Kilpirauhanen pitää koneen käynnissä

Kilpirauhasen vajaatoimintaa saatetaan hoitaa esimerkiksi masennuksena. Tyroksiinihormonilääkitys ei sovellu kaikille, joten muitakin hoitovaihtoehtoja tarvitaan.

Kilpirauhanen on noin 20- 30 grammaa painava rauhanen kaulassa, kurkunpään alapuolella. Se on ihmisen elämälle välttämätön elin. Kilpirauhanen erittää aminohappojohdannaisia hormoneja, joilla on laajoja vaikutuksia koko elimistön toimintaan. Kilpirauhanen aktivoi elimistön kaikkia muita hormoneja. Kilpirauhashormonit ovat vastuussa monista aineenvaihdunnallisista toiminnoista, elimistön lämmönsäätelystä sekä kasvusta ja kehityksestä. Kilpirauhashormonit vaikuttavat myös hapenkulutukseen ja aivotoimintaan.

Oireet kehittyvät hitaasti

Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei ole aina helppo jäljittää, sillä sen oireet kehittyvät usein hitaasti. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, ajatuksen hitaus, masentuneisuus, palelu, kuiva iho, hiustenlähtö, ummetus, painonnousu, turvotus, kuorsaaminen, käheys, nivel- ja lihas kivut, lihasheikkous, matala verenpaine, kuukautishäiriöt ja hidas sydämen syke.

Meillä Suomessa on myös kovin vähän lääkäreitä, jotka ovat kokonaisvaltaisesti perehtyneet kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Julkisessa terveydenhoidossa pitäydytään usein vain verikokeiden viitearvojen tarjoamaan informaatioon ja pelkkään tyroksiini-lääkitykseen.

Psykiatrian erikoislääkäri Tiina Keldrima kiinnostui kilpirauhasen toiminnasta työnsä kautta.

–Potilastyössäni olen havainnut, että esimerkiksi masennusoireet tai aloitekyvyttömyys tulevat yllättävän usein kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota ei ole diagnosoitu eikä hoidettu. Niiden taustalla ei ole siis aina psyykkinen ongelma, hän toteaa.

Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä on ollut viime vuosina yhä enemmän.

–Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet aiheuttavat hyvin monimuotoisia ongelmia. Joidenkin kohdalla saattaa mennä pitkä aika, ennen kuin kilpirauhasen vajaa toiminta op edes tunnistettu, Keldrima sanoo.

Kuunteleminen osa tutkimusta

Monet potilaat kokevat, että heidän oireitaan ei kuunnella tai niitä ei oteta tarpeeksi todesta. Esimerkiksi väsymys voi johtua muustakin kuin kilpirauhasen toimintahäiriöstä – ja on usein myös masennuksen kumppani.

–Masennukseen löytyy useimmiten syy. Se voi johtua lapsuuden traumaattisista kokemuksista, ihmissuhdeongelmista, pitkäaikaisesta stressistä jne. Ihminen myös tiedostaa olevansa masentunut, Tiina Keldrima sanoo.

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa myös masennusta, mutta monet potilaat kokevat, että oireista huolimatta he eivät tunnista masennuksen aiheuttajaa.

–Jos potilaalla on lisäksi epämääräisiä kiputiloja, hiusten lähtöä, heikot kynnet, palelua ja muita kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavia oireita, silloin on tarpeen tutkia myös hormonaalinen puoli. Myös rauta-arvot ovat tärkeitä hormonituotannossa, joten seerumin rautapitoisuus on hyvä testata.

Kilpirauhanen ja hormonit

Tyroksiini (T4) on kilpirauhashormoni (varastohormoni), jota elimistössä erittyy eniten (80-90%).

Kilpirauhasessa syntyy myös trijodityroniinia (T3). Sitä syntyy huomattavasti vähemmän (n. 10-20%) kuin tyroksiinia. T3 on kuitenkin solutasolla lähes neljä kertaa tehokkaampi kuin tyroksiini. Suuri osa T3:sta syntyy T4:sta muuntautumalla; muuntautuminen tapahtuu maksassa, munuaisissa sekä muissa kehon soluissa.

