Hyökkäykset lisääntyneet terveysartikkeleiden kirjoittajia ja lukijoita vastaan

Valheiden valtakunnassa totuudesta tulee maanpetos. Hyökkäykset ovat lisääntyneet nopeasti terveyssivustojen ylläpitäjiä ja niiden lukijoita vastaan. Heikosti verhottuja uhkailuja ovat esittäneet teollisuuden edustajat (joista monet ovat salanneet lukijoilta yhteytensä teollisuuteen) sekä nyt myös kansainväliset järjestöt kuten UNICEF. On käynyt hyvin selväksi ja hyvin nopeasti, että nyt – enemmän kuin koskaan – tarvitsemme apua ja kannatusta voidaksemme vastata näiden teollisuuden pelureiden entistä likaisempiin temppuihin ja taktiikoihin.

Minut on leimattu ”rokotusten vastaiseksi vaikuttajaksi” ja ”ekoterroristien mediakannattajaksi” yksinkertaisesti siitä syystä, että olen julkaissut tieteellisiä todisteita – jotka on jo julkaistu vertaisarvioiduissa julkaisuissa – rokotusten haitoista ja GMO-ruokien sekä Roundupin vaaroista.

Miksi UNICEF syyttää terveysalan journalisteja valehtelusta?

YK:n Lastenrahasto (UNICEF) julkaisi vastikään raportin, jonka mukaan järjestö seuraa ”verkossa lisääntyvää rokotusten vastaista asennoitumista Keski- ja Itä-Euroopassa” ja on tunnistanut vaikutusvaltaisimmat ”rokotusturvallisuuden vaikuttajat” verkossa. UNICEF sisällytti minut listalleen muiden riippumattomien terveyssivustojen ohella, kuten GreenMedInfo.com, Mothering.com ja NaturalNews.com muutamia mainitakseni. Raporttinsa ensiriveillä he lainaavat Mark Twainia:

”Valhe voi matkata maailman toiselle laidalle, kun totuus on vasta laittamassa kenkiä jalkaan.”

Selvästi UNICEF on päätellyt minun ja muiden rokoteturvallisuuden puolestapuhujien valehtelevan tilanteesta ja siksi meidät pitäisi jättää huomiotta. Tämä olisi kerrassaan hilpeää, jos tilanne ei olisi niin vakava. Tässä meillä on kansainvälinen järjestö, joka on oletettavasti omistautunut lasten terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta sen sijaan että he tekisivät jotain runsaiden todisteiden edessä rokotusten mahdollisista haittavaikutuksista, he astuvat yhä syvemmälle yhteistyöhön jättimäisten rokotusyhtiöiden Merck ja GlaxoSmithKline (GSK).

He käyttävät kallisarvoista aikaa ja resursseja pr-kampanjoihin vakuuttaakseen teidät sivuuttamaan kaikki tieteelliset todisteet, jotka kyseenalaistavat vauvojen ja lasten immuunijärjestelmien mattopommitukset mahdollisesti haitallisilla rokotuksilla.

UNICEFin petikumppanit

Tämä on erityisen järkyttävää, sillä Merck on sekaantunut viime vuosina useisiin rikosskandaaleihin ja ryhmäkanteisiin, mukaan lukien tappavan lääkkeen Vioxxin valheellinen markkinointi ja sikotautirokotteen todellisesta tehokkuudesta valehtelu. Lisäksi he syyllistyivät tieteellisten todisteiden väärentämiseen (jonka ilmiantoi heidän omat tiedemiehensä) ja osteoporoosilääke Fosamaxin kriittisten sivuvaikutusten salailuun.

Vielä järkyttävämpää on vuoden 2009 paljastus, jonka mukaan Merckillä oli uhrien musta lista lääkäreistä, jotka piti joko ”neutraloida” tai saattaa huonoon valoon kriittisten mielipiteiden ilmaisemisesta kipulääke Vioxxista – lääkkeestä joka todellisuudessa tappoi yli 60.000 ennen markkinoilta vetoa. Vuonna 2011 yhtiö päätyi lopulta tunnustamaan syyllisyytensä rikossyytteisiin tämän tappavan lääkkeen vilpillisestä markkinoinnista ja myynnistä.

Mutta mikäs siinä, kuunnellaan vain UNICEFiä ja luotetaan kavereihin, jotka uhkailevat niiden henkeä, jotka kyseenalaistavat todellisuudessa hyvin vaarallisen lääkkeen turvallisuuden. Sitten on tietysti GSK, jonka johtajuus yritysrikollisten joukossa on hyvin tunnettu.

