Korkein (KKO [1]) on määrännyt aiemmin tällä viikolla Pohjoismaisen vastarintaliikkeen lakkautettavaksi. Kysymyksessä on julkisesti vuosina 2008–2019 Suomessa vaikuttaneesta kansallissosialistisesta järjestöstä, joka on tavoitellut vallankumouksen kautta siirtymistä omavaraisen valkoisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Nyt kukin kolme oikeusastetta ovat kulkeutuneet samaan lopputulokseen.
Vastarintaliike on vuodesta 2019 lähtien ollut väliaikaisessa toimintakiellossa, joten korkeimman oikeuden päätös ei juridisesti muuta järjestön tilaa.
Valtaosa ihmisistä unohtaa sen tosiasian, että elokuvien hirviönatseja ei ole muualla kuin Hollywoodin roskatuotannossa, jota kontrolloi juutalainen eliitti [2].
Muistamisen arvoista myös on, että julkinen yhteiskunnallinen keskustelu, poliittinen ilmapiiri ja valtavirtamedia ovat muokanneet yleisen mielipiteen antikansallissosialistiseksi. Stereotypioiden muodostaminen on voimakasta. Hollywoodin omainen vääristelevä ”natsi”-propaganda muokkaa viihdeteollisuuden tuotannon kuluttajia jatkuvasti yhä valheellisempaan suuntaan kansallissosialismin todellisesta luonteesta. Valtaosa ihmisistä unohtaa sen tosiasian, että elokuvien hirviönatseja ei ole muualla kuin Hollywoodin roskatuotannossa, jota kontrolloi juutalainen eliitti [2].
KKO:n perusteluja tuomiolleen
KKO [1] perustelee tuomiotaan sillä, että yhdistyksen päämäärät eivät nauti perustuslaissa ja rikoslaissa säädettyjen kansanvaltaisen yhteiskunnan perusteiden sekä niiden tausta-arvoja. Yhdistyksen verkkosivuilla julkaistujen kirjoitusten katsottiin kohdistuvan eri kansanryhmiin tavalla, joka oli tulkittavissa kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
PVL:n hallituksen jäsenet olivat KKO:lle toimittamassa valituksessa vedonneet yhdistymisvapauteen ja sananvapauteen. KKO päätyi kuitenkin siihen, että yhdistyksen toiminta oli ollut näiden oikeuksien väärinkäyttöä, koska yhdistyksen tavoitteena oli kansanvaltaisten rakenteiden kumoaminen tai muiden perus- ja ihmisoikeuksien olennainen kaventaminen.
Perusteluja siitä, että PVL ei ole todellisuudessa rikkonut lakia
Kaventaako PVL:n toiminta kansanvaltaisen yhteiskunnan perusteita ja arvoja, kuten KKO väittää?
Vastarintaliikkeen sivustoilla [3] esitettyjen tavoitteiden perusteella näin ei tapahdu, vaan vaikutus olisi päinvastainen. Kansallissosialistinen politiikka ei tietenkään tarkoittaisi samaa kuin se oli kansallissosialistisen Saksan aikana, vaan sitä mitä ilmeisimmin sovellettaisiin 2000-luvun Eurooppaan.
PVL puolustaa ja tavoittelee kansallisia arvoja. Vastarintaliikkeen mahdollisen hallituksen tavoite olisi perinteisempi ja järkevämpi yhteiskuntajärjestys, jonka ideologia pohjautuisi nationalismiin ja sosialismiin.
Vastarintaliikkeen on toiminnassaan korostanut esimerkiksi Euroopan unionista sekä globaalista velkajärjestelmästä irtaantumisen, mitkä parantaisivat kansanvallan tilaa Suomessa. Vastarintaliikkeen sivuilta, sen poliittisesta manifestista voidaan lukea, että järjestön tavoitteita ovat:
“Rikolliskapitalistisen maailmanjärjestyksen vastustaminen … kansainvälisen rahanvallan pitäminen Suomen itsenäisyyden vaarallisimpana vihollisena. … Irtaantuminen itsenäisille kansoille vihamielisistä instituutioista, kuten Kansainvälisestä valuuttarahastosta, Maailmanpankista, Euroopan keskuspankista ja EU:sta. Vastarintaliike ei kannata mielivaltaista diktatuuria. … Valtaa jaettaisiin yhteispohjoismaalaiselle parlamentille ja senaatille, minkä lisäksi erityisen tärkeistä laeista päätettäessä sovellettaisiin kansanäänestyksiä. … Kaikki kansalaiset ovat oikeusjärjestelmän silmissä samanarvoisessa asemassa. Kannatamme oikeusvaltiota, jossa julkinen valta suhtautuu objektiivisesti kaikkiin kansalaisiin.”
