Jäykkäkouristusrokote on tarpeeton

 

Dave Mihalovic, 07.05.2013

 

Jäykkäkouristus on ainutlaatuinen niin kutsuttujen rokotteilla estettävien tautien joukossa, sillä se ei ole tarttuva tauti eikä ”laumaimmuniteetti” perustelua voi siksi käyttää. Kliinisesti jäykkäkouristus liittyy Clostridium tetani –bakteeriin, vaikka tätä bakteeria löytyy yleensä vain noin 30 % jäykkäkouristustapausten haavoista ja sitä löytyy usein potilaista, joille ei ole kehittynyt jäykkäkouristusta.

Tetanus bakteeria löytyy kaikkialta. Sitä on iholla, suussa, suolistossa, huonepölyssä ja vaatteissa. Sitä löytyy runsain mitoin viljellyssä maaperässä. Se elää harmittomana vieraana useiden eläimien suolistossa, mukaan lukien ihmiset (maaseudulla asuvilla yleensä enemmän kuin kaupunkilaisilla). Huolimatta niin kutsutun aiheuttajan yleismaailmallisuudesta jäykkäkouristustapaukset ovat silti merkittävän harvinaisia.

Bakteeri itsessään ei aiheuta jäykkäkouristusta, vaan sen anaerobisissa olosuhteissa tuottamat toksiinit. ”Normaalioloissa tautia ei synny, vaikka haavaan joutuisi bakteeri-itiöitä.” (Journal of Arkansas Medical Society, 80. vuosikerta, nro 3, sivu 134) ”Jäykkäkouristus kehittyy yleisimmin potilaalle, jonka terveys on jo vaarantunut tai järkkynyt esimerkiksi leikkauksen tai onnettomuuden takia.” (Journal of Foot Surgery, 23. vuosikerta, nro 3, sivu 235)

Clostridium tetani on verrattain harmiton, mutta se tuottaa tetanospasmiini toksiinia, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Tohtorit Cecil ja Loeb kuvailevat kirjassaan Textbook of Medicine: ”Jäykkäkouristusmyrkky ei aiheuta mitään tunnistettavia patologisia leesioita kudoksissa, joihin se vaikuttaa, eikä mitään muutoksia Clostridium tetanin infektioalueella.”

Tarkastellaan joitakin tosiasioita, jotka esiintyivät jo 1920-luvulla lääketieteen kirjallisuudessa. Sir Leonard Hill esitti lääketieteen tutkimuslautakunnalle: ”Jäykkäkouristuksen (C. tetani) ja kaasukuolion (C. perfringens) basillit ovat harmittomia puhdistettuina ja injektoituna.” Tohtorit Bosanquet ja Eyre kertovat A System of Bacteriologyssa: ”Basillit ovat puhtaana viljelmänä kykenemättömiä lisääntymään in viro”, eli lisääntymään elimistössä. Lisäksi kirjassa Official History of War, Pathology vuodelta 1923 todetaan: ”Tetanus-bakteeria on löydetty noin 20 % sotahaavoista, vaikka jäykkäkouristusta ei ole todettu. Puolessa selvistä jäykkäkouristustapauksista bakteeria ei ole löydetty lainkaan.” Samassa kirjassa todetaan myös, että Clostridium tetania on ”saatu viljeltyä miehen haavasta 882 päivää sen aiheutumisen jälkeen, eikä miehessä ollut missään vaiheessa jäykkäkouristuksen merkkejä. Sodan aikana on todettu tetanus-bakteerin tai sen itiöiden olevan löydettävissä huomattavassa määrässä haavoja ilman että potilailla olisi jäykkäkouristusta.”

Edellä luetelluista tosiasioista voimme päätellä, että jäykkäkouristuksen syynä on bakteeri, joka on a) harmiton puhtaana viljelmänä ja b) kykenemätön lisääntymään elimistössä, c) puuttuu puolessa selvistä jäykkäkouristustapauksista ja d) löytyy 20 % tapauksissa, joissa jäykkäkouristuksen oireita ei ilmene ja usein bakteeri säilyy elimistössä kuukausia tai vuosia aiheuttamatta mitään oireita. Tämä on varsin kummallinen taudin aiheuttaja.

