(24 arviota, keskiarvo: 4,00 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 3091 Näyttökerrat 21 Kommenttia
Ruoissa piilevä vaara: Glukoosi–fruktoosisiirappi
(24 arviota, keskiarvo: 4,00 / 5 tähteä 5)Ladataan...Se on todella halpaa – halvempaa kuin sokeri – ja se tarkoittaa sitä, että teollisten ruokatuotteiden valmistajat voivat makeuttaa sikahalvalla ja paisuttaa meidän vyötäröämme ja omaa pankkitiliään.
Isoglukoosi, eli maissisiirappi, eli glukoosi–fruktoosisiirappi (High Fructose Corn Syrup, HFCS) on teollisuuden uusia sokerin korvaajia ja sitä löytyy yllättävistäkin tuotteista. Osa glukoosista on entsyymien avulla muutettu fruktoosiksi ja siten makeus on sakkaroosin luokkaa. Monet tuotteista saattavat olla useimpien ihmisten arkikäytössä.
Viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu HFCS:n, eli maissisiirapin vaarallisuudesta, mutta tiedämme varmuudella, että se on yhdistetty ylipainoon, muisti- ja oppimisongelmiin, korkeaan verenpaineeseen, minkä lisäksi se todistetusti sisältää myrkyllistä elohopeaa. Monet väittävät edelleen, ettei maissisiirappi ole sen vaarallisempaa kuin valkoinen sokeri (ikään kuin se olisi täysin vaaratonta).
Maissin ympärillä pyörii suuren rahan talous – todella suuren rahan – ja siksi myös käytetään paljon rahaa kumoamaan jokaisen tutkimuksen ja testin tulokset, jotka voisivat edes ehdottaa minkään ruokateollisuuden lisäaineen olevan meille pahasta. Tietysti kuluttajat ovat lisääntyvässä määrin huomanneet maissisiirapin saattavan olla haitallista terveydelle, joten valmistajat päättivät muuttaa tilannetta. Maissintuottajien liitto päätti negatiivisen julkisuuden lisääntyessä muuttaa halvan tuotteen nimeä – nyt se on maissisokeri.
Pysykää ajan tasalla uusista tutkimuksista ja tarkkailkaa tuoteselosteita, niin voitte pitää perheenne ja läheiset turvassa ja terveinä.
Ruoka-aineita, jotka sisältävät isoglukoosia
Tässä listassa on ruokia, jotka sisältävät runsaasti isoglukoosia, eli maissisiirappia (HFCS), joita saatat syödä joka päivä, mutta et koskaan osannut ajatella niiden sisältävän haitallista makeutusainetta.
- Jogurtit
- Leivät
- Pakastepizzat
- Myslipatukat
- Cocktailpähkinät
- valmis juustomakaroni (amer. vastine makaronilaatikolle, lasten ja nuorten suosikki)
- Salaatinkastikkeet
- Tonic-vesi
- Omenahillo
- purkkihedelmät
Vaikka listalla on vain 10 tuotetta, voit helposti löytää paljon lisää. Ruoanvalmistajille maksaa enemmän makeuttaa ruoka-aineita sokerilla ja vielä enemmän hunajalla. Valmistajia kiinnostaa kaikkein eniten viivan alle jäävän rahan määrä, eli voitto. Siksi ne usein valitsevat makeutusaineeksi halvan HFCS:n, jota nykyään löytyy monista tuotteista, ketsupeista, keitoista, muroista, pastakastikkeista ym.
Tässä jälleen yksi syy lisää pysyä loitolla teollisesti pitkälle käsitellyistä tuotteista. Keskiverto amerikkalainen syö vuodessa huimat 15 kiloa isoglukoosia, mikä todistaa sen, kuinka hallitsevia nämä maissisiirapilla makeutetut tuotteet ovat. Kannattaa suosia luonnollisia valmistusaineita. Jos se on pussissa, purkissa tai rasiassa, kannattaa olla erityisen varovainen, tai vielä parempaa – jättää ostamatta.
Alkuperäinen artikkeli: http://naturalsociety.com/hidden-foods-with-high-fructose-corn-syrup/
Jos jotain on lähes joka tuotteesssa, niin kyse ei ole välttämättä rahsata. Varsinkin, jos on elohopeaa mukana tai muuta myrkkyä tai on muuten vain haitallinen. Murhalahkohan kaikesta päättää. Kaikki kaikessa on murhaaminen.
Vaarallisin juttu ruuassa on kalorit.
Kun ruokaa on yllinkyllin, keskimäärin kansa lihoo ja sairastaa elintasosairauksia.