Kuten jo todettiin, Suomessa kansanvallan tila kohentuisi esitettyjen tavoitteiden perusteella.
Koska Suomen oikeusjärjestelmä ja virkakoneisto palvelevat Euroopan unionin rahavallan diktatuuria, kasvottomaan ja uskomattoman valtavaan byrokratiaan imeytymistä, haittamonikulttuurisuutta, kaiken tuhoavan kansainvälisen velkajärjestelmän suosimista sekä yleensä ottaen suurimittakaavaisten sekä persoonattomien standardoitujen hallintojärjestelmien hyväksymistä, on luonnollisesti Vastarintaliike yhdistyksenä, joka edistää kansallisia, persoonallisia ja pienimuotoisempia omavaraisia tavoitteita, ristiriidassa Suomen oikeusjärjestelmän ja virkakoneiston arvomaailman kanssa. Tämä ei kuitenkaan tee Vastarintaliikkeestä rikollista, vaan laittomuuden tekijöitä ovat paremminkin Suomea ja suomalaisia vihaavat oikeusjärjestelmä ja politisoitunut virkamieskoneisto.
Juuri yllä esitettyyn viittaa KKO:n määritelmä (kappale 7 [1]): ”Korkein oikeus toteaa, että yhdistyslain 43 §:n [1] 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu laki kattaa käsitteenä myös perustuslain perusoikeussäännökset sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräykset. Kyseisen lainkohdan soveltaminen ei siinä mainitun lainvastaisen toiminnan osalta edellytä sitä, että yhdistyksen toiminnassa olisi syyllistytty rangaistavaan tekoon. Riittävää on, että yhdistyksen toiminta on vastoin lain säännösten ilmentämää yleistä etua”, päätöksessä todetaan. Täten kansallismielisiin ja isänmaallisiin päämääriin tähtäävä laillinenkin toiminta on siis nykyisessä Suomessa täysin laiton, jos toiminta ei ole samassa linjassa ulkomaalaisten Brysselin hegemoniakoneiston määrittelemän ”yleisen edun” kanssa. Toisin sanoen kaikki lailliset itsenäisyyteen pyrkivät tavoitteet Suomessa voidaan katsoa kriminalisoiduksi. Samoin laittomaksi voidaan määritellä pakolaispolitiikan kritisoiminen, mikäli sen katsotaan johtavan haittamaahanmuuttoon.
Yhdistyksen verkkosivuilla julkaistujen kirjoitusten katsottiin kohdistuvan eri kansanryhmiin tavalla, joka oli tulkittavissa kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä Vastarintaliikkeen verkkosivujen artikkeleista ei ole nostettu ainuttakaan rikossyytettä yli 10 vuoden aikana.
Korkein oikeus myös toteaa, että holokaustin kiistäminen on peruste yhdistyksen lakkauttamiselle (kohta 17 [1]). Oikeusoppineet ovat kuitenkin aiemmin painottaneet, ettei Suomen rikoslaki kiellä holokaustin kiistämistä.
”Riidatonta asiassa on sekin, että PVL pitää Adolf Hitleriä suurmiehenä sekä kyseenalaistaa ja vähättelee holokaustia ja väittää sen uhria valehtelijaksi”, KKO:n päätöksessä todetaan. ”Holokaustin uhrilla” viitataan Suomessa asuvaan juutalaiseen Nena Kafkaan, joka kertoi olleensa toisen maailmansodan aikana Flossenbürgin kaasukammiossa. Vastarintaliikkeen media (Kansallinen vastarinta [4]) nosti julkisuuteen Suomessa sen, ettei valtavirtahistorian mukaan Flossenbürgin keskitysleirillä ollut kaasukammiota. KKO:n mukaan Vastarintaliike ei olisi saanut nostaa näin arkaluontoista ristiriitaa esille.