Yleisesti on ajateltu, että bakteerit itsessään ovat melko heikkoja, mutta niiden itiöt voivat säilyä horroksessa pitkiäkin aikoja kudoksissa. Jos näin on, mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat itiöt kehittymään bakteereiksi ja tuottamaan toksiineja? Mikä tekijä aktivoi ne? Miksi ne pysyvät horroksessa niin pitkiä aikoja? Vieläkään ei vastausta näihin kysymyksiin tiedetä. Vastaukset voisivat paljastaa syyn jäykkäkouristukseen, itse asiassa kaikkiin sairauksiin, sillä kysymykset liittyvät selvästi ennemmin isäntään kuin bakteeriin ja isännästä löydämme myös syyn sairauteen. Isännästä löytyy jäykkäkouristuksen aiheuttaja, ei jostain mikroskooppisen pienestä alkulimasta, jolle olemme suoneet paperilla lähes kaikkivoivat ominaisuudet. Niin kutsutuilla bakteerisilla sairauksilla on biokemiallinen perusta. Tetanus-bakteeri voi olla vaikuttava tekijä jäykkäkouristuksessa. Sen erittämät toksiinit voivat vaikuttaa asiaan, mutta on pötyä, että nämä olisivat sairauden perimmäinen syy ja aiheuttaja. Muutoin sairaus olisi paljon yleisempi ottaen huomioon, että bakteeria löytyy niin usein ja paljon iholtamme ja elimistöstämme.

Jäykkäkouristuksen yleisyys maailmalla noudattelee maantieteellistä esiintyvyyttä suosien lämpimiä ja kosteita ilmastoja ja hedelmällistä maaperää. Korkein esiintyvyys on kehitysmaissa ja erityisesti lähellä päiväntasaajaa.

Useimmat ihmiset yhdistävät jäykkäkouristuksen ruosteisen naulan aiheuttamaan haavaan tai syvään pistohaavaan, jonne happi ei helposti pääse. Tällaiset haavat kattavat vain puolet teollisuusmaissa esiintyvistä jäykkäkouristustapauksista. Muita syitä jäykkäkouristukseen ovat mm. välikorvan tulehdus, nielurisatulehdus, umpilisäkkeen tulehdus, hammastulehdus, abortit ja joissain tapauksissa mitään sairautta, vammaa tai haavaa ei löydy! Usein myös laboratoriotestit vetävät vesiperän.

Mikä on siis todellinen jäykkäkouristuksen aiheuttaja? Miten sen voi estää ja miten potilas voi selvitä alkaneesta jäykkäkouristuksesta? Jäykkäkouristuksen todellinen syy ei ole basilli, vaan lika ja saasta. Bakteerit ovat harmittomia kirurgisesti puhtaassa haavassa. Jäykkäkouristus kehittyy vasta haavan nesteiden muodostaessa ruven haavan pinnalle, jolloin lika jää kudoksiin. Basillit eivät kierrä veressä, vaan jäävät haavaan ja tuottavat toksiineja. Eräs näistä myrkyistä on tetanospasmiini ja se on yksi vaarallisimmista tunnetuista myrkyistä aiheuttaen voimakkaita reaktioita hermokudoksissa. Toinen myrkyistä on tetanolysiini, joka aiheuttaa verisolujen hajoamista. Jos haavasta vuotaa reippaasti heti alussa, ei jäykkäkouristusta pääse syntymään. Jos tetanus pääsee kehittymään, pitää haava leikata auki ja antaa sen vuotaa, sekä vieras aines tulee poistaa haavasta. Kun haava on puhdistettu, bakteerit eivät pääse enää muodostamaan vahvoja toksiineja, jotka ovat myrkyllisiä elimistölle. Myrkytyksen loputtua potilas alkaa parantua. Elimistön kyky taistella ja tuhota näitä toksiineja riippuu potilaan terveydestä ja tarmosta. Jäykkäkouristusta sairastaneen potilaan tulisi antaa levätä, pysyä lämpimänä sängyssä ja hänen tulisi aloittaa paastoaminen välittömästi. Potilaan hygieniasta tulee pitää hyvää huolta ja paastoamista tulisi jatkaa aina siihen asti, kunnes kaikki oireet ovat kadonneet. Haavojen ei pitäisi antaa koskaan sulkeutua puhdistamattomina, vaan niiden pitää antaa vuotaa luonnonmukaisena puhdistumiskeinona, minkä jälkeen ei ole enää vaaraa jäykkäkouristuksesta.

