Globalisaation uudet muodot – Yhdysvallat jatkaa kylmän sodan perinnettä

Rauhanneuvotteluita avataan Venäjän ja Ukrainan välille. Alustavat neuvottelut ovat keskittyneet Yhdysvaltojen ja Venäjän edustajille. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on sovittelemassa “liennyttäjän” ja moninapaisen maailmanjärjestyksen “edistäjän viittaa” harteilleen. Joskin Yhdysvallat jatkavat kylmän sodan perinteitä, jossa Venäjää “liennytetään” ja suurempia, kuten Kiinaa painostetaan. EU-maat, Suomi mukaan lukien, alistuivat  välillisesti USA:n proxy-taistelijoiksi Venäjää vastaan. Tästä hyvästä Eurooppa saa korvata Ukrainan sodan kustannukset ja Yhdysvallat korjaa sadon. Lisäksi Yhdysvallat on saanut entistä vahvemman taloudellisen ja poliittisen aseman Euroopasta. Yhden sotapesäkkeen sulkeutuessa, avautuu toinen. Niinpä Lähi-itä lienee kohta liekeissä. 

”Globaalin politiikan polttavia kysymyksiä eivät ratkaise maiden ’johtajat’, eikä niiden hallinnot, vaan kansainvälisen politiikan sekä geopolitiikan hegemoniset suhteet ja erittäinkin niiden taustavaikuttajat.” 

 

Alustavat rauhanneuvottelut Saudi-Arabian Riadissa

Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio neuvotteli 18. helmikuuta Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa Saudi-Arabian pääkaupungissa, Riadissa. Neuvottelut olivat jatkoa  Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhelinkeskustelulle, jossa avattiin rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välille. Myös Trump ja Ukrainan johtaja V. Zelenskyj keskustelivat puhelimitse.  Neuvottelut Saudi-Arabian pääkaupungissa johtivat Yhdysvaltojen ja Venäjän keskeiseen sopimukseen ponnisteluista rauhan saavuttamiseksi Ukrainan sekä Venäjän välille. Kokouksessa Kiova ei ollut edustettuna, kirjoittaa Reuters.  

Reutersin uutisoinnin mukaan eräät eurooppalaiset poliitikot olivat ilmaisseet viime viikolla tuohtumuksensa Trumpin hallinnon myönnytyksistä Moskovalle, minkä mukaan Moskova sulkee Kiovan mahdollisen NATO-jäsenyyden ulkopuolelle. Eurooppalaiset poliitikot olivat myös närkästyneitä siitä, että Kiovan kuvitelmaa saada takaisin 20 prosenttia Moskovan hallinnassa olevasta alueesta, pidettiin Yhdysvaltojen rohkaisemana toiveajatteluna. 

Venäjä näkee NATOn laajentumisen suorana uhkana itsenäisyydelleen ja turvallisuudelleen. Täten Venäjä on ilmaissut tahtonsa selvästi, että se ei hyväksy Ukrainan liittymistä NATOn jäsenyyteen, ei nykyisin, eikä tulevaisuudessa. Lisäksi Venäjä ei voi mitenkään hyväksyä NATO-maista koottujen joukkojen lähettämistä Ukrainaan, Lavrov  tähdensi. Lavrov korosti myös, että niin NATO-maista kuin myös Euroopan unionin  maista koostuvien joukkojen, olivatpa nämä sitten vaikka rauhanturvaajia, ei hyväksytä saapuvaksi Ukrainan alueelle. 

Rubion mukaan Yhdysvaltain tavoitteena on rauhanehdot, joilla luodaan kestävä perusta pysyvälle rauhalle. Rubio korosti, että EU:n rooli Ukraina-neuvotteluissa avautuu jossakin myöhäisemmässä vaiheessa. 

Myös turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz osallistui Riadissa Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin keskusteluihin. Waltzin mukaan tulevissa neuvotteluissa käsitellään sekä aluekysymyksiä että turvatakuita. 

Rakentaako Yhdysvallat moninapaista maailmanjärjestystä? 

Rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän välille ovat tietenkin välttämättömät, ja Yhdysvallat eivät tässä vaiheessa voi oikeastaan muuta tehdäkään kuin edistää Ukrainan sodan päättymistä. Tämä on pakon sanelemaa, sillä Ukraina on hävinnyt sodan ja sen infrastruktuuri on raunioina sekä maan työikäisen väestön osaan on ilmestynyt Ukrainan sodan kattava vajaus. Yhdysvallat ei enää katso aloittamaansa Ukrainan sotaa, Venäjää vastaan kannattavaksi, sillä se ei johtanut suoraan Ukrainan mineraali-aarteisiin, eikä nujertanut Venäjän ortodoksisuuden arvoille juurtunutta valtiollista kulttuuriperimää, eikä liioin avannut Moskovan kautta mahdollisuuksia Washingtonin maailmanjärjestyksen hegemonian lujittamiseksi.   

