Närästyslääkkeet kasvattavat kuolemanriskiä – näin hoidat ruoansulatusvaivat turvallisesti

Säännölliseen närästykseen määrätään yleensä protonipumppuestäjiä (PPI) kuten Prilosecia, Prevacidia tai Nexiumia estämään hapontuotantoa. Tämä siitä huolimatta, ettei niitä alun perin tarkoitettu närästyksen hoitoon.

PPI-lääkkeet suunniteltiin alun perin muutamien vakavien vaivojen¹ kuten vuotavien vatsahaavojen, Zollinger-Ellisonin oireyhtymän (harvinainen oireyhtymä, jossa haiman kasvaimet saavat vatsan tuottamaan liikaa happoa) ja vakavan refluksitautin hoitoon. Mutta se ei ole estänyt niitä muodostumasta yleisratkaisuksi jokapäiväisiin ruoansulatusvaivoihin.

Tutkimukset osoittavat selkeästi, että protonipumppuestäjiä määrätään ja väärinkäytetään kohtuuttomia määriä, ja niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.^2,3,4,5,6,7 On olemassa lukuisia vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä, jotka voivat lievittää kivuliasta vaivaa ilman protonipumppuestäjien vakavia sivuvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta, keuhkokuume, osteoporoosi, lonkkamurtumat, dementia ja kohonnut sepelvaltimotaudin⁸, sydänkohtauksen,⁹ ja ennenaikaisen kuoleman¹⁰ riski.

Pitkäkestoinen ratkaisu närästykseen ja liikahappamuuteen on palauttaa ruoansulatusnesteiden luonnollinen tasapaino ja ruoansulatusjärjestelmän toiminta ennalleen. Kaikkein tärkeintä on syödä aitoa ruokaa, sillä prosessoidun ruoan ja sokerin puputtaminen on takuuvarma tapa hankkia itselleen refluksitauti. On myös tärkeää uudelleenviljellä suolisto hyödyllisillä bakteereilla, jotka ovat peräisin perinteisin menetelmin hapatetuista ruoista tai korkealaatuisista probioottivalmisteista. Niiden lisäksi on olemassa monia luonnonyhdisteitä, jotka auttavat pureutumaan ongelman ytimeen.

Mistä närästys johtuu?

Ruoansulatus alkaa suusta, joka pilkkoo ruoan pieniksi paloiksi ja sekoittaa siihen sylkeä. Ruoka kulkeutuu suusta ruokatorvea pitkin vatsaan. Vatsassa ruoka sekoittuu suolahapon kanssa, jonka avulla ruoka pilkkoutuu vielä pienemmiksi paloiksi, joista ravinteet imeytyvät ohutsuolessa.¹¹

Närästykselle, jota kutsutaan myös ruokatorven refluksitaudiksi, on tyypillistä polttelu rintalastan takana, joka voi joskus kohota kurkkua kohden. Joissain tapauksissa kipu on niin kova että sen voi luulla johtuvan sydänkohtauksesta.

Kun ruoka siirtyy ruokatorven kautta vatsaan, ruokatorven alasulkijaksi kutsutti lihasventtiili sulkeutuu, mikä estää ruokaa tai happoja liikkumasta takaisin ylös. Närästykselle tyypillinen kipu syntyy kun ruokatorven alasulkija rentoutuu väärään aikaan, minkä seurauksena vatsan hapon nousevat ruokatorveen ja polttavat kudosta, joka ei kestä hapon matalaa pH:ta.

