Miksi Iranin ”uhka” on kansainvälisen yhteisön kriisi?

Saudi-Arabian vierailullaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kiihkoili, että kaikkien maiden pitää omistautua yhteistyölle Iranin eristämiseksi, kunnes maa on vaihtanut kurssinsa. Lisäksi Yhdysvallat ovat sopineet 110 miljardin asekaupasta Saudi-Arabian kanssa.¹

Asetoimituksilla vahvistetaan Valkoisen talon mukaan Saudi-Arabian ja Persianlahden alueen turvallisuutta Iranin uhkaa vastaan.

 

Iran ei ole uhka kenellekään

Juutalaisen eliitin uskollisista uskollisimmaksi juoksupojaksi paljastunut Trump syytti Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa pitämässään puheessa Irania konfliktien ja terrorin lietsomisesta.²

Trumpin puheet heittävät pahasti kuperkeikkaa verrattaessa niitä Yhdysvaltain sotilastiedustelun vuonna 2010 kongressille laatimaan raporttiin yleiskatsauksena Iranin muodostamaan uhkaan. Raportti paljastaa, että Iranin sotilaalliset menot ovat bruttokansan tuotteeseen suhteutettuna selvästi alhaisemmat Lähi-idän muihin valtioihin nähden. Raportin mukaan Iranin sotilaallinen strategia on luonteeltaan puolustuksellinen.³

Yhdysvaltain puolustusministeriön erillisen kongressille laatimansa vuoden 2010 esityksen mukaan Iranilla on vähäinen kyky voimankäyttöön rajojensa ulkopuolella. Näiden molempien raporttien viesti on selvä: Iran ei ole sotilaallinen uhka.⁴

Lisäksi New York Times raportoi helmikuussa 2012, että kaikki Yhdysvaltojen kuusitoista tiedustelupalvelua ovat yhtenäisesti vakuuttuneet siitä, ettei Iranilla tuolloin ollut aktiivista ydinaseohjelmaa.

Iran ei ole ydinasevaltio, kuten valtioterroristivaltiot, Israel ja USA. Iran ei ole vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen aloittanut yhtäkään hyökkäyssotaa, joita Yhdysvallat ja Israel ovat samalla aikavälillä aloittaneet lukemattomia. Itse asiassa milloin voimme osoittaa Persian tai Iranin hyökänneen toisen valtion kimppuun 200 vuoden periodilla? Historian mukaan se ei ole hyökännyt. Sitä vastoin Israel ja Yhdysvallat ja sen tietyt liittolaiset ovat hyökänneet jatkuvasti.

 

Israel ja USA ovat uhka maailmalle

Trump sanoi puheessaan myös, että Yhdysvallat ja Persianlahden maat ovat sopineet kamppailevansa yhdessä äärijärjestöjen rahoitusta vastaan.

Maailman valtioista vain Yhdysvallat on käyttänyt ydinasetta siviilikohteita vastaan, tunnetusti kohtalokkain seurauksin.

Israelissa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa kuvaillaan niin sanottua Iranin uhkaa kansainvälisen yhteisön kriisiksi. Israel on painostanut Yhdysvaltoja käyttämään sotilaallista voimaa Irania kohtaan. Sotilaallisen ratkaisun mahdollisuudet Irania vastaan ovat myös lisääntyneet. Nämä uhkailut Irania kohtaan lisääntyivät Yhdysvaltojen laittoman hyökkäyksen jälkeen Irakiin vuonna 2003.

Israel näkee Iranin esteenä pyrkimyksilleen Lähi-idän uusjaolle. Tästä syystä Israel ja Yhdysvallat ovat kiihdyttäneet Iranin uhkailua räikeästi halventaen kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälisiä instituutioita Lähi-idän ulkopolitiikassa.

Länsimaiset tiedotusvälineet kuten Suomessa, toistavat kritiikittömästi Yhdysvaltojen artikuloimia Lähi-idän poliittisia ”realiteetteja”, vaikka kulissien taakse kätkeytyy Israelin ja Yhdysvaltojen raadollinen Lähi-idän politiikka.

Lähi-idän politiikkaan liittyen on syytä huomata kuinka Yhdysvaltain ja Ison-Britannian hyökkäys 2003 Irakiin avasi ilman metaforaa helvetin portit maahan ja myös koko Lähi-itään. Tästä huolimatta Britannian entinen pääministeri Tony Blair vieläkin puolustaa voimakkaasti valtioterrorismiaan Irakin sodassa.

Mikäli Israel katsoo hegemoniansa olevan uhattuna Lähi-idän geopolitiikassa, aloittaa se hyökkäyssodan Irania vastaan Yhdysvaltojen tuella. Koska molemmat valtioterrorismiin syyllistyneet maat sekä Israel että USA ovat ydinasevaltioita, on huoli maailman rauhasta todellinen.

Irakin raunioista muovautui ISIS-terroristien verkosto ja muut sen kaltaiset äärijärjestöt, joita vastaan Yhdysvallat väittää käyvänsä ”sotaa”. Todellisuudessa ääri-islamistit tekevät tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa. ISIS:tä ja al-Qaidaa käytetään nyt aseena Syyriaa vastaan ja tekosyynä amerikkalaissotilaiden lähettämiseen Lähi-itään.