Magneettimedia on uutisoinut myös yllämainitusta tapauksesta artikkelissa: “Suomen tunnetuin ”holokaustiselviytyjä jäi kiinni kaasukammiovalheesta! [5]”
Tämän kappaleen lopuksi on syytä huomauttaa, että rappeutunutta valtiorakennetta ja yhteiskuntajärjestystä seuraa väistämättä vallankumous. Tämä kehitys suuntautuu osaltaan myös ihmiskunnan kehittymiseen, sillä “dinosaurukset” eivät voi olla ikuisesti jalostumisen esteenä. Jo John Locken mukaan kerran valittu ylin valtiovalta voidaan tarvittaessa myös kumota. Locken mielestä huono, itsekäs ja tyrannimainen esivalta menettää laillisuutensa ja se voidaan oikeutetusti panna viralta, tarvittaessa jopa väkivallan avulla eli vallankumous on tietyissä tilanteissa oikeutettu (Locke 1689). Mutta vallankumouskin voi olla lähes väkivallaton operaatio.
Locken mukaan hallinto voi olla oikeutettu vain, jos sille annetaan hallittavien suostumus ja se suojelee elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että Locken Yhteiskuntasopimuksen mukaan Suomen hallituksella ja eduskunnalla ei ole minkäänlaista oikeutta olemassa oloonsa.
Toisaalta Suomessa eivät näytä kaikki oikeusasteet nauttivan laillisuutta. Huomion arvoista on, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus [6] päästi viime vuonna 5-vuotiaan lapsen raiskanneen somalimiehen vapaalle jalalle. ”Oikeusjärjestelmän” mukaan somalia ei tule vangita, sillä hän vain ”ajautui tilanteeseen”, joka päättyi pikkulapsen raiskaukseen.
Kaikilla on oikeutensa omaan maailmankuvaan
Korkeimman oikeuden linja on täysin mielivaltainen, sillä se pitää kansallismielistä ja isänmaallista maailmankuvaa lainsuojattomana. Selvästi voidaan havaita, että Suomessa oikeusjärjestelmä palvelee ylikansallisten instituutioiden ”sanelemaa yleistä etua”, jonka virallinen Suomi on settanut Suomen ja sen kansalaisten edun yläpuolelle.
Nationalismilla eli kansallisuusaatteella korostetaan kansojen sekä kansakuntien tärkeyttä kulttuurissa tai politiikassa. Ilman selvää kansallista identiteettiä perinteelliset kansalliset arvot ja kulttuurisisältö menettävät ponnekkuutensa. Jokaisella kansalla ja yksilöllä on kirjoittamaton oikeus sekä velvollisuus vaalia kansallista identiteettiään ja itsenäisyyttään. Vasta tällainen kulttuuriltaan vahva itsenäinen kansakunta, pystyy antamaan arvon myös ulkomaisille kansoille ja heidän kulttuurilleen, ilman eri rotujen ja kulttuurien sulatusuunia.
Juuri yllä mainittu oikeuttaa, ja jopa velvoittaa selvän maailmankuvan muodostamiseen.
Opetusministeriön [7] julkaisussa (2006) kulttuuripolitiikan etiikkaa kuvataan reilun kulttuurin käsitteellä. Tällä kulttuuri käsitteellä tässä tarkoitetaan kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja osallisuutta kulttuuriseen merkityksenantoon ikään, sukupuoleen, sosiaaliseen asemaan, kieleen, vammaisuuteen, etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. Reilun kulttuurin ulottuvuudet avaavat siten pääsyn ihmiskunnan ja oman kulttuuripiirin traditioon, fyysinen, alueellinen ja kulttuurinen saavutettavuus ja saatavuus, kulttuuritarjonnan moninaisuus ja osuvuus, kulttuuritarjontaan osallistuminen sekä mahdollisuus, osallisuus ja kyky kulttuuriseen itseilmaisuun ja merkitystuotantoon.
Yllä esitetty tarkoittaa juuri sitä, että myös nationalistisen ja isänmaallisen maailmankuvan omaksunut kansalainen on oikeutettu pitämään yllä maailmankatsomukseensa sisältyviä arvoja. Myös maahanmuuttajat ovat oikeutettuja kulttuurinsa toteuttamiseen, mutta se onnistuu heille parhaiden heidän omassa kulttuuriympäristössään, kuten suomalaiselle Suomessa.
Markku Juutinen
Lähteet
Korkein oikeus (22.9.2020). Saatavina: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202068.html [1]
Islam Radio. Saatavina: https://islam-radio.net/islam/english/jewishp/internet/jews_behind_internet.htm [2]
Hannele Koivunen & Leena Marsio (2006). Opetusministeriö. Reilu kulttuuri. Saatavina: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79940/opm50.pdf?sequence [7]
……..
Locke, Johan (1689). Second Treatise of Government. Suomentanut Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudeamus, 1995.