(12 arviota, keskiarvo: 4,67 / 5 tähteä 5)
Ladataan... 2849 Näyttökerrat 6 Kommenttia
Saksalainen ”NSU-terroristijärjestö” on valhe
(12 arviota, keskiarvo: 4,67 / 5 tähteä 5)Ladataan...Julkaisemme tiivistettynä Toinen Näkemys –blogin artikkelin niin sanotusta Nationalsozialistischer Untergrund –”terroristijärjestöstä”, jota Saksan hallitus on käyttänyt tekosyynään vainotessaan isänmaallisia kansalaisia. Yleisradio lähetti jopa NSU-aiheisen fiktiivisen sarjan tänä kesänä.
NSU-valehtelu on eliitiltä niin saatanallinen veto, että siitä on syytä kertoa faktat. Etenkin, kun valehtelussa on ovelasti toinen kerros, jossa on kehitelty tarina siitä, kuinka V-miehet (poliisien peitehenkilöt sekä ilmiantajat/myyrät) eivät pystyneet havaitsemaan tapahtumia tai jopa salasivat tietojaan ja edesauttoivat siten murhien tapahtumista ja jatkumista.
Tällaisen uuden sadun tueksi on sitten vuodettu oikeita tai sepitettyjä ”tietoja”, minkä lisäksi bestseller-kirjailijat ja muut ovat kirjoittaneet pitkiä selvityksiä – salaliittovästä puhumattakaan. Televisio-ohjelmia on tehty ja kovaa keskustelua käyty.
Tietenkin on melkoinen ristiriita siinä, että tällaiset ”äärioikeistolaiset” ovat aina V-miesten ympäröimiä eivätkä voisi toimia salaa eivätkä ainakaan vuosia.
Mutta tämä ristiriita johtuu siitä, että kaksikko (Uwe Mundlos ja Uwe Böhnhardt) ei tehnyt mitään murhia. Kyseessä ei ole poliisitiedustelun epäonnistuminen tai rikollinen toiminta. Tämä toinen ja paljon pirullisempi ja älykkäämpi valhe saa monet väärille jäljille.
Artikkeli koostuu kolmesta osasta.
Ensimmäinen osa on kirjoitettu 2012 Wolfgang Hackertin kirjan Mord und Perversion pohjalta. Toinen on Gerhard Wisnewskin Kopp-sivuston juttuihin perustuva teksti vuotta myöhemmältä ajalta. Näiden jälkeen on vielä Gerhard Ittnerin haastattelun perkaamista. Haastattelu tehtiin hänen pidätyksensä aikoihin. Sittemmin hänet luovutettiin Saksaan ja tuomittiin vankeusrangaistukseen [Nyt Ittner on jälleen vapaa. Toim. huom.].
NSU-verkosto eli ”Zwickaun terrorisolu”
Zwickaun terrorisolu” on tuorein valhetarina, joka ylittää röyhkeydessään kaikki aikaisemmat projektit ja tuntuu avaavan tietä uuteen stalinistiseen aikakauteen.
Tarina ja toiminta on aivan vastaavaa tasoa ”Osama bin Laden –teloituksen” kanssa ellei vieläkin typerämpi.
Niin sanotuilla Döner-murhilla tarkoitetaan vuosina 2000-2007 tehtyä murhasarjaa, jossa uhreina olivat yleensä turkkilaiset Saksaan asettuneet pikkukauppiaat ympäri Saksaa. Murhat tehtiin samalla aseella, ja uhreja ammuttiin aina naamaan lähietäisyydeltä.
Koko 2000-luku murhia tutkittiin ja usein niitä puitiin myös mediassa niin Turkissa kuin Saksassa. Jäljet näyttivät selvästi johtavan turkkilaisten ja kurdien huumemafioiden reviiritaisteluihin Turkin ja Saksan poliisien yhteistyö oli tiivistä, ja vuonna 2007 asia alkoi olla täysin selvä periaatteessa.
Turkin poliisi toimitti laajan selvityksen Saksan poliisille. Murhien tekijät toimivat kuuluisan turkkilaisen mafiaperheen laskuun, ja kyseessä oli suojelurahojen maksusta kieltäytyneiden sekä väärien miesten laskuun huumeita myyneiden diilerien teloituksista. Teloitustyylistä muut tiesivät, mistä oli kysymys, ja murhien yksi tarkoitus oli pelottelu ja esimerkin tarjoaminen.
Käytännössä murhien lopullinen selvittäminen oli kuitenkin ylivoimaista. Kielitaitoisten soluttautujien käyttäminen oli kuulemma vaikeaa.
Turkishpressin (turkkilainen uutistoimisto Frankfurtissa) julkaiseman uutisen (helmikuu 2011) mukaan murhiin ja huumekauppaan oli sekaantunut myös Turkin salainen palvelu, joka usein toimii äärinationalistien ja huumerikollisten seassa sekä niiden kautta.
Spiegel-lehdessä oli vielä numerossa 8/2011 järeää tutkivaa journalismia edustava artikkeli, jonka lähteinä oli käytetty omia alamaailman tiedottajia ja poliisilähteitä. Siitä on laaja siteeraus kirjassa. Mafiasota ja tiedustelupalvelukuviot selitetään tarkasti.
Murhien yhteydessä törmättiin koko ajan syvemmällä taustalla vaikuttaneeseen voimaan, joka oli siis turkkilainen tiedustelupalvelu (maailman kaikki tiedustelupalvelut ovat lopulta alisteisia Mossadille ja CIA:lle). Saksan poliisi ei pystynyt selvittämään ilmeisesti näiden syiden vuoksi murhia niin, että tekijät olisi saatu käpälälautaan.
Sama ”laatulehti” alkoi kuitenkin vain noin vuotta myöhemmin syyttämään samoista murhista ”saksalaista natsigeeniä” ja ”valkoista miestä” sekä kaikkia saksalaisia kansallisesti ajattelevia. Mitä oli tapahtunut?
NSU-myytti syntyy
Virallisen version mukaan kaksi ”uusnatsiterroristia” oli 4.11.2011 ryöstänyt pankin Eisenachissa ja paennut polkupyörillä (näin on tapahtunut Saksan historiassa aiemmin vain kerran ja tällöin media naljaili pakosuunnitelman yhteydestä öljykriisiin) asuntovaunuun, jossa piilottelivat kolme tuntia.
Poliisin (toisten tarinoiden mukaan useiden poliisien) lähestyessä pankkiryöstäjät ampuivat yhtä aikaa toisensa ja sitten sytyttivät asuntovaunun (outo kronologinen järjestys, vai mitä?) tuleen. Ilmeisesti kuitenkin joku muu sytytti vaunun palamaan, koska kolmas henkilö poistui paikalta poliisin mukaan. Tarinaan liittyvien epäloogisuuksien ei annettu häiritä koskaan.
Kolmas solun väitetty jäsen oli nainen (Beate Zschäpe), joka väitetysti tämän jälkeen tuhosi ”solun” tukikohdan eli asunnon räjäyttämällä siellä pommin ja polttamalla näin kaikki todisteet. Nainen ei ole puhunut vielä yhtään mitään [artikkelin kirjoittamisen jälkeen Zschäpe on kommentoinut – erittäin epäuskottavaan sävyyn – tapahtumia. Toim. huom.].
Kummallista kyllä, todisteet eivät silti tuhoutuneetkaan, vaan poliisi löysi talosta yhtä ja toista raskauttavaa. Paikalla ollut palomies tosin ihmetteli, kuinka täydellisen tuhon jäljiltä saattoi löytyä kaikki se, mitä väitettiin. Muutkin ihmettelivät, sillä ”täyden tunnustuksen” sisältänyt dvd ”löytyi” paikalta kuin myös tärkeitä tietoja sisältävä muistitikku. Yleensä tosin dvd ei selviä tulipalosta eikä 60 celsiusasteen lämpötilassa olleesta USB-tikusta pystytä lukemaan dataa. Myös paperipinkka oli muka säilynyt.
Virallisen tarinan mukaan kolmikko oli siis murhannut kaikki edellä mainitut turkkilaiset huumekauppiaat (jotka olivat mediassa muuttuneet kuin sormia napsauttamalla tavallisiksi ”kauppiaiksi”). Asiasta ei ollut kuitenkaan pidetty meteliä normaalien terroristi-iskujen tapaan.
Pian myönnettiin, ettei dvd-levy sisältänytkään ”täyttä tunnustusta”. Levyllä Vaaleanpunainen pantteri käyskentelee eri kohteissa, jotka olivat murhapaikkakuntia. Pirullista ilakointia, mutta dvd oli niin taitavasti tehty, että sellaiseen pystyisi vain alan huippuammattilainen, joita syytetyt eivät olleet. Lisäksi dvd oli tehty jo vuonna 2007.
Murhien lisäksi oli ryöstetty 14 pankkia, mutta koskaan ei ole näytetty valvontanauhoja eikä kaikkien pankkien nimiäkään ole esitetty. Mitään todisteita ei oikeasti ole olemassakaan näistä tai muistakaan väitetyistä teoista. Viranomaiset yrittävät panna muitakin selvittämättömiä murhia väkisin kolmikon tiliin draamavaikutuksen vuoksi.
Poliitikot ehdottelevat heidän syyttämistään eräistä 90-luvun tuhopoltoista, joista on jo tiedot. Esimerkiksi Solingenissa syyllinen oli turkkilainen rikollinen.
Toiminta ei olisi voinut pysyä poliisilta salassa
Thüringer Heimatschutzin jäsenet olivat kuitenkin Saksan radikaalikansallismielisiä, jotka tuskin voivat elää väärillä henkilöllisyyksillä pimennossa vuosia, sillä he ovat Saksan seuratuimpia ihmisiä.
Vuosina 1997-2002 reilun sadan jäsenen joukossa oli ainakin 12 poliisin (Verfassungsschutz) agenttia, ja jäseniä seurattiin myöhemminkin.
Saksassa onkin herännyt irvokas näytelmä, kun poliisin soluttautujien eli niin sanottujen V-miesten pian todettiin seuranneen ”solun” jäseniä. Siten poliisien on täytynyt tietää murhista (virallisen version mukaan), ellei koko tarinassa sittenkin ole kyse puhtaasta valehtelusta.
Lisäksi on ollut käynnissä muitakin operaatioita, kuten esimerkiksi Thüringenin ja Baijerin salaisten palveluiden, armeijan tiedustelun ja ehkä myös CIA:n operaatio ”Rennsteig”, joka varusti muun muassa ”solun” jäseniä aseilla, rahalla ja asunnnoilla (parlamentaarisen tutkimuskomitean mukaan).
Mitkä ovat viranomaisten tavoitteet? Kansallismielisen ajattelun mustamaalaaminen ja poliisivaltion luominen? Ajatusrikollisten vainoaminen ja uusien ajatusten lisääminen kriminalisoitujen listaan?
Psykologinen sodankäynti Saksan kansaa vastaan on kyseessä. Valtion rahoittama äärivasemmisto syyllistyy jatkuvasti poliittiseen väkivaltaan, joten ehkä eliitti on tahtonut kääntää yleisön huomion siksi kansallismielisiin.
Mitä murhista tiedetään?
Seuraava osuus perustuu Gerhard Wisnewskin Kopp-sivuston 2013 NSU-oikeudenkäyntiartikkeliin, jonka voi käydä lukemassa TÄÄLLÄ.
6.5.2013 ollaan viimeinkin näin pitkällä: Groteskin taistelun lehdistön istumapaikoista jälkeen alkaa viimeinkin oikeudenkäynti oletetun NSU-terrorisolun jäännöksiä vastaan. Voisimmeko viimeinkin saada vastauksen kysymykseen: kuka nyt oikeastaan on vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana murhannut kahdeksan turkkilaista ja yhden kreikkalaisen kauppiaan?
Ja kuka murhasi poliisi Michèle Kieswetterin vuonna 2007? Syytetty Beate Z kumpaneineen? Vaiko täysin muut tekijät? Toki kaivatusta selityksestä ei taida tulla yhtään mitään. Tietojen mukaan Müchenissä väärät ihmiset seisovat oikeuden edessä, kun taas todellisia murhaajia suojellaan.
NSU:n tekemiksi väitettyjen murhien jäljet johtavat useimmiten suoraan ulkomaalaisiin rikollisiin. Koko hälinä on puhdas harhautusoperaatio, jonka tehtävä on johtaa huomio pois todellisista syyllisistä.
Kerrataanpa muutamia väitettyjä ”NSU-murhatapauksia”. Mitä tiedämme niistä?
Kukkakauppias Enver S:n murhan jälkeen (Nürnberg 9.9.2000) poliisi sai selville, että raskaan sarjan turkkilainen rikollinen oli etsiskellyt palkkamurhaajaa, joka tappaisi Enver S:n: ”Turkkilaisissa piireissä ounasteltiin tuohon aikaan, että kyse oli arvokkaista kauppapaikoista […] lisäksi on saatu tietoja, että murhatulla oli pelivelkoja.”
Ja maanmies oli merkinnyt hänet ja ”etsinyt palkkamurhaajaa”. Kaikki täsmää tähän asti.
Lisäksi S:llä oli ollut kiista erään suojelurahan kiristäjän ja huumekauppiaan kanssa. Muutenkin useimmat uhreista olivat mukana huume- ja vedonlyöntiympyröissä. S:n sukulaiset ovat ilmoittaneet murhan jälkeen, että he pelkäsivät kovin, mutta he vaikenivat siitä, ketä.
Ilmeisesti pelokkaat sukulaiset on saatu myös mafian taholta esittämään tympeää rooliaan ja vaatimuksiaan prosessin yhteydessä. Uutisissa näimme heidän asianajajiensa linjan. Tietenkin valtio on varmasti mukana painostamassa ja palkitsemassa.
”Varoittava esimerkki”
Ennen Abdurrahim Ö:n murhaa 13.6.2001 Nürnbergissä ”naapurit olivat kuulleet riitelyä”. ”Kaksi miestä olivat huutaneet itäeurooppalaisella aksentilla […] Todennäköistä on, että kyse oli ollut korkeista veloista.”
Yksi todistaja ”näki muutama sekunti laukausten jälkeen miehen lähtevän kaupan suunnasta kadun yli ja nousseen Opel Omegan etupenkille kuljettajan viereen.” Muut todistajat sanoivat auton olleen varustettu puolalaisilla tunnuksilla. Ö:n asunnossa tutkijat olivat löytäneet kokaiini- ja heroiinijälkiä pakkausjäänteistä talossa. Myös uhrin autossa oli ollut jälkiä näistä huumeista.
27.6.2001 Hampurissa murhattu vihanneskauppias Süleyman T. ”oli tehnyt virheitä, joita ei olisi saanut tehdä”. ”Sellaisia virheitä ei katsota läpi sormien. Muutoin jokainen voisi tehdä, mitä haluaa, joten oli järjestettävä varoittava esimerkki. Sellaisia tapauksia varten on Hollannissa iskuryhmä, joka huolehtii asiasta!”
Monilla uhreilla oli yhteyksiä Hollantiin. Sen, että T:tä oli uhkailtu, ovat monet todistajat vahvistaneet. Vuonna 1997 häntä oli ammuttu. Tuolloiset ampujat olivat kurdeja.
Ja samaan tahtiin jatketaan. 29.8.2001 Münchenissä murhattu vihanneskauppias Habil K. oli saanut murhauhkauksia 5-6 kuukautta ennen murhaa. kaksi päivää ennen kuolemaansa K. oli sanonut: ”Turkkilaiset aiheuttavat vihaa.”
25.2.2004 Rostockissa murhatun Döner-kebabtyöskentelijän Yunus (Mehmet) T:n sukulaiset olivat useita kertoja siirtäneet suuria rahasummia Saksan ja Turkin välillä ja sen vuoksi joutuneet rahanpesututkimusten pääepäillyiksi. Serkku oli joutunut huumakaupan vuoksi hankaluuksiin virkavallan kanssa.
Döner-liikkeen omistajaa Ismail Y. (murhattu 9.6.2005 Nürnbergissä) oli joutunut poliisitutkintaan vakavan ruumiinvamman tuottamisesta, uhkailusta ja kunnianloukkauksesta. Naisasiakas oli kuullut murhaa edeltävänä päivänä ”äänekkään riidan Y:n ja jonkun ulkomaalaisen (luultavasti turkkilaisen) välillä.” Monta kertaa oli Y. antanut suuria rahatukkoja tuntemattomille henkilöille.
25.4.2007 Heilbronnissa ammuttu poliisi Michèle Kieswetter oli tätä ennen kollegansa Michael A:n kanssa havainnut huumeiden myyntiä. Kun he olivat istuneet autossaan Heilbronnen Theresenwiesellä, heitä lähestyi takaa kaksi miestä, jotka ampuivat poliiseja päähän.
Kiesewetter oli aiemmin toiminut peitetoiminnassa huumemafian parissa. Henkiin jäänyt virkamies A. muisteli kahta miestä ”hämäriksi tyypeiksi”. Luotettu tiedottaja kertoi poliisille jälkeenpäin, että paikalla oli juuri käynnissä huumekaupanteko, kun Kiesewettter ja A. saapuivat. Heidät ammuttiin sen vuoksi, että kauppa ei estyisi.
Loistava esitys
Ennen kuin joidenkin dvd-levyn ja poliisin paikalle lavastamien aseiden perusteella luotiin valheiden verkosta NSU-myytti, kaikki jäljet johtivat järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan.
Tekojen yhteydessä havaittiin rahaluovutuksia, riitoja ja murhauhkauksia. Lisäksi monille uhreille yhteisiä elementtejä olivat uhkapelit, velat, huumekauppa ja kontaktit Hollantiin. Poliisi ei siis ollut sokea, kuten nykyisin tässä yhteydessä väitetään, vaan äärimmäisen tarkkanäköinen.
Ennen kuin yleisön päähän asetettiin NSU-lasit, oli selvää, että turkkilaiset rikollisliigat ja salainen palvelu olivat syvällä mukana jutuissa. Nämä huomiot eivät ole peräisin ”rasistiselta” saksalaiselta poliisilta, vaan Turkin rikospoliisilta (KOM).
Turkkilaisen sanomalehden (Zaman, 2007) mukaan Turkin viranomaiset luovuttivat kertomuksen tutkimuksistaan Saksan poliisille vuonna 2007. Siinä KOM ”ilmoitti murhilla olevan yhteyden turkkilais-kurdilaiseen huumemafiaan ja mainitsi nimeltä erään perheklaanin turkkilaisesta Diyarbakirin kaupungista”.
Mutta miten puolalaiset tunnukset, itäeurooppalainen aksentti eräillä epäillyillä ja monien uhrien kontaktit Hollantiin sopivat tähän? Aivan yksinkertaista: rikollisten ja tiedustelupalveluiden maanalaisessa maailmassa globalisaatio on jo hyvin pitkällä.
Turkkilaiset tutkijat ilmoittavat W. Hackertin Mord und Perversion –kirjan mukaan lisäksi, ”että perheklaanin kautta on tilattu viisihenkinen murhakommando […] murhat tehtiin tämän iskuryhmän toimesta kolmella eri aseella (merkki: Ceska)”.
Siis aseella, joka lopulta löytyi ”NSU:lta”. Hackert kirjoittaa myös: ”Kertomuksessa on selvitetty nimeltä tekijät ja perheklaanin jäsenet ja Nürnbergin rikospoliisille on ilmoitettu tästä. ” Kirjan mukaan kertomus luovutettiin BKA:n kautta Nürnbergin rikospoliisin päällikölle Wolfgang Geierille.
Salainen rinnakkaistodellisuus
Jos tämä pitää paikkansa, niin turkkilaisilla kuin saksalaisillakin rikostutkijoilla oli viimeistään vuonna 2007 lista syyllisistä – tai vähintään epäillyistä henkilöistä.
Kun poliisi luuli saaneensa hiirtä kiinni hännästä, näkyviin tulikin valtava merikäärme, jonka hampaat muodostivat turkkilaiset mafiosot, huumekauppiaat ja suojelurahojen kiristäjät. Ja luonnollisesti turkkilaiset ja saksalaiset agentit. Siis koko rikollisten ja tiedustelupalveluiden hallitsema alamaailma. Taustalla oli myös niin sanottu syvä yhteiskunta (”Die Tiefe Staat”). Toisin sanoen törmättiin rinnakkaismaailmaan, joka ei missään tapauksessa saanut paljastua.
Monet tutkijat ovat ”vakuuttuneita siitä, että murhien jäljet johtavat todellisuudessa synkkään varjomaailmaan, jossa käskyjä antaa oikeistoradikaalien turkkilaisten, Turkin salaisen palvelun ja gangsterien mahtava liittouma.”
Myös saksalainen turvallisuuskoneisto (Verfassungsschutz) liittyi kokonaisuuteen. Tunnetusti murhasarja katkesi, kun saksalainen agentti pidätettiin vuonna 2006. Tämä tapahtui viimeisen murhan tapahtumapaikalla Kasselissa. Vaikka hän oli vaikuttanut erittäin epäilyttävältä, hänet oli vapautettu.
Spiegelin mukaan viranomaiset uskoivat, että he ”olivat päässeet niin lähelle syyllisten piiriä, että murhasarja oli katkennut 21-vuotiaan Internet-kahvilan pitäjän Halit Y:n kuoliaaksiampumisen 6.4.2006 jälkeen.”
Ensimmäisen kerran oli siis konkreettinen epäily saksalaista (ja tiedustelupalvelun henkilöä) vastaan, jolla oli tosiasiallisia yhteyksiä oikeistoradikaaleihin. Spiegelin mukaan tutkijoita ”pelotti ultranationalistien, sotilaiden, poliitikkojen ja oikeusviranomaisten verkosto” ja ”syvä yhteiskunta”. Heidän mukaansa ”tutkimukset päättyivät johonkin vaikenemisen muuriin”.
Kunnon rikostutkinta kielletty
Lyhyesti: Döner-murhat ovat niin tulenarkoja, että niitä ei saa selvittää. Ja tutkinta ei todellakaan ollut tökeröä, kuten media meille yrittää uskotella, vaan liian laadukasta.
Beate Z:n ja keinotekoisen ”NSU:n” oli määrä olla yksinkertainen ja mediaseksikäs vastaus kysymykseen, kuka 10 ihmistä oli tappanut ja miksi.
Monimutkaisesta rikollisten ja tiedustelupalveluiden kudelmasta oli määrä tulla yksinkertainen Hyvän ja Pahan vastakkainasettelu – siis: köyhien ja syyttömien uhrien ja tärähtäneiden saksalaisten ”oikeistoterroristien”. Anonyymi verkosto tuli muuttaa ”NSU:ksi” ja syyllisen saada kasvot (Beate Z. ja hänen kuolleet ystävänsä).
Kuten monet viranomaiset etsivät loppusijoituspaikkaa radioaktiiviselle ydinjätteelle, toiset etsivät loppusijoituspaikkaa ulkomaalaisten kauppiaiden ja yhden poliisin murhatöille. Tämän loppuvaraston oli määrä olla 6.5.2013 oikeussali A 101 Münchenin ylemmässä maakuntaoikeudessa. Vaaralliset rikostutkimukset oli määrä haudata järeimmän turvaluokan varastoon.
Mietteitä Gerhard Ittnerin haastattelun pohjalta
Lopuksi käsittelemme Gerhard Ittnerin haastattelua. [Ittneriä syytettiin osallisuudesta ”NSU:n” toimintaan, mutta – kuten todettua – hänet on nyt vapautettu vankilasta. Mitään todisteita terrorismisyytösten tueksi ei ollut. Toim. huom.]
Gerhard Ittner pidätettiin alunperin sillä verukkeella, että hän oli tehnyt politiikkaa Thüringenissä. Kenet hyvänsä voidaan nyt julistaa epäillyksi ja täydellisen mielivallan alaiseksi tai lainsuojattomaksi. Ittnerin palauttamista ulkomailta vaadittiin terroriyhteysepäilyihin vedoten!
Gerhard Ittnerin haastattelu on vakava muistutus eurooppalaisesta todellisuudesta, josta valeoppositio on hiirenhiljaa. Ittner vangittiin Portugalissa, ja Saksa vaatii luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella.
Pidätysmääräyksessä luki syynä ajatus- ja sananvapausrikos, joten valtamedian terrorismisyytökset ovat vain rekvisiittaa. Tai sitten lisää syytöksiä on luvassa ja noilla terroritarinoilla vain yritetään voittaa oikeustaistelu miehen luovuttamiseksi.
Haastattelussa on osuvasti kuvattu tätä surullisen kuuluisaa ”terrorisolu”-juttua:
”Täytyisi olla tyhmä uskoakseen NSU-tarinaan. Se on täyttä puppua. Samalla tavoin, kuin 9/11-iskut olivat hallituksen tekosia, niin on myös NSU. 9/11-iskujen tarkoituksena oli aloittaa sota Afganistanissa, kaventaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia sekä tehdä Yhdysvalloista ja sen vasalleista orwellilaisia valtioita.
NSU-huijauksella on samalla tavoin tarkoitus kaventaa kansalaisoikeuksia. Erityisesti niiden kansalaisten, jotka puolustavat kansallisia oikeuksia. Oikeudet halutaan viedä kaikilta ’oikeistolaisilta’, ’nationalisteilta’ ja ’uusnatseilta’.
Saksassa NSU:n perusteella kuka tahansa voidaan pidättää ’epäiltynä’ tai ’yhteyksistä’ kansallismielisiin. Tällä perusteella on tehty kotietsintöjä ympäri maata, ja kansallismielisiltä on takavarikoitu tietokoneita, kirjoja, dvd- ja cd-levyjä ja kaikkea, mitä poliisit haluavat viedä.
Pidätyksiin ei enää tarvita syyksi ’sananvapausrikosta’, vaan kuka tahansa voidaan pidättää pelkän ylimalkaisen ’epäilyn’ vuoksi. Kuulostaa vuosisatojen takaisilta noitavainoilta. Saksan miehityshallinto haluaa viedä kansalaisten huomion itsetuhoisesta politiikasta ja käyttää ’natsiterroristeja’ perusteena Saksan muuttamisessa bolshevistiseksi diktatuuriksi.
NSU on huijausta, järjestelmän vuonna 2011 luoma tuote. Joten se, mitä he kirjoittavat minusta ja NSU:sta, on täyttä valetta median puolelta.”
Haastattelussa käy ilmi, että Ittner osallistui politiikkaan 2001-2005 Saksassa, jolloin poliisi on tarkkaillut häntä varmasti jatkuvasti. Mitään terroriyhteyksiä ei siten olisi voinut olla, vaikka tarina terrorisolusta olisi totta.
Haastattelusta käy ilmi, että Ittner on lähinnä kieltänyt holokaustin eikä mitään perustetta ole yhdistää millään tavalla häntä Thüringenin kansallissosialisteihin, joita mies ei tuntenut.
Jo 80-luvulla Itävallassa ja Saksassa on syytetty ihmisiä olemattomien terrorijärjestöjen jäseniksi ja annettu vuosikymmenten mittaisia tuomioita. Kyseessä ovat olleet kansallismieliset nuorisojärjestöt, vaikka oikeasti kyse on ollut jopa vain talkootempausten järjestämisistä ja kulttuuriharrastuksista.
Jo nyt pykälät mahdollistavat Saksan pidätysmääräyksen myös ei-saksalaisen holokaustin epäilijän luovuttamiseksi Saksaan tuomiolle yleiseurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Saksa on myös esittänyt toistuvasti tavoitteenaan olevan kaikkien maailman holokaustin kieltäjien vainoamisen. YK:n päätökset ja kansainvälisten järjestöjen toiminta viittaa myös yleismaailmallisen luovutussysteemin olevan tulossa.
Ittner totesi haastattelussaan myös:
”Saksa haluaa Portugalilta luovutustani, ja Saksa on kohdistanut minuun poliittista vainoa sekä rikkonut oikeuttani harjoittaa sananvapautta. Tämä on todellista ihmisoikeuksien rikkomista!
Mikäli Liu Xiaobo oli saada Nobelin palkinnon, siinä tapauksessa minun ja Horst Mahlerin tulisi saada myös Nobelin palkinto. Liu Xiaobon vaino Kiinassa, Horst Mahlerin ja Gerhard Ittnerin (sekä 8 000–10 000 muun ihmisen vuotuinen vaino) vainoamiset Saksassa ovat samoja: meitä kaikkia vainotaan sananvapauden harjoittamisesta!”
Itner on siis vain yksi tuhansista vuosittain rangaistuista (muistamme, että tuomio saattaa tulla myös pelkistä sanoista ”Kaikki Saksan puolesta”). Haastattelussa kerrotaan laajoista ja mielivaltaisista kotietsinnöistä historiallisen totuuden sisältävien materiaalien etsimiseksi ja raa’asta poliisiväkivallasta.
Yhteiskunta vihaa juuri kaikkein eniten näitä tyranniaa uhmaavia ihmisiä, toisinajattelua uuden maailmanjärjestyksen tiellä.
Toinen Näkemys
Kristityt saksalaiset etunenässään alistuvat sionismille, juutalaisille ja Israelille vain siksi, että juutalaiset ovat onnistuneet uskottelemaan kristityille, että kolme ns. monoteistista uskontoa palvoisivat samaa Jumalaa ja että juutalaiset olisivat tämän ”ainoan” Jumalan Valittu Kansa — ja joka Valitun Kansan asemastaan johtuen olisi oikeutettu kohtelemaan muita kansoja teuraslampaina.
Sionistien, juutalaisten ja islamilaisten kuristusote suurimmasta osasta ihmiskuntaa kirpoaa, kun valhe saman Jumalan palvomisesta ”kolmessa monoteistisessa uskonnossa” saadaan kumottua,
Tämän vuoksi on tärkeää levittää mahdollisimman laajalle ja pian totuutta siitä, että juutalaiset ja islamilaiset palvovat dravidialaisten Intiasta Elamiin tuomaa ja Israelin siellä omaksumaa intialaista ukkosen ja kuun jumalaa Shivaa ja tämän Poikaa sodanjumala Seyon-Sionia, mutta kristityt auringonjumalaa (Eguptin Amen-Ra ja Foinikian El) ja tämän Poikaa parannustaitojen jumalaa Thoth-Eshmun-Yeshua, joka Pelastaa ja Vapauttaa (eli Vapahtaa) Ra-El:in Vastustajasta (= hepr. Satan).
Lähde: Gerhard Wisnewski: Das Jahrbuch des Verbrechens 2015:Ungeklärt, unheimlich, unfassbar. Die spektakulärste Kriminalfälle 2014:
7.5.2001 katosi Oberfrankenin Lichtenbergissä 9-vuotias pikkutyttö Peggy Knobloch. Katoamiseen liittyy monia kummallisuuksia. Todennäköisyys mafian lapsikaappaukselle ja pedofiiliringeille myymiselle on suuri. Ruumista ei koskaan ole löydetty. Äiti oli mennyt uusiin naimisiin ja lapsi on tietojen mukaan ollut lähes heitteille jätetty eli usein kuljeskellut ilman huolenpitoa ja vahtimista. Uusi turkkilainen isäpuoli ja äiti ovat olleet melko kylmän tuntuisia. He eivät surreet lastaan, vaan sivuuttivat koko tapauksen silminnähden pian. He hävittivät lapsen tavarat ja muuttivat pois. He uskoivat viranomaisen selityksen kuolemasta, vaikka ruumista ei löydetty. Oikeuslaitos on nyt vuonna 2014 kumonnut murhan tunnustaneen (?) kehitysvammaisen Ulvi Kulacin tuomion, joten tapaus on täysin selvittämättä. Koska aiheesta on noussut kohu, on Saksassa jopa avattu hautoja väärien vihjeiden perusteella (8.1.2014). Tutkimukset ja hautojen avaamiset eivät kuitenkaan pysty karkottamaan vaikutelmaa siitä, että viranomaiset olisivat sekaantuneet kaappaukseen tai ainakin peittelisivät oikeaa syyllistä.
Kadonnutta tyttöä etsittiin 1100 asukkaan kaupungissa isolla väkijoukolla, mutta tyttö oli kadonnut jäljettömiin. Vihjepalkkio 55000 DM ei johtanut tuloksiin, kuten eivät laajat tutkinnat Turkkia ja Tshekkiä myöten. Mediakohu johti siihen, että poliisi puristi pedofiililtä kehitysvammaiselta Ulvi Kulacilta tunnustuksen murhaan. Väitetty tunnustus on ilmoitettu annetuksi 2.7.2002. Hän olisi muka pyytänyt anteeksi hyväksi käyttämistään, mutta hätääntynyt ja tullut tappaneeksi tytön. Jostain syystä ruumista ei koskaan löydetty. Tunnustusta ei ole nauhoitettu, joten siitä on vain poliisin sana. Kulac on peruuttanut tunnustuksensa, jota poliisi oli tältä kehitysvammaiselta yrittänyt puristaa viikkotolkulla. Kuulustelupöytäkirjat ovat valtavan kokoisia. On kuitenkin epäuskottavaa, että 8-10 -vuotiaan henkisen tason ja älykkyysosamäärän 68 omaava Kulac olisi pysynyt tekemään täydellisen rikoksen pikkupaikkakunnalla jälkiä jättämättä. Kulac kiisti oikeusistuimissa tunnustuksensa, mutta sai elinkautisen tuomion ja hänet suljettiin samaan parantolaan (Bayreuthin piirisairala), jossa myös toinen oikeusmurhan uhri Gustl Mollath virui vuosikausia.
Tunnustus puristettiin ilman asianajajan läsnäoloa. Se on annettu (päivä- ja) tuntikausia kestäneiden kuulustelujen jälkeen. Näissä on selkeästi harrastettu suggestiivista kyselyä ja annettu vääriä lupauksia. Ääninauhaa ei ole olemassa, vaan vain vastapuolen eli poliisiviranomaisen pöytäkirjamerkintä. Tunnustuksen Kulac on kiistänyt myöhemmin. Lapsen tasolla henkisesti ollut Kulac oli julistettu jo aiemmin syyntakeettomaksi useiden lasten hyväksikäyttötapausten jälkeen, koska hänellä ei ollut käsitystä oikeasta ja väärästä.
Em. tapaus Mollath on siis myös rasittanut Baijerin oikeuslaitosta. Siinä syytön mies istui 7 vuotta mielisairaalassa, koska selkeästi joku korkea taho halusi salata rikoksen, jonka hän ilmiantoi. Useimmat väitetyistä NSU-murhista ovat myös tapahtuneet Baijerissa. Yksin Nürnbergissä kolme murhaa. Kaksi muuta tapahtui Münchenissä. Yhteensä siis viisi yhdeksästä. Kaikkia tapauksia ovat tutkineet osaksi samat tutkijat. Joka tapauksessa baijerilaiset oikeuslaitos ja poliisi. Peggy K:n tapausta ovat tutkineet kaksi erikoiskomissiota eli tusinoittain viranomaisia.
Kulac oli paikkakunnalla tunnettu itsensäpaljastaja, joka oli usein laskenut housunsa ja vaatinut lapsilta seksuaalista käsittelyä. Monet kaupunkilaiset ovat vähätelleet tällaista lapsia vahingoittavaa käyttäytymistä (lehden Die Welt mukaan). Kun lapset olivat kertoneet Kulacin vaatimuksista ja käytöksestä, monet olivat vain kehottaneet antamaan asian olla. Olihan kyseessä vain harmiton Kulac. Kulac saattoi työskennellä jopa eräässä ravintolassa aputarjoilijana, vaikka asiakkaina oli päivisin paljon lapsia. Paikalla oli usein juuri lapsia, joilla ei näyttänyt kotia olevan Jotkut jopa yöpyivät majatalossa. Miten vanhemmat sallivat lasten yöpyä paikassa?
Lichtenbergissä sijaitsevasta lapsipornoringistä oli liikkunut paljon huhuja. Paikkakuntalaisten on arveltu peitelleen sen olemassaoloa. Nimettömät lähteet ovat kertoneet, että em. majatalossa olisi hyväksikäytetty lapsia. Näin kirjan ”Der Fall Peggy” kirjoittajat. ”Määrättyinä päivinä ilmestyi säännöllisesti kaksi miestä.” Isännän vapaa-ajan asunnosta erään järven läheltä löytyi monta nallekarhua tms. pehmolelua. Eräät tutkijoista olivat myös sitä mieltä, että Lichtenbergissä olisi tapahtunut järjestelmällistä lasten hyväksikäyttöä. Rotherhamin tapaus mielessä asia ei olisi välttämättä mitenkään yllättävää. Tietenkin kyse on myös mafiakytkennöistä myös Rotherhamissa. Ei rasismin vastaisesta ideologiasta. Tai siis aidosta sellaisesta. Tällaisilla ideologioillahan Euroopan kansakuntia tuhotaan. Taustalla on suunnaton ja mielisairas viha, minkä tällainen lasten tuhoaminen ja saastainen pedofilian suosiminen myös osoittavat.
Outoa oli se, että Peggyn naapuri (29-vuotias Jens E.) ja pedofiili Holger E:n velipuoli esitti poliisille koko ajan uusia epäiltyjä. Hän esitti itselleen väärän alibin. Holger E. oli Kulacin tapainen henkilö, joka oli käyttänyt juuri huhtikuussa 2001 hyväkseen Peggyn ystävätärtä eli 9-vuotiasta velipuolensa tytärtä. Peggyn osoite oli hänen vihkossaan ja katoamispäivänä hänen kaulassaan oli Peggyn kuva. Alibia hän ei omannut. Kolmas naapuri, 54-vuotias Robert E. oli käyttänyt lapsenpastaan ja holhokkilastaan hyväkseen. Hänen taostaan löytyi lapsen paita. Hänen kiinteistönsä kaivettiin ympäri, mutta mitään ei löytynyt. Kuten sanottua, vanhempien kylmyys on perin epäilyttävää. Kulacin prosessin uudelleen avaaminen sai äidin huolestumaan mahdollisesti häneen kohdistuvista epäilyistä. Useimmiten tällaisissa jutuissa syyllisiä löytyykin kaikkein lähimmistä omaisista.
Kulacin tutkimuksiin toi poliisi, joka toimi Lichtenbergissä ja joka ei ollut tutkimuksissa aluksi ollenkaan mukana, vaan joka alkoi avustaa niitä myöhemmin. Poliisi väitti ääninauhan vaurioituneen ja sen jälkeen että se olisi jo hävitetty. Tämän vuoksi ääninauhaa tunnustuksesta ei olisi olemassa. Näin siis siitä todistaa vain kolme poliisimiestä. Siis kolme poliisia on kirjoittanut Kulacin tunnustuksen ja allekirjoittanut sen. Kulacin juttuun sotkenut viranomainen ei ollut vain lichtenbergiläinen, vaan Kulacin hyvä tuttava. Poliisimies ja Kulac olivat jopa kutsuneet toisiaan lempinimillä ja olivat juoneet yhdessä olutta (Nordbayeriches Kurier, Online 15.4.2014). Kuuluiko poliisi paikkakunnan pedofiilirinkiin tai sen suojelijoihin? Tehtiinkö Kulacista syntipukki, jotta tutkimukset voitaisiin keskeyttää? Ketä suojeltiin? Vuoden 2014 uudelleen käsittelyssä Kulacin asianajaja esitti valaehtoisen todistuksen. Tämän mukaan sama poliisi olisi osoitellut virka-aseellaan erään kapakan tiskillä ympäripäissään muita asiakkaita. Todistajan ohimolla oli pidetty asetta, minkä jälkeen poliisi oli osoittanut