Huomionarvoista on, että Yhdysvaltojen liittolaiset, Saudi-Arabia  ja Qatar rahoittavat Syyrian hallintoa vastaan terrorisoivia ääri-islamisteja.

 

Miksi Irania mustamaalataan?

Päinvastoin kuin Trump sanoi, että kaikkien maiden pitää omistautua yhteistyölle Iranin eristämiseksi, täytyy kaikkien maiden työskennellä yhteistyössä Israelin ja Yhdysvaltojen muodostamaa globaalia uhkaa vastaan.

Nykyisin näkyvimpänä esimerkkinä Israelin ja läntisen liittouman aggressiivisuudesta on Syyrian tilanne. Syyrian presidentin Bashar al-Assadin mukaan länsi käy sotaa Syyriaa vastaan erityisesti kahdesta syystä: Syyria tukee Israel-vastaista vastarintaa ja ylläpitää kansallistettua rahoitusjärjestelmää.

Täten Israelin ja Yhdysvaltojen liittouman sotaisuus Syyrian hallintoa kohtaan kytkeytyy osittain Iranin painostus- ja valhekampanjaan. Lähi-idästä halutaan avoin sotatanner, jotta Israel saavuttaisi alueen valta-aseman Lähi-idän uusjaon toteutumiseksi. Saudi-Arabia ja Israel haluavat Iranin kukistumista ja Syyrian hallinnon poistamista. Iran tukee Syyrian hallintoa.

Yllä mainittua tukee vielä se, että Israel ja Saudi-Arabia  vastustavat molemmat Geneven sopimusta, joka on jäädyttänyt Iranin ydinohjelman. Molempien maiden mukaan Iranin tulisi täysin lopettaa uraanin rikastaminen ja kaikki sen mahdollistava infrastruktuuri olisi tuhottava.

Sionistisen lännen, ennen muuta Yhdysvaltojen innokkuuteen asettaa Iranille nukkehallintonsa, on kansainvälisten laillistettujen pankkirosvojen kannalta ymmärrettävää, sillä Iran on onnistunut pysyttelemään kansainvälisenrahoitusjärjestelmän ulkopuolella. Rothschildien pankkisysteemi himoitsee myös Iranin keskuspankin (CBI) valtaamista. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä läntinen liittouma on korvannut kansallistetun rahoitusjärjestelmän lainankorkoryöstelyyn perustuvalla kansainvälisellä rahoitusjärjestelmällä Afganistanissa, Irakissa, Sudanissa, Libyassa, ja parhaillaan sitä yritetään ujuttaa Syyriassa. Itse asiassa maailmasta on vain kolme valtiota, joissa on oma keskuspankki ja itsenäinen rahoitusjärjestelmä. Näitä maita ovat Kuuba, Pohjois-Korea ja Iran.

Ydinsopimus vapautti maan kansainvälisistä sanktioista, ja IMF:n mukaan Iranin talous on kokenut huomattavan käänteen ylöspäin sitten vuoden 2013. Kuitenkin suurin osa kasvusta on öljynviennin ansiota, sillä Iranin merkittävin vientituote on öljy, joka vastaa 80 prosenttia viennin arvosta.⁵Sionistinen USA on huolissaan Iranin ja Kiinan taloudellisesta yhteistyöstä, sillä Kiinan öljy- ja kaasuyhtiö Sinopec on sopinut jo vuonna 2007 Iranin öljyministeriön kanssa Yadavaranin öljykentän hyödyntämisestä. Huomion arvoista on vielä sekin, että vuonna 2012 Iran oli OPEC:n toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin öljyntuottaja⁶ maa.

Tässä luvussa esiintyvien asioiden valossa ei ole syytä oudoksua Yhdysvaltojen alistumista Israelin painostukseen Iranin Lähi-idän politiikassaan.

Markku Juutinen

 

Lähteet

1.      Kaleva (20.5.2017). Yhdysvallat sopi lähes sadan miljardin asekaupasta Saudi-Arabian kanssa – Trumpille juhlallinen vastaanotto. Saatavilla: http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/yhdysvallat-sopi-lahes-sadan-miljardin-asekaupasta-saudi-arabian-kanssa-trumpille-juhlallinen-vastaanotto/760426/

2. SSS (21.5.2017). Trump: Maiden tehtävä yhteistyötä Iranin eristämiseksi. Saatavilla: http://www.sss.fi/2017/05/trump-maiden-tehtava-yhteistyota-iranin-eristamiseksi/
3. Armed Service (2010). Saatavilla: http://armed-services.senate.gov/statemnt/2010/04%20April/Burgess%2004-14-10.pdf
4. UNCLASSIFIED REPORT ON MILITARY POWER OF IRAN April 2010. Saatavilla: https://fas.org/man/eprint/dod_iran_2010.pdf
5. Central Intelligence Agency (19.6.2017). Luettavissa: https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ir.html
6. Organization of the Petroleum Exporting Countries OPE C Annual Statistical Bulletin (2013). Luettavissa: http://www.opec.org/opec_web/static_files_project/media/downloads/publications/ASB2013.pdf