Häiritsevätkö soijapohjaiset äidinmaitokorvikkeet vauvojen hormonitoimintaa?

American Academy of Pediatrics -lehden (AAP) mukaan 25 prosenttia kaupallisista äidinmaitokorvikkeista on valmistettu soijasta. (lähde)

Elokuussa 2017 Undark-verkkojulkaisun julkaisija Deborah Blum nosti esille soijapohjaisia äidinmaitokorvikkeita koskevan jupakan. Hän haastatteli tri Jack Tayloria, joka johtaa tutkimusta, jossa tarkastellaan soijan vaikutusta imeväisiin. Tutkimuksen on rahoittanut Kansallinen terveysinstituutti, ja se suoritetaan Pohjois-Carolinan yliopistolla.

Tutkimuksessa lapsia ruokittiin kolmella eri maidolla: rintamaidolla, lehmänmaidosta valmistetulla korvikkeella ja soijasta valmistetulla korvikkeella. Lasten terveydentilan kehitystä seurattiin. Tutkimusryhmän tuoreimmassa tutkimuspaperissa “Soy Formula and Epigenetic Modifications” (suom. Soijapohjaiset äidinmaitokorvikkeet ja epigeneettiset muutokset) todettiin, että soijamaidolla vauvana ruokittujen nuorten tyttöjen emättimen soluissa tapahtui geneettisiä muutoksia.

Vaikka artikkeli ja mainittu tutkimus pitävät aihetta kiistanalaisena, sävy on epämääräisen kantaaottamaton. Kaikenikäisille tarkoitetuista soijapohjaisista tuotteista, ei vain äidinmaitokorvikkeista, on tehty monia tutkimuksia, joiden tulokset ovat ristiriitaisia.

Artikkelissaan Blum huomauttaa:

”Tutkimus osoittaa, että soijamaidon ja soijapohjaisten äidinmaitokorvikkeiden fytoestrogeenipitoisuus on jopa 4500-kertainen lehmänmaitoon tai rintamaitoon verrattuna. … on syytä muistaa, että soijapohjaisella korvikkeella ruokittu vauva saa sitä useita annoksia joka päivä.”

Tri Taylor toteaa:

”Olette aivan oikeassa siinä, että vauvat saavat paljon suurempia annoksia tunnettua naishormonin tavoin käyttäytyvää yhdistettä kuin mitä he saavat koskaan BPA:sta tai sen kaltaisista hormonihäiriköistä.”

Toisen tutkimuksen suoritti Jack Taylor tutkimusryhmänsä kanssa. Tutkimuksen otsikko oli: “Phytoestrogens in Soy Infant Formula: Association with DNA Methylation in Girls Has Unknown Implications.” (suom. Soijapohjaisten äidinmaitokorvikkeiden sisältämät fytoestrogeenit: vaikutuksilla DNA:n metylaatioon tytöillä on vaikutuksia, joita ei tunneta.) (lähde)

Muut soijapohjaisia äidinmaitokorvikkeita käsittelevät tutkimukset

Mitä tulee soijapohjaisten äidinmaitokorvikkeiden antamiseen poikavauvoille, Blum viittaa aiempaan tutkimukseen: ”Infant feeding with soy formula milk: effects on the testis and on blood testosterone levels in marmoset monkeys during the period of neonatal testicular activity,” (suom. Imeväisten ruokkiminen soijakorvikemaidolla: vaikutukset kiveksiin ja veren testosteronitasoihin marmosettiapinoilla syntymän jälkeisessä kivesten toiminnassa,” jossa tehtiin seuraava johtopäätös:

”… tulostemme varovaisin tulkinta on se, että poikapuolisten ihmisvauvojen ruokkiminen soijakorvikemaidolla ensimmäisen 3-5 elinkuukauden aikana vaikuttaa syntymänjälkeisiin testosteronitasoihin ja sitä kautta kudoksiin/prosesseihin, joihin vaikutus ulottuu tai joita [tasojen nousu] säätelee.

