EU-huippukokous ja kapina

Vuonna 2012 Timo Soini totesi EU-huippukokouksen tuloksen epäonnistuneen. Kokouksen anti oli yhteisvastuun edistäminen, pankkiunionin perustaminen ja vakuusmekanismiin liittyvä keinottelu. Nykyisin myös suomalaiset ovat saaneet karvaasti kokea salaisen huippukokouksen päätösten turmiollisuuden; missä kulkee kansan sietokyvyn raja?

 

Elitistisiä päätöksiä kansan turmioksi

Ennen täydellistä valtaeliitin juoksupojaksi antautumistaan Timo Soini  puhui vuonna 2012 varsin ansiokkaasti EU-huippukokouksen tuloksen epäonnistumisesta suhteessa kansaan. Yhteisvastuun edistäminen, pankkiunionin perustaminen ja se, että vakuusmekanismista aletaan käydä velkakirjakauppaa, tietää suomalaisille lisää maksettavaa entisten lisäksi, sanaili Soini. Silloisen EU-huippukokouksen tulos ei yllättänyt Soinia, sillä pörssipelureille tuputetut rahat, ja vielä taloustaantuman aikana, johtaisivat hiipuman yhä syvempään taantumaan, niin kauan kuin rahahanoja pidettäisiin auki.

Soini jopa varoitteli kapinasta:

— Tähän liittyy demokratian näkökulma. Näitä päätöksiä runnotaan läpi yön pimeinä tunteina ja kansa pidetään pimennossa. Jos ihmiset tietäisivät, mihin heidät on poliittisesti sidottu, täällä syntyisi suurempikin kapina.

Tässä Soini liioitteli; Suomen kansasta on tullut hyvin auktoriteetti uskollista porukkaa. Suomalaisten oikeudentunto ei herää, vaikka hallitus eliminoi viimeisiä hyvinvointivaltion rippeitä ja samalla rahoittaa ylikansallisten investoijien sekä pääomaimperiumien pelivelkoja, tai paremminkin takaa heidän voittonsa. Maassa ei pysäytetä korruptoitunutta eliittiä edes tilanteessa, jossa valtakunta miehitetään elintasopakolaisilla, jotka osittain muodostavat hengenvaaran kantaväestölle.

Mikäli Soini puhuisi nykyisin samoin, herättäisi se ällistelyä, sillä hänen vielä hetki sitten johtamansa Perussuomalaiset ovat tunnetusti pettäneet hallituksessa jo vuosikymmeniä julistamansa vaalilupaukset ja imeytyneet kokoomuslaiseen politiikkaan.

 

Miksi piti perustaa EU:n pankkiunioni?

Europäättäjät ovat yrittäneet vakuutella pankkiunionia välttämättömänä lisänä rahaliittoon velkakriisin toistumisen torjumiseksi.

Muiden muassa EU-komissio painottaa pankkiunionin korvaamattomuutta euroalueen talouden ja rahoitusolojen vakauttajana mainituin perustein:¹

1) Pankkiunioni edistäisi euroalueen rahoitusmarkkinoiden integraatiota eli pankkien toiminnalla helpotetaan kotimaan lisäksi koko rahaliiton aluetta.

2) Pankkiunioni poistaa pankkien ja valtioiden keskinäisen kohtalonyhteyden toisin sanoen torjuu valtioiden rahoitusongelmia ajamasta pankkeja pulaan tai pankkien rahoitusongelmia ajamasta valtioita pulaan.

Nykyisin huomaamme, että europäättäjien vakuutukset eivät ole pitäneet paikkaansa. Velkakriisi on kärjistynyt entisestään. Tämä ei ole estänyt EU-komissiota toistamasta toistamisen perään että koko unionin alueella operoiva rahoitusmekanismi on erinomainen ratkaisu rahoitusalan taloudellisen tehokkuuden ja vakauden lisäämiseksi.²

Pankkiunionin valmistumista ei ole estänyt sekään, että juuri rahoitusalan sekä valuuttavirtojen ylikansallisuus on kärjistänyt velkakriisiä voimistaen riskien leviämistä maasta toiseen.¹ Näin menetellen taloushistorian ennätykselliset velkakuplat entisöityvät. Tämä ilmeisesti palveli pankkiunionin yhtä tarkoitusta.

Pankkiunioni ei katkaise valtion ja pankkien napanuoraa, vaan lujittaa sitä¹

Yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan pankkiunioni ilmoittaa valtioiden ja pankkien välisen vahvan siteen katkaisemista.