Sen lisäksi, että GSK todettiin viime vuonna syylliseksi Yhdysvaltojen historian suurimmassa lääkepetosjutun sovittelussa, josta he maksoivat 3 miljardia dollaria, Kiinan viranomaiset syyttivät yhtiötä vain pari kuukautta sitten lahjuksista ja lainvastaisista markkinointitavoista. Kiinan poliisin mukaan heillä on todisteita siitä, että lahjukset ovat olleet keskeinen osa GSK:n Kiinan toimintaa vuodesta 2007.

Todisteiden mukaan lääkärit ja terveysviranomaiset ovat saaneet lisäetuja, kuten matkoja, käteistä ja seksipalveluita, joiden yhteenlaskettu arvo on lähes 5 miljardia dollaria. Väitteiden mukaan yhtiö käytti matkatoimistoja välikäsinä näiden laittomien toimien toteuttamisessa. Neljä Kiinan GSK:n johtajaa on tähän mennessä vangittu epäiltynä raha- ja seksuaalipalveluiden lahjuksista.

GSK salasi yli kymmenen vuoden ajan tietoja, jotka todistivat heidän olleen tietoisia myyntimenestys diabeteslääkkeen Avandian vakavista terveysvaaroista, koska tiedot olisivat haitanneet myyntiä.

Vaikka UNICEFin petikumppanit ovat tunnustettuja ja tuomittuja valehtelijoita ja rikollisia, heillä on otsaa mustamaalata minut ja muut terveysalan kirjoittajat valehtelijoiksi ja harhaanjohtajiksi. Julkaisemalla listan ”rokotevastaisuuden vaikuttajista”, eli niistä jotka työntävät kapuloita heidän taidokkaiden pr-kampanjoiden rattaisiin julkaisemalla ne tutkimukset, jotka rokoteteollisuus haluaisi pysyvän haudattuina, UNICEF on käytännössä antanut lukijoille KUKA KUKIN ON –listan todellisesta rokoteinformaatiosta. Ehkä meidän pitäisi ennemmin kiittää heitä kuin herjata huonosta arviointikyvystä. Kuten Sayer Ji GreenMedInfosta sanoi jouduttuaan myös raportin listalle:

”Vaikka dokumentti esitetään analyyttisenä ja kuvailevana, on se pohjasävyltään kieltävä ja herjaava ja vain heikosti peittelee sen todellisen tavoitteen saattaa vastustavat näkemykset ja mielipiteet huonoon valoon. UNICEFin halventava suhtautuminen.

Tämä on vielä yllättävämpää, kun ottaa huomioon, että GreenMedInfon kaltaiset verkkosivustot keräävät, levittävät ja tarjoavat pääsyn vertaisarvioituihin tutkimuksiin rokotteiden haittavaikutuksista ja terveysriskeistä, jotka on saatu suoraan Yhdysvaltain Lääketieteen Kirjastosta (NLM) ja suurin osa niistä on julkaistu korkean profiilin ammattijulkaisuissa.”

GMO-merkintöjä kannattavia syytetään nyt ekoterrorismin tukemisesta. Mitä seuraavaksi?

Eräs äskettäin Forbes-lehdessä julkaistu artikkeli nostaa panoksia hyökkäyksissä terveyskirjoittajia ja heidän lukijoitaan vastaan. Jay Byrnen ja Henry I. Millerin kirjoittama artikkeli ”Domestic Eco-Terrorism Has Deep Pockets. And Many Enablers.” kertoo seuraavaa:

”Viime vuosina (eko)terroristit ovat yrittäneet kerätä sympatioita ja ”oikeutusta” toimilleen dis-informaatio kampanjoillaan, jotka lakkaamatta tahraavat maanviljelyksen geenimuuntelun turvallisuutta ja hyödyllisyyttä… ”Monsteriruokaa” kirkuvat otsikot voivat myydä lehtiä ja luomuruokaa, mutta tällainen ”mustamaalaus markkinointi”, jossa oman tuotteen näennäistä arvoa pyritään nostamaan tahraamalla ja mustamaalaamalla kilpailijoiden tuotteita, voi tuoda niskaan myös rikossyytteitä.

