmiset, joilla oli matalat kolesteroliarvot, kuolivat todennäköisemmin sydänkohtaukseen.

Eräs tutkimus osoitti yhteyden kroonisen sydämen heikkouden aiheuttaman kuoleman ja kolesterolitasojen välillä. Ne, joilla oli korkeat kolesteroliarvot, selvisivät huomattavasti todennäköisemmin hengissä kuin ne, joilla oli matalat arvot.
”Totuus on, että kolesteroli on pelkästään hyvä asia. Kehosta ei voi poistaa kaikkea ”pahaa” kolesterolia ilman, että siitä seuraa vakavia ongelmia. Ihmiset sanovat usein, että haluavat päästä eroon kaikesta pahasta kolesterolista, mutta fakta on, että silloin he kuolisivat”, sanoo Texas A&M Universityn tutkijalääkäri Steve Riechman.

1950-luvulla sepelvaltimotaudista (SVT) oli tullut länsimaiden yleisin kuolinsyy. USA:ssa 1/3 kuolemantapauksista johtui SVT:sta ja useimmat näistä sydäninfarktista. Yli 500 000 amerikkalaista kuoli SVT:iin, kun v. 1930 samasta syystä kuoli 3000. Syitä etsittäessä tutkijat kohdistivat huomionsa ravintoon. Jotkut tiedemiehet arvelivat syylliseksi hydrogenoituja kasvisöljyjä – siis margariineja ja keksejä -, jotka sodan jälkeen olivat tulleet muotiin, ja ehdottivat palaamista luonnollisempiin ruokiin, kuten voihin. Mutta toinen teoria oli tulossa. Tutkija David Kritchevsky demonstroi, että rotille syötetty kolesteroli aiheutti ateroskleroosia. Hän kertoi myös Amerikan Öljykemistien Yhdistykselle, että monityydyttymättömät rasvat – joita on esim. vihannes- ja maissiöljyssä, soijapavuissa ja auringonkukansiemenissä – saattoivat alentaa kolesterolitasoja.

Kului kaksi vuotta, ja rasvahypoteesi oli saanut siivet. Amerikan Sydänliitto esitteli 1956 televisiossa ”Kohtuullisen dieettinsä”, jossa maissiöljy, margariini, kananliha ja kylmät murot korvasivat voin, laardin, pihvin ja munat. Vuonna 1958 Minnesotan Yliopiston tutkija Ancel Keys julkaisi kuuluisan Seitsemän maan tutkimuksensa, joka esitteli käsitteen nimeltä Välimeren dieetti ja demonstroi suoran yhteyden sydäntautien ja ravinnon sisältämien eläinrasvojen välillä. Hänen seitsemään maahansa kuuluivat mm. Japani, Suomi ja entinen Jugoslavia. Rasvateoria sai uutta uskottavuutta. Myöhemmin Ravnskov ja hänen kollegansa analysoivat Keysin tutkimuksen ja havaitsivat, että Keys oli valinnut raporttiinsa vain ne tiedot, jotka tukivat rasvahypoteesia. Hän oli itse asiassa koonnut tietoja 22 maasta, mutta jättänyt pois 15 maan tiedot.  Mikäli Keys olisi ottanut mukaan kaikki tutkimustiedot, ravinto-kolesteroli-linkki olisi kadonnut, Ravnskov sanoo kirjassaan Kolesterolimyytti. Lääkärikunta panetteli kirjan pahanpäiväisesti, jopa niin, että yksi kappale kirjaa poltettiin Suomessa televisioyleisön edessä, kertoo WDDTY-lehti.
Kirjoittaja on kiinalaisen lääketieteen terapeutti ja opettaja. www.elinahytonen.fi

—————————————————————————————————–

Kolesterolilla on monta tehtävää
• Sen avulla luodaan aivojen hermosolujen väliset synapsit – kolesteroli siis tekee hermosolujen kommunikaation mahdolliseksi.
• Sen avulla elimistö syntetisoi auringonvalosta D-vitamiinia, joka on välttämätön luuston terveydelle ja suojaa usealta syövältä.
• Se pitää solut elossa.
• Sukupuolihormonit tarvitsevat sitä.
• Sitä tarvitaan sapen tuottamisessa. Sappi on välttämätön ruoansulatukselle.
• Hengissä pysymiseen tarvitaan niin paljon kolesterolia, että keho tuottaa sitä neljä, viisi kertaa enemmän kuin mitä ihminen saa syödessä.