(30 arviota, keskiarvo: 4,03 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 21564 Näyttökerrat 19 Kommenttia
Aspartaami – kaloriton muttei vaaraton
(30 arviota, keskiarvo: 4,03 / 5 tähteä 5)Ladataan...Aspartaamia kaavailtiin alun perin lääkkeeksi mahahaavaan, mutta siitä tulikin maailman käytetyin – ja kiistellyin – makeutusaine.
Vuonna 1964 lääkejätti G.D. Searlen tutkijat työskentelivät ahkerasti kehittääkseen mahahaavalääkkeen. Seuraavana vuonna yhdeltä tutkijoista, James Schlatterilta, roiskui lääkkeeksi tarkoitettua aspartaamiseosta vahingossa yli kolvin, ja pulveria joutui myös hänen sormiinsa. Myöhemmin nostaessaan paperia pinosta hän nuolaisi sormeaan ja huomasi sen maistuvan hyvin makealle. Schlatter tajusi imelän maun olevan peräisin roiskuneesta seoksesta, mutta varmisti asian maistamalla seosta vielä lisää koska hän uskoi, ettei se voinut olla kovin myrkyllistä.
70-luvulla aspartaamista tehtiin yhteensä 113 tutkimusta, joista 90 oli Searlen itsensä toteuttamia. Vuonna 1974 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi aspartaamin käytettäväksi kuiviin elintarvikkeisiin. Lupa heltisi vain 15 kuukautta hakemuksen jälkeen huolimatta siitä, että FDA:n omat tutkijat löysivät vakavia puutteita Searlen geneettisiä vahinkoja käsittelevistä tutkimuksista.
Aspartaami viipyikin markkinoilla aluksi vain puoli vuotta, minkä jälkeen se poistettiin myynnistä sen aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi. Sen oli havaittu aiheuttavan ihmisille muun muassa näön menetystä, hermostohäiriöitä sekä rottien aivoihin reikiä ja syöpää.
Muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 1977, Searle palkkasi toimitusjohtajakseen Yhdysvaltain entisen puolustusministeri Donald Rumsfeldin. Tammikuussa 1981 Searle taas jätti uuden hakemuksen uusien tutkimuksien kera aspartaamin saamisesta jälleen markkinoille. FDA ei hyväksynyt hakemusta, mutta FDA:n johtoon juuri valittu jättiyhtiö Monsanton johtaja kumosi tämän kieltävän päätöksen. Näin Searle sai tyytyväisenä jatkaa aspartaamin valmistusta kunnes neljä vuotta myöhemmin Monsanto osti Searlen itselleen: Monsantosta tuli yksi maailman suurimmista yrityksistä geenimuuntelun ja elintarviketuotannon alalla.
Tänä päivänä vahingossa syntynyttä ja likaisella poliittisella pelillä hyväksyttyä aspartaamia löytyy lähes 10,000 tuotteesta aina mehuista vitamiinipillereihin. Patentin umpeuduttua vuonna 1992 sitä on myyty eri brändinimillä – Suomessa tunnetuimmat merkit lienevät Canderel ja Hermesetas. EU:n alueella aspartaamia on saanut käyttää vuodesta 1994 lähtien.
Aspartaami on siis keinotekoinen makeutusaine ja se koostuu kolmesta eri komponentista: fenyylialaniinista (50%), asparagiinista (40%) sekä metanolista (10%).
Fenyylialaniini on aminohappo, joka ei kuitenkaan synteettisesti hajotettaessa enää käyttäydy elimistössä luonnollisen aminohapon tavoin. Synteettinen fenyylialaniini on hengenvaarallinen harvinaista fenylketoruniaa sairastaville ihmisille.
Metanoli eli metyylialkoholi on väritön ja hajuton nestemäinen kaasu, jota käytetään mm. formaldehydin ja puhdistusaineiden valmistamiseen. USA:n ympäristönsuojeluviraston mukaan suositeltava metanolin päiväsaantiannos on 7,8 mg per päivä, mutta määrä ylittyy jo kaksinkertaisesti juomalla yhden aspartaamia sisältävän kevytjuomatölkin. Aspartaamia käyttävä diabeetikko saattaakin päivän mittaan saada yli 30 kertaa suositeltua enemmän etanolia.