Vasta kun tiedämme mihin kaikkiin kudoksiin/prosesseihin vaikutus ulottuu, olisi viisainta olla ruokkimasta imeväisiä soijapohjaisilla äidinmaitokorvikkeilla aina kun muita vaihtoehtoja on käytettävissä.”

Se että soijasta on tehty niin monia terveystutkimuksia, joiden tulokset ovat ristiriitaisia, sekä se tosiasia että Yhdysvaltain lastenlääkärien akatemia suosittelee soijamaitoa imeväisille, saattavat olla syy siihen miksi aiemmin mainitut tutkimukset suhtautuvat aiheeseen niin varovaisesti. Mutta myös teollisuuden rahoitus vaikuttaa, ja sillä tuotetaan agendan mukaisia tutkimuksia, joissa soijavalmisteiden kulutuksella ei havaita olevan negatiivisia vaikutuksia.

Seuraava tieto auraa tiensä läpi soijapohjaisia äidinmaitokorvikkeita ympäröivän tutkimustulosviidakon. Se on vuoden 1997 tutkimuksesta, joka julkaistiin alun perin Lancetista otsikolla “Exposure of infants to phyto-oestrogens from soy-based infant formula.” (suom. Imeväisten altistuminen soijapohjaisten äidinmaitokorvikkeiden fytoestrogeeneille)

Seitsemän soijapohjaisella äidinmaitokorvikkeella ruokitun imeväisen veren isoflavonikonsentraatiot olivat 13 000 – 22 000 kertaa korkeammat kuin plasman estradiolin [yksi estrogeenihormoneista] konsentraatio varhaislapsuudessa, ja jolla saattaa olla biologisia vaikutuksia, kun taas rintamaidon ja lehmänmaidon isoflavonien vaikutus on mitättömän pieni. (lähde)

Toinen soijapohjaisiin äidinmaitokorvikkeisiin liittyvä tekijä on se, että osa on makeutettu maissisiirapilla, joka on yleensä vain peitenimi glukoosi-fruktoosisiirapille. Tämä on helppo todeta yksinkertaisesti siitä, että osaa soijapohjaisista äidinmaitokorvikkeista markkinoidaan sillä etteivät ne sisällä maissisiirappia.

Soijan riskit ylittävät väitetyt terveyshyödyt moninkertaisesti

Soijan mahdolliset riskit ovat suuremmat kuin väitetyt terveysedut. Ensinnäkin tulee huomioida kaikkein ilmeisin: yli 90 prosenttia viljellystä soijasta on geenimuunneltua. Geenimuunteluun itsessään liittyy omat riskitekijänsä.

Tämän lisäksi kasvilajikkeet on geenimuunneltu sietämään suuria määriä glyfosaattipohjaista rikkakasvien torjunta-ainetta, RoundUpia. Tätä torjunta-ainetta sumutetaan samalla tavoin soijakasveihin kuin rikkakasveihin jotka sillä on tarkoitus poistaa. Paitsi että rikkakasvit kuolevat mutta soijakasvit on muunneltu kestämään sitä, jolloin ne imevät sitä maaperästä ja suurin osa RoundUpista säilyy ja siirtyy tuotantoeläinten ja ihmisten elimistöön.

Haittavaikutus ravintoketjussa on siis kaksinkertainen. Suoritettuaan mittavan tutkimuksen glyfosaatin käytöstä ja sen tunnetuista vaaroista nisäkkäiden terveydellä, tri Stefanie Seneff tutkimuskumppaninsa tri Anthony Samselin kanssa tulivat johtopäätökseen, että glyfosaattipohjaiset rikkakasvien torjunta-aineet myötävaikuttavat autismin kehitykseen.