…tässä maassa on suunnaton, hyvin organisoitu ja erittäin ammattimainen protestiteollisuus, jota ajavat eteenpäin erityiset eturyhmät, jotka haluavat täyttää omat taskunsa… Geenimanipulaatiota vastustavia kampanjoita rahoittavat ja edistävät avoimesti valtavirran luomuruokakauppiaat, kuten Stonyfield Organicin toimitusjohtaja Gary Hirshberg ja vaihtoehtoisten ruoka- ja terveysvalmisteiden helppoheikit Joe Mercola ja Mike Adams – kaikki kyynisiä pelonlietsojia, jotka hyötyvät kuluttajien lisääntyvästä epäluottamuksesta kilpailijoiden tuotteita kohtaan… Lopullinen päämäärä on tietysti myydä mahdollisimman paljon ylihintaisia ja yliarvostettuja luomutuotteita…

Eräs tämän laajalle levinneen virheinformaatiokampanjan tulos on ilmapiiri, joka antaa tukea ja rohkaisua äärikiihkoilijoille, jotka syyllistyvät rikoksiin. Suurena syynä tähän ovat geenimanipulaatiosalaliittoteoreetikkojen, luomuruokamarkkinamiesten ja ”oikeus tietää”-aktivistien Facebook- ja Twitter-seuraajat. Tämä pelkoa lietsova, vihapuheen täyttämä ja terroritekoja tukeva hyökkäys laillista, erittäin säännösteltyä, turvallista ja yhteiskunnallisesti arvokasta tuotekehitystä vastaan ansaitsee itse syyllisten tuomitsemisen lisäksi myös heidän edesauttajiensa yritys- ja mediamaailmassa saattamisen edesvastuuseen.”

Miksi olen bioteollisuuden mustalla listalla?

No niin, nyt meidät on leimattu myös kotimaan ekoterrorin edesauttajiksi, vain siksi että julkaisemme vertaisarvioituja tutkimuksia ja haastattelemme ammatti-ihmisiä ja kokeneita tutkijoita. Tutkitaanpa keitä löytyy nimittelijöiden taustalta. Tämän jymyjutun ensimmäinen kirjoittaja on Jay Byrne, jonka tiedoissa lukee hänen olevan v-Fluence Interactive Public Relationsin johtaja. Entä miksi herra Byrne ei viitsinyt mainita olevansa entinen Monsanton johtaja?

Jay Byrne johti itse asiassa Monsanto-yhtiöiden viestintäosastoa vuodesta 1997 vuoteen 2001. Ja tämä tekstihän on puhdasta yritysviestintää, joten ilmiselvästi jotain suhteita on vielä jäljellä. Onhan se mukavaa Monsantolle voida soittaa entiselle viestintäjohtajalleen ja pyytää häntä kirjoittamaan täysin puolueeton artikkeli, joka varoittaa GMO-merkintöjä kannattavia ihmisiä yhteyksistä ekoterrorismiin ja lahjoituksiin. Silloin joskus vuonna 2001 Jay Byrne kynäili seuraavan lausunnon, joka kertoo asiasta kaiken tarpeellisen:

”Kuvitelkaa internetiä aseena, joka on pöydällä. Joko sinä tai vastustajasi tarttuu siihen, mutta joku tulee kuolemaan.”

Byrnen yhtiö v-Fluence Interactive Public Relations on vain heikosti salattu suuren bioteollisuuden toinen käsi. Byrnen mukaan ”perinteisellä tavalla valmistetut ruoat ovat hyökkäyksen kohteena… käyttäen lyömäaseina mm. tuholaismyrkkyjä, GMO:ta, hormoneja, antibiootteja, Hullun Lehmän tautia, karjan tehotaloutta ja ruoantuotantoalan huolia riskeistä (ihmisten terveys, ympäristöriskit ja kuluttajien valinnat/kontrollit).” Jos tuo ei ole suoraan suuren bioteollisuuden käsikirjasta, niin mikä sitten? Hän ei ainakaan ilmaise millään tavalla huolta teidän terveydestä ja hyvinvoinnista.

Ehkä Jay haluaisi kommentoida viimeaikaista vientivehnän ja -sinimailasen saastumista. Vaikka ne oli vastikään hyväksytty kaupalliseen käyttöön ja viljelyyn, oli niitä jo löytynyt saastuneesta ja palautetusta vientierästä, mikä tuli jälleen uutena järkytyksenä maille, jotka vaativat tarkempia merkintöjä ja kieltävät geenimuunnellut satokasvit. Monsanto tuhoaa maanviljelijöiden vientimarkkinat saastuttamalla geneettisesti koko maanviljelyksen (kontaminaatio).

