Auringonvalon 5 uskomatonta ominaisuutta

Auringonvalon tiedetään hyvin tuottavan ihossa D-vitamiinia, mutta harva tietää sen lievittävän kipua, polttavan rasvaa, pitävän meidät virkeämpänä illalla ja paljon muuta…

Biologinen yhteytemme ja riippuvaisuutemme auringosta on niin perusteellinen, että siitä johtuu jopa tumma- ja vaaleaihoisten ihon värin ero, joka juontaa juurensa yhteisiltä esi-isiltä 60 000 vuoden takaa. Alkuihmisillä Afrikassa oli tumma iho johtuen runsaasta ja voimakkaasta auringonvalosta, jonka vaikutusta vaimentamaan iho eritti paljon melaniinia. Ihmisten alkaessa vaeltaa kohti pohjoista valon määrä ja intensiteetti väheni, joten iho sopeutui erittämällä vähemmän melaniinia, mikä vaalensi ihoa ja päästi enemmän auringonvaloa ihon läpi parantaen D-vitamiinin tuotantoa. D-vitamiini on ihmisille elintärkeää, sitä tarvitaan yli 2000 geenin säätelyssä ja siksi se on enemmänkin hormoni, kuin pelkkä vitamiini, jota ilman geneettinen rakenteemme hajoaisi. Vaikka D-vitamiinin terveyshyödyt onkin melko kattavasti dokumentoitu, itse auringonvalon terapeuttisia ominaisuuksia on vasta viime aikoina alettu tutkimaan syvällisemmin.

Seuraavassa 5 huomattavaa hyötyä auringonvalosta:

1) Auringonvalolla on kipua lievittäviä (analgeettisia) ominaisuuksia. Tutkimus vuodelta 2005 julkaistiin Psychosomatic Medicine –lehdessä otsikolla ”Auringonvalon vaikutus leikkauksen jälkeisen kipulääkkeen annosteluun: Selkärankaleikkauspotilaiden seuranta” ja siinä seurattiin sairaalan valoisalla puolella olevia potilaita, jotka saivat keskimäärin 46 % enemmän auringonvaloa. Näillä potilailla havaittiin vähemmän stressiä, he käyttivät 22 % vähemmän kipulääkkeitä tuntia kohden ja heidän kivunlievityksensä maksoi sairaalalle 21 % vähemmän.

2) Auringonvalo polttaa rasvaa. Tutkivan dermatologian lehdessä julkaistututkimus vuodelta 2011 paljasti aineenvaihdunnasta merkittävän seikan: Ihmisen ihon altistuminen UV-säteilylle johtaa ihonalaisen rasvakerroksen aineenvaihdunnan kiihtymiseen. Vaikka ihonalaista rasvaa ei pidetä sydän- ja verisuonitautien kannalta yhtä vaarallisena kuin viskeraalirasvaa, tiedetään kuitenkin että D-vitamiinin (eräs tunnetuimmista auringonvalon hyödyllisistä sivutuotteista) puutteella on yhteys lisääntyneeseen sisäelimiä ympäröivään viskeraalirasvaan. On myös olemassa kattavia tutkimuskokonaisuuksia, jotka todistavat D-vitamiinipuutoksen olevan yhteydessä liikalihavuuteen.

Eräs tutkimuksista, joka julkaistiin Anticancer Research –lehdessä vuonna 2005 otsikolla ”Plasman D-vitamiinipitoisuuksien yhteys kehon rasvapitoisuuteen latinalais- ja afroamerikkalaisissa”, totesi D-vitamiinin pitoisuuksien olevan käänteisesti riippuvuussuhteessa kehon rasvapitoisuuteen, mukaan lukien keskivartalolihavuus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että D-vitamiinia tuottava UVB-säteily (joka on voimakkaimmillaan auringonvalossa keskipäivän aikaan) saattaa hyvinkin olla luonnonmukaisen rasvanpolttamisen avaintekijöitä.

3) Auringovalo saattaa suoraan säädellä auringonpilkkujaksojen myötä ihmisen elinikää. Vuonna 2010 Medical Hypotheses –lehdessä julkaistu artikkeli ”Auringonpilkkujen vaikutus ihmisen elinikään 50 Yhdysvaltojen osavaltiossa: valon muutos vaikuttaa ihmisgenomiin” tarkasteli auringonpilkkujen mahdollista vaikutusta geeneihin ja sitä kautta ihmisen eliniän pituuteen. Tutkijoiden mukaan 11 vuoden auringonpilkkujakson aktiivisimpana aikana (max 3vuotta) hedelmöitetyt ja syntyneet henkilöt elivät keskimäärin 1,7 vuotta vähemmän kuin jakson rauhallisempana aikana (max 8 vuotta) hedelmöitetyt ja syntyneet henkilöt. Auringonpilkkujen aktiivisimpana aikana auringon lisääntynyt energiasäteily, vaikkakin vain 0,1 % muutos rauhalliseen jaksoon, ilmeisesti muokkaa ihmisen genomia ja epigeneettistä perimää synnyttäen muutoksia, jotka altistavat erilaisille sairauksille lyhentäen siten elinikää. Todennäköisesti sama energiasäteily lisää perimän hyödyllisiä muutoksia, jotka saattavat tehostaa sopeutumista muuttuvaan ympäristöön. Auringonvalo saattaa siis suoraan vaikuttaa elinkaaremme pituuteen ja jopa kiihdyttää selviytymistä parantavia geneettisiä muutoksia.

4) Auringonvalolle altistuminen päivällä lisää vireyttä illalla. Vuonna 2012 Behavioral Neuroscience –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Aiemman valon määrän vaikutus ihmisen suorituskykyyn, väsymykseen ja hormonien eritykseen illalla” havaittiin, että kohdehenkilöt tunsivat olonsa illalla huomattavasti virkeämmäksi oltuaan 6 tuntia päivänvalossa, kun taas keinovalossa oltuaan he tunsivat olonsa unisemmaksi.