Jos haluaa syödä terveellisesti, pakkoko limua on kitata ja pakastepizzoja mäyhätä?
Keränen näyttää olevan oikea uskomushörhö joka luulee että kalorit aiheuttavat lihomisen.
Kiitos vaan, Jussi!
Sen verran hörhö tosiaan olen, että uskon keskikehoni vararenkaan johtuvan siitä,
että olen mättänyt enemmän energiaa ruuan ja namien muodossa kurkusta alas kuin olen
kuluttanut.
Ok, hyväksyn selityksesi. Mutta kokeile joskus vaikka karppaamista ja jätä namihiilarit vähemmälle.
Mutta kokeile vaikka ”butter dieettiä” joskus: http://aca.ninemsn.com.au/article/8446148/is-saturated-fat-good-for-you huomaat että kaloriteoria on vain uskomustiedettä.
On joo karppauksella moni tuttu pudottanut painoa.
Siihen käsitykseen olen päässyt että juju on siinä, että rasva pitää paremmin kylläisenä.
Laihtuminen sitten on tulosta kokonaisenergian saannin ja kulutuksen suhteessa niin kuin muissakin
dieeteissä, ilman samanlaista nälän tunnetta kuitenkaan.
Uskomuksesi ei pidä paikkaansa. Kaloriteoria on huuhaata.
Aika selvää suomea: http://www.youtube.com/watch?v=oSLJVlzy7cQ&feature=youtu.be
Ennen söin 2-3 tunnin välein. Muuten alkoi verensokeri laskea ja nälkäkiukku teki minusta hyvinnii vittumaisen immeisen. Nykyään syön 2-3 ateriaa päivässä, 5-7 tunnin välein. Nälkäkiukkua ei tule vaan nälkä tulee silleen pikkuhiljaa. Lisäksi verenpaine ihannearvossa(ennen yp 156), 6 kiloa lähtenyt, unenlaatu on samaa kuin viimeksi pikkuskidinä, virtaa riittää enemmän hommiin ja harrastuksiin jnejne. Ei mulla ennen huono olo ollut omasta mielestäni, mutta nyt kun vertaa niin olo on kuin yöllä ja päivällä. Lisäksi syön lihaa vähemmän kuin ennen joten ruokalaskukin on laskenut puolella meidän taloudessa. Sen lihansyöjämyytin voi siis unohtaa ”Karppauskeskusteluista”. Sitä syödään saman verran/annos kuin lautasmallinkin mukaan.
Mutta joskus voi santsata. 😉 Harmittaa vaan Suomesta saatavan lihan huono laatu. Vilja-/rypsäripossu, broileri jne. Possu kun vois olla hyvääkin oikein ruokittuna…
T:VHH-ruokavaliota noudattava.
edit: ERO on kuin yöllä ja päivällä.
Lainatakseni ”we are 99%: Valtaeliitti (1%) käy kemiallista, biologista ja taloudellista sotaa ihmiskuntaa (99%) vastaan. Järjestelmä pitää muuttua niin, että planeetta kestää koko ihmiskunnan. Tai sitten ihmisiä on vähennettävä. Valtaeliitti on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon.
Rokoteohjelmat – geenimanipuloitu vilja – geo-engineering (chemtrail) eli Bill Gates suurimpia sijoittajia hyväntekeväisyydessä eli perhesuunnittelussa, syntyvyyden säännöstelyssä ja ilmaston lämpenemisen estämisessä. Alumiinille immuuni GMO-vilja kestää ilmastonmuokkauksessa levitetyn alumiinin ja auringon valon heikentyminen vähentää ravintokasvien kasvua. Kohta kerjätään GMO:ta.
Pahuksen maissisiirappi teki tehtävänsä nyt on jäätekesä ohi ja metaboolinen oireyhtymä iski salakavalasti helkutti jostain pitäisi saada jäätelöä johon ei tuota maissisiirapin paskaa ole sotkettu.
Kylläpä siitä pöytäsokerista puolet tuppaa olemaan fruktoosia. Sakkaroosin (eli sen pöytäsokerin) sidos puretaan sakkaraasi-entsyymillä hetkessä glukoosiksi ja fruktoosiksi.
Englanninkielentaitoiselle videoo aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=0ndTEu_qDGA
Suomenkielentaitoiselle suomennosta aiheesta: http://www.hiltsu.fi/Ruokajamieli-uusi.pdf sivulta 29 alkaen.