Aspartaamin sisältämä metanoli muuntuu elimistössä formaldehydiksi eli syöpää aiheuttavaksi karsinogeeniksi. Formaldehydi taas muuntuu jälleen muurahaishapoksi, joka aiheuttaa aivoverisuonten laajenemista ja estää kudosten hapensaantia.
Asparagiini on fenyylialaniinin tavoin nk. eksitotoksiini eli hermosoluja stimuloiva aine, joka pystyy läpäisemään aivojen veriaivoesteen ja vaurioittaa aivojen neuroneja. Eksitotoksiinien on havaittu pelaavan tärkeää roolia monissa hermostollisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa. Aspartaamin hajoaminen näiksi myrkyllisiksi aineiksi voi tapahtua jo kaupan hyllyillä muutama kuukausi tuotteen valmistamisen jälkeen.
Aspartaamilla on 92 virallisesti dokumentoitua haittavaikutusta. Listalle mahtuu niin MS-tauti, diabetes, astma kuin kuolemakin – jos sitä voi enää haittavaikutukseksi edes kutsua. Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon onkin luokitellut aspartaamin aiemmin kemialliseksi aseeksi.
Aspartaami muuttaa aivojen toimintaa ja aiheuttaa hermostovaurioita sekä vaurioittaa sisäelimiä. Lisäksi se vastoin kaloritonta käyttötarkoitustaan lihottaa, sillä sen hajoamistuote formaldehydi varastoituu etenkin lantion ja reisien alueiden rasvasoluihin. Monet ovatkin laihtuneet lopetettuaan aspartaamin käytön.
Aspartaamin hyvin tiedetyistä ja dokumentoiduista haitoista huolimatta sitä myydään yli 100 maassa yli 250 miljoonalle käyttäjälle. Aspartaamista on tehty lakialoitteita, joissa on vaadittu väestön pitkäaikaistutkimuksia aspartaamin haittojen kartoittamiseksi. Lakialoitteet ovat kuitenkin kaatuneet heti alkumetreillä lääkeyhtiöiden ja kemiallisia aineita markkinoivien lobbausryhmien toimesta.
Aspartaamin hurja suosio ei ole kuitenkaan yltänyt maailman jokaiseen kolkkaan, sillä sen tuonti ja käyttö Filippiineillä on lailla kiellettyä. Lain rikkomisesta voi seurata jopa 90.000 euron sakot.
———
Aspartaami:
– Lähes kaloriton keinotekoinen makeutusaine
– 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri
– Ei kestä kuumentamista
– Esiintyy pakkausselosteissa nimellä E951
– Maailmanlaajuisesti aspartaamia imeskelee noin 200 miljoonaa henkilöä vuodessa
– Aspartaamin myyntiosuus keinotekoisista makeutusaineista on noin 60 prosenttia.
—
Lähteet:
http://www.rense.com/general33/legal.htm
http://www.elinahytonen.fi/2011/02/aspartaami/
En usko aspartaamin olevan vaarallista, mutta hyi hitto kun on pahaa!
Jos haluan juoda terveellistä juomaa, juon vettä.
Limua kun tekee mieli, niin sokeri on oikea mauste.
Anne Ukkonen vajoaa pelotteluun: ”Metanoli eli metyylialkoholi on väritön ja hajuton nestemäinen kaasu, jota käytetään mm. formaldehydin ja puhdistusaineiden valmistamiseen. USA:n ympäristönsuojeluviraston mukaan suositeltava metanolin päiväsaantiannos on 7,8 mg per päivä, mutta määrä ylittyy jo kaksinkertaisesti juomalla yhden aspartaamia sisältävän kevytjuomatölkin.”
— KUITENKIN —
Hedelmissä, hedelmäjuomissa ja itse tehdyissä viinoissakin on aina metanolia. Jopa suuria määriä !