Vaikka maalaisjärjellä voisi ajatella että refluksointi johtuu liiallisesta haposta vatsassa, itse asiassa tämä on hyvin harvinaista, sitä tapahtuu lähinnä silloin kun kärsit harvinaisesta sairaudesta, joka tunnetaan Zollinger-Ellisonin oireyhtymänä. Oikeasti suurimmassa osassa närästystapauksista syy on jokin seuraavista:

• Vatsahappoa on liian vähän.¹²
• Helikobakteeriepätasapaino (H. pylori). Yksi selityksistä sille miksi vatsahappojen määrän vähentäminen ei toimi kovinkaan hyvin – ja yli 16 000 lääketieteellistä artikkelia tukee tätä näkemystä – on se että kun vatsahappoa on vähemmän, kehon kyky tappaa helikobakteereja heikkenee.Vaikka H. pylori voi olla osa tervettä mikrobiomia, se voi aiheuttaa ongelmia, kuten närästysoireita, jos se pääsee kasvamaan liikaa. Heikkolaatuinen ruokavalio usein johtaa tähän. Betaiinihydrokloridiravintolisän käyttö (jota saa terveyskaupoista ilman reseptiä) ei vain paranna ruoansulatusta vaan myös auttaa tappamaan helikobakteereja, mikä lievittää oireita.
• Palleatyrä.¹³ Jos kärsit palleatyrästä, alueen fyysisestä hoidosta voi olla hyötyä, ja monet kiropraktikot osaavat käsitellä tätä aluetta.
• Ruoka-aineallergiat voivat myötävaikuttaa närästyksen syntyyn, joten kannattaa luopua yleisistä ongelmanaiheuttajista, kuten kofeiinista, alkoholista ja nikotiinista.

Onko kyseessä närästys vai oireileeko sappirakko?

Närästyksen oireet voivat muistuttaa sappirakon sairauksien oireita.¹⁴ Sappirakko sijaitsee maksan alapuolella vatsan oikealla puolella. Sappirakosta johtuva kipu tuntuu tyypillisesti alempien kylkiluiden alla oikealla puolella ja/tai vatsassa. Ongelman vakavuudesta riippuen kipu voi säteillä oikealle puolelle yläselkää, rintaan tai jopa hartioihin.

Vaikka närästystä ilmenee useimmiten heti aterian jälkeen, ja oireet tuntuvat voimakkaammin makuuasennossa, sappirakon kipu hellittää yleensä muutaman tunnin kuluttua syömisestä ja pahenee sisäänhengittäessä. Diagnoosia varten lääkäri yleensä kuvaa sappirakon ultraäänellä tai ottaa muita kokeita.

Asioita joita ottaa huomioon jos sappirakkosi on poistettu

Joka vuosi Yhdysvalloissa 700 000 ihmiseltä poistetaan sappirakko. Jos olet yksi heistä, on tärkeää ymmärtää että sappirakko varastoi sappea, joka auttaa sulattamaan ja emulgoimaan syötyä rasvaa. Jos sappirakkosi on poistettu, tarvitset häränsappea, lipaasia tai pankreatiinia – ruoansulatusentsyymejä jotka pilkkovat rasvoja – aina kun syöt ruokaa joka sisältää rasvaa.^15,16

Sappirakko varastoi ja erittää maksan tuottamaa sappea. Tämä sappi sisältää rasvan pilkkomiseen tarvittavia entsyymejä. Jos keho ei kykene sulattamaan rasvoja, ilmenee yleensä oireita kuten ripulia, turvotusta, pahoinvointia ja ruoansulatushäiriöitä tai uloste on löysää tai vaaleaa aterian jälkeen.

Tietyt rasvaiset ruoat (kuten pihvit tai lohi) ovat ongelmallisempia kuin toiset, mutta jotta rasvaliukoiset ravinteet pilkkoutuisivat ja imeytyisivät kunnolla, tarvitset lipaasia tai häränsappea jokaisen aterian yhteydessä. Lue aiheesta enemmän täältä.

