Pääkirjoitus: kuinka pelastetaan Suomi perikadolta?

Ei ole enää olemassa Suomen valtiota, puhumattakaan itsenäisestä Suomen valtiosta. Suomen poliittinen johtajisto, virkakoneisto ja näitä tukeva verorahoin toimiva joukkotiedonvälitys sekä viihdemaailma, ovat toimineet täysin yhtenäisesti taloudellisen, yhteiskunnallisen ja henkisen itsenäisyyden tuhoamiseksi; tässä perikadon prosessissa paljastuu myös suomalaisiin vuosikymmeniä vaikuttanut negatiivisen globaalin eliitin valtavirtaisen joukkoviestinnän, viihdeteollisuuden ja poliittisen hegemonian murskaava vaikutus; ihmismielen jaloimmat tunteet, kuten isänmaallisuus, uskonto ja avioliitto, ovat täysin tuhottuja. Näitten jalojen aatteiden edistäjät uhrataan valtamedian sekä politisoituneen ”suvaitsevaisen” virkakoneiston inkvisition noitaroviolle. Suomen poliittisen johdon toiminta täyttää valtio- ja maanpetoksen tunnusmerkit.

Jo kymmeniä vuosia maassa on huutokaupattu Suomen kansallisvarallisuutta, luonnonvaroja ja suomalaisten työntuloksia läntisten kasvottomien ylikansallisten rahaimperialistien hyödyksi, samalla syyllistäen kansaa talouskriisin aiheuttajaksi. Kantaväestön asema heikkenee, ruokajonot pitenevät ja hyvinvointivaltio on historiaa. 

Nykyiselle Suomen poliittiselle koneistolle ei voida löytää historiasta vertailukohtaa sen mielipuolisessa laittomuudessa. Silmää räpäyttämättä nämä ovat saattaneet Suomen ja sen kansalaiset hengenvaaraan ja luovuttaneet maan sisä- ja ulkopoliittisen hallinnan Brysselin sekä Washingtonin edustajille. Suomi on nyt todellakin vaarassa joutua sotaan Venäjää vastaan, sillä Euroopan suurvallat, Ranska ja Iso-Britannia valmistelevat ja lietsovat sotaa Venäjää kohtaan. Suomen poliittiset pölkkypäät ovat saaneet myös maamme mukaan tähän itse tuhoisaan järjettömyyteen. Hyödyt tästä ropisevat negatiivisen globalisaation kaukaloon, minkä välineenä esiintyy Yhdysvallat ja se maailmanvaltapyrkimykset. Tosin nykyisin Trumpin ”hallinto” kaudella Yhdysvallat on pyrkinyt muuttamaan maailmanjärjestyksen strategiaa. Tässä kysymyksenä ei kuitenkaan ole Monroen doktriinista, joka tarkoittaisi eristäytyvää politiikkaa, jossa Yhdysvallat huolehtisivat vain omista asioistaan unohtaen ulkomaanpolitiikan. Sitä vastoin Yhdysvaltojen tavoitteena on toteuttaa maailmanjärjestyksen hegemoniansa vahvistamista, mutta eri menetelmillä eli aggressioilla esim. tiettyjä Latinalaisen Amerikan maita, Grönlantia ja Irania vastaan.

Suomi on täysin rinnoin mukana tässä negatiivista globalisaatiota hyödyntävässä toiminnassa. Tämä on täydellinen katastrofi Suomelle sekä suomalaisille.

Kuinka vältetään sota ja miten Suomi saadaan itsenäiseksi?

Euroopan suurimmat Nato-maat Ranska, Iso-Britannia ja Saksa valmistautuvat hyökkäämään Venäjälle, sillä Yhdysvaltojen ja Euroopan sijaissota Ukrainan kautta Venäjää vastaan ei ole tuottanut tyydyttävää tulosta, huolimatta lännen massiivisesta sotilaallisesta ja taloudellisesta tuesta Ukrainalle. Helsinki on tässä alistettu eräänlaiseksi Washingtonin sillanpääasemaksi Moskovaa vastaan.

