Rohtosammakonputken 12 lääkinnällistä hyötyvaikutusta

Rohtosammakonputki on lääkekasvi, jolla on hoidettu eri sairauksia käytetty tuhansien vuosien ajan. Nyt ainakin kahdestatoista lääkinnällisestä hyödystä on olemassa tieteellistä näyttöä.

Rohtosammakonputkea (Centella asiatica) on käytetty perinnelääkinnässä pitkään ja menestyksekkäästi. Rohtosammakonputkella on perinteisesti hoidettu:

• hepatiittia
• kuppaa
• ruoansulatusvaivoja
• astmaa
• epilepsiaa
• suonikohjuja
• haavaumia
• iho-oireita
• turvotusta

Edellämainitut ovat vain osa mahdollisista käyttötarkoituksista. Rohtosammakonputkea käytetään Ayurvedassa, kiinalaisessa perinteisessä lääketieteessä, kampo-lääketieteessä (Japani), thaimaalaisessa perinteisessä lääketieteessä, indonesialaisessa perinteisessä lääketieteessä, havaijilaisessa perinteisessä lääketieteessä ja monissa muissa tehorohtona.

Kliinisissä tutkimuksissa on vahvistettu, että rohtosammakonputki soveltuu osaan niistä käyttötarkoituksista, jotka on tunnettu entuudestaan. Toimivuutta kaikkiin mainittuihin käyttötarkoituksiin ei ole toistaiseksi osoitettu. Tässä artikkelissa kerrotaan niistä kahdestatoista lääkinnällisestä käyttötarkoituksesta, joiden teho on osoitettu ihmisillä suoritetuissa kliinisissä tutkimuksissa.

Rohtosammakonputken muut nimet

Eri kulttuureissa rohtosammakonputkesta käytetään myös nimityksiä Kaki kuda, Gagan-gagan, Brahmi, Brahmi-buti, Panegowan, Hydrocotyle, Tungke-tunfke, Calingan rambat, Centella, Kerok batok, Tete karo, Kos tekosan, Thankuni, Lui gong gen, Pagaga, Tsubo-kusa, Puhe beta, Tete kadho, Papaiduh, Tungchian, Pegagan ja Idrocotyle.

Taustatietoa Centella asiaticasta

Tämä huippuhyödyllinen yrtti kasvaa luonnonvaraisena kaikkialla Aasiassa, Afrikassa, Indonesiassa, eteläisen Tyynenmeren saarilla sekä Australian ja Uuden-Seelannin trooppisilla alueilla. Rohtosammakonputki on pieni, maanmyötäisesti rönsyilevä köynnös, joka kasvaa kannoissa ja puissa, jos ilma on riittävän kostea.

Lehtiä käytetään pääasiassa lääkkeenä. Lehdet ovat pieniä ja sydämenmuotoisia, ja niitä voi syödä raakana. Ne maistuvat kirpeältä ja pistävältä. Kun rohtosammakonputkea käytetään lääkinnässä, siitä valmistetaan tiivistettä, jota lisätään rasvoihin ja suun kautta nautittaviin yrttivalmisteisiin.

1. Palovammat ja haavat

Vuonna 2017 Medicine-lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa tutkijat antoivat 75 palovammapotilaalle ihovoidetta, joka oli valmistettu Centella asiaticasta. Lääkärit jakoivat potilaat kahteen ryhmään. Ensimmäistä ryhmää hoidettiin sivelemällä iholle sulfadiatsiinivoidetta (tavallinen hoito). Toista ryhmää hoidettiin sivelemällä iholle voidetta, joka oli valmistettu C. asiaticasta.

Lääkärit havaitsivat, että rohtosammakonputkiryhmän potilaat parantuivat huomattavasti nopeammin kuin sulfadiatsiiniryhmän potilaat. Vaikutus havaittiin kolmen päivän sisällä hoidon aloittamisesta. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että C. asiatica -ryhmässä kipu lievittyi tehokkaammin.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että rohtosammakonputken paikallinen käyttö nopeuttaa haavojen paranemista ja parantaa ihon terveyttä.

Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistussa korealaistutkimuksessa havaittiin, että C. asiatica auttoi suojaamaan ihoa auringon UVB-säteilyn vahingoittavalta vaikutukselta.

Thaimaalaisen Thammasat-yliopiston tutkimuksessa vuodelta 2011 havaittiin, että rohtosammakonputki suojaa ihoa erityyppisten bakteerien aiheuttamilta infektioilta. Näitä ovat esimerkiksi metisilliinille resistentti staphylococcus aureus (MRSA), Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter baumanii, Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae.