Maissisiirapin on todettu myös vahingoittavan maksaa. Yhdysvalloissa 10 % teini-ikäisistä on todettu maksasairaus, jonka on havaittu johtuvan runsaasta maissisiirapin käytöstä. Alkoholille on löytynyt kilpailija…
Kannattaa huomioida, että myös hepatiitti B-rokotteet aiheuttavat maksavaurioita:
http://www.greenmedinfo.com/blog/hep-b-vaccine-damages-liver-it-supposed-protect
Nykyäänhän noita työnnetään jo vauvojen elimistöön.
Rokotteet sisältävät myös alumiinia. Alumiinisulfaatin vaikutukset hiirten maksassa. Yhtäläisyyksiä vanhenemisprosessin kanssa:
Exp Gerontol. 2008 Apr;43(4):330-8. Epub 2008 Feb 2.
Effects of aluminium sulphate in the mouse liver: similarities to the aging process.
Stacchiotti A, Lavazza A, Ferroni M, Sberveglieri G, Bianchi R, Rezzani R, Rodella LF.
Source: Department of Biomedical Sciences and Biotechnologies, Brescia University, Brescia, Italy.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18337038
Alumiini aiheuttaa vakavia toimintahäiriöitä rottien veressä, maksassa ja munuaisissa:
Toxicol Ind Health. 2012 Mar 15.
The genotoxic, hepatotoxic, nephrotoxic, haematotoxic and histopathological effects in rats after aluminium chronic intoxication.
Geyikoglu F, Turkez H, Bakir TO, Cicek M.
Source: Department of Biology, Ataturk University, Erzurum, Turkey.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22421584
” Et ehkä tiennyt, että Fruktoosi ja sitäkautta myös Glukoosi – Fruktoosisiirappi on todellisuudessa myrkkyä maksalle sisältämiensä valmistusprosesissa käytettävän elohopean vuoksi ym. ym.” Fruktoosisiirapista ja uskomaton määrä muita mielenkiintoisia aiheita löytyy os: Median vahtikoira / Glukoosi – Fruktoosisiirappi.
ompa tekopyhää kirjottaa omassa mediassa ja myydä kuitenkin samaa roskaa
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/dexal-heavy-appelsiini-0,4-l-tankkausjuomatiiviste
Moro, päädyin tänne ihan satunnaisesti enkä oo ihan tyypillinen Magneettimediaan lukija niin en tiedä kannattaako tänne varsinaisesti vastata mitään, mutta kokeillaan nyt kuitenkin! Luin pari ensimmäistä kappaletta ihan mukisematta, mutta tuossa kolmannen tienoilla piti tarkistaa missä oikein olen.
Eli, osa noista jutuista on totta ja osa jotain ihan muuta. Käyn tässä nyt vähän juttuja läpi siltä kannalta.
1. ”Se on todella halpaa – halvempaa kuin sokeri – ja se tarkoittaa sitä, että teollisten ruokatuotteiden valmistajat voivat makeuttaa sikahalvalla ja paisuttaa meidän vyötäröämme ja omaa pankkitiliään.”
Kyllä. Näin tämmöinen talousjärjestelmä toimii.
2. ”tiedämme varmuudella, että se on yhdistetty…
a) ylipainoon,
b) muisti- ja oppimisongelmiin,
c) korkeaan verenpaineeseen,
d) minkä lisäksi se todistetusti sisältää myrkyllistä elohopeaa.”
a) Kyllä
b) Ei
c) Kyllä
d) Ei. Semmoinen pieni osatotuus tässä tosin on, että fruktoosisiirapista on joskus löytynyt elohopeajämiä, mutta siinä oli kyse joissakin tehtaissa tapahtuneista valmistusvirheistä. Tätä kohtaa voi yrittää pohtia vaikka sitä kautta, että elohopea on aika kallista. Kukaan pennejävenyttävä teollisuuspomo ei ala sotkemaan tämmöiseen fruktoosisiirapin kaltaiseen halpaan myrkkyyn mitään kalliimpia aineita ihan vaan siksi, että se ei mitenkään päin kannata. Tämä siis olettaen, että siitä ei jäisi kiinni ja siitä ei tulisi mitään ongelmia viranomaisten kanssa, koska aika varmasti jäisi ja aika varmasti tulisi.
3. ”Monet väittävät edelleen, ettei maissisiirappi ole sen vaarallisempaa kuin valkoinen sokeri (ikään kuin se olisi täysin vaaratonta).”