T4- ja T3-hormonien lisäksi kilpirauhasessa syntyy käänteistä trijodityroniinia (rT3). Sitä kutsutaan T3:n peilihormoniksi, se on itsenään inaktiivinen. Sivutuotteena syntyy T1- ja T2-kilpirauhashormoneja sekä kalsitosiinia.

Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke. Vajaatoiminnassa aivolisäke pyrkii auttamaan kilpirauhasta erittämällä TSH-hormonia (thyroid stimulating hormone), joka stimuloi kilpirauhasta. TSH-hormonin määrää pystytään mittaamaan verikokeella. Verikokeen tulokset antavat viitteitä kilpirauhasen toiminnasta.

Yleisesti ottaen kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyroksiinia erittyy liian vähän ja liikatoiminnassa liikaa. Vajaatoimintaa hoidetaan useimmiten synteettisellä kilpirauhashormonilla eli tyroksiinilääkityksellä.

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain

Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoidaan useimmiten pelkkien veriarvojen perusteella. Yleensä TSH nousee, kun kilpirauhasen toiminta hidastuu. Samalla vapaa tyroksiini (T4V) laskee. Jos TSH on alkanut nousta, mutta T4V ei ole vielä laskenut, puhutaan tunnistamattomasta tai piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka saattaa olla jopa oireeton.

–Kilpirauhaspotilasmäärien lisääntyessä viitteellisen TSH -arvon rajaa on Suomessa koko ajan korotettu. Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain, mutta yleisesti ne ovat noin 0,4-4,5 mU/l. Esimerkiksi USA:ssa TSH:n raja-arvot ovat 0,3-3 mU/l, psykiatrian erikoislääkäri Tiina Keldrima toteaa. T4V-viitearvot ovat Suomessa 9-19 pmol/l. Toisinaan otetaan myös kolmas verimittaus, T3V, joka mittaa vapaan trijodityroniinin määrää.

Keldrima suosittelee oireileville asiakkailleen aina myös T3V- sekä rT3-arvojen mittausta. Viimeksi mainitun lääkärit saavat tilattua tällä hetkellä vain MDD Terveyspalveluiden kautta, jolloin analyysi teetetään ulkomailla.

Käänteinen rT3 myös tärkeä mittausarvo

Suomen verianalyyseissä otettiin käänteinen T3 (rT3) arvo vielä 1990-luvulla.

–Vuosituhannen vaihtuessa professorit päättivät, että käänteisen rT3 -arvon ottaminen on turhaa. Siksi sitä ei enää Suomessa tutkita, vaikka sen koodi on yhä olemassa, Tiina Keldrima toteaa.

Monien asiantuntijoiden mukaan käänteinen rT3 on kuitenkin tärkeä mittausarvo, sillä se on peilikuva T3:lle, vaikka se onkin inaktiivinen hormoni.
–RT3 on T3:n haitallinen vastavaikuttaja. Jos sen määrä on suuri, kilpirauhashormonireseptorit ovat täyttyneet rT3-hormoneilla T3:n sijasta. Tällä on merkitystä hoidon kannalta.
Tyypillinen vajaatoiminnan hoito on tyroksiinilääkitys, jolla pyritään korvaamaan puutteellinen kilpirauhashormonin (T4) eritys.
–Potilaat tarvitsevat tyroksiinin rinnalle myös T3-hormonia. Pelkkä tyroksiini ei aina sovi sellaisille potilaille, joilla käänteisen rT3-hormonin määrä on suuri. Vasta kun reseptorit saadaan puhdistettua rT3- hormonista, elimistö on voinut ottaa vastaan tyroksinia, Keldrima sanoo.

Omahoitoa ravinnolla

Sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoimintaa voi pyrkiä arkipäivässä hoitamaan myös omahoidolla, ennen kaikkea ravitsemuksella. Kilpirauhanen tarvitsee hormonien muodostukseen sinkkiä, seleeniä ja erityisesti jodia, johon se on sitoutunut.
–Monet asiantuntijat sanovat, että saamme kaikki ravintoaine et ruoasta. Näin tietysti pitäisi olla, mutta maaperän köyhtymisen ja ravinnon teollistumisen myötä emme saa läheskään aina meille tärkeitä ravintoaineita tarpeeksi, psykiatrian erikoislääkäri Tiina Keldrima toteaa.

Artikkeli on julkaisu aiemmin Luontaisterveys-lehdessä