Muissa tutkimuksissa on havaittu, että rohtosammakonputki nopeuttaa huomattavasti haavojen paranemista.

Rohtosammakonputki auttaa myös raskausarpiin. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa, jossa kerättiin tietoa espanjalaisista sairaaloista, havaittiin, että rohtosammakonputkea sisältävä voide häivytti raskausarpia tehokkaammin kuin lumevoide.

2. Ekseema

Monissa tutkimuksissa on vahvistettu C. asiatican soveltuvuus ekseeman eli atooppisen ihottuman hoitoon. Vuonna 2015 tehtiin tutkimus, johon osallistui 360 ekseemapotilasta, joita hoidettiin joko lumevoideella tai C. asiatica -voiteella. Voide sisälsi myös saksanpähkinää ja kurkumaa. Hoitojakso kesti kolme kuukautta.

Rohtosammakonputkivoide lievitti kutinaa, ihon hilseilyä, punoitusta, kipua ja muita oireita lumeryhmään verrattuna.

Vuonna 2007 Saksassa tehtiin tutkimus, jossa 88 ekseemapotilaalle annettiin joko puhdasta voidetta (plasebo) tai voidetta, joka sisältää C. asiaticaa sekä Mahonia aquifoliumia ja keto-orvokkia.

Tutkijat havaitsivat, että rohtosammakonputki tepsi kylmissä ja kuivissa olosuhteissa.

3. Suonikohjut

Monissa tutkimuksissa on tarkasteltu C. asiatican kykyä hoitaa ja pienentää suonikohjuja. Monet näistä on yhdistetty tutkimuksiin, joissa on käsitelty verisuonten poikkeamia, kuten alla mainituissa.

Napolin yliopiston tutkimuksessa vuodelta 1990 suonikohjupotilaita hoidettiin ihovoiteella, joka sisälsi rohtosammakonputkiuutetta. He havaitsivat, että hoito tehosti verisuonten seinämien aineenvaihduntaa ja suonikohjujen oireita.

4. Laskimoiden vajaatoiminta ja verenpainetauti

Useammassa italialaistutkimuksessa on tutkittu potilaita, joilla esiintyi laskimoiden vajaatoimintaa. Tutkijat havaitsivat, että sisäisesti annosteltuna rohtosammakonputken triterpeenit lievittivät oireita merkittävästi 6 viikosta kahteen kuukauteen kestävällä ajanjaksolla.

Vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessa rohtosammakonputkiuutetta verrattiinlumeyhdisteeseen. Tutkimukseen osallistui 94 potilasta, joilla esiintyi laskimoiden vajaatoimintaa. Laskimoiden vajaatoiminta lievittyi huomattavasti C. asiatica -hoitoryhmässä, kun taas oireet pahenivat lumeryhmässä.

Rohtosammakonputkella on myös kyetty lievittämään korkeaa verenpainetta. Britannialaisen Imperial Collegen tutkimuksessa testattiin 40 potilasta, joilla oli tämä sairaus. He antoivat potilaille päivittäin 60-120 milligrammaa rohtosammakonputken triterpenoideja.

Rohtosammakonputki paransi verisuonten tilaa merkittävästi, veren virtaus ja verikaasuarvot paranivat.

5. Nilkkojen turvotus tai ödeema

Suurimmassa osassa ylläolevista tutkimuksista turvotus eli ödeema lievittyi huomattavasti. Muissa tutkimuksissa saatiin vastaavanlaisia tuloksia. Toisessa, Imperial Collegen vuonna 2001 suorittamassa tutkimuksessa rohtosammakonputkea annettiin 62 potilaalle, joilla esiintyi nilkkojen turvotusta.

Kun heitä hoidettiin neljän viikon ajan joko lumeyhdisteellä tai rohtosammakonputkella, tutkijat havaitsivat, että C. asiatica lievitti nilkkojen turvotusta merkittävästi (mittauksessa käytettiin AET:ta, joka mittaa nilkkojen turvotusta). Tutkijat havaitsivat, että 180 milligramman päivittäisannos toimii tehokkaimmin.

Italialaiset D’Annunzion yliopiston tutkimuksessa vuodelta 1990 rohtosammakonputkea testatiin 50 potilaalle, joilla esiintyi turvotusta nilkoissa. Heille annettiin C. asiatica -uutetta tai lumeyhdistettä. Tutkijat havaitsivat, että turvotus laski huomattavasti rohtosammakonputkella hoidetussa ryhmässä.