Mainitun tavoitteen taustalla on tulkinta, jonka mukaan pankit ovat kriisiolosuhteissa ja jopa ennen kriisiä investoineet liian suuria summia kotivaltioidensa velkakirjoihin ja luottoihin. Toisekseen ajatuksena on, että etenkin isojen pankkien pelastamisella onkin syösty kokonaisia valtioita rahoitusvaikeuksiin.

Velkakriisi vetäisi pankkeja umpikujaan esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa, puolestaan Irlannissa ja Espanjassa pankkien rahoituskriisi horjutti valtiotkin ahdinkoon.

Pankkiunioni ei leikkaa valtioiden ja pankkien välistä liitosta, vaan se ainoastaan täsmentää liitoksen yksityisten pankkien sijaan globaalisti kaikkiin eurovaltioihin.

Tästä voimme päätellä pankkiunionin tarkoituksena olevan EU:n liittovaltiokehityksen syventämisen. Lisäksi tavoitteena näyttää olevan monikansallisen rahoitusalan ja globaalien pankkiirien valtioita kurjistavan edun lujittaminen.

 

Vakausmekanismit

Vuoden 2012 EU:n huippukokouksessa käsiteltiin myös vakuusmekanismeihin liittyviä asioita. Suomen valtiolle Euroopan vakausmekanismi (EVM) tarkoitti vuosikymmeniin suurimpia maksusitoumuksia ja oli talousvaikutuksiltaan jopa valtion tähän mennessä kallein yksittäinen sopimus.

EVM-sopimuksella toistettiin aiemmin ERVV-sopimuksen (Euroopan rahoitusvakausväline) yhteydessä eduskunnan jo kertaalleen pahanpäiväisesti säikäyttäneen ”yllätyksen”.

Taloustoimittaja Jan Hurri toteaa, että kuhinkin rahoitussitoumukseen kytkeytyy aina pääoman lisäksi myös korko. Sen huomiotta jättäminen on sama kuin silmien sulkeminen tosiasioilta.³

Eduskunnalle yllätyksenä ERVV-sopimuksessa Suomi lupautui ensinnäkin takaamaan ERVV:n varainhankinnan euromääräisenä määritellyn nimellispääoman mukaisesti. Tämän lisäksi jouduttiin takaamaan osansa kaikista ERVV:n varainhankinnan kustannuksista, kuten koroista.³

ERVV-sopimuksessa eduskunnalle oli yllätys, että Suomi sitoutui takaamaan ERVV:n varainhankinnan erikseen euromääräisenä määritellyn nimellispääoman lisäksi myös osansa kaikista ERVV:n varainhankinnan kustannuksista, kuten koroista.

EVM:n rahoituksessa Suomen ja muiden euromaiden asema on toisenlainen kuin ERVV:ssä, mutta se ei säästä Suomea rahoituskustannuksilta.

 

Suomi ei ole vastuussa talouskriisissä olevista valtioista ja pankeista

EVM:n keskeisin tavoite on rahoittaa auttamattoman ylivelkaisia ja jo maksukykynsä menettäneitä valtioita tai näiden vastuulla olevia konkurssikypsiä pankkeja.

Näiden rahoittamiseen ei Suomen eikä muidenkaan valtioiden tulisi osallistua, sillä tästä talouskriisistä on syyttäminen monikansallisia keinottelupankkeja. Miksi tosiaankin pitäisi maksaa toisten pelipelkoja?

Velkakriisin taustalla ovat kriminalisoituneet keinottelupankit:

Eurokriisiä kuvaa sopivasti Kreikan kriisi. Euroalueen muodostusvaiheessa Kreikka ei olisi täyttänyt jäsenyyden vaatimuksia, koska valtion velka oli 99 prosenttia BKT:sta. Maailman suurimman investointi- tai liikepankin Goldman Sachsin viekoittelemana Kreikka kuitenkin pystyi manipuloimaan tilastoja siten, että valtionvelka vaikutti todellista pienemmältä. Keplottelu toteutui johdannaissopimusten avulla, luultavasti samanlaisilla, jotka vahvasti vaikuttivat USA:n asuntoveloista johtuvaan kriisiin 2007–2008. Perusongelma olikin sama: pankit tyrkyttivät lainoja myös maksukyvyttömille asiakkaille.⁴

Yhdysvaltain entinen työministeri Robert Reich kirjoitti vuonna 2015 kolumnin, jossa hän kuvaili Goldman Sachsin Kreikalle järjestämän salaisen 2,8 miljardin euron lainan. Laina oli muotoiltu monimutkaisten johdannaisten avulla kotimaiseksi saatavaksi, käyttäen kuvitteellista vaihtokurssia.⁴ Euroalueen talouskriisissä tietyt valtiot velkaantuivat pelastaessaan pankkeja.