Mutta kuinka Suomi voisi välttää mahdollisen katastrofin Venäjän kanssa, mikä eittämättä syntyy Suomen ja muiden tiettyjen Nato-maiden aggressioista Venäjän suuntaan. Suomella ei ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se on korvattu Yhdysvaltojen ”puolustusdoktriinilla” ja Nato-maiden liittoumalla. Nato-liittouman ”ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan” soveltaminen Suomen ”puolustusstrategiaan” on muodostanut uhan maamme itäiselle naapurimaalle. Suomi muiden tiettyjen Nato-maiden mukana on varustautumassa selvään hyökkäyssotaan Venäjää vastaan.

Sodan syttyminen vältetään syöksemällä vallasta Suomen poliittinen koneisto ja virkavalta, jotka ovat ainoastaan Yhdysvaltojen ja Brysselin edun valvojat Suomessa. Tämä operaatio olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, ja nyt sillä on jo kiire.

Mitään muuta mahdollisuutta Suomen ja suomalaisten pelastautumiseen ei ole, mutta kysymys kuuluu vain, että kuinka se tehdään?

Tässä kirjoituksessa en esitä vallankumouksen teoriaa, enkä sinänsä yhteiskuntarakenteiden hallittua ja perinpohjaista muuttamista. Olen käsitellyt näitä aiheita aikaisemmin esim. artikkeleissani ”Vallankumouksen teoria” ja ”Teoria kansallissosialismin soveltamisesta valtiojärjestelmäksi” sekä kirjassani ”Maailman harvainvalta”.

Nykyisessä maamme yhteiskunnallisessa ja ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa valtio- ja maanpetokseen syyllistyneet Suomen poliittiset valtaapitävät täytyy poistaa vallasta ja näiden tilalle pitää asettaa eduskunta ja hallitus, jotka ovat järkkymättömästi sitoutuneet Suomen yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja taloudellisen itsenäisyyden saavuttamiseen, EU-jäsenyyden mitätöimiseen, eurosta luopumiseen, Nato-liittoumasta eroamiseen, DCA-sopimuksen hylkäämiseen sekä isäntämaasopimuksen purkamiseen. Ja kaikkien muidenkin Suomelle haitallisten sopimuksien jäädyttämiseen. Lisäksi uusien valtaapitävien täytyy omistautua ystävällisten ja yhteistyökykyisten suhteiden rakentamiseen suurvalta Venäjään, joka on maamme tärkein naapurimaa.

1. Ehkä helpoin menetelmä yllä mainitun saavuttamiseen on se, että äänestetään vain eduskunnan ulkopuolisia ehdokkaita. Eduskunnan ulkopuolisten ehdokkaiden, jotka olisivat yhteiskunnalliseen murrokseen soveltuvia, äänestäminen parhaillaan mahdollistaisi halutun muutoksen saavuttamisen ja toisi aivan uusia ulottuvuuksia päätöksentekoon. Äänestäjillä on mahdollisuus valita yhtäältä eduskunnan ulkopuolisten rekisteröityjen puolueiden ehdokkaita, ja toisaalta sitoutumattomien ehdokkaita, jotka muodostavat vastavoiman perinteisille valtapuolueiden negatiivista globalisaatiota syleilevien politiikan suuntauksille.

Juuri yllä esitetyn saavuttamiseksi kiteyttäen voitaisiin suositella:

Kohdennettua ruohonjuuritoimintaa sisältäen toritilaisuuksia puheineen, internet-lehdistön ja muun sosiaalisen median hyödyntämisen jne.

(Näissä esiintymisissä pitäisi saattaa täsmällisesti julki Suomea kurjistaneiden ilmiöiden pääkohdat eli EU-jäsenyys, euroon liittyminen (ts. itsenäisyyden menetys), poliittisten suhteiden rikkominen Venäjään, isäntämaasopimus, NATOon liittyminen (yms. haitalliset sopimukset), osittaisesti kansallisvarallisuuden luovuttaminen Ukrainaan, aggressiivisuus Venäjää vastaan (ilman mitään syytä Venäjän taholta), Suomen ja suomalaisten altistaminen uhkaavan sodan vaaraan, Suomen velkaannuttaminen yksityisille, korkoa kiskoville megapankeille (valtiolla täytyy olla oma raha- ja talousjärjestelmä, missä valtion keskuspankki painattaa tarvittaessa valtion omaa valuuttaa kiertoon), kansallisomaisuuden ja luonnonvarojen ujuttaminen ylikansallisille suuryhtiöille ja monikulttuurisuus sekä oman perinteisen kulttuurin tuhoaminen.)