Eri tetanus-tyyppejä

Teksti vuodelta 1940 tarjoaa edelleen ajankohtaista ja arvokasta tietoa jäykkäkouristuksesta. Tiedot ovat ajalta ennen antibiootteja, jolloin ihmisillä oli vielä erittäin hyvä tietämys jäykkäkouristuksesta.

Tetanuksen tyyppejä on viittä erilaista ja kaikissa voidaan kokea samanlaisia alustavia oireita, kuten rauhattomuus, ärtyneisyys ja päänsärky.

1) Subakuutti tetanus, johon liittyy yleensä niskan ja niskan lihasten jäykkyys; kouristuksia; lisääntyvässä määrin lihassupistuksia, erityisesti alaraajoissa. Potilailla on yleensä öisin kramppeja ja kouristuksia.

2) Paikallinen tetanus (harvinainen), jossa lihaskouristuksia esiintyy vain vamman tai haavan lähialueilla. Nämä lihassupistukset voivat jatkua viikkoja normaalilla sairaalahoidolla.

3) Sefaalinen (päänsisäinen) tetanus (erittäin harvinainen), joka voi johtua huonosti hoidetusta välikorvantulehduksesta, hampaiden poistosta tai muusta hammashoidosta. (Kuitenkin olosuhteet itsessään vaikuttavat suuresti seurauksiin). Välikorvan pyyhkäisynäytteistä voi löytyä Clostridium tetani –bakteeria, mutta joskus haavan on saattanut aiheuttaa lääkärin korvaan työntämä otoskooppi tai potilaan oman sormen mukana on tullut bakteeria ja kynnen raapiminen vahingoittanut ihoa. Tämän tyyppisen tetanuksen pääasialliset oireet ovat kasvojen alueella ja päässä.

4) Yleistetanus (kaikkein yleisin, noin 80 % tapauksista). Oireet alkavat yleensä päästä ja leviävät muualle kehoon. Lihaskouristukset alkavat yleensä 1 – 3 vuorokauden aikana, mikä on myös ”taudin itämisaika”. Ensimmäisinä oireina on leukojen ja niskan jäykkyys sekä nielemisvaikeudet.

5) Vastasyntyneen tetanus, joka siis liittyy hyvin pieniin vauvoihin. Tämä tetanuksen muoto saatiin hävitettyä teollisuusmaista jo ENNEN rokotusten tai antibioottien kehittämistä, pääasiassa perushygienian paranemisen vuoksi.

Clostridium tetani –bakteerin itiöitä on kaikkialla ympäristössä, takapihalla, kirjahyllyssä, vaatteissa, huonepölyssä, suussa ja ulosteissa. Jäykkäkouristusta tiedetään aiheutuneen leikkauksista ja harmittomista toimenpiteistä, kuten ihotesteistä ja lääkkeiden tai rokotusten pistoksista lihakseen. C. tetani –bakteeri on erityisen yleinen rottien, marsujen, kanojen, kissojen, koirien, lampaiden, karjan ja hevosten suolistoissa ja ulosteissa. Arviolta viidellä prosentilla ihmisistä on suolistossaan lisääntyviä C. tetani –bakteerikantoja heidän tietämättään (tosin em. teksti vuodelta 1940 mainitsee määrän olevan jopa 25 %).

