Helsingin Sanomat kirjoitti 17.10.2015 otsikolla ”Nyt on ääri-ilmiöiden säävuosi – johtuvatko poikkeukselliset helteet ja tulvat ihmisestä? [1]” Ilmeisesti tarkoitettiin vuotta 2015. Katsotaan, miten Hesarin juttu kestää kevyttä dataan perustuvaa tarkastelua.
HS kertomansa mukaan kokosi Pariisin ilmastokokouksen alla esimerkkejä kuluneen vuoden äärimmäisistä sääilmiöistä. Oliko tarkoitus tehdä vajaan vuoden säästä ilmasto, ja siten koettaa kerätä tukea useita vuosia jatkuneelle ilmastopolitiikalle, jää lukijan tulkinnan varaan. Minä tuota juttua kokonaisuudessaan niin tulkitsen.
1) Lähi-idän ennätysmäisen kuuma kesä
Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että vuosi 2015 on mittaushistorian kuumin vuosi planeetallamme. Edellisen kerran lämpöennätys rikkoutui vuonna 2014.
[2]
NOAA niin väittää. Mutta jos katsomme tarkimpia ja kattavimpia alailmakehän lämpötilamittauksia, lämpimin vuosi on ollut 1998, eikä tästä vuodesta näytä tulevan minkäänlaista uhkaajaa sille. Olen tästä kirjoittanut sen verran paljon (viimeksi mm. täällä [3] ja täällä [4]), että jääköön tämä asia nyt tässä bloggauksessa tähän.
Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä helleaallot ovat jokavuotisia tapahtumia. Niissä ei ole mitään erikoista, ja ne ovat kuuluneet sikäläiseen ilmastoon jo ainakin 10 000 vuoden ajan.
Intiassa raportoidaan noin 2500 ihmisen kuolleen toukokuussa nestevajauksen ollessa syynä tai osasyynä. Pakistanin vastaava luku kesäkuulta on noin 2000. Kesäkuukausina noissa maissa kuolee normaalisti yli 2 000 000 ihmistä. Kyse on siis promilleluokan muutoksesta. Muistutan lukijoita, että kylmyys tappaa selvästi enemmän ihmisiä joka vuosi myös Intiassa ja Pakistanissa.
Kävin tarkistamassa satelliittimittaussarjojen lämpötilat Lähi-idän osalta. Viime kesä (kesäkuu-elokuu 2015) oli keskilämpötilaltaan keskimääränen 2000-luvulla. Sitä viileämpiä ovat olleet kesät 2009, 2004, 2003 ja 2002 ja kuumempia kaikki muut 10 kesää.
Miten Maailmanpankin raportti vuodelta 2014 liittyy vuoden 2015 säähavaintoihin? No, liittyi tai ei, se perustuu samoihin ilmastomallinnuksiin, joita on esitelty jo vuosien ajan. Noille mallinnuksille ainoa yhteinen tekijä on toistaiseksi ollut kyvyttömyys ennustaa tulevaa ilmastoa sen paremmin globaalisti kuin paikallisestikaan.
”Maatalous menestyy näillä alueilla entistä huonommin, ja elinolot muuttuvat tukalammiksi.”
[5]Hesarin artikkelista ei voi päätellä muutaman heiton perusteella, miten syvästi pääjohtaja Taalasta on haastateltu. Mutta häntä oleellisesti paremmin Lähi-idän asiat tuntevana voin sanoa Taalaksen nimiin pantujen lausuntojen olevan sekä oikeassa että väärässä. Esimerkiksi Syyrian kuivuus 2007 – 2009, joka notkahdutti vuoden 2008 satoja selvästi, oli tietysti todellinen sääilmiö. Sen vaikutus moninkertaistui, kun Syyrian hallinto oli kadottanut otteensa kastelujärjestelmien hallinnasta. Vastaavaa notkahdusta ei nähty samalla alueella sijaitsevissa Israelissa, Libanonissa eikä Jordaniassa. Kannattaa muistaa sekin, että esimerkiksi Syyrian vehnäsato katovuonna 2008 oli kuitenkin hyvää 1980-luvun tasoa. Maan tärkeimmän viljelykasvin tuotanto kuitenkin kasvoi vuosina 1980 – 2009 keskimäärin 2,5 % vuodessa. Se ei todista Taalaksen väittämän huonompaan suuntaan menevän maatalouden puolesta. Viime vuosien hehtaarisadot ovat koko Lähi-idässä kasvaneet yli kaksinkertaisiksi verrattuna 50 vuoden takaisiin. Elinolojen nykyinen tukaluus johtuu aivan muista syistä kuin suhteellisen tasaisena pysyneestä holoseenin aikaisesta ilmastosta.
Sääennätyksiä, joista tässä tapauksessa ei ollut edes kysymys, syntyy joka vuosi jossain päin maapalloa. Siitä enemmän vähän myöhemmin. Mutta olen nyt Hesarin ensimmäisen kohdan väittämän kumonnut dataan perustuen: Lähi-idän kesä 2015 ei ollut ennätysmäisen kuuma – ei edes lähelle sellaista.
2) Etelä-Carolinan tulvat esimerkkinä ”steroidisäästä”
Yksittäisten sääilmiöiden liittäminen ilmastonmuutokseen on aina riskipeliä. Jotkut ilmastotutkijat näkivät silti Yhdysvaltain Etelä-Carolinaan lokakuun alussa iskeytyneissä historiallisen voimakkaissa rankkasateissa merkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Aivan, se on todellista riskipeliä, jossa panoksena on väittämän esittäjän uskottavuus.
Etelä-Carolinaa koetelleet sateet olivat epäilemättä rajuja ja mitatussa ilmastohistoriassa harvinaisia. Mutta steroidisääksi tai ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi ne eivät muutu edes valenobelisti Michael Mannin lausunnoilla.
[6]
Joaquin-hurrikaani kulki melkoisesti Carolinojen itäpuolella, mutta kyllähän se tietysti vaikutti ilmavirtauksiin alueella. Hurrikaani ei kuitenkaan kerännyt voimaa mitenkään ennätysmäisen lämpimästä merenpinnasta. Viereisessä graafissa on NOAA:n tilastoista Joaquinin syntyalueen merenpintalämpötilat 1940-luvulta alkaen. Ennätykset ovat kaukana menneisyydessä.
Hmmm… Vai kerran vuosituhannessa tapahtumasta oli kyse? Ylen jutusta ei selviä, miten vajaan sadan vuoden ilmastohistoriasta moinen ilmiö lasketaan, mutta myönnän kyllä, että todennäköisyyksiä aina voidaan laskea. Nyt vaan on niin, että todennäköisyys ”kerran vuosituhannessa” -tapahtumille jossain päin maapalloa on hyvin suuri joka vuosi. Niitä luultavasti tapahtuu useita vuosittain, jos kriteeriksi otetaan paikallinen sää. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS), joka seuraa mm. jokien virtaamaa, ei näyttänyt innostuvan [7] tässä Etelä-Carolinan tapauksessa valenobelistin lausunnoista.
Eipä yllättänyt, että Petteri Taalas kulkee taas harhapoluilla.
[8]Tjaah, NOAA:n mukaan alailmakehän kosteus ei ole sanottavasti lisääntynyt ainakaan sitten 1960-luvun, kuten oheinen kuvaaja osoittaa. Mistä ihmeestä Taalas aina kaivaa näitä perättömiä väitteitään, joille ei löydy mittausdatasta pohjaa?
Rannikkoseudut ovat aina olleet alttiita meren tuomille sääilmiöille. Vaan mitään kummempaa ilmastonmuutosta ei niissä ole datan perusteella havaittavissa paikallista ja alueellista vaihtelua lukuun ottamatta.
Toki taloustappiot ovat lisääntyneet, kun vakuutettu ja vakuuttamaton omaisuus on lisääntynyt. Tutkimustieto kuitenkin kertoo jokseenkin yksiselitteisesti, että tuohon omaisuuden kasvuun normalisoidut tappiot eivät ole lisääntyneet.
Hesarin toisen kohdan väittämätkin on nyt kumottu dataan perustuen.
3) Historiallisen paha El Niño -ilmiö uhkaa miljoonia ihmisiä
[9]El Niño on kausittain toistuva sääilmiö: siinä Itä-Tyynenmeren alueen vedet lämpenevät, mikä taas vaikuttaa sääilmiöihin eri puolilla planeettaa. Tyypillisesti Etelä-Amerikka kärsii rankkasateista, kun taas Australia, Kaakkois-Aasia ja Afrikan eteläosa kärsivät kuivuudesta. Ilmatieteen laitoksen Taalaksen mukaan edellinen erittäin voimakas El Niño koettiin 1997. Kuluvasta vuodesta näyttäisi tulevan samankaltainen.
Käynnissä on tosiaan melko voimakas El Niño, jolla on vaikutuksensa mm. sadantaan melko laajalla alueella. Kyse on kuitenkin ikiaikaisesta luonnollisesta ilmiöstä, joka kuuluu nykyiseen ilmastoomme. Ihmisellä ei ole sen esiintyvyyteen tai voimakkuuteen tiettävästi mitään vaikutusta. Eikä kuivuus ole maailmalla lisääntynyt [10] ainakaan mittausdataan perustuvien tutkimusten mukaan.
Jännityksellä odotan, miten joku kohtapuoliin yrittää todistaa El Niñon vaikutusta vaikkapa kotimaisen maidon tai sianlihan hintoihin. Väittäisin Taalaksen odotusten olevan hyvin heikolla pohjalla ehkä anjovissäilykkeitä lukuun ottamatta.
Ei niin ole näyttöä, mutta epätoivoisesti toimittaja Jukka Huusko sen kaivoi todistelunsa kolmanneksi osaksi ilmastonmuutoksesta.
Naturessa viimevuotinen artikkeli oli puhdas mallinnustutkimus, joka ei perustunut minkäänlaiseen mitattuun dataan, eikä sen tuloksilla ole näyttöä ennustekyvystä. Kyse on ilmeisen pseudotieteellisestä tutkimuksesta, jollaiset ovat valitettavasti nykyisin ilmastotutkimuksen valtavirtaa.
Palataanpa lopuksi Hesarin otsikkoon: Nyt on ääri-ilmiöiden säävuosi – johtuvatko poikkeukselliset helteet ja tulvat ihmisestä? Vaikka joka vuosi on ihan luonnostaan ääri-ilmiöiden vuosi, ei lehden kolmesta esimerkistä löytynyt näyttöä ihmisen syyllisyydestä. Sen sijaan löytyi jonkin verran näyttöä ihmisperäisestä väärästä syyllistämisestä (toimittaja Huusko) ja väärästä todistelusta (pääjohtaja Taalas). Tuon verran ilmastonmuutoksessa siis on ihmisperäisyyttä.
Artikkeli julkaistu alunperin Ilmastorealismia-verkkosivuilla [11].
Lue myös:
Ilmastorealismia: Suomen hölmöin professori nyt Helsingissä? [12]
Ilmastorealismia: fyysikkokuohuja Pilsenissä [13]
Lämpenemisen viivästystä ihmetellessä [14]
Oppia Australiasta ilmastonmuutoksen torjumiseksi? [15]
Kummallisia justeerauksia suomalaisten sääasemien mittauksiin [16]
Ennakkoa ilmastovuoden 2014 tilastoista ja ilmastorealismia 2015 [17]
Pingviiniarviointi Yleisradion Antarktika-journalismista [18]
Tuulivoimayhdistys ei tykännyt Hesarin artikkelista [19]
Lennart Bengtsson ja kiistelty ilmastontutkimus [20]
Kepeät vihreät mullat lepakoille [21]
Rahan tekoa ilmastonmuutoksella taaleritehtaassa [22]
Ville Niinistön tärkeä asia ja tabut [23]
Toukokuun ilmastoraivari [24]
Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan suuri kansankusetus [25]
Jouluaaton brittiläinen ilmastosalaisuus: Ei lämpene [26]