Vatsahappojen määrän voi arvioida yksinkertaisella kokeella

Yksinkertaisella kokeella voit selvittää onko vatsahappoa liian vähän, ja tämä tieto myös auttaa kehittämään suunnitelman kuinka lievittää kroonista kipua. Seuraava yksinkertainen koe auttaa tekemään karkean arvion kuinka paljon vatsasi tuottaa happoa:

1. Sekoita teelusikallinen ruokasoodaa 2,3 desilitraan kylmää vettä ja nauti juoma heti kun heräät aamulla ennen kuin syöt tai juot mitään. Ruokasoodan ja suolahapon välinen reaktio tuottaa hiilidioksidikaasua, mikä alkaa röyhtäyttää.¹⁷
2. Ota aikaa kuinka kauan kestää kunnes alkaa röyhtäyttää, lopeta laskenta viiden minuutin kohdalla. Röyhtäily kahden ja kolmen minuutin välillä on normaalia, jos aikaisemmin ja useaan otteeseen röyhtäisy viittaa siihen että happoa on liikaa. Jos et röyhtäise viiden minuutin aikana, todennäköisesti happoa muodostuu liian vähän.

Tarkempi testaus edellyttää ulostenäytteen ottoa, josta voi päätellä onko sinulla entsyymin ja/tai suolahapon puutostila.¹⁸ Sen avulla voidaan myös selvittää onko tiettyjä bakteeri- tai sienikantoja liikaa tai liian vähän, mikä voi myötävaikuttaa sairauteesi. Jos kehosi ei tuota riittävästi vatsahappoa, kokeile betaiinihydrokloridia ja pepsiinilisää. Aloita yhdellä tai kahdella tabletilla per päivä ja nosta annosta viidestä seitsemään jokaisen suuren aterian yhteydessä, mutta varmista että vatsaasi ei polttele. Jos polttelua esiintyy, annos on liian suuri.

Miksi proteiinipumppuestäjät eivät ratkaise ongelmaa

Protonipumppuestäjät estävät suolahappoa muodostavien protonipumppujen toimintaa, mutta liiallinen vatsahappo aiheuttaa vain harvoin närästystä tai ruoansulatusvaivoja. Päinvastoin, yleensä närästys kielii siitä että suolahappoa on liian vähän. Jos happoa on vähän, protonipumppuestäjät pahentavat ongelmaa vähentämällä hapon määrää entisestään.

Ja koska suolahappoa (ja pepsiiniä) tarvitaan proteiinin pilkkomiseen ruoansulatuskanavassa, hapon määrän väheneminen voi vaikuttaa ravinteiden imeytymiseen. Proteiinien riittämätön pilkkoutuminen myös kasvattaa dysbioosin,¹⁹ suoliston hyödyllisten ja haitallisten bakteerien välisen tasapainon järkkymisen, riskiä.

Sulamattomat proteiinimolekyylit happanevat suolistossa, ja haitalliset bakteerit kuten H. pylori, C. difficile ja Candida käyttävät niitä ravinnokseen. Näiden bakteerien liikakasvu voi johtaa vuotavaan suoleen ja siihen liittyviin terveysongelmiin. Tuore tutkimus²⁰ vahvisti, että riski on olemassa. Kun lääkkeiden käyttäjillä oli 1,7-3,7-kertainen C. difficile- tai kampylobakteeri-infektion riski verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet protonipumppuestäjiä.

Vaikka molemmat bakteerikannat aiheuttavat vatsakipua ja ripulia, C. difficile on kahdesta haitallisempi. Tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskukset CDC:n arvion mukaan 29 000 amerikkalaista kuolee vuosittain C. difficile-infektioon.²¹ Meta-analyysissä²² tarkasteltiin 1990-2010 julkaistuja tutkimuksia, ja siinä havaittiin yhteys C. difficile -infektion ja protonipumppuestäjien käytön välillä.

Protonipumppuestäjien käyttö yhteydessä kohonneeseen dementian riskiin

Tutkimuksessa protonipumppuestäjät yhdistettiin moniin terveydelle haitallisiin ilmiöihin, kuten dementiaan. Mikä hälyttävintä, lyhytaikainenkin käyttö voi aiheuttaa kognitiivisia muutoksia. Eräässä tutkimuksessa²³ protonipumppuestäjien havaittiin aiheuttavan tilastollisesti ja kliinisesti merkittävää heikkenemistä tarkasteltavien toiminnanohjauksessa, näkömuistissa ja suunnittelukyvyssä jo viikon käytön jälkeen.