Seuraava kuva on Jay Byrnen vuoden 2013 esityksestä Ruoka ja Maanviljelyksen kannatus (koko diaesitys täältä) ja siihen liittyvä teksti:

”Nämä viisi osakasta edustavat kaupallisten tekijöiden ydinryhmää, joka toimii vaikuttajan roolissa yrittäen muokata kansan asenteita, kaupan toimintaa ja hallituksen politiikkaa vaikuttaen negatiivisesti maanviljelykseen ja ruoka-bioteknologiaan. Nämä vaikuttajat suoraan tai järjestöjensä kautta ovat olleet pääosassa ajamassa toimiensa, rahoituksen tai vastavuoroisen markkinoinnin kautta Pohjois-Amerikan GMO-vastaisia kampanjoita vuonna 2011. Vaikka tämä raportti keskittyi kansalaisjärjestöihin, on tärkeä huomata, että ilman kaupallisia kumppaneita – erityisesti luomutuotteiden ja vaihtoehtoisen terveydenhoidon sektoreilla – jotka rahoittavat ja antavat muuta tukea GMO-vastaiselle liikkeelle, olisi toiminta melko tehotonta ja lyhytkestoista.”

Muistattehan Henry Millerin?

Lehtijutun toinen kirjoittaja Henry I. Miller on monille tuttu viime vuoden GMO-merkintä kampanjasta Kaliforniassa. Hän oli yksi keskeisimmistä ja näkyvimmistä hahmoista lakiehdotusta 37 vastustavien kampanjoinnissa esiintyen Stanfordin professorina TV-mainoksissa ja lehtisissä, joissa kerrottiin kalifornialaisille lakiehdotuksen olevan ”mielivaltainen”, ”täysin takaperoinen” ja ”huonosti suunniteltu”.

Todellisuudessa hän ei ole Stanfordin professori, vaan tutkija Hoover-instituutissa, joka on sattumoisin Stanfordin yliopiston alueella sijaitseva ajatushautomo. Lisäksi Stanfordin yliopisto kieltäytyy ottamasta kantaa vaaliehdokkaisiin tai lakiesityksiin, eikä salli poliittisia kuvauksia kampuksella. Kampanjan TV-mainos vedettiin lopulta esityksestä johtuen Millerin harhauttavasta esiintymisestä. Hänellä on myös pitkä historia toksisten kemikaalien, kuten DDT, puolustajana ja lisäksi hän on työskennellyt tupakkateollisuudelle.

Jos yhtään välittää oikeuksistaan tietää mitä syö, valita luomua ja saada tietää miten ruoka on valmistettu, kannattaa painaa mieleen Jay Byrnen ja Henry Millerin nimet, jotta vastaisuudessa tietää kenen sanoja he toistelevat lausunnoissaan, sillä nämä herrat eivät juuri mainosta läheisiä suhteitaan puolustamaansa teollisuuteen.

Science Media Center – pimeän puolen PR-keskus

Toinen ei-niin-riippumaton tietolähde on Science Media Center (SMC) ja kaikki sen tuottama materiaali. Sen pääkonttori on Iso-Britanniassa, mutta heillä on suuri toimisto myös Yhdysvalloissa ja he julistavat olevansa ”riippumaton lehdistötoimisto, jonka tarkoituksena on varmistaa kansan saataville parhaat tieteelliset todisteet ja asiantuntemus uutismedian kautta tieteen päätyessä otsikoihin.” Kuitenkin lista heidän rahoittajistaan on kuin suuren bioteollisuuden KUKA-KUKIN-ON kaikkine miljardiluokan jättiläisineen:

• Abbott Laboratories
• Astra Zeneca
• BASF
• Bayer
• Biochemical Society
• Chemical Industries Association
• Coca-Cola
• Croplife
• GlaxoSmithKline
• Monsanto
• Novartis
• Syngenta

Järjestö väittää olevansa puolueeton ja riippumaton sillä perusteella ettei heidän rahoituksestaan tule enempää kuin 5 % miltään yksittäiseltä yritykseltä, järjestöltä tai yksilöltä. Mutta miten puolueeton voi tällainen järjestö olla, jonka rahoituksesta niin suuri osa tulee saman alan eri yrityksiltä ja eturyhmiltä? Heidän ristiriitainen ”asiantuntija” paneelinsa muodostuu rahoittavien yhtiöiden edustajista, jotka eivät tuota medialle puolueetonta materiaalia. Miksi yksikään yhtiö maksaisi saadakseen riippumattomia ja puolueettomia asiantuntijoita puhumaan heitä vastaan? Lyhyesti sanottuna SMC:llä on vain yksi agenda ja se on huijata kansaa yritysten propagandalla.

