Kehon ruostesuojaus kuntoon

Kehon energiantuotannossa syntyvät hapettajat eli vapaat radikaalit vaurioittavat liiallisesti muodostuessaan soluja. Antioksidantit suojaavat elimistöä luonnollisesti sisäistä ruostumista vastaan.

Olemme kaikki varmasti huomanneet, miten omena muuttuu ruskeaksi paloiteltuna tai miten rautanaula ruostuu säiden vaikutuksesta. Harvempi sen sijaan tietää, että myös ihmisen elimistö voi hapettua eli ruostua. Kyseessä on kaikissa tapauksissa hapettajien eli vapaiden radikaalien aiheuttamat vauriot.

Vapaat radikaalit ovat elämälle välttämättömiä atomeja ja molekyylejä. Niiden liiallinen esiintyminen elimistössä voi kuitenkin johtaa soluvaurioihin ja niistä aiheutuneisiin sairauksiin.

-Vapaiden radikaalien lähteitä on lukuisia, sisäisiä ja ulkoisia. Voidaan sanoa, että aina kun solut tuottavat energiaa, vapautuu vapaita radikaaleja. Elimistö on näin kyllästetty vapailla radikaaleilla, toteaa ylilääkäri, fysiatri Veli-Pekka Valkoenen Avire-Kuntoutus Oy:stä.

-Vapaita radikaaleja muodostuu myös silloin, kun keho altistuu ulkoisille rasituksille. Jos vapaiden radikaalien määrä on tasapainossa suhteessa suojaaviin tekijöihin, se ei aiheuta terveysongelmia. Liiallisena ne sen sijaan kuormittavat elimistöä ja kaatavat tasapainon.

Vapaiden radikaalien määrä kehossamme on suorassa yhteydessä elintapoihimme. Ulkoisia hapettajia ovat mm. pitkälle prosessoitu ruoka, jotkut lisäaineet, huonot rasvat, kofeiini, alkoholi, tupakka, lääkkeet, ilmansaasteet, torjunta-aineet, raskasmetallit, radioaktiivinen säteily ja auringon UV-säteily. Sisäisiä syitä ovat mm. kohonnut verensokeri, erilaiset tulehdustilat, krooniset sairaudet ja rankka fyysinen urheilutreeni.

Tasapainoa säätelevät tekijät voidaan Valkosen mukaan luokitella kolmeen kategoriaan eli liikuntaan, ravintoon ja muihin elämäntapoihin. Myös perimällä on roolinsa asiassa.

-Vähäinen liikunta heikentää solujen kykyä poistaa energiantuotannossa syntyvää vapaiden radikaalien kuormaa, Valkonen toteaa.

-Voidaan sanoa, että me olemme koko ajan altistuneita vapaiden radikaalien pommitukselle. Tänä päivänä myös yhä lisääntynyt stressi on suorassa yhteydessä kuormituksen määrään.

Ammattikielellä kutsuttu biologinen oksidaatio eli hapettuminen on soluissa käynnistynyt hajoamisprosessi, jonka vaikutuksesta solujen elinikä lyhenee eli me vanhenemme. Hapettuminen siis nopeuttaa kehon ikääntymisprosessia.

Muita vapaiden radikaalien edesauttamia terveysongelmia voivat olla myös erilaiset syövät, sydän- ja verisuonitaudit, metabolinen oireyhtymä, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt, allergiat ja hengitysteiden ongelmat.

-Ei voida sanoa, että mikään yksittäinen vapaa radikaalihyökkäys aiheuttaisi suoraan tietyn sairauden. Taipumus sairauteen yhdistettynä kuormittaviin elämäntapoihin laukaisee prosessin, jonka seurauksena keho sairastuu. Syöpä on tästä hyvä esimerkki, Valkonen kuvaa.

Valkonen muistuttaa, että ihmisten tulisi ymmärtää ja uskoa siihen, että jokaisen henkilökohtaisilla valinnoilla on merkittävä vaikutus omaan hyvinvointiin.

-On kiistatonta tutkimusnäyttöä siitä, että me voimme syödä itsemme joko sairaaksi tai parantaa itsemme syömällä oikein. Kuten Hippokrates jo totesi aikoinaan: ”Ruoka olkoon lääkkeemme”, Valkonen korostaa.

Kehoa voidaan tietoisesti suojata ruostumiselta. Apuun tulevat antioksidantit, jotka toimivat kehon luonnollisena puolustuksena vapaita radikaaleja ja niiden aikaan saamaa hapettumista vastaan. Vapaat radikaalit hapettavat solukalvon rasvahappoja, jotka härskiintyvät ja rikkoutuvat. Näin ollen ilman antioksidanttisuojaa elävälle solulle käy kuten auringonpaisteeseen jätetylle voille: se härskiintyy.

Elimistö tuottaa itse osan tarvitsemisestaan antioksidanteista. Suojauksessa tärkeään rooliin nousee myös runsaasti antioksidantteja sisältävä ravinto. Parhaan suojan antaa yhdistelmä, johon kuuluu sekä vesi- että rasvaliukoisia antioksidantteja.

Suojauksen kannalta hyviä antioksidantteja ovat mm. vitamiinit A, C ja E, omega-3-rasvahapot, karnosiini, ubikinoni, luteiini, zeaksantiini sekä sinkki ja seleeni. Antioksidantteja on paljon kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Niitä tulisi Valkosen mukaan syödä jopa kilo päivässä.

-On kiistaton tosiasia, että kaikki ihmiset hyötyvät niistä. Mitä enemmän ja mitä laadukkaampia raaka-aineita syö, sitä paremmin voi. Joka päivä pitäisi muistaa syödä riittävästi eri värejä, Valkonen suosittelee.

Jos antioksidantteja ei saa riittävästi ruokapöydässä, voi ottaa tueksi myös antioksidantteja sisältävät ravintolisät.

-Niillä ei kuitenkaan pidä korvata monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Jos ruokakaupassa miettii punaisena hehkuvan omenan ja lisäravinnepurkin välillä, kehotan valitsemaan omenan, toteaa ylilääkäri Valkonen.

Faktalaatikko: Antioksidantit

• Antioksidantti on kemiallinen yhdiste, joka estää toisten yhdisteiden hapettumista. Kemiallisesti tämä tarkoittaa useimmiten sitä, että ne hapettuvat itse.
• Osalla vitamiineista on antioksidatiivisia vaikutuksia, mutta kaikki antioksidantit eivät ole vitamiineja.
• Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä säilymiselle.
• Antioksidantit suojaavat elimistöä mm. stressin liiallisilta vaikutuksilta.
• Antioksidantteja käytetään myös ruokien lisäaineina, sillä ne parantavat ruoan säilyvyyttä ja estävät pilaantumista.

(Lähde: Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Antioksidantti)