Goldman Sach on juutalaisen liikemiehen perustama keinottelupankki, jonka yhtiöitä osittain omistaa juutalaisliikemiesten vaikutuksille alistuneet investointi- ja liikepankit, näistä osa on Wall Streetin pankkeja.⁵ Goldman Sachsia johtaa juutalaiset Lloyd Blankfein ja Gary Cohn.⁶

Vastuu kansainvälisestä velkakriisistä on täten niiden aiheuttajilla eli monikansallisilla kriminaaleilla rahoituslaitoksilla, tai paremminkin erittäin hyvin verkostoituneella jättiläismafialla.

 

Nyt on vallankumouksen aika

Euroopan unionia eivät johda äänestäjien valitsemat edustajat, vaan pankkien etua turmiollisesti ajavat lobbausjärjestöt, kuten ERT ja ESF.⁷ EU:sta on muodostunut tavoitteellisesti liittovaltioksi pyrkivä byrokraattinen demokratian ulottumattomissa oleva supervalta, jota ohjailevat vallanhimoiset miehet ja naisetkin globaalien imperialistien itsevaltaiseen syleilyyn. Lisäksi Euroopan komissio ei ole demokraattisesti valittu elin. EU:n komission valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla.

Suomessa tulisi ehdottomasti aloittaa parlamentaarinen työskentely maan eroamiseksi Euroopan unionista, Eurosta ja Naton isäntämaasopimuksesta. Suomen tulisi siirtyä itsenäiseen talouspolitiikkaan, omaan valuuttaan ja valtiolle pitäisi varata rahanluontioikeus. Suomen tulisi tehdä Islannit ja siirtyä talousdemokratiaan ja ehkä siirtyä suoraan demokratiaan.

Markku Juutinen

Lähteet

1. https://ec.europa.eu/commission/news_fi; http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001814308.html
2. http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001730644.html; https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/euron-alennusmyynti-jatkuu-jos-velkakriisi-karjistyy/; https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-velkakriisi-kolkuttelee/fpGztQAs; http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=EN&f=ST 9392 2011 INIT
3. http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001750613.html
4. http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3408427-goldman-sachs-voitti-kreikka-havisi
5. Julie Creswell ja Ben White (27.9.2008). The New Works Times. Wall Street, R.I.P.: The End of an Era, Even at Goldman: http://www.nytimes.com/2008/09/28/business/28lloyd.html?_r=2&partner=rssnyt&emc=rss&oref=slogin; Nasdaq: http://www.nasdaq.com/symbol/gs/institutional-holdings?page=2; Chossudovsky, Michel (2004). Köyhyyden globalisointi. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy; Steinhauser, Karl (1994). EU huomispäivän super-Neuvostoliitto. Huhmari: Kaprint Ky; Zimbio: http://www.zimbio.com/pictures/XyKM7eq-PcX/PFLAG+National+Straight+Equality+Awards/zd3XVxBwNO2/Alex+Gorsky; http://www.nndb.com/people/963/000128579/; https://thezog.info/who-controls-jpmorgan-chase/; http://wagcenter.com/breaking-news/judith-kent-jp-morgan-boss-jamie-dimons-wife/; The Walt Disney Company. The Walt Disney Company’s Fact Book 2008 (pdf); Nasdaq: http://www.nasdaq.com/symbol/mcd/institutional-holdings; Time of Israel (1.7.2012). Jews DO control the media: https://web.archive.org/web/20120708130529/http://blogs.timesofisrael.com/jews-do-control-the-media
6. Goldman Sachs: http://www.goldmansachs.com/who-we-are/leadership/board-of-directors/index.html ; Moore, James (24.4.2010).Independent. Lloyd Blankfein: The prince of casino capitalism: http://www.independent.co.uk/news/people/profiles/lloyd-blankfein-the-prince-of-casino-capitalism-1953015.html: Jacobson, Mark (September 9, 2012). ”The Land That Time and Money Forgot”. New York.
7. Kivi, Jaana (2016). Bryssel myyty. Into