Mannerheim ja matematiikka

Ajattelin jättää YLE:n Mannerheim-elokuvan katsomatta, koska edellinen, suurella hälyllä tehty, animaatio oli pettymys, suorastaan inhottava.

Koska YLE:n toiminta rahoitetaan verovaroista, olisi syytä miettiä, mihin varoja käytetään. Olen ehdotellut YLE:lle, että televisiossa järjestettäisiin matematiikkailtoja. Onhan siellä urheiluiltojakin, vaikka urheilua pukkaa joka tuutista. Vuosi sitten toimittaja lupasi panna asian korvan taakse. Sinne se ilmeisesti on jäänytkin.

”Ihan tavallisia asioita” ovat äidinkielen ja matematiikan osaaminen. Nyt on hälytty, että Suomessakin yli kahdeksan prosenttia viisitoistavuotiaista ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla. Yläluokkien matematiikan opettajat valittavat, ettei oppilailta voi vaatia paljon kirjoittamista, koska se on niin hidasta ja kömpelöä.

Miten siinä sitten opiskellaan matematiikkaa?

Opinto-ohjaajien ja opettajien lisäksi myös lasten vanhemmat tarvitsevat tietoa matematiikasta ja sen merkityksestä tuleville jatko-opinnoille. Köyhyys ei ole varsinainen este hyväpalkkaisiin ammatteihin, koska koulutus on ilmaista, mutta varakkaat ja hyvin koulutetut vanhemmat osaavat opastaa lapsiaan valinnoissa.
Sukupuolella on myös merkitystä. Tyttöjä ei kannusteta matematiikan opintoihin yhtä hyvin kuin poikia.

Kun pitkän matematiikan ja fysiikan lukijoista valtaosa on poikia ja lääketieteen pääsykokeet perustuvat nyt lukion kursseihin, pojat rynnivät lääkikseen. ”Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen miehiä oli enemmistö lääkikseen valituista”, uutisoi Ylioppilaslehti, mutta todennäköinen syy tähän ilmiöön jäi mainitsematta.

Jokin aika sitten sain hauskan viestin Jussilta pääkaupunkiseudulta. Viestissä kyseltiin, onko ”Matematiikkatädin” kirjoittelu matikan tärkeydestä tuottanut tuloksia. Kiehtovaksi viestin teki sen sisältämä ongelma.

Jussilla on viiden kuutiometrin suuruinen ”pyöreä” jätesäiliö ja säiliön korkuinen mittakeppi, johon hän on merkinnyt kepin korkeudesta kohdat 25 %, 50 % ja 75 %. Sillä hän mittaa säiliön täyttymistä. Puolillaan pöntössä on luonnollisesti 2500 litraa vettä. Jussi haluaa tietää, kuinka paljon pönttöön mahtuu vielä, kun pystyyn asetettu mittakeppi näyttää pöntön täyttymistä kepin merkin 75% kohdalla, jolloin pitää viimeistään tilata tyhjennys. Oletan, että ”pyöreä”
jätesäiliö on kyljellään makaava lieriö.

Upotin tehtävän lehden mielipidekirjoitukseen. Onpa tullut mahtavaa palautetta, kun eläkeläisetkin piirtelevät, laskevat ja kertovat, miten matematiikan avulla on estetty nuoria syrjäytymästä!

Lasten ja nuorten syrjäytymistä voisi ehkäistä esimerkiksi television matematiikkakerhoilla. Ne tulee sijoittaa parhaaseen katseluaikaan, jotta perheet voivat harrastaa matematiikkaa yhdessä. Uskon, että Mannerheim olisi toivonut elokuvaan käytetyt rahat mieluummin nimeänsä kantavalle Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Oulussa MLL on järjestänyt matematiikkakerhoja.

Alli Huovinen
Matikkatäti

Kirjoita kommentti

Pakolliset kentät on merkitty *

Kotimaa

Ulkomaat