(6 arviota, keskiarvo: 3,50 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 2190 Näyttökerrat 4 Kommenttia
Viljavarastot ja omavaraisuus
(6 arviota, keskiarvo: 3,50 / 5 tähteä 5)Ladataan...Hannu Pihlajamaa kirjoitti tällä palstalla 25.10. maamme viljavarastoista ja omavaraisuudesta. Artikkelin alku oli täyttä asiaa. Kansalaiset, jotka elivät viime sodan vaikeita aikoja, muistavat kyllä kuinka kaikesta, jopa ruuasta oli pulaa. Elettiin korttiaikaa aina 50-luvulle saakka. Näistä kokemuksista viisastuneena maamme päättäjät rakennuttivat sodan jälkeen varsin huomattavia vilja- ja polttoainevarastoja. Myöhemmin valtion viljavarastoista on vähitellen luovuttu, paljon ei enää ole jäljellä.
Ihmiset, jotka eivät ole pahoja päiviä nähneet, kuvittelevat kaiken jatkuvan turvallisesti edelleenkin. Jo mennyt kesä osoitti kuitenkin, kuinka pieni ihminen on suurten luonnonvoimien keskellä. Vähältä piti, ettei tullut täydellistä katoa. Riittäviä varmuusvarastoja siis aina tarvitaan kaiken varalta.
Pihlajamaan artikkelin loppuosa onkin sitten valitettavasti täyttä potaskaa. Uskollisena kepulaisille näkemyksille harjuripoika syyttää kaikesta myöhemmästä väärästä kehityksestä muita puolueita. Kaikki ikävät omaan puolueeseen liittyvät tosiasiat unohdetaan. Maalaisliitto- Keskustapuolue oli sodan jälkeen vuosikymmenet maamme johdossa, useimmiten pääministeripuolueena. Juuri Kepu, Esko Ahon johdolla vei maamme EU- orjuuteen ja tuhosi suurin uhrein saavutetun itsenäisyytemme. Kaikki myöhemmätkin Kepun puheenjohtajat ovat näihin päiviin saakka olleet ja ovat edelleen kiihkeitä EU:n kannattajia.
Tätä taustaa vasten Pihlajamaan väite: ”keskustan kenttäväki kammoksui ja vastaan äänesti Paavo Lipposen ”Sosialidemokraattien luomusta Euroopan yhteisöä”, on harvinaisen groteski. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat ovat aina nousseet asemaansa kenttäväen kannattamina, muutenhan ei voi ollakaan. Kun Timo Soini arvosteli ennen eduskuntavaaleja sopivasti EU:n toimintaa, kansalaiset antoivat luottavaisina uudelle suunnalle ja Perussuomalaisi1le suurvoiton.
Vaalien jälkeen Soinin takki kääntyi, nyt hyssytellään, ollaan kovasti EU- politiikan linjoilla kuten muutkin. Valehtelu on epärehellisyyttä, myös tosiasioiden pimittäminen on sitä pahimmasta päästä. Miten kauan kansalaiset sietävät tällaista menoa?
Erkki Surakka
Nivala 28.10.2012
Suomalainen puolue pj.
Jokaisessa poliittisessa puolueessa on juutalaisten rapparikätyreitä jotka ajavat jonkun muun kuin Suomen asiaa. Media pitää huolen siitä että ne pääsevät valtaan eri puolueissa. On turhaa syyttää yksittäistä puoluetta ,sillä nyt on niin että kaikki puolueet ovat saman omistajan hevosia. Kyllä tämä demokratia näyttää tulleen tienpäähän tässä kieroutuneessa yhteiskunnassa. Kukaan ei edes uskalla avata suutaan oikeista asioista. Puoluekuri pitää huolen että tällainen kaveri laitetaan syrjään johdon toimesta ja urpot ympärillä taputtaa. Markku Uuspaavalniemi voisi toimia esimerkkinä. Ainut johon voisin luottaa on Juha Sipilä.
Ainut puheenjohtaja jonka ei tarvitse ajaa omaa etuaan. Lisäksi vaikuttaa ihan fiksulta tyypiltä. Toisin kuin skepot ja kommunisti sossut.
Pitää paikkansa. Samaa taktiikkaa sovelletaan niin puoluemaailmassa kuin valtioiden kesken. Pidetään yllä kriisejä ja ristiriitoja, jotta voidaan ylläpitää väkivaltakoneistoa ja perustella miksei uudistuksia voida muka toteuttaa ja todellisuudessa hoidetaan hommat hyvässä yhteisymmärryksessä eliitin oman ohjelman mukaan. Jos kriisiä ei ole se tehdään. Jos joku valtaan päässyt ei sopeudu, hänet tuhotaan.
Puolueisiin kuuluu murto-osa kansalaisista, mutta silti ne ja niiden johto päättävät asioista. Muutama mies ja nainen. Eivätkä he kanna vastuuta mistään – ei tarvitse niin kauan kuin ovat uskollisia looshille.
Poliitikot ja virkamiehet ovat ymmärtäneet tehtävänsä väärin: Kuvittelevat että se on kansan hallitseminen, kun sen pitäisi olla kansan PALVELEMINEN.
http://www.youtube.com/watch?v=_yxWFY1NFtU&feature=related
Mielenkiintoinen kuvio Kiinan maailmanvaltiudesta ja Irakin öljyn kohtalosta tuossa lopussa. Spingolan haastattelussa Texe sanoi, että Iran on selvästi mukana suurissa talouskuvioissa riidoista huolimatta.