Mutta toisaalta Yhdysvaltojen  Ukrainan geopoliittinen seikkailu vahvisti USA:n maailmanpoliittista hegemoniaa, sillä se onnistui alistamaan taloudellisesti Ukrainan sodan kautta Euroopan. Tästäkään katsantokannasta Yhdysvallat eivät edelleenkään edusta moninapaista maailmanjärjestystä. Lisäksi CIA ja ilmeisesti myös Mossad ovat jälleen vauhdissa eli operoimassa Ukraina-2:ta, nyt Georgiaan. 

Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze on hiljattain syyttänyt maassa vaikuttavaa oppositiota lännen sponsoroiman vallankaappauksen yrityksestä ja vertasi syntyneitä levottomuuksia Ukrainan vuoden 2014 Maidanin vallankaappaukseen. Aikaisemmin Georgian ulkoministeri Maka Botchorishvili kritisoi Euroopan unionia ”Maidan” –käsikirjoituksen toteuttamisen valmisteluista Georgian poliittisella kentällä. Botchorishvilin arvostelua edelsi Euroopan neuvoston vaatimus ”vapaista ja oikeudenmukaisista uusintavaaleista” maassa. 

Yhdysvaltojen tavoitteena on Euroopan heikentäminen ja taloudellinen valtaaminen 

Yhdysvaltojen mahdolliset tullit heikentäisivät EU:n taloutta. Mikäli Yhdysvallat asettaa tulleja Euroopan unionin alueella toimivien yrityksien tuotteille, niin silloin niistä muodostuu kalliimpia, joka merkitsee myös niiden myynnin vähenemistä Yhdysvalloissa. Samoin, jos EU:n  määräisi tulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, niiden hinta nousisi EU:n kuluttajille.  

Toisaalta tullien asettaminen saattaisi vilkastuttaa EU:n sisäistä kaupankäyntiä. 

Eurooppa on ajautunut energian suhteen Yhdysvaltojen armoille 

Yhdysvaltojen aloittama sijaisosta vuonna 2014 Ukrainan kautta Venäjää vastaan aiheutti venäläiskaasun korvaamisen muista lähteistä. Täten yhdysvaltalaiset kaasunviejät aloittivat kauppasodan aasialaisten nesteytetyn maakaasun (LNG) viejien kanssa. Venäläinen öljy asetettiin pakotelistalle, eikä EU enää ole kelpuuttanut Venäjän merikuljetuksia. Nykyisin Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelujen prosessin aikana energian saanti Venäjältä ei ole itsestään selvää. Mainittu tilanne on johtanut yhdysvaltalaisen raakaöljyn ja sen johdannaisten viennin tuntuvaan kasvuun Eurooppaan. 

—– 

Jo historia on opettanut, että lopullisen rauhansopimuksen allekirjoitukset eivät toteudu  niin helpolla kuin esim. sosiaalisessa mediassa uskotaan. Viimeistellyn rauhansopimuksen tekemiseen osallistuvat suurella todennäköisyydellä Yhdysvallat, Venäjä, Ukraina ja myös Eurooppa. 

Ukrainan on pakko hyväksyä rauhanehdot, jonka mukaan Ukraina menettää vielä uusia alueita Venäjälle, eikä se saa turvallisuustakuita ja sotakorvauksiin sillä ei ole oikeutta. Ilmeisesti Venäjä myös miehittää Ukrainan. 

Ainakin osa Ukrainan mineraalirikkauksista jaetaan Venäjän ja Yhdysvaltojen kesken. Eurooppa jää puille paljaille. 

EU-maat, Suomi mukaan lukien ovat tehneet hirvittävän typeryyden ryhtyessään välillisesti USA:n proxy-taistelijoiksi Venäjää vastaan. Tästä johtuen Suomi ja Baltian maat ajautuvat Venäjän sotilaalliseen kontrolliin. 

Yhdysvallat eivät ole aloittanee liennytyspolitiikkaa 

On pakko heittää kylmäsuihku Trumpin kannattajien niskaan, mutta tällä tarkoitetaan vain kaikkien parasta. 

Presidentti Trumpin “hallintokauden” Yhdysvallat ei ole aloittanut siirtymistä moninapaiseen maailmanjärjestykseen, eikä se ole aloittamassa liennytyspolitiikkaa Yhdysvaltojen ja Aasian välillä. 

Painvastoin, Washington on aloittanut kylmän sodan II. Ensimmäisen kylmän sodan vastakkainasettelun aikana, heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat keskenään ja Kiina oli taka-alalla. Nykyisin k-sota siis jatkuu kylmänä sotana II, jossa Venäjän federaatio on puolestaan taka-alalla ja Kiina on sitä vastoin etulinjassa. Tänään Yhdysvallat kohdistaa tarmonsa Kiinan nousevan maailmanjärjestyksen hegemonian rappeuttamiseen. Tätä varten tarvitaan jonkin asteista “liennytystä” myös Venäjän kanssa.  

Yllä esitettyä kylmän sodan linjaa (II) tukee Trumpin uhkailut ja suunnitelmat  sotilaallisen voimankäytön hyödyntämisestä Panaman kanavan palauttamiseksi takaisin Yhdysvaltojen hallintaan. 