JAMA Neurologyssa julkaistun tutkimuksen^24,25,26 mukaan yli 75-vuotiaat säännöllisesti protonipumppuestäjiä käyttävillä vanhuksilla on 44 prosenttia korkeampi dementian riski verrattuna ei-käyttäjiin. Riski oli suurempi miehillä, joiden dementian riski nousi keskimäärin 52 prosenttia verrattuna 42 prosenttiin naisilla.

Eräs dementian tyypillisistä piirteistä on beeta-amyloidiplakin kertyminen aivoihin, mikä aiheuttaa tulehdusta ja lopulta tappaa aivosoluja. Vahva tieteellinen näyttö tukee näkemystä, että protonipumppuestäjät eivät vain lisää beeta-amyloidiplakin tuotantoa aivoissa vaan myös hidastavat kehon kykyä hankkiutua siitä eroon.^27,28,29 Kahdessa muussa tutkimuksessa tehtiin johtopäätös, että protonipumppuestäjiä käyttäneillä oli korkeampi riski sairastua Alzheimerin tautiin.^30,31

Protonipumppuestäjät kasvattavat sydänkohtauksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä

Proteiinipumppuestäjien pitkäaikaiskäyttö on yhdistetty myös kohonneeseen sepelvaltimotaudin³² ja sydänkohtauksen riskiin – vaikka taustalla ei olisi aiempaa sydän- ja verisuonisairaushistoriaa.^33,34 Yhdessä tutkimuksessa³⁵ kolmellakymmenelläviidellä proteiinipumppuestäjiä käyttäneellä gastroesofageaalista refluksitautia sairastavalla oli 16 prosenttia korkeampi sydänkohtauksen riski ja kaksinkertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin.

Ilmiön arvellaan johtuvan siitä, että lääkkeet alentavat typpioksidin (NO) määrää verisuonten seinämissä. NO rentouttaa verisuonten seinämiä, eli vähentämällä NO:n määrää protonipumppuestäjät saattavat kohottaa sydänkohtausriskiä. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin myös että PPI-käyttäjillä oli ei-käyttäjiin verrattuna 20 prosenttia korkeampi riski kuolla mistä tahansa syystä kuuden vuoden ajanjaksolla. Ja mitä kauemmin lääkettä oli käytetty, sitä suurempi riski.^36,37,38,39 Kuten Reuters uutisoi:⁴⁰

”Kohonnut kuolemanriski selittyy todennäköisesti parhaiten PPI:in liittyvillä sivuvaikutuksilla … Mitä tulee mahdollisiin mekanismeihin … laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että lysosomit – hyvin pienet soluelimet solujen sisällä jotka toimivat ikäänkuin jätteenkerääjinä poistaakseen jätettä – eivät toimi hyvin PPI:tä käyttävillä henkilöillä. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että PPI:t saattavat lyhentää kromosomeja suojaavia päitä eli telomeereja, mikä nopeuttaa solujen ikääntymistä.”

Protonipumppuestäjien käytön muut mahdolliset terveyshaitat

Tutkimuksissa protonipumppuestäjät on myös yhdistetty munuaisten kroonisen toimintavajeen kehittymiseen,⁴¹ kohonneeseen luumurtumariskiin^42,43 ja B12-vitamiinin puutostilaan, mikä puolestaan voi aiheuttaa anemiaa, hermovaurioita, psyykkisiä ongelmia ja dementiaa. Houston Methodist Hospitalin tutkivat arvelevat selvittäneensä syyn miksi protonipumppuestäjillä on niin tuhoisa vaikutus aivoihin, munuaisiin ja muihin elimiin.

