Sipuli antaa flunssalle kyytiä

Sipulin rikkipitoiset öljyt tuhoavat taudinaiheuttajia.

Sipuli pitää työväen terveenä, koska se lisää vastustuskykyä ja ehkäisee keripukin. Tämän totesivat jo muinaiset egyptiläiset. Sipulia annettiinkin hyvin säilyvänä kasviksena ruuaksi niin pyramidien rakennusmiehille kuin merimiehille.

Nykyajan työpaikoilla työntekijöille markkinoidaan influenssarokotetta, jotta työntekijät säilyisivät vedossa. Kuitenkin flunssaa voi torjua luonnonmukaisinkin keinoin. Omena ja sipuli ovat suomalaisten tärkeimmät flavonoidien lähteet. Flavonoidien terveyttä edistävät ominaisuudet perustuvat niiden antioksidanttiominaisuuteen. Antioksidantit taas estävät rasvojen hapettumista eli härskiintymistä.

Sipulin ravintotekijät voivat alentaa sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän riskiä. Sipulia pidetään vastustuskykyä vahvistavana myös C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi.  Monelle sipulit ovat tuttuja flunssan oireiden lievittämisessä. Sipulia yöksi sukkaan tai maskotiksi tyynyn alle on vanha keino nuhan helpottamiseen.
Kotimaisten kasvisten ystävät muistuttavat myös sipulin herkullisuudesta ruuan valmistuksessa.

Puna-, valko-, purjo-, salotti-, jätti- ja ruohosipuli tuovat ruokaan oman makuvivahduksen. Sipuli tuo miellyttävän makean maun esimerkiksi uunissa haudutettaviin ruokiin. Myös sipulien vihreät osat ovat käyttökelpoisia ruoanlaitossa. Sipulin terveyttä edistävät vaikutukset säilyvät myös ruuanlaitossa kypsennyksestä huolimatta. Suomalaiset syövät sipulia 4,3 kiloa vuodessa henkeä kohden. Tutkimusten mukaan ruokalusikallinen sipulia takaisi kasviksen hyvät vaikutukset.