(5 arviota, keskiarvo: 5,00 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 1533 Näyttökerrat 1 Kommenttia
Ekonomi: Kreikan tulisi jättää valtionvelka maksamatta
(5 arviota, keskiarvo: 5,00 / 5 tähteä 5)Ladataan...Taloustieteilijä Simon Wilsonin mukaan Kreikan ei tulisi alistua yksityisten pankkien velkaorjaksi. Ryöstetty maa voi päästä takaisin jaloilleen vain kieltäytymällä maksamasta valtionvelkaa.
Mises Institutionin julkaisuun kirjoittava Wilson ei suinkaan ole Syriza-krapulaa poteva sosialisti vaan Itävallan koulukunnan värejä kantava talousliberaali. Toisin kuin esimerkiksi Suomen oikeisto, Wilson pitää kuitenkin Kreikan julkista velkataakkaa rikollisena ja maan kasvun kannalta tappavana.
Wilsonin mukaan julkista velkaa ei voi verrata yksityiseen. Siinä missä yksityinen velka on kahden osapuolen välinen sopimus, jonka toteutuminen on heidän vastuullaan, sitoo julkinen velka myös ihmisiä, joilla ei ole ollut mitään tekemistä velkaantumisen kanssa.
Kun valtio velkaantuu, riippuu velan takaisinmaksu nykyisissä olosuhteissa käytännössä kokonaan yksityisen sektorin suoriutumisesta. Valtio itse tuottaa vain murto-osan tuloista, joilla velkaa lyhennetään. Näin yksityiset yrittäjät ja kotitaloudet joutuvat vastuuseen poliitikkojen päätöksistä sekä velan takaisinmaksusta.
Mitä vaarallisempaan velkaverkkoon poliitikot sotkeutuvat, sitä raskaampi on kansalaisten vero- ja leikkaustaakka. Valtionvelka on tulonsiirtoa yrityksiltä ja kotitalouksilta yksityisille pankeille. Pankeille velka ja korkomaksut ovat voittoa, joten niiden tavoitteena on lainata julkiselle sektorille enemmän ja enemmän rahaa.
Wilsonin mukaan valtionvelka on vapaan markkinatalouden irvikuva ja talousrikollisuutta, joka rampauttaa yrittäjyyden. Kreikan tulisikin haistattaa velkojille pitkät ja antaa pankkien kärsiä riskilainojensa kipeät seuraukset. Päätös pakottaisi myös tulevaisuuden kreikkalaiset hallitukset luomaan uuden rahajärjestelmän, joka loisi hyvinvointia itsenäisen reaalitalouden eikä ulkomaisen velan pohjalle.
Heinäkuussa uutisoimme, että esimerkiksi amerikkalainen taloustutkija Paul Craig Roberts ei kuitenkaan usko, että Kreikan vasemmistohallituksella on selkärankaa tehdä radikaaleja päätöksiä. Kreikka tulee pysymään eurossa ja tottelemaan pankkeja.
Robertsin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin tehnyt kaikkensa, ettei Kreikka lähtisi tavoittelemaan taloudellista itsenäisyyttä. IMF on valinnut aiempaa pehmeämmän linjan, mikä on syönyt terän Kreikan hallituksen pankki- ja EU-vastaisesta vasemmistopopulistisesta retoriikasta.
Kuten tiistain lakkoaiheisessa artikkelissa todettiin, perustuu koko valtionvelka- ja alijäämäkeskustelu nurinkuriselle logiikalle. Valtion ylijäämää tavoitteleva talouspolitiikka merkitsee sitä, että kansalaisia on aina verotettava enemmän kuin valtio kuluttaa. Tämä johtaa siihen, että kansalaisten on velkaannuttava yksityisille pankeille entistä enemmän, jotta valtiolla on jotain josta verottaa.
Tappava velkakierre on valmis ja tulevaisuuden kriisien siemen kylvetty.
Lue myös: Argentiinalaisten neuvo Kreikalle: ”Vedotkaa maksukyvyttömyyteen!”
Kreikan tulisi todellakin jättää valtionvelka maksamatta, mutta niin pitäisi Suomenkin. Eivät Suomen kansalaiset ole vastuussa holtittomasta taloudenhoidosta, viittaan Islannin malliin.
Matti Vanhasen raju arvio: Suomeen jopa 200 000 turvapaikanhakijaa:
http://mvlehti.net/2015/09/18/matti-vanhasen-raju-arvio-suomeen-jopa-200-000-turvapaikanhakijaa/
Mutta mitä sanoikaan kryptojuutalainen Tsipras ,,,
`Tsipras viestitti, että tänne voi tulla (pakolaiset), kun on kesäkin ja kaikkea`:
`Kreikassa on Tsiprasin politiikan takia 2,5 miljoonaa ihmistä odottamassa siirtymistä eteenpäin, Meimarakis sanoi`:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015091720366467_ul.shtml
Michael Chossudovskyn sivustolta löytynyt uutinen:
Refugees as weapon – and Germany shifting alliance:
http://www.globalresearch.ca/refugees-as-weapon-and-germany-shifting-alliances/5476544
Kansainvaellus ei ole vielä alkanutkaan, mutta jo nyt Kreikassa, Turkissa ja Libyassa odottaa yli neljä miljoonaa turvapaikanhakijaa/pakolaista (todellisuudessa siirtolaista). Heidän takanaan on vielä kymmenkertainen määrä siirtolaisia. Suomeen sijoitettavien siirtolaisten osuus olisi pienimmälläkin sitoumusprosentilla laskettuna näistä 44 miljoonasta yli 1 000 000 asyylin vonkaajaa.