Kun eri solut kasvavat soluviljelmissä ja ne altistetaan protonipumppuestäjille, verisuonia pinnoittavissa soluissa tapahtuu havaittavia muutoksia.⁴⁴ protonipumppuestäjät nautitaan suun kautta, ja ne vaikuttavat muihinkin kuin vain vatsalaukun seinämien protonipumppuihin. Verisuonet myös tuottavat pieniä määriä happoa pilkkoakseen ja poistaakseen vahingoittuneita proteiinimolekyylejä. Kun happopitoisuus laskee, suonten seinämiin alkaa kertyä mikroskooppisen pientä jätettä, mistä seuraa ongelmia elimissä joissa on verisuonia tiheässä, kuten aivoissa, sydämessä ja munuaisissa.

Alan johtava tutkija, Houston Methodist Research Instituten sydän- ja verisuonisairauksien tutkimusyksikön puheenjohtaja tri John Cooke totesi:⁴⁵ ”Olen ymmälläni ettei lääketeollisuus huomannut tätä ensimmäisenä. Tämän olisi pitänyt olla ilmiselvää jo kauan aikaa sitten, ja sitä olisi pitänyt tutkia.”

Kuinka lopettaa protonipumppuestäjien käyttö

Jos käytät protonipumppuestäjiä, käyttöä ei tule missään nimessä lopettaa seinään, sillä liian nopea vieroittautuminen voi aiheuttaa hapon liikaeritystä. On tärkeää antaa keholle aikaa puhdistautua lääkkeestä. Jotta tämä onnistuisi, lääkkeen käyttö tulee lopettaa porrastetusti.

Kun pienentänyt annoksen minimiin, korvaa lääke käsikauppatavarana myytävällä H2-salpaajalla, kuten Cimetidinellä, Zantacilla, Ranitidinella tai Tagametilla. Kun olet käyttänyt H2-salpaajaa muutaman viikon ajan, voit myös vieroittautua näistä lääkkeistä sekä alkaa lievittää närästystä vaihtoehtoisilla menetelmillä.

Kuinka parantaa gastroesofageaalinen refluksitauti ja välttää närästys

Suolahappovajeen voi paikata vaihtamalla prosessoidun pöytäsuolan prosessoimattomaan vastineeseen, kuten Himalajan suolaan. Nauttimalla riittävästi raaka-aineita rohkaiset kehoasi tuottamaan luonnostaan riittäviä määriä vatsahappoa. Tutkimus⁴⁶ on myös osoittanut, että hapankaali tai kaalimehu stimuloivat voimakkaimmin vatsahapontuotantoa.

Siitä saa myös arvokkaita bakteereja, jotka auttavat tasapainottamaan ja ravitsemaan suolistoa. Muutama teelusikallinen hapankaalin hapatettua kaalimehua ennen ateriaa tekee ihmeitä ruoansulatukselle. Tuoreesta, raa’asta kaalimehusta voi olla hyötyä myös hoitoon reagoimattomaan mahahaavaan. Jotta vatsan luontainen tasapaino ja toiminta palautuisivat ennalleen, syö runsaasti vihanneksia ja muita korkealaatuisia, prosessoimattomia ruokia, jotka ovat mieluiten luomua.

On myös tärkeää uudelleenkolonisoida suolisto hyvillä bakteereilla, jotka ovat peräisin hapatetuista ruoista tai korkealaatuisista probioottivalmisteista, sillä tämä paitsi tasapainottaa suolistoflooraa mutta myös auttaa eliminoimaan helikobakteerit luonnollisesti. Probiootit ja hapatetut ruoat, erityisesti hapatetut vihannekset, myös edistävät ruoansulatusta ja ruoan imeytymistä.

Muista välttää lektiinipitoisia ruokia kuten viljoja ja paljokasvit, sillä lektiinit ovat voimakkaita entsyymien estäjiä.^47,48 Jos ruoansulatusentsyymien toiminta estyy, ruoansulatuselimistö ei toimi kunnolla eivätkä ruoat pilkkoudu, mikä aiheuttaa tai pahentaa närästystä.