Ja enemmän kuin mitä aspartaamijuomasta saa. Viitteen [1],s.207:n mukaan aspartaamijuomasta 555mg/L saa 55 mg/L metanolia mutta hedelmäjuomasta peräti 140 mg/L. Samalla sivulla myös todetaan että muurahaishapon eritys on nopeampaa kuin muurahaishapon synty, joten se ei näy käytännössä ollenkaan muurahaishapon tasossa (Fig.4), jota pidetään metanolin vaarallisimpana aineenvaihduntatuotteena. [1]
Sitä paitsi elimistössä suolistossa hiilihydraateista syntyy pieniä määriä etanolia, joka suojaa myös elimistöä. (spurguillakin suojaa etanoli vaikka usein juovat metanolipitoisia viinoja, sairaaloissa etanolia käytetään metanolimyrkytysten vastamyrkkynä) :
””Ihmisen suoliston normaaliin bakteeriflooraan kuuluu ainakin 400 erilaista bakteerilajia. Mikrobien yhteenlasketun metaboliakyvyn on arvioitu olevan samaa luokkaa kuin maksan. Bakteerit kykenevät vapauttamaan käyttöönsä osan hiilihydraatteihin sidotusta energiasta ns. alkoholikäymisen avulla. Reaktioketjun viimeisessä vaiheessa asetaldehydi pelkistyy etanoliksi – ts. mikrobien aineenvaihdunnan tuloksena ihmisen paksusuolessa muodostuu päivittäin muutama gramma ns. endogeenistä etanolia. ”[2]
[1]http://www.ajcn.org/content/46/1/204.full.pdf+html
[2]
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/10_1996/viina_synnyttaa_asetaldehydia_suolistossa_-_syopariski_kasvaa/
Olet idiootti.
Hedelmissä on metanolia, kyllä, mutta niiden metanolimolekyylit ovat sidoksissa pektiiniin, jonka avulla metanoli matkaa läpi elimistön aiheuttamatta harmia. Tämä on erittäin vahva side, toisin kuin tämä aspartaamin asparagiinin ja fenyylialaniinin side, joka hajoaa heti ruumiinlämpöön päädyttyään.
Lisäksi ihmisen suolistossa pektiinistä syntyy metanolia. Pektiini on polysakkaridi jota on omenoissa, appelsiinissa, aprikoosissa, luumuissa, kirsikoissa, karpaloissa jne.
Älä syö hedelmiä tai porkkanoita, älä ainakaan terveellistä karpaloa jos pelkäät metanolia elimistöösi vapautuvan ! 😀
[1]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3364401
”Methanol production from the degradation of pectin by human colonic bacteria.” Am J Clin Nutr. 1988
Erinomainen artikkeli. Aspartaami on todella vaarallista. Korruptoitunut FDA Yhdysvalloissa on hyväksynyt sen käytön ja Evira Suomessa seuraa sokeasti esimerkkiä. Lääketieteellisiä tutkimuksia aineen vaaroista on lukuisia. On olemassa myös tutkimuksia, jotka osoittavat aineen vaarattomaksi. Kumpiin tutkimuksiin voidaan sitten luottaa?
Tohtori Ralph G. Walton selvitti vuosina 1980 – 1985 suoritettujen aspartaamin terveysvaikutuksia koskevien tutkimuksien rahoitusta. 166 tutkimuksesta 74 oli kokonaan tai osittain makeutusaineyhtiöiden rahoittamia. Kaikki yritysten rahoittamat tutkimukset päätyivät tulokseen, että aspartaami on turvallista. Itsenäisesti rahoitetuista tutkimuksista 92 % osoitti, että aspartaamilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen? Raha siis ratkaisee. Miksi esim. Evira ei kiinnitä huomiota itsenäisesti rahoitettujen tutkimusten tuloksiin?
Mistähän ihmeestä Anne Ukkonen on tuon 7,8mg päiväannos rajan mahtanut keksiä? USA:n Ympäristönsuojeluviraston sivuilla lukee selkeästi:
”The Reference Dose (RfD) for methanol is 0.5 milligrams per kilogram body weight per day (mg/kg/d) based on increased liver enzymes (SAP and SGPT) and decreased brain weight in rats. ”
http://www.epa.gov/ttn/atw/hlthef/methanol.html
0,5 mg/painokilo/päivä… tämä tarkoittaisi 50 kiloisella henkilöllä 25mg / päivä ja satakiloisella 50 mg / päivä. Anne Ukkonen on asettanut rajaksi 7,8mg / päivä, joten hän ilmeisesti painaa 15,6 kg?