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin nilkkojen turvotusta, joka johtuu diabeteksesta. 12 kuukautta kestäneessä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että rohtosammakonputkiravintolisä laski potilaiden nilkkojen turvotusta keskimäärin 28 prosentilla.

Kolmannessa tutkimuksessa tutkittiin nilkkojen turvotusta lentomatkan aikana. Jälleen kerran C. asiatica -ravintolisä laski merkittävästi lentomatkustajien nilkkojen turvotusta.

6. Valtimonkovettumatauti

Valtimonkovettumataudissa verisuoniin kertyy plakkia, mikä voi johtaa aivohalvaukseen tai sydänkohtaukseen jos plakin palasia irtoaa verenkiertoon. Aivohalvaus johtuu yleensä siitä, että irronnut plakki tukkii hiusverisuonia.

Isobritannialaiset tutkijat suorittivat tutkimuksen 50 potilaalla, joilla oli valtimokovettumia. Lääkärit antoivat potilaille joko 180 milligrammaa Centella asiaticasta eristettyjä triterpeenejä tai tavanomaista hoitoa. Vuoden kestäneen hoidon jälkeen tutkijat havaitsivat, että C. asiatica -hoito auttoi estämään plakin irtoamista. Lääkärit tekivät johtopäätöksen:

”Nämä havainnot viittaavat siihen, että TTFCA:lla [rohtosammakonputkiuutteella] on positiivinen vaikutus reisivaltimoiden heikosti ultraääniä heijastaviin matalan tiheyden plakkeihin.”

Samat tutkijat testasivat myös vaikutusta kaulavaltimoiden plakkeihin potilailla. Tämä, tietysti, laski aivohalvauksen riskiä.

Italialaisen G. D’Annunzion yliopiston tutkimukseen osallistui 1363 henkilöä, joille annettiin pyknogenolia ja C. asiatica -uutetta tai lumeyhdistettä 30 kuukauden ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että yhdistelmä hidasti valtimokovettumien muodostumista.

7. Kiinnityskudostulehdus

Thaimaalaisen Mahidolin yliopiston tutkimukseen vuodelta 2003 osallistui 20 potilasta, joilla oli kiinnityskudostulehdus. Kun potilaat olivat pesseet hampaansa, heille annettiin rohtosammakonputkea lastujen muodossa sekä granaattiomenatiivistettä (Punica granatum).

Kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua potilaat, joita hoidettiin C. asiatica -yhdistelmällä, oli huomattavasti terveemmät ikenet ja vähemmän kiinnityskudostulehdusta.

Muissa tutkimuksissa on havaittu, että rohtosammakonputkea sisältävä laastari lievittää huomattavasti ientulehduksen oireita.

8. Virkistää mieltä ja parantaa mielialaa

Tutkimuksissa on myös havaittu, että rohtosammakonputki virkistää mieltä ja parantaa mielialaa. Thaimaalaisen Khon Kaen yliopiston tutkijat tutkivat kahtakymmentäkahdeksaa tervettä vanhusta. Heille annettiin joko lumeyhdistettä tai rohtosammakonputkitiivistettä 250-750 milligrammaa päivässä kahden kuukauden ajan.

Tutkijat havaitsivat, että C. asiatica -ryhmän muisti ja oma arvio mielialastaan paranivat lumeryhmään verrattuna.

Tutkijat tekivät johtopäätöksen:

”Niinpä viimeisimmät tulokset viittaavat siihen, että Centella asiatica saattaa lievittää ikääntymiseen liittyvää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä ja mielialahäiriöitä terveillä vanhuksilla.”

Rohtosammakonputki saattaa auttaa myös Alzheimerin tautiin.

Vuonna 2015 julkaistussa Oregon Health and Science -yliopiston laboratoriotutkimuksessa havaittiin, että C. asiatica pysäytti beeta-amyloidin kertymisen aivosoluihin. Samojen tutkijoiden tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että rohtosammakonputken kaffeolikiinihappo näytti pilkkovan beeta-amyloidiplakkia.

9. Haavaumat ja imusuoniston virtaus

C. asiaticaa pidetään puhdistavana kasvina. Käsitys osoitettiin oikeaksi italialaisen Rooman yliopiston tutkimuksessa vuonna 2009. Tutkijat testasivat 80 potilasta, joilla oli verisuonitulehduksesta johtuvia haavaumia.

Puolta potilaista hoidettiin voiteella, joka sisälsi rohtosammakonputkea. Lääkärit havaitsivat että voide lyhensi paranemisaikaa. Se myös lisäsi potilaiden imunesteen kiertoa.