Kaikkein ongelmallisimpia lektiiniä sisältäviä ruokia ovat vehnä ja muut heinäkasvien jyvät, A1-kaseiiniproteiinia sisältävät maitotuotteet, pavut, soija ja muut palkokasvit, maapähkinät ja koisokasvien heimoon kuuluvat kuten munakoisot, perunat, tomaatit ja paprikat. Viljat ja palkokasvit kuten mustapapu, soijapapu, limanpapu, kidneypapu ja linssit sisältävät eniten lektiiniä.

Prosessoituja ruokia tulisi syödä niin vähän kuin mahdollista. Syö mieluiten aitoa ruokaa, sillä se ylläpitää parhaiten suoliston biologista tasapainoa.

Toimivat vaihtoehdot närästyksen, gastroesofageaalista refluksitautia ja ruoansulatusvaivojen hoitoon

Alla valmisteita, joilla saat niskaotteen närästyksestä.^{49,50,51,52,53}

Pastöroimaton ja suodattamaton omenaviinietikka

Yleensä närästys johtuu liian vähäisestä vatsahappojen määrästä. Voit parantaa vatsan happamuutta nauttimalla yhden ruokalusikallisen pastöroimatonta ja suodattamatonta omenaviinietikkaa, joka on sekoitettu suureen lasilliseen vettä.

Betaiinihydrokloridi ja pepsiini

Toinen vaihtoehto on nauttia betaiinihydrokloridivalmistetta, joka sisältää pepsiiniä.^54,55 Betaiiniravintolisää tarvitaan yleensä vain proteiinia sisältävien aterioiden yhteydessä.

Kapseleita tulee ottaa niin monta että tunnet lievää polttelua, mistä määrästä vähennät yhden. Tämä tehostaa ruoansulatusta ja auttaa tappamaan H. pylori -bakteereita. Yleisenä annostussuosituksena aikuiselle riittävä annos on viidestä seitsemään kapselia, jotka sisältävät 650 milligrammaa (mg) betaiinia, joissa on myös pepsiiniä.

Pepsiinitöntä betaiinivalmistetta suositellaan käytettävän vain jos olet yliherkkä pepsiinille. Vain harvat ovat yliherkkiä, ja betaiini ei toimi kunnolla ilman pepsiiniä, koska jos vatsa ei tuota riittävästi suolahappoa, se ei myöskään tuota riittävästi pepsiiniä (entsyymi joka pilkkoo proteiineja).

Tri Jonathan Wrightin mukaan betaiinia ei kannata käyttää samanaikaisesti tulehdusta lievittävien lääkkeiten kuten kortikosteroidien, aspiriinin, indometasiinin, ibuprofeenin tai muiden tulehduskipulääkkeiden kanssa.⁵⁶

Tämä siksi että nämä lääkkeet voivat vahingoittaa ruoansulatuskanavan pintakudosta. Suolahappoa sisältävän ravintolisän nauttiminen voi ärsyttää aluetta, mikä kasvattaa ruoansulatuskanavan verenvuodon tai haavaumien riskiä.⁵⁷ Tässä tapauksessa katkerot ovat turvallisempia vaihtoehtoja.

Papaijahedelmä tai papaiinivalmiste

Papaijahedelmä sisältää papaiinia, entsyymiä, joka auttaa pilkkomaan sekä proteiinia että hiilihydraattia. Se auttaa pilkkomaan jopa gluteenia, minkä vuoksi siitä on apua erityisesti gluteeniyliherkkyyden kanssa kamppaileville.⁵⁸

Ananas tai bromelaiinivalmiste

Bromelaiini on proteolyyttinen entsyymi, jota on ananaksessa. Aivan kuten papaiinikin, myös se auttaa pilkkomaan proteiineja. Sillä on myös tulehdusta lievittävä ja suolen toimintaa tahdistava vaikutus.⁵⁹

Ruokasooda

Puolesta yhteen teelusikallista ruokasoodaa (natriumbikarbonaattia) sekoitettuna suureen lasilliseen vettä auttaa lievittämään närästystä, sillä se neutraloi vatsahappoja. Tätä ei kannata käyttää säännöllisesti, mutta se todellakin auttaa kun kärsit ankarasta kivusta.