Esimerkiksi he antavat käteviä vinkkejä ”riippumattomille” asiantuntijoilleen vihkosessa ”Communicating Risks in a Soundbite: A Guide for Scientists” (Kuinka tiivistää riskit helposti ymmärrettävään muotoon). Vihkonen selittää seikkaperäisesti ja esimerkein, miten vastata median kysymyksiin vähättelemällä ongelmia. Esimerkiksi reportterin kysyessä: ”Onko se riskialtis?” siihen pitäisi vastata suuntaamalla reportterin huomio hyötyihin, ”hyödyt ovat suuremmat kuin riskit.” Eräs toinen suositeltu vastausmuoto on: ”Riski on hyvin pieni. Niin pieni, että pidän sitä turvallisena.”

Ei oikein vaikuta puolueettomalta tieteen tekemiseltä.

Tämä saattaa selittää, miksi SMC syöksyi ranskalaisen tutkimuksen kimppuun, joka osoitti sisäelinten vaurioita ja massiivisia syöpäkasvaimia GM-maissilla syötetyillä rotilla. Tämä on ensimmäinen geenimuunnellulla ruoalla tehty elinikäinen ruokintatutkimus, joten totta kai se oli suurelle bioteknologialle suuri häpeän paikka. Jo samana päivänä, kun ranskalaisten raportti julkaistiin, SMC julkaisi oman lehdistötiedotteensa, jossa väitti ”tutkimuspaperin olevan täynnä epäjohdonmukaisuuksia”, vaikka tutkimus oli käynyt läpi normaalin vertaisarviointiprosessin.

Lyhyesti sanottuna voidaan olla varmoja siitä, että jokaista rahaa tuottavaa haitallista tuotetta kohtaan on vähintään yksi eturyhmä, joka esiintyy riippumattomana kansalaisjärjestönä jakaen kaikkea muuta paitsi riippumattomia turvallisuuskatsauksia ja niihin liittyvää tietoa. On jo korkea aika siirtää verhot syrjään ja nähdä, kuka vetelee naruista kulisseissa.

On tärkeää, että näitä suurbisneksen salaamia tietoja terveystutkimuksista saadaan mahdollisimman monen luettavaksi. Hyökkäykset terveyskirjoittajia ja lukijoita kohtaan lisääntyvät, mutta nyt on aika näyttää, että meitä ei voi pelotella hiljaisiksi.

Miksi Monsanto vihaa amerikkalaisia?

Mielenkiintoisella tavalla Monsanto tuntuu hyväksyvän GMO-merkinnät, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Tässä on Monsanton mainos Iso-Britanniasta, jossa he tiedottavat tukevansa täysin ruokien pakollisia merkintöjä – jopa kehottaen brittejä valikoimaan juuri merkittyjä tuotteita – näennäisesti perustellen Monsanton uskovan, että ”jokaisen tulisi tietää faktat ennen ostopäätöstä”. Mikä ero on amerikkalaisilla ja brittiläisillä ostajilla? Miksi Monsanto tukee yhden kansan oikeutta tietää, mutta ei toisen?

Amerikkalaisilla on nyt kriittiset hetket käsillä, kun osavaltiotasolla etenevä lakiehdotus on hyväksytty joissain osavaltioissa (kuten Maine ja Connecticut), mutta kaatunut joissain muissa (kuten Kalifornia). Usein syynä voi olla pelkkä kampanjarahoituksen epäsuhta lakiehdotuksen vastustajien hyväksi. Siellä on taustalla kuitenkin suuret yritykset pohjattomine kassoineen. Me joudumme vaikuttamaan ruohonjuuritasolta alkaen ja rahoittamaan kampanjat lahjoitusten turvin. Toivottavasti jokainen kantaa kortensa kekoon.

Washingtonin osavaltiossa on nyt esillä lakialoite 522, joka vaatii merkitsemään kaikki tuotteet, joissa on käytetty geenimuokattuja valmistusaineita. Se tarvitsee kaiken mahdollisen avun, jotta se menestyisi (toisin kuin Kalifornia).

64 maailman maata on jo hyväksynyt lakeja, jotka vaativat merkitsemään geenimuunneltuja raaka-aineita sisältävät tuotteet. Toivottavasti Yhdysvallat on pian yksi niistä.

 

Alkuperäinen artikkeli: http://www.wakingtimes.com/2013/09/20/attacks-health-reporters-readers-escalating/