5) Auringonvalo saattaa muuntua metaboliseksi energiaksi. Mikäli vuonna 2008 Journal of Alternative and Complementary Medicine –lehdessä julkaistu uusi hypoteesi on oikeassa, joutuu kyseenalaistetuksi vanha olettamus, että eläimet eivät kykene käyttämään suoraan hyväksi auringon energiaa. Toisin sanoen ihomme saattaa sisältää melaniinia erittävien aurinkopaneelien kaltaisia soluja, jotka voivat mahdollisesti imeä kasvien tapaan energiaa suoraan auringonvalosta.

Melaniinilla on lukuisia rooleja eri organismeissa. Mustekalojen musteesta bakteerien ja sienien suojaväreihin melaniini mahdollistaa suojauksen useilta erilaisilta uhilta, kuten pedot, biokemialliset uhat, UV-valo ja kemialliset altistukset (raskasmetallit ja hapettavat aineet). Kuitenkin yleensä on huomiotta jäänyt melaniinin kyky muuntaa gamma- ja ultraviolettisäteilyä organismeissa metaboliseksi energiaksi.

Esimerkiksi yksisoluisten sienien on havaittu menestyvän Tsernobylin romahtaneessa ydinreaktorissa käyttämällä gammasäteilyä energianlähteenä. Albiinosienten havaittiin ilman melaniinia olevan kykenemättömiä käyttämään hyväksi gammasäteilyä samalla tavoin, mikä todistaa gammasäteilyn aiheuttavan vielä tuntemattoman energian tuotannon prosessin säteilylle altistuneessa melaniinissa.

Selkärankaiset voivat myös muuntaa auringonvaloa suoraan metaboliseksi energiaksi melaniinin avulla. Tutkielmassaan ”Melaniini muuttaa valon suoraan selkärankaisten aineenvaihdunnan käyttöön: heuristisia ajatuksia linnuista, Ikaroksesta ja tummasta ihosta” Geoffrey Goodman ja Dani Bercovich tarjoavat ajatuksia herättävän näkemyksen aiheesta, jonka tiivistelmä kannattaa lukea kokonaan läpi:

Pigmentit toimivat eläimissä monilla päivänselvillä tavoilla, kuten hiukset, iho, silmien väri, lintujen höyhenpeite tai liskojen ja kalojen suomut. Yksi näistä pigmenteistä on melaniini, joka muista poiketen absorboi käänteentekevällä tavalla valon spektristä ultravioletista aina näkyvän valon alueelle. Melaniinin monomeereista muodostuvat polymeerit ja makrorakenteet ovat melaniinia. Sen roolit johtuvat monimutkaisista rakenteellisista ja kemiallisista ominaisuuksista, kuten esimerkiksi johde, puolijohde, vakaa radikaali, vapaiden radikaalien puhdistaja tai varauksen siirtäjä.

Lääkärit ja tutkijat tuntevat hyvin melaniinin roolin ihossa ja silmissä, mutta viime aikoina myös kehon sisäisten melaniinipitoisten elinten patologiassa, mitkä eivät altistu valolle (esim. aivot ja simpukka). Näissä elimissä on löydetty hämmentäviä yhteyksiä melaniiniin: neuromelaniinin hyödyt ja haitat Parkinsonin taudissa, yllättävä melanosyyttien aktiivisuus simpukassa kuuroutumisen yhteydessä, melaniinin rooli DNA:n suojelijana samalla edistäen melanoomaa, jossa soluissa on mitokondrioita 83 % vähemmän, soluhengitys 30 % vähäisempää, mutta solun kehitys samalla tasolla normaalien solujen kanssa.

Heikosti tunnettu arvoitus lintujen anatomiasta saattaa auttaa ratkomaan melaniinin ristiriitaisia toimintatapoja. Lintujen monista lentämiseen erikoistuneista anatomian ratkaisuista yksi erikoisimmista on linnun silmässä oleva viuhkalisäke, jonka tarkoituksesta ei ole saatu täyttä selvyyttä. Nyt on huomattu sen olevan paljon suurempi ja runsaasti melaniinia sisältävä niillä pitkän matkan muuttolinnuilla, jotka joutuvat taistelemaan painovoimaa, hapenpuutetta, janoa ja nälkää vastaan pitkillä muuttomatkoillaan, jotka usein jatkuvat tauotta jopa pakkaslukemissa. Viuhkalisäke saattaa auttaa näitä lintuja kestämään energian ja ravinteiden tarpeita äärimmäisissä olosuhteissa muuntamalla melaniinin avulla marginaalisen, mutta kriittisen määrän auringonvaloa metaboliseksi energiaksi ja kenties tehostaen kehon aineenvaihdunnan kierrätystä.

Samalla tavoin Keski-Afrikassa on karvapeitteen väheneminen ja melaniinin lisäys saattanut johtaa aikoinaan ’fotomelanometabolismiin’, joka pienestä tehosta huolimatta on kenties mahdollistanut äkillisen runsaasti energiaa kuluttavan aivokuoren kasvamisen ja siten parantanut ihmisen selviytymismahdollisuuksia. Eläinten ei ole perinteisesti uskottu kykenevän hyödyntämään valon energiaa suoraan, mutta melaniinilla ja viuhkalisäkkeellä saattaa vielä olla odottamattomia opetuksia meille ihmisenkin fysiologiasta ja lääketieteestä.

Alkuperäinen artikkeli: http://www.greenmedinfo.com/blog/5-amazing-properties-sunlight-youve-never-heard-about