Aloe-mehu

Aloe-kasvin mehu auttaa lievittämään tulehdusta, mikä voi helpottaa närästyksen oireita. Juo puoli kupillista aloe vera -mehua ennen ateriaa. Jos haluat välttyä laksatiivisilta vaikutuksilta, valitse tuotemerkki joka ei sisällä laksatiivia.

Inkiväärinjuuri

Inkiväärin on havaittu suojaavan ruoansulatuskanavaa estämällä Helicobacter pylorin kasvua.⁶⁰ Se myös tiukentaa ruokatorven alasulkijaa ja näin ollen ehkäisee vatsahappoja nousemasta ruokatorveen⁶¹ ja lievittää tulehdusta.⁶² Vuonna 2007 suoritetun tutkimuksen⁶³ mukaan se ehkäisee haavaumien muodostumista huomattavasti paremmin kuin lansopratsoli, ollen kahdeksan kertaa tehokkaampaa kuin lääke.

Lisää kahdesta kolmeen siivua tuoretta inkiväärinjuurta puoleen litraan kuumaa vettä. Anna hautua noin puolen tunnin ajan. Juo noin 20 minuuttia ennen ateriaa.

D-vitamiini

D-vitamiini on tärkeä kaikkien sairauksien torjunnassa. Kun D-vitamiiniarvot ovat kunnossa, keho tuottaa riittävästi noin 200 antimikrobista peptidiä, jotka auttavat kehoa hankkiutumaan eroon kaikista infektioista, joiden ei pitäisi olla siellä.

Astaksantiini

Tämä poikkeuksellisen voimakas antioksidantti lievitti närästysoireita potilailla kun sitä verrattiin lumeyhdisteeseen. Se tehosi erityisesti niillä, joilla oli helicobacter pylori -infektio.⁶⁴ Paras lopputulos saavutettiin 40 mg päivittäisannoksella.

Punajalava

Punajalava muodostaa pinnan suuhun, kurkkuun, vatsaan ja suolistoon ja rauhoittaa niitä. Se sisältää antioksidantteja, jotka lievittävät tulehduksellisten suolistosairauksien oireita. Se myös stimuloi ruoansulatuskanavan hermopäätteitä. Tämä lisää liman eritystä, mikä suojaa ruoansulatuskanavaa haavaumilta ja liikahappoisuudelta. Marylandin yliopiston lääketieteellinen tutkimusyksikkö⁶⁵ suosittelee aikuisille seuraavaa annostelua:

• Tee: laita astiaan 4 grammaa (noin 2 ruokalusikallista) jauhettua kaarnaa ja kaada päälle puoli litraa kiehuvaa vettä ja anna hautua kolmesta viiteen minuuttia. Juo kolmesti päivässä.
• Tinktuura: 5 millilitraa (ml) kolmesti päivässä.
• Kapselit: 400-500 mg kolmesta neljään kertaa päivässä 4-8 viikon ajan. Nauti täyden vesilasillisen kera.
• Kurkkupastillit: lue annostus pakkauksesta.

Deglysyrisinoitu lakritsijuuri

Deglysyrisinoidusta lakritsista (DGL) voi olla apua, sillä se estää inflammatoristen prostaglandiinien toimintaa.⁶⁶ Kuten Livestrong⁶⁷ huomautti, ”Lakritsikasvilla (Glycyrrhiza glabra) on … hoidettu monia sairauksia … Sen maine kansanrohtona ruoansulatusongelmiin on tieteellisesti perusteltu. Tämä pätee erityisesti toiminnallisen dyspepsian tapauksessa, joka on sairaus joka esiintyy usein samanaikaisesti närästyksen kanssa.