Trump on taannoin syyttänyt Panaman hallintoa siitä, että se antoi kiinalaisten sotilaiden hallita elintärkeää laivojen oikoreittiä. Lisäksi Trumpin mukaan Panama veloittaa yhdysvaltalaisilta aluksilta kohtuuttomia hintoja kanavan käyttämisestä, uutisoi New York Times. 

Lähi-itään avautuu Yhdysvaltojen uusi sotapesäke   

Jos yksi sotapesäke sulkeutuu, niin toinen avautuu. Kaikki ovat varmaan huomanneet, että Trump panostaa parhaansa valtioterroristin, juutalaisvaltion Suur-Israel hankkeen toteutumiseksi Lähi-idässä. 

Jo aikaisemmin kirjoitin Magneettimediassa, että: 

Yhdysvaltojen ja Israelin suunnitelmat Gazan kaistan liittämiseksi osaksi Israelia, sisältyy Suur-Israelin hankkeeseen. Lisäksi palestiinalaisten karkottamisella on tarkoituksena sekoittaa Lähi-idän kuvioita entistä ristiriitaisemmaksi sekä Iranin provosointi. Lähi-idän geopoliittinen tilannehan on nykyisin erityisen tulenarka, mikä saattaa eskaloitua alueellista konfliktia laajemmaksi sodaksi.    

Selvää on, että alusta alkaen Israelin lokakuussa vuonna 2023 aloittaneen valtioterrorismin todellisena tarkoituksena oli pelkästään laajemman elintilan valloittaminen. Gazan kaista haluttiin liittää Israeliin ja suorittaa alueella perusteellinen sekä systemaattinen etninen puhdistus, mikä ilmenee joukkotuhona eli Gazan holokaustina. 

Loppulausunto 

Sionistimafia kytkeytyy Israelin valtioon. Mainitun mafian kansainvälistä ja erittäin voimakasta valtaa, ennen muuta Yhdysvalloissa, ei varmaankaan kukaan täysjärkinen epäile. Kuinka muuten olisi mahdollista, että jättiläisvaltio USA:n tärkein prioriteetti on Talmud-ideologiaan perustuva maanpäällisen helvettivaltion Israelin intressien täyttäminen. 

(Sionistimafiaan kuuluu sekä juutalaisia että ei-juutalaisia, mutta sionistimafian primus motor et pābulum (liikkeelle paneva voima ja ylläpito) ovat juutalaisten.) 

Edellä esitetty kytkentä sionistimafiaan ja Israeliin tehtiin siksi, että voimme perustella Yhdysvaltojen politiikkaan, mediaan ja talouteen sijoittuneiden tausta voimien ratkaisevaa vaikutusta USA:n sisä- ja ulkopoliittisissa ratkaisuissa. Tämä tarkoittaa sitä, että olipa Yhdysvaltojen presidenttinä kuka tahansa, Valkoinen talo edustaa aina Israelin ja sionistimafian globaaleja valtatavoitteita, jotka ovat esimerkiksi Lähi-idässä kaikkien nähtävinä. 

Trump on tietysti tehnyt myös oikeita ratkaisuja Washingtonin sisäpolitiikassa, mitkä kuuluvat kansan syvien tuntojen luottamuksen varmistamiseen. Ukrainan sodan lopettaminen on niin ikään oikea prioriteetti, joka kuitenkin palvelee Washingtonin kylmänsodan toista näytöstä, missä etummaisia kuten Moskovaa “liennytellään” ja voimaa keskitetään Itä-Aasian keskiöön eli Pekingiin. 

Markku Juutinen 

Lähteet 

Humeyra Pamuk and Pesha Magid (2/2025): Reuters. Russia hardens demands as it holds first talks with US and without Ukraine. (https://www.reuters.com/world/europe/europe-says-it-is-committed-ukraine-ahead-russia-us-talks-2025-02-18/). 

TASS (2/2025): Russia views deployment of NATO troops to Ukraine as unacceptable — Lavrov – Russian Politics & Diplomacy. (https://tass.com/politics/1915261). 

BIG NEWS NETWORK (2/2025): Ex-Soviet country slams EU states interference. (https://www.bignewsnetwork.com/news/278050088/soviet-country-slams-eu-interference). 

Euroopan parlamentti (2/2025): EU:n ja Yhdysvaltain kauppa: miten tuontitullit vaikuttaisivat Eurooppaan. (https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20250210STO26801/eu-n-ja-yhdysvaltain-kauppa-miten-tullit-vaikuttaisivat-eurooppaan#miten-tullit-vaikuttaisivat-eurooppaan-8). 

Energiauutiset (3/2025): Yhdysvallat energian ykkösviejäksi.(https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/yhdysvallat-energian-ykkosviejaksi.html). 

Lisa Friedman (1/2025): The New York Times. Why Does Trump Want the Panama Canal? Here’s What to Know. (https://www.nytimes.com/2025/01/08/world/americas/trump-panama-canal.html).