Rokotteet eivät estä jäykkäkouristusta

Jäykkäkouristusrokote ei suojaa täysin jäykkäkouristukselta. Vaikka lääketiede mielellään ottaisi kunnian KAIKESTA jäykkäkouristusten vähenemisestä rokotusten vuoksi, se ei vain yksinkertaisesti ole totta. Asian todistaa vastasyntyneiden jäykkäkouristusten katoaminen teollisuusmaissa jo hyvissä ajoin ennen vastamyrkkyjä tai rokotusta.

Alla on kuvaaja Englannin ja Walesin kuolemaan johtaneiden jäykkäkouristustapausten määristä ja lapsikuolleisuudesta vuosien 1901 ja 1999 välillä. Kaavion on laatinut Clifford G. Miller lääkärin oikeudenkäyntiä (v. 2007) varten. Kuvaajaa tarkasteltaessa havaitaan jäykkäkouristusrokotteen olevan todennäköisesti hyödytön ja erityisesti lapsille haitallinen rokotteiden haittavaikutusten vuoksi.

 

Jäykkäkouristuksen aiheuttamat kuolemat ja jäykkäkouristustapaukset ylipäätään vähenivät huomattavasti jo pitkän aikaa ennen rokotusten tuloa Toisen Maailmansodan aikana. Väittely ihmisten kyvystä muodostaa vasta-aineita jäykkäkouristukseen on hyödytöntä, sillä luonnollisesta immuniteetista on todisteita maailmanlaajuisesti.

Vaikka tutkimuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia, eräät tutkimukset Brasiliasta, Kiinasta, Etiopiasta, Intiasta, Italiasta, Espanjasta ja Venäjältä ovat paljastaneet merkittävän määrän rokottamattomasta väestöstä omaavan havaittavia määriä vasta-aineita. Erityisesti Intiassa 80 % ihmisistä ja 95 % etiopialaisten pakolaisten ryhmästä kantoi elimistössään vasta-aineita niin paljon, että se viittaisi luonnolliseen vastustuskykyyn. Lääketieteen ammattilaiset myöntävät, ettei tätä ilmiötä ole riittävästi tutkittu, mutta on ilmeistä näiden odottamattomien ja ei-toivottujen todisteiden löytyessä, että niitä ei mieluusti oteta huomioon, vaan ne esitellään meneillään olevan keskustelun mielipiteinä!

Syvän pistohaavan aiheuttama jäykkäkouristus ei tiettävästi johda immuniteettiin, mikä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: Miten rokote sitten voi tuottaa pitkäkestoisen immuniteetin? Kunnollinen ja luonnollinen immuniteetti saavutetaan nielemällä bakteerin itiöitä luonnollista kautta, jolloin ne herättävät elimistön immuunijärjestelmän kaikilla tasoilla oikealla tavalla. Rokotusten arvostelijat korostavat usein sitä tosiasiaa, että vieraan antigeenin ruiskuttaminen pistoksella suoraan elimistöön ohittaa osan kehon immuunijärjestelmästä, mikä vaarantaa terveyden. Rokotusten tehottomuutta ja vaaroja tutkinut tri Viera Scheibner huomauttaa pistoksenkin olevan luonnostaan syvä pistohaava ja siksi pistohaavan kautta saatu jäykkäkouristus ei anna kunnollista pitkäkestoista immuniteettia, sillä siinä rokotuksen tavoin ohitetaan osa kehon immuunijärjestelmästä käyttäen luonnotonta sisäänpääsyä elimistöön.

Maailman terveyden ”asiantuntijoiden” ymmärryksessä on selviä puutteita tämän asian suhteen, joten on yllättävää että heidän yleinen johtopäätöksensä on: ”Vaikka joissain populaatioissa ilmenee luontaista immuniteettia, ei siihen voida yksistään luottaa jäykkäkouristuksen hillitsemiseksi.” Vuonna 1973 maailmalla tapahtuneista arviolta miljoonasta jäykkäkouristuskuolemasta noin 60 – 90 % (eli suurin osa) johtui imeväisikäisten jäykkäkouristuksesta. Ilmiselvästi yksinkertaisin ja tehokkain keino lieventää tätä ongelmaa olisi parantaa hygieniaoloja synnytyksissä ja samalla koko väestön hygieniaa ja terveyttä.