Kannattaa huomioida, että USA:n ympäristönsuojeluvirasto ei tutki ruokavalion kautta nautittujen juomien ja niiden lisäaineiden toksisuutta vaan nämä laskelmat perustuvat suoraan akuuttiin altistukseen. Esim. joku hengittää, saa ihon kautta tai metanolia joutuu suoraan suun kautta elimistöön.
Elintarvikekäytössä aspartaamia on tutkittu erittäin paljon ja Evirankin sivuilla todetaan: ”60 kiloa painava henkilö joka päivä juoda aspartaamilla makeutettu juomaa neljä litraa eli kahdeksan puolen litran pullollista ilman, että ADI-arvo ylittyy.
Muistakaa, että formaldehydiä ja muurahaishappoa muodostuu normaalissa elimistön metaboliassa tuhansia kertoja enemmän joka päivä, kuin kukaan saa aspartaamin kautta. Ainoa riski olisi jotenkin saada valtava määrä muurahaishappoa kumuloitumaan elimistöön, että siitä olisi jotain haittaa mutta se ei ole mahdollista. Virvoitusjuomia juomalla saa nopeammin myrkytyksen kofeiinista kuin metanolista tai muurahaishaposta.
On aina eri asia saada aineita luonnottomasti. Lisäksi tuossa oli myös kolmas myrkky
Ja kuka sanoo, miten paljon oikeasti niitä myrkkkyjä elimistössä syntyy. Jospa tässä valehdellaan ja vääristellään.
Valehdellaan ja vääristellään? Siinäpä MM:n ongelma onkin. Lehdelle tuntuu olevan aivan mahdoton uskoa, että maailmassa on viranomaisia tms tahoja, jotka noudattavat lakeja, yleisesti hyväksyttyjä normeja , eivät yritä vedättää tavallista kansalaista joka välissä.
Esimerkiksi täytenä totena selitetään Bildberger-kokouksen suunnittelevan sotia, matkustajalentokoneiden ruiskuttavan kemikaaleja ihmisten myrkyttämiseksi, vai miten se oli.. Nämähän ovat aivan pähkähulluja väitteita. Kuin myös se, että esim. Suomessa media pystyisi sopimaan jostakin kansaa harhauttavasta asiasta.
Satuin kerran selaamaan tätä nettiversiota ja hämmästyin tätä epätiedon määrää. Olen sittemmin piipahtanut tsekkaamassa, missä mennään. Metsässä edelleen.
Tosin joissakin jutuissa on perääkin. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/euroopan_laakevirasto_pandemrixilla_yhteys_narkolepsiaan_2738937.html
Joo, on varmaan eri asia saada luonnottomasti..
En tiedä kenenkään kuolleen ”luonnottomaan” aspartaamiin mutta sensijaan muurahaishappoa ym ”luonnollisia” myrkkyjä ruiskuttava Jack jumper muurahainen [Myrmecia pilosula] Tasmaniassa tappaa enemmän ihmisiä kuin muut ”luonnolliset tappajat” hämähäkit, käärmeet ja hait yhteensä.
Selvähän se on, että on eri juttu se, jos elimistö tuottaa jossain prosessissa jostain, kun että pumpataanvalmista ja teollisesti valmistettua ja tai että sellaista joutuu hajottamaan.
Sillä ei ole Repe mitään väliä, onko jokin aine ”luonnollisesti” tai ”teollisesti” valmistettua. Ero on täysin korviesi välissä.
On ja vielä enemmän se, syntyykö aine luonnollisesti ja missä ja minne sitä teollisesti valmistettuna tungetaan ja mitä muita aineita on sekä syntyy.