No siis, kyllä ja ei. Valkoinen sokeri eli ruokosokeri eli sakkaroosi eli pöytäsokeri koostuu puoliksi glukoosista ja puoliksi fruktoosista. Fruktoosi on se puoli, joka siitäkin tekee terveydelle haitallista. Fruktoosisiirappi koostuu myös glukoosista ja fruktoosista, mutta suhdeluku ei ole 50-50, vaan fruktoosia on yleensä 55 tai 65 prosenttia. Joskus sen osuus voi olla jopa 90%. Eli fruktoosisiirappi on epäterveellisempää kuin pöytäsokeri, koska siinä on enemmän fruktoosia, mutta ei silleen muuten. Pöytäsokerikin on yhdistetty noihin aiemmin mainittuihin ylipainoon ja korkeaan verenpaineeseen, fruktoosisiirappi on vain ikään kuin tyjympi versio pöytäsokerista. Terveysongelmia tulee sitä enemmän mitä niitä syödään. Ja esimerkiksi Amerikassa on toki myös semmoinen ongelma, että ruoanvalmistajien kilpailu, jossa tuotteiden pitää maistua hyvältä ja olla halpaa johtaa vähän tämmöiseen kehitykseen. Seurauksena pöytäsokeria ja fruktoosisiirappia tungetaan aivan kaikkeen, ja kuluttaja syö niitä hirveästi liikaa huomaamattaankin.
4. ”Maissin ympärillä pyörii suuren rahan talous – todella suuren rahan”
Kyllä
5. ”ja siksi myös käytetään paljon rahaa kumoamaan jokaisen tutkimuksen ja testin tulokset, jotka voisivat edes ehdottaa minkään ruokateollisuuden lisäaineen olevan meille pahasta.”
Suurin piirtein joo, kyllä.
6. ”Tietysti kuluttajat ovat lisääntyvässä määrin huomanneet maissisiirapin saattavan olla haitallista terveydelle, joten valmistajat päättivät muuttaa tilannetta. Maissintuottajien liitto päätti negatiivisen julkisuuden lisääntyessä muuttaa halvan tuotteen nimeä – nyt se on maissisokeri.”
Ei. Yrittivät kyllä, amerikkalaiset viranomaiset eivät antaneet.
7. ”Ruoanvalmistajille maksaa enemmän makeuttaa ruoka-aineita sokerilla ja vielä enemmän hunajalla.”
No siis joo, ei mitään vastaanväittämistä, mutta kun hunaja kerran mainitaan niin voisin pudottaa semmoisen faktan tähän, että hunaja on vähän niin kuin luonnon oma fruktoosisiirappi, tai että fruktoosisiirappi on vähän niin kuin teollista hunajaa. Hunajan koostumus vaihtelee aika paljon koska mehiläiset eivät ole turhantarkkoja, mutta fruktoosin ja glukoosin välinen suhde on suurin piirtein samaa luokkaa kuin fruktoosisiirapissa, ellei jopa enemmän. Että siltä kannalta oikein fruktoosipitoinen hunaja voi olla mietoa fruktoosisiirappia epäterveellisempi vaihtoehto.
8. ”Kannattaa suosia luonnollisia valmistusaineita”
Tähän vielä tämmöinen sivuhuomio, että myös pöytäsokeri on teollinen tuote, luonnossa sitä esiintyy esimerkiksi sokerijuurikkaassa. Myös hunaja on siinä mielessä teollista, että mehiläiset jalostavat sen kasvin medestä, ja mehiläispesä on siinä mielessä eräänlainen tehdas itsessään.
P.S. Isoglukoosi on erittäin harhaanjohtava termi, koska se glukoosi on hyvä ja tarpeellinen hiilihydraatti, ja sitä on mukana vain tavallistakin pienempi osa, päin vastoin kuin nimi antaa ymmärtää.
Myös maissisiirappi on huono termi, koska glukoosisiirappi on perinteisesti tunnettu maissisiirappina Yhdysvalloissa (koska se on käytännössä tehty siellä maissitärkkelyksestä). Glukoosisiirappi sisältää hyvin pitkälti ainoastaan glukoosia (osa siitä toki on mm. maltoosin muodossa), mutta ei lainkaan fruktoosia, eli siltä kannalta glukoosisiirappi on aika paljon parempi vaihtoehto.
Itse suosin fruktoosisiirappi-termiä, koska se on yksinkertainen ja kuvaava. Kyseessä on tosiaan siirappi, joka on pääasiassa fruktoosia.
Ja toki myös glukoosi, kuten muutkin sokerit, aiheuttaa liikaa syötynä vastaavia ongelmia kuin fruktoosi, mutta oleellisena erona ihmiskeho luonnostaan käyttää glukoosia jo pelkkään elintoimintojen ylläpitämiseen, ja maksa myös säilöö glukoosia hyvin, eli liikakaan glukoosi ei välttämättä aiheuta hirveän isoja ongelmia. Mutta liika fruktoosi päätyy huomattavasti helpommin diabetekseksi ja ihan perinteiseksi läskiksi.