Heidän tietokonetutkimuksensa pohjautui nykyiseen laajamittaiseen glyfosaattipohjaisten torjunta-aineiden käyttöön maissin ja soijan viljelyssä. Molemmat ovat yleisiä prosessoiduissa elintarvikkeissa, ja niitä käytetään eläinten rehuna tehotuotantotiloilla. Hän ja hänen tutkimuskumppaninsa ennustavat, että vuoteen 2025 mennessä puolet lapsista on autistisia. (lähde)

Alla olevalla videolla keskustellaan maissin käytöstä tehotuotantoeläinten rehuna. Mutta useimmiten tuotantoeläimiä ruokitaan seoksella, joka sisältää sekä maissia että soijaa, joista molemmat ovat geenimuunneltuja ja joihin sumutetaan glyfosaattipohjaisia rikkakasvin torjunta-aineita.

Eli sen lisäksi että kaltoinkohdellun karjan lihassa on jäämiä antibiooteista ja taudinaiheuttajista, saat glyfosaattijäämiä, jotka ovat peräisin niiden luonnottomasta pakotetusta ruoasta.

Lisäksi nykyään lähes kaikki siipikarjan rehu on soijapohjaista, jopa luomukanojen ja -kalkkunoiden rehu. Tutkimus, johon Tropical Traditions osallistui yhdessä Ohion osavaltion yliopiston kanssa, osoitti että rehun soijan sisältämät isoflavonit kulkeutuvat lintujen kudoksiin ja munien keltuaisiin. (lähde)

Mutta entä luomusoija, jota ei ole geenimuunneltu ja johon ei ole sumutettu RoundUpia tai muita glyfosaattipohjaisia rikkakasvin torjunta-aineita? Jopa puhtaasta, käsittelemättömästä soijasta on enemmän haittaa kuin hyötyä terveydelle, paitsi jos se on hapatettu.

Soijaa alettiin viljellä Kiinassa Zhou-dynastian loppuvaiheessa (1134-246 ekr). He keksivät myös hapattaa soijaa, mikä vähentää isoflavonien sekä muiden ruoansulatusta haittaavien yhdisteiden määrää, mutta tuottaa K2-vitamiinia ja tukee suoliston ”hyviä bakteereja”.

Soijaa voi syödä hyvällä omallatunnolla jos se on tuotettu luonnonmukaisesti, sulkien pois glyfosaattia sisältävän geenimuunnellun soijan, ja hapatettu. Hapatettuja luomusoijatuotteita ovat esimerkiksi:

• Tempeh, hapatetuista soijapavuista koostuva kakku jolla on tiivis rakenne ja pähkinäinen, sienimäinen maku.
• Miso, hapatetuista soijapavuista valmistettu tahna, jolla on suolainen, voimainen rakenne (käytetään usein misokeitto).
• Natto, hapatettuja soijapapuja, joilla on limainen rakenne ja vahva, juustomainen maku.
• Soijakastike, joka valmistetaan perinteisesti hapatetuista soijapavuista ja suolasta. Tässäkin kannattaa valita luomua ja perinteisin menetelmin hapatettu soijakastike. Ei halpaa, mutta ei ole heikko terveyskään. (lähde)

Tofua ei ole hapatettu, ja luomutofuakin tulisi välttää. Aasialaisissa kulttuureissa tofua käytetään lisukkeena ja koristeena. Aasiassa syödään vähemmän lihaa kuin täällä, sama pätee tofuun. Vai milloin viimeksi tilasit kiinalaisessa ravintolassa puolen kilon pihvin?