Ja myös läpinäkyvyyttä rahoituksessa ja vaaliliittojen sekä valitsijayhdistysten hyödyntämisen.

2. Olisi optimaalista, mikäli kohdan 1. menetelmillä päästäisiin päämäärään. Mutta, jos kohdan 1. menetelmillä ei saavutettaisi haluttua tavoitetta, niin teoreettisesti ajatellen kohdan 1. rinnalle voitaisiin ajatella sovellettavaksi ulkoparlamentaarista radikalisoitumista. Tällöin kysymyksessä olisi muiden muassa sissisota, jolla olisi kansan tuki. Tässä tilanteessa taistelu siirtyisi kaikille rintamille. Ilmeisen selvää on, että nykyisin Suomesta ei löydy suoraan toimintaan riittäviä resursseja, joten tällaisessa asiantilassa tarvittaisiin massiivista ulkopuolista sponsorointia.

______________________

Lopuksi on asianmukaista tiivistää, että useat valistusajan filosofeista päätyivät siihen johtopäätökseen, että tyranniaan syyllistynyt ja kansalaistensa luottamuksen menettänyt valtion johtaja voidaan syrjäyttää vaikka väkivalloin. John Locke (1632-1704) esittää teoksessaan Tutkielma hallitusvallasta (1690, luku 16), että hallitsijan ja kansan välille syntyy sopimus, jossa suvereenille eli hallitsijalla on annettu valta luottamustoimena. Mikäli tässä tilanteessa hallitsija rikkoo kansan luonnollisia oikeuksia eli oikeuksia vapaaseen elämään, vapauteen yleensä ja yksityistä omistamisen oikeutta, on hallitsija muuttunut tyranniksi, jolloin kansalla on moraalinen velvollisuus poistaa suvereeni vallasta. Samoilla linjoilla Locken kanssa oli myös Jean-Jacques Rousseau (1712–1778). Thomas Hobbes (1588–1679) oli valistuskauden edeltäjä, mutta hänen yhteiskuntasopimusteoriansa oli perustana yllä kuvatun kaltaiselle keskustelulle. Vaikka Hobbes kannatti itse yksinvaltiutta, niin hänkin katsoi kansalla olevan oikeutensa vastarintaan, mikäli itsevaltias ei kykene enää suojelemaan kansalaisten henkeä.

Yllä esitetyssä artikkelissa olen esittänyt sen kuinka Suomen poliittisen johdon toiminta täyttää valtio- ja maanpetoksen tunnusmerkit, taloudellisen, yhteiskunnallisen ja moraalisen perikadon lisäksi. Tällaisessa tilanteessa kansalla on moraalinen velvollisuus nousta taistelemaan suvereenia vastaan.

Markku Juutinen

Lähteet

Metsärahastot (99/2022). Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa. https://jukuri.luke.fi/server/api/core/bitstreams/4cfb1bcc-3443-4901-998e-0b3ae6bb6a19/content

STTK (2026). STTK selvitti: Suomalaisten toimeentulo heikentynyt laajasti – vain harva kokee tilanteensa parantuneen . https://www.sttk.fi/2026/04/30/sttk-selvitti-suomalaisten-toimeentulo-heikentynyt-laajasti-vain-harva-kokee-tilanteensa-parantuneen/

Katherina Popilnichenko (10.3.2026). UNITED24 Media. Finland, NATO Rehearse Military Operations Targeting Potential Russia Threat. https://united24media.com/latest-news/finland-nato-rehearse-military-operations-targeting-potential-russia-threat-16712

Locke, John (1690). Tutkielma hallitusvallasta. Luku 16.