Jos ei ihmiselle ole eroa esim. siinä, syötkö hirvenlihaa vai lihankaltaista-, ruokaa muistuttavaa-, synteettisesti öljystä jalostettua-, pihvin tuoksuisen kaltaista-, rakenteeltaan pihviä muistuttavaa-, ruskeaksi värjättyä-, synteettisesti vitaminoitua- kolme vuotta tuoreena säilyvää-, pilaantumatonta-, homehtumatonta-, kuivumatonta herkkupihviä, testaapa vaikka naapurin koiralla kumpi kelpaa. Sillä nimittäin on luontainen tieto siitä, että mätä luukin on terveellisempää syötävää kuin muovista tehty ruoka. Toki vielä hetken aikaa vapaus on pistellä poskeensa mitä tykkää. Vai onko sittenkään enää, kun geenimuunneltua safkaa on jo nyt marketit pullollaan.
Ei, Repe, Ei. Sillä ei ole mitään väliä.
Ainoat poikkeavuudet saadaan aikaan vain määrällä tai esim. injektoimalla ainetta paikkaan missä sitä ei kehossa normaalisti esiinny.
Missä vaiheessa täällä joku on väittänyt että riistahirvenliha ja valmiseines sika-nauta jauheliha olisivat sama asia? 😀
Lue viestini kertaalleen ja yritäppä uudestaan nimim. Hmm. 😀 😀 😀
Euroopan komission tutkimuskeskuksen tutkimusselvityksen johtopäätös oli, että asiantuntijat katsoivat tämänhetkisistä ruoan turvallisuusasioista olevan riittävästi tietoa, jonka mukaan nykyisten GM-tuotteiden turvallisuus voidaan arvioida. Tutkimuskeskuksen mukaan niiden ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia ihmisen terveydelle
European Commission’s Joint Research Centre: Scientific and technical contribution to the development of an overall health strategy in the area of GMOs (pdf) 10.9.2008.
Et suostu syömään geenimuunnellulla organismilla höystettyä ruokaa, mutta varmaan olisit valmis ottamaan vastaan geeniteknologisesti tuotettua monoklonaalista vasta-ainetta, jos sinulle sattuisi puhkeamaan reuma. Tai en tiedä, mutta tyhmäähän se olisi olla ottamatta.
”Lisäksi se vastoin kaloritonta käyttötarkoitustaan lihottaa, sillä sen hajoamistuote formaldehydi varastoituu etenkin lantion ja reisien alueiden rasvasoluihin. Monet ovatkin laihtuneet lopetettuaan aspartaamin käytön.”
En kyllä ymmärrä tuota. Miten formaldehydin kertyminen rasvakudokseen lihottaa? Lihominen johtuu rasvakudoksen lisääntymisestä, kun keho varastoi ylimääräisen energian triglyserideinä rasvasoluihin.
Lisäksi formaldehydi on metanolin tavoin melkoisen vesiliukoinen, joten sitä ei pääse kertymään kovin hyvin rasvakudokseen. Sen pitoisuus veressä jatkuvasti pienenee, kun munuaiset poistavat sitä virtsaan. Se myös metaboloituu maksassa vieläkin vesiliukoisemmaksi muurahaishapoksi. Konsentraatiogradientin vuoksi tämä vesiliukoinen aine siirtyy rasvasoluista vereen ja verestä munuaisten kautta virtsaan.
Tekstissä oli kyllä muitakin älyttömyyksiä. Miten luonnon 20 yleisimmän aminohapon joukkoon kuuluvat fenyylialaniini ja aspartaami ovatkin synteettisesti valmistettuina myrkkyä? Kummallisia kotkotuksia on nykyään terveysintoilijoilla.
Vai että oikein ”tuhoaa aivoja”. On kyllä melkoinen karkoituspuhe nyt kyllä keksitty. Täyttä lööperiäkin vielä. Aspartaami EI myöskään lihota eikä kerrytä yhtään mitään. Aspartaamin yhteys lihavuuteen on se, että se nostattaa ruokahalua ja syö paljon herkemmin, useammin ja enemmän.
Kyseinen kirjoittaja ilmeisesti saa mustan valkoiseksi ja vedestäkin myrkyllisen ihmiselle.