Lisäksi joissain aasialaisissa ruokavalioissa hapattamattoman tofusoijan jodiestäjävaikutusta kompensoidaan suurella määrällä merilevää. Fermentoimattomat soijatuotteet alentavat jodin määrää kehossa ja aiheuttavat kilpirauhasongelmia. Lisäksi ne on yhdistetty:

• rintasyöpään
• aivovaurioihin
• kehityshäiriöihin
• munuaiskiviin
• immuunijärjestelmän heikentymiseen
• vakaviin, potentiaalisesti hengenvaarallisiin ruoka-aineallergioihin
• heikentyneeseen hedelmällisyyteen
• riskeihin raskauden ja imetyksen aikana (lähde)

Myöskään Weston A. Price -säätiö ei suhtaudu suopeasti hapattamattomaan soijaan. Se ampuu alas ajatuksen aasialaisista, jotka kuluttavat suuria määriä tofua. Kyseessä on pelkkä markkinointijuoni, jolla luodaan illuusio, että runsas soijan syöminen on hyväksi sydämelle ja pidentää elinikää.

Weston A. Price -säätiön mukaan Japanissa ja Kiinassa kulutetaan keskimäärin noin 10 grammaa (2 teelusikallista) soijaruokia päivässä. Sitä käytetään mausteena, ei lihankorvikkeena, ja yleensä hapatettuna.

Mutta palataan soijapohjaisiin äidinmaitokorvikkeisiin, joilla ruokitaan vauvoja. Arvioiden mukaan pelkällä soijamaidolla ruokitut vauvat saavat estrogeenin tavoin toimivia yhdisteitä määrän, joka vastaa neljästä viiteen ehkäisypilleriä päivässä.

Pojilla tämä aiheuttaa fysiologisia ja psykologisia naismaisia piirteitä sekä oppimisvaikeuksia tai ADD:tä kun estrogeenitekijät hukuttavat testosteronin allensa. Tytöillä liiallinen estrogeeni varhaisessa vaiheessa johtaa ennenaikaiseen fysiologiseen kypsyyteen tai varhaiseen puberteettiin ennen teini-ikää sekä lisääntymiseen liittyviin ongelmiin ja mahdolliseen rintasyöpään vanhemmalla iällä. (lähde)

Aiemmassa 2001 Carcinogenisis-lehdessä julkaistussa eläintutkimuksessa pääteltiin:

”estrogeenin tavoin vaikuttava soijan isoflavoni, genisteiini, stimuloi estrogeeniriippuvaisten ihmisen rintasyöpäsolujen (MCF-7) kasvua in vivo [eläin- tai ihmismalleilla] … [tämä] glykosidi voi stimuloida estrogeeniriippuvaisten rintasyöpäsolujen kasvua in vivo. Kun genistiini eli genisteiini poistettiin ruokavaliosta, kasvaimet pienenivät.” (tiivistelmä)

Se että 25 prosenttia äidinmaitokorvikkeista on soijapohjaisia johti tutkimukseen, jossa arvioitiin että runsasproteiinisten soijapohjaisten äidinmaitokorvikkeiden suurempi kulutus on yhteydessä korkeampaan kouristuskohtausten riskiin.

Tämä ihmisillä suoritettu epidemiologinen tutkimus julkaistiin sattumalta sen jälkeen kun ryhmän käyttämä soijaa sisältävä rotanruoka vaihdettiin eri ruokavalioon toisen tutkimuksen aikana. Muutoksen johdosta kohtausten määrä laski 50 prosenttia hiirimallilla, jota käytettiin tuottamaan kouristuskohtauksia kouristuslääkkeiden testaamista varten. (lähde)

Ja mitä tulee ruokaan, kannattaa sivuuttaa ruokateollisuuden hype ja ravitsemuspropaganda, joka perustuu huonosti tai tarkoituksenhakuisesti suoritettuihin tutkimuksiin. Kyseenalaista kaikki ja etsi tietoa niistä lähteistä jotka eivät hyödy valinnoistasi. Päätä sitten mitä haluat menevän omasta tai lapsesi kurkusta alas.

 

Lähde: Health Impact News

Lue myös:

Soijalesitiini: Miksi se on terveydelle haitallista?
Miesten tulee välttää soijaproteiinia – madaltaa testosteronitasoa
Soija ei suojaa vaihdevuosivaivoilta
Soijan kahdet kasvot