Seuraava on Medical Pressistä vuodelta 1948: ”Tetanus vasta-aineiden käyttö ennaltaehkäisevästi epäonnistuu yllättävän usein, mikä ilmenee mm. siviiliväestössä jäykkäkouristuksen aiheuttamana kuolemana 7 % tapauksista ja sotaväessä 50 % tapauksista, huolimatta antitoksiinien käytöstä.” Kirjassa Medical History of Second World War, Medicine and Pathology todetaan: ”Pettymykseksemme on havaittu kuolleisuuden olevan sama kuin vuosina 1914 – 1918. Edelleenkään ei ole vakuuttavia todisteita siitä, että tetanuksen vasta-aineseerumilla olisi mitään parantavia vaikutuksia.” Vastaavanlaisia lausuntoja löytyy paljon lisää tiukasti ”perinteisistä” lähteistä, mikä vahvistaa väitteen seerumin olemattomasta suojasta jäykkäkouristusta vastaan. Seerumin käytöstä on kuitenkin tarkasteltava vielä erästä toista näkökulmaa.

Liittyykö rokotuksen antamiseen mitään vaaroja ja onko olemassa mitään testiä, joka voisi ennalta paljastaa mahdollisen ”allergisen reaktion” kussakin potilaassa? Tetanuksen antitoksiinien pistämisellä elimistöön voi olla vakavia seurauksia, eikä ole mitään toimivaa keinoa paljastaa näitä vaikutuksia kussakin potilaassa etukäteen. Useimmat bakteriologian oppikirjat muistuttavat ihonalaisten herkkyystestien erehtyväisyydestä. Niin sanotut allergiset reaktiot voivat ilmaantua välittömästi tai vasta 1 – 14 vuorokauden kuluttua pistoksesta. Toksoidin aiheuttamia varhaisia ”reaktioita” ovat mm. anafylaktinen sokki, tajuttomuus ja kuolema. Myöhemmin ilmaantuvia reaktioita voivat olla vilun väreet, kuume, nokkosihottuma, turvonneet umpirauhaset, lihas- ja nivelkivut. Antitoksiinit voivat osoittautua tappaviksi, mutta on myös olemassa eräs toinenkin vaara, joka liittyy vaaralliseen ja dramaattiseen verensiirtoon. Kirjassaan ”Side Effects of Drugs” tri Meyer kertoo: ”Kuudessa kahdeksasta potilaasta ilmeni oireita heidän saatuaan O-verta luovuttajilta, jotka oli aiemmin rokotettu antitoksiineilla (kurkkumätä ja jäykkäkouristus).”

He kieltäytyvät syyttämästä lääkettä, rokotetta tai veriseerumia ”reaktioista”, jotka ilmenevät niiden antamisen jälkeen, ja väittävät potilaan olleen ”yliherkkä”. Syynä ei voi olla lääke, vaan sen täytyy johtua potilaasta, joka oli ”yliherkkä”. Jokainen meistä on tavallaan yliherkkä myrkyille, sillä niiden päädyttyä kehoon (mitä tahansa kautta) elimistö yrittää kaikin keinoin vastustaa, poistaa, neutraloida tai tuhota myrkyt. Oireet johtuvat siis kehon reaktioista sen taistellessa myrkkyä vastaan.

Jäykkäkouristusrokotteen ainesosat

Yhdysvalloista löytyy 15 erilaista lisensioitua rokotetta, jotka sisältävät jäykkäkouristus-komponentin. Kaikki yhdistelmärokotteet on tarkoitettu vain aikuisille, neljä on tehosterokotteita, yksi sisältää ainoastaan jäykkäkouristus-komponentin ja on tarkoitettu 7 vuotta täyttäneille. Yhdistelmärokotteissa voi olla seuraavia komponentteja: hinkuyskä, kurkkumätä, hepatiitti B, polio ja meningokokki.

