(4 arviota, keskiarvo: 4,75 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 1992 Näyttökerrat 0 Kommenttia
Kommentti: Kohonnut kolesteroli kertoo tulehduksesta
(4 arviota, keskiarvo: 4,75 / 5 tähteä 5)Ladataan...Oma kiinnostukseni kolesteroliin ja statiineihin syttyi kun mieheni sairastui myyräkuumeeseen, ja hänen kolesteroliarvonsa kohosivat huippulukemiin. Kun myyräkuume oli ohi, arvot laskivat.
Toki olin aiemmin kuullut ihmisten kertoilevan kolesterolilukemiaan ja vertailevan lääkityksiään mutta se ei herättänyt minussa mielenkiintoa. Tunnustan usein ajatelleeni jopa ilkeästi että ”Eikö niillä nyt, kirosana, ole muuta puheenaihetta kuin kolesteroli ja tv-sarjat!”
Nyt, mieheni kolesterolin ”käytöksen” vuoksi kiinnostuin, ja aloin kuunnella tarkemmin ihmisiä. Luin myös aiheesta niin paljon kuin lasten hoidolta ja arjelta kykenin. Ennenkaikkea ajattelin oppimaani. Ja päädyin siihen, että kolesteroli on tarpeellinen ihmiselle. Kaiken lukemani ja kuulemani perusteella vaikutti loogiselta, että korkea kolesteroli osoittaa useimmilla, ei kaikilla, elimistössä olevaa tulehdustilaa, ja että sen täytyy ensisijaisesti johtua ympäristötekijöistä ja elintavoista , eli ilmansaasteet, ympäristömyrkyt, nautittu hiilihydraattivoittoinen ravinto, joka ei monelle sovisekä mahdollisesti stressaava työ ja/tai kotiympäristö. Ihminen on yksilöllinen kokonaisuus, on järjetöntä päätellä kyseessä olevan vain yhden ainoan, aina saman tekijän jokaisella eri yksilöllä.
Miten niin?
Erityisen valaiseva oli artikkeli Sick individuals andsick population (Rose G (Department of Epidemiology, London School of Hygiene and Tropical Medicine, Keppel Street, London WC1E 7HT, UK; Sick individuals and sick populations. International Journal of Epidemiology 1985;14:32–38).
Etiologia (syyoppi eli syy-seuraustutkimus) kohtaa kahdenlaisia aiheita: yksilötapausten määrittävät tekijät ja sattumanvaraisuus tapauksissa. Jos altistus aiheuttavalle tekijälle on homogeeninen koko väestössä, silloin tapaus/kontrolli- ja kohorttitutkimukset epäonnistuvat sen määrittämisessä. Ne (tutkimukset) osoittavat ainoastaan epäillyn tekijän. Tällöin käytetään korkea riski-lähestymistapaa, joka pyrkii suojelemaan yksilöä sekä väestötason lähestymistapaa, joka pyrkii kontrolloimaan aiheuttajaa. Nämä kaksi lähestymistapaa eivät ole toisensa pois sulkevia, mutta ensijaisena pyrkimyksenä tulisi aina olla syyn löytäminen ja sen kontrolliin saattaminen.
Pitää siis kysyä etsittäessä yksilötason tekijää Miksi juuri tämä potilas sai juuri tämän taudin juuri nyt? Se on erinomainen lähtökohta.
Hyvä lääkäri eityydy kysymäänvain ”Mikä on diagnoosi ja Mikä on hoito?” vaan myös ”Miksi tämä tapahtui, ja olisiko sen voinut estää?”
Kontrollitutkimuksen taas täytyy selvittää kuinka sairaat ja terveet eroavat toisistaan. Kohorttitutkimus etsii riskitekijää, josta edetään kysymykseen Onko riskitekijä myös syy.
Kuinka normaalisuusmääritellään?
Väestön sisäisessä vertailussa käytetyt metodit, joilla ”normaalisuus” määritelläänaiheuttavat hämmennystä. Laboratoriossa normaalisuus määritellään väestön keskiarvon mukaan: ”normaali” verenpaine pysyy väestöltä mitattujenarvojen ja niiden perusteella määritettyjen raja-arvojen sisällä. Otaksumme, että jos jokin on yleistä, se on ”normaalia”.
Liitettynä etiologiaan yksilökeskeinen lähestymistapa johtaa vastapariasetteluun:altistunut yksilö vastaan altistumaton yksilö. Kysymyksen asettelu vääristää tuloksia. Esimerkiksi jos väestötutkimuksessa tutkitaan syitä, altistumisen heterogeenisuus korostuu: jos jokainen polttaa 20 savuketta päivässä niin kliininen, tapaus-kontrollimetodi ja kohorttitutkimus kaikki johtaisivat meidät päättelemään että keuhkosyöpä on geneettinen sairaus. Eräässä mielessä tämä olisi totta: jokainen on altistunut tarvittavalle tekijälle jollointapausjakauma on seurausta yksilöllisestä alttiudesta ko. sairaudelle.
Epidemiologia taas määritellään usein tutkimukseksi syistä, jotka määrittävät sairauden levinneisyyttä. Ei saa unohtaa, että mitälevinneempijokin aiheuttaja on, sen vähemmän se selittää tapauskohtaisuutta. Vaikeinaiheuttajatunnistaa on sellainen, joka on kaikkialla läsnä koska silloin silläei ole ollenkaan (näkyvää) vaikutusta tapausjakaumaan.
On erotettava toisistaan kaksi asiaa: Miksi joillain yksilöillä esiintyy ylijännittyneisyyttä? on aivan eri kysymys kuin Miksi joillain kansoilla esiintyy paljon ylijännittyneisyyttä ja toisilla taas ei?
Kysymyksiin vastaaminen vaatii erilaista tutkimusta ja niihin molempiin on oma vastauksensa.
Johtopäätöksiä
Artikkelin luettuani ymmärsin myös, ettäjos tulee yksi ainoa tutkimus jonka tulokset kyseenalaistavat tieteellisen teorian/hypoteesin
on koko teoria otettava uudelleen tarkasteluun. Esimerkiksikäyvät ravintosuositukset tai rasvateoria, jotka molemmat on tutkimuksin kyseenalaistettu. Metodi on sama kuin murhatutkimuksessa: jos jokin todistettu tosiasia ei sovi teoriaan, on aloitettava alusta.Muuten mennään metsään.
Sanoin, että ihminen on kokonaisuus. Lääkärien tulisi voida kartoittaa potilaan koko elämäntilanne ja -tapa ennen diagnoosin tekemistä. Myös kommunikaatio tuottaa vaikeuksia. Lääkäri joutuu opettelemaan joka potilaan kohdalla, kuinka potilas kuvailee tuntojaan ja tulkitsemaan sitä. Tai…näin pitäisi olla. Siihen ei vain tulostavoitekeskeisessä vartti per potilas-lääkintäkulttuurissa ole aikaa. Vuokralääkäritpuolestaan työskentelevät lyhyitä aikoja eri pisteissä, eivätkä opi tuntemaan ketään.
Vallitseva tilanne ei palvele potilaan etuja eikä se kehitä lääkärien ammattitaitoa. Se ei vähennä kansantaloudelle koituvia rasituksia eikä se paranna kansanterveyttä. Ainoa hyötyjä ovat lääkeyhtiöt.
Lue lisää:
Kolesterolilääkkeitä syödään lähes aina turhaan