Siionistien agendassa, avoimien ovien maahanmuuttopolitiikassa länsimaihin, turvapaikanhakijat/pakolaiset ovat mahtava geopoliittinen ase. Tämän aseen käytöllä tullaan tulevaisuudessa määrittelemään uudelleen käsite `rotu`. Jo nyt alkaa mediassa tihkua `rotuja ei ole` ivalaulua. On vaan kuulemma yksi `rotu`, joka asuttaa juutalaisvaltiota, eikä sinne rodunsekoituksella ole asiaa.
USAn, NATOn ja EUn strategit ovat sijoittaneet noin 6 miljardia us-dollaria Turkissa sijaitseviin hyvin organisoituihin pakolaiskeskuksiin. Tämä kaikki siionistisen lobbyn vaikutuksesta. Pelkästään näissä leireissä yli kaksi miljoonaa turvapaikanhakijaa odottaa siirtoaan länsimaihin.
Ei kannata ihmetellä, että sieltä tulee levänneen näköisiä ja itsetietoisia i-padi miehiä, iältään noin kolmenkymmenen kahtapuolta. Leireillä on kystä kyllä aina vaatehuoltoa myöten. Sittemmin perheenyhdistämistalkoissa heidän lukumääränsä voidaan kertoa keskimäärin viidellä.
Venäjän on sijoittanut sotilaallista voimaansa Syyriaan, aikeenaan tulpata siirtolaisvirta. Saksa ja Ranska ovat kyseenalaistamassa länsimaisen kaksinaamaisen siirtolaispolitiikan ja ovat nyt samoilla linjoilla Venäjän kanssa. Ennättävätkö he tehdä mitään ennen kuin EUn integraatiota syvennetään? EUn pyrokraateilla on nyt näytön paikka, jos koskaan.
EU ei ole vielä liittovaltio. Se on muodoltaan ja luonteeltaan pikemminkin jonkin sortin monikansallinen järjestö. Oikea liittovaltio olisi federaatio eli valtio, joka koostuu useista itsehallinnollisista alueista kuten jäsenvaltioista, joita voitaisiin kutsua osavaltioiksi. Mutta nythän asiat eivät ole näin.
EU eroaa liittovaltiosta merkittävästi esimerkiksi siten, että sillä ei ole omaa armeijaa ja sen budjettiin on satsattu todella minimaalinen summa, joka vastaa noin yhtä prosenttiyksikköä koko alueen kokonaistuotannosta.
EUn integraatiokehitys on kuitenkin aika pitkällä, koska EU omaa jo ylikansalliset vallankäyttöjärjestelmän kuten suorilla vaaleilla valittu parlamentti ja ylikansallisen oikeusjärjestelmän. Lisäksi EUlla on yhteinen kauppapolitiikka ja tulliliitto sekä osalla jäsenmaista yhteinen valuutta, rahapolitiikka ja keskuspankkijärjestelmä. EUssa on myös Unionin kansalaisuus. Yhteinen alue ja rajat muodostavat selvästi erotettavan EU-alueen.
Liittovaltio ei kuitenkin vielä kehitysasteella (ja tämäkös vituttaa Stubbia ja eräitä muita suomensyöjiä), niin kauan kuin yhdentymisprosessia kontrolloidaan sen jäsenvaltioiden taholta ja sitä toden totta kontrolloidaan. EU on hajanainen ja heikko, se on `osaksi rautaa ja osaksi savea`, ja silleen se tulee jäämäänkin, vaikka federaatio toteutuisikin.
Tarkoitushakuinen meneillään oleva taloudellinen ja humanitaarinen kriisi (siirtolaistulva) voivat antaa lopullisen sysäyksen liittovaltiokehitykselle.
Jäsenvaltiot tulevat luopumaan yhdentymisprosessin kontrollistaan vapaaehtoisesti, kunhan sitä ravistellaan vielä vähän aikaa taloudellisella (velka yksityiselle sektorille; Bonzi-pyramidihuijaus) ja humanitaarisella (siirtolaispolitiikka) kriisillä. Nyt mitä erilaisimpia jäsenmaakohtaisia sääntöjä ja käytäntöjä sovelletaan siirtolaispolitiikkaan, mutta tämä tullaan integroimaan yhtenäiseksi.
Taloudellinen kriisi koskettaa jo kaikkia muita jäsenmaita, paitsi EUn kovan ytimen maita, Euroalueen AAA-luokiteltuja maita. Huonosti omaa talouttaan hoitavien jäsenmaiden vaikutusvalta, kuten Suomen (valtion ja kuntien yhteisvelka jo yli 140 mrd), heikkenee merkittävästi. EU on vahvojen maiden Unioni, periferisiä maita tullaan käyttämään hyväksi.
Mutta mitä tapahtuu juuri nyt Suomessa? Kymmenet ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työnseisauksista. Mutta kymmenet tuhannet suomalaiset asettuvat vastamielenilmaukseen. Itse asiassa kumpikin osapuoli osoittaa mieltään kansainvälisen siionismin aikomusten puolesta.
Jos he osoittaisivat mieltään oikein, niin he yhdistäisivät voimansa ja paljastaisivat yksityisen pankkimaailman mädännäisyyden ja siirtolaispolitiikan taustalla vaikuttavat tekijät.