Kuten närästyksessäkin, siinä esiintyy kipua ylävatsassa, epämukavuutta, polttelua ja röyhtäilyä. Iberogast eli STW 5 ja GutGard lievittävät sekä dyspepsian että närästyksen oireita, ja niistä kummankin pääainesosa on DGL-lakritsi. Näissä valmisteissa on kuitenkin muitakin ainesosia …

Lakritsikasvia täytyy käyttää varovasti, sillä se sisältää aktiivista aineenvaihduntatuotetta, glykyrritsiinia. Suuri määrä glykyrritsiinia voi aiheuttaa hyperaldosteronismiksi kutsutun oireyhtymän, joka vaikuttaa lisämunuaisiin ja voi aiheuttaa tunnottomuutta, korkeaa verenpainetta ja lihasheikkoutta.”

DGL-valmisteet sisältävät latritsikasvia, joista on poistettu suurin osa glykyrritsiinista, mikä tekee siitä turvallisempaa.⁶⁸ Tri Andrew Weil suosittelee pureskelemaan kaksi DGL-tablettia tai ottamaan puoli teelusikallista DGL-jauhetta ennen ateriaa tai aterioiden välissä sekä ennen nukkumaanmenoa. Oireiden lievittyessä pienennä annostusta.⁶⁹

Latritsikasvin käyttöä ei suositella jos käytät nesteenpoistolääkkeitä tai laksatiiveja. Ota huomioon että lakritsikasvi voi laskea kaliumarvoja, ja lisätä naishormonien aktiivisuutta, joten hormoniterapiaa saavat tai estrogeeniherkkää syöpää tai muita lisääntymiselinten sairauksia kuten limakalvon sirottumatautia sairastavien tulisi välttää sitä.⁷⁰

Glutamiini

Vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa⁷¹ havaittiin, että H. pylorin aiheuttamia ruoansulatuskanavan vaurioita voi lievittää aminohappo glutamiinilla, jota on monissa ruoissa, kuten naudanlihassa, kanassa, kalassa, kananmunissa, maitotuotteissa ja joissain hedelmissä ja vihanneksissa. Glutamiinin biologisesti aktiivista isomeeria, l-glutamiinia, myydään myös ravintolisänä.

Folaatti tai foolihappo (B9-vitamiini) ja muut B-vitamiinit

Tutkimus⁷² viittaa siihen, että B-vitamiinit voivat alentaa riskiä sairastua närästykseen. Korkeampi foolihapon saanti alensi närästysoireita noin 40 prosentilla. Matalat B2- ja B6-vitamiinitasot olivat yhteydessä kohonneeseen närästyksen esiintyvyyteen. Paras tapa kasvattaa folaattitasoja on syödä aitoa ruokaa, joka sisältää runsaasti folaattia. Näitä ovat maksa, parsa, pinaatti, okra ja pavut.

Melatoniini, l-tryptofaani, B6-vitamiini, foolihappo, B12-vitamiini, metioniini ja betaiini

Melatoniinia, l-tryptofaania, B6-vitamiinia, foolihappoa, B12-vitamiinia, metioniinia ja betaiinia sisältävät ravintolisät lievittivät tehokkaammin gastroesofageaalisen refluksitaudin oireita kuin lääkeyhdiste omepratsoli.⁷³ Osa paremmuudesta voi selittyä melatoniinin NO-biosynteesiä estävällä vaikutuksella, jolla on keskeinen rooli ruokatorven alasulkijan rentouttamisessa, mikä, kuten aiemmin mainitsin, on osa varsinaista närästyksen syytä.

Mikä vaikuttavinta, ravintolisää saaneista potilaista 100 prosentilla oireet hävisivät hoidon kestettyä 40 päivää, verrattuna hieman alle 66 prosenttiin omepratsolia käyttäneistä. Tutkijat päättelivät, että ”tämä yhdistelmä edistää gastroesofageaalisen refluksitaudin oireiden lievenemistä ilman merkittäviä sivuvaikutuksia.”

 

Lähde: Mercola.com

Lue myös: Vatsahappoja neutraloiva lääkitys altistaa infektioille ja vakaville terveysongelmille