Tästä päästään vatsahaavoihin. Lukuisat laboratoriotutkimukset viittaavat siihen, että rohtosammakonputkella on parantava vaikutus vatsahaavoihin. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu ihmistutkimuksissa.

10. Veren terveys

Imunesteiden kierron nopeutuminen viittaa myös siihen että rohtosammakonputki puhdistaa verta. Myös tämä on havaittu eri paikoissa toisistaan riippumatta. 1990 tutkimuksessa testattiin terveiden ihmisten verta ennen ja jälkeen rohtosammakonputken annostelun.

He havaitsivat, että rohtosammakonputki tehostaa huomattavasti veren farmakokinetiikkaa – mikä viittaa siihen, että lääkkeiden ja ravinteiden imeytyminen ja poistuminen on tehokkaampaa.

11. Ahdistus

Perinnelääkinnässä rohtosammakonputkea on käytetty ahdistukseen. Teho on vahvistettu tutkimuksissa.

Kanadalaisen Ottawan yliopiston tutkijat testasivat 40 tervettä henkilöä. Heille annettiin 12 grammaa kuivattua C. asiaticaa syötäväksi tai lumeyhdistettä. Sen jälkeen tutkijat seurasivat heidän säikähdysreaktionsa voimakkuutta 30 minuutin ja tunnin jälkeen nauttimisesta.

Tutkijat havaitsivat, että rohtosammakonputki laskee huomattavasti säikähdysreaktion voimakkuutta. Tutkijoille tämä merkitsi sitä, että C. asiaticalla on ahdistusta lievittävä vaikutus. Rotilla suoritetuissa tutkimuksissa on saatu vastaavanlaisia tuloksia.

Intialaisen JB Roy State Ayurvedic Medical Collegen tutkimuksessa vuodelta 2010 testattiin 33 aikuista, joilla oli yleinen ahdistushäiriö. Kuusikymmentä päivää kestäneen hoidon jälkeen tutkijat havaitsivat, että rohtosammakonputkitiiviste lievitti huomattavasti ahdistukseen liittyviä oireita. Henkinen suorituskyky parani ja stressi lievittyi.

12. Maksasairaudet

Lukuisat tutkimukset ovat vahvistaneet, että C. asiatica parantaa merkittävästi maksan terveyttä. Yhdessä tutkimuksessa rohtosammakonputken havaittiin auttavan suojaamaan maksasoluja hapettumiselta. Se myös vahvisti maksasoluja muita vammoja vastaan.

Toinen tutkimus osoitti, että rohtosammakonputki hillitsi syövän kasvua maksasolujen joukossa.

Vaikka asiaa ei ole juurikaan tutkittu ihmisillä, on olemassa viitteitä siitä, että rohtosammakonputkesta saattaisi olla apua myös hepatiittiin. Vuoden 1979 ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että rohtosammakonputki auttoi viittä potilasta kahdestatoista.

Rohtosammakonputken yhdisteet

Uusia lääkinnällisiä hyötyvaikutuksia tullaan varmasti löytämään sitä mukaa mitä enemmän tätä vanhaa kasvia tutkitaan. Mutta mikä tekee yrtistä niin hyödyllisen?

Koska se on täynnä lääkinnällisiä yhdisteitä. Tutkimusten perusteella rohtosammakonputki sisältää, muiden ohella, pentasyklisiä triterpenoidisaponiineja, joista käytetään yleisnimitystä sentelloidit. Rohtosammakonputken terpenoideihin kuuluvat muun muassa asiatikkihappo, brahmiinihappo, sentellihappo, madekassiinihappo, asiatikosidi, asiatikosidi A, asiatikosidi B, sentellosidi, madekassosidi, brahmosidi, brahminosidi, thankunisidi, seffoleosidi ja sentelloosi.

Rohtosammakonputken triterpenoidit luokitellaan fytoantisipiineiksi niiden antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi. Ne häiritsevät virusten ja bakteerien kasvua. Ne myös tuottavat kehossa monia aineenvaihduntatuotteita, jotka muuttavat kehon aineenvaihduntaa parempaan suuntaan.

Centella asiatica sisältää myös monia ravinteita, kuten kalsiumia, kaliumia, rautaa, beetakaroteenia, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia.

 

Lähde: GreenMedInfo

Lue myös:

Yrtit puhdistavat ja palauttavat
7 maailman eniten määrättyä reseptilääkettä ja niiden luonnolliset vastineet