Elokuuhun 2012 mennessä rokotteiden haittavaikutusrekisteriin (VAERS) oli ilmoitettu 22.143 haittavaikutusta ja 67 kuolemantapausta jäykkäkoristusrokotteen tai sen ja kurkkumätäyhdistelmärokotteen ottamisen jälkeen. Vakaviin jälkiseurauksiin kuuluivat sokki, neuropaattinen kipu, kouristukset, enkefalopatia (aivosairaus), halvaus, Guillain-Barren oireyhtymä ja kuolema.

Rokote valmistetaan formaldehydillä passivoidusta jäykkäkouristuksen toksoidista, jota tuotetaan nestemäisissä bakteeriviljelmissä suurissa fermentorisäiliöissä. Neste muodostuu maitoproteiinin ruoansulatusentsyymeistä, joiden pitäisi olla puhtaita, suodatettuja, puhdistettuja ja myrkyttömäksi tehtyjä. Rokotteessa on myös adjuvanttina eli tehosteena alumiinihydroksidia tai –fosfaattia ja joissain DTaP-yhdistelmärokotteissa on elohopeayhdiste tiomersaalia, jonka väitetään estävän bakteerisaasteiden liikakasvu.

Jäykkäkouristusrokotteiden riskit ovat kaikkia hyötyjä suuremmat

Lääketieteen kirjallisuuden mukaan tetanustoksoidi on yksi tehokkaimmista lapsille annettavista rokotteista, joiden antaminen alkaa joissain rokoteohjelmissa aivan vauvaikäisistä lähtien. Toisin kuin kurkkumätätoksoidi, jonka toimintaa selvästi häiritsee passiivisesti äidiltä periytynyt vasta-aine, tetanustoksoidin toimintaan ei yleensä ajatella äidiltä periytyvän vasta-aineen vaikuttavan. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu vastasyntyneillä olevan veressään korkeita tetanuksen vasta-aineiden pitoisuuksia, selvästi suojaavan tason ylittäen kahden kuukauden ikäisenä, kun rokotusohjelma alkaa. (Journal of Pediatrics 1984-85, Barkin RM)

Eräässä tutkimuksessa 11 tervettä koehenkilöä sai jäykkäkouristuksen tehosterokotteen, jonka jälkeen heidän T-imusolujen määrä väheni samalla tavalla kuin AIDS-potilailla. (New England Journal of Medicine 1984, Eibi MM)

Jäykkäkouristusta käsittelevässä artikkelissaan rokotetutkija tri Kris Gaublomme tekee johtopäätöksen: ”Jäykkäkouristusrokotusten haittavaikutuksista ja komplikaatioiden vakavuudesta kertovan kirjallisuuden määrä on niin mittava, että on aivan mahdotonta pitää niitä merkityksettöminä ja harvinaisina tapauksina. Eräät lääketieteen ammattilaiset pitävät jäykkäkouristusrokotetta antaessaan varalla adrenaliinia, sillä he tunnistavat rokotteen olevan todellisuudessa hengenvaarallinen, jopa terveille yksilöille. Tämä kertoo kaiken tarvittavan. Hengenvaarallinen toimenpide, joka saattaa olla tehoton, sairauden estämiseksi, jota ei välttämättä saa, ei missään nimessä ole lääketieteen periaatteiden mukaista toimintaa. Suurimman osan maailman jäykkäkouristustapausten välttämiseksi tarvitaan ainoastaan puhtaat sakset vastasyntyneen napanuoran leikkaamisessa. Todellisuudessa tieto, saippua ja vetyperoksidi voivat olla paljon tehokkaampi apu kuin jäykkäkouristusrokote.”

Lääkkeet, rokotukset ja antitoksiinit ovat terveydelle vaarallisia. Sairaita ei voi myrkyttää terveiksi.

Alkuperäinen artikkeli: http://preventdisease.com/news/13/050713_Why-You-Never-Need-A-Tetanus-Vaccine-Regardless-of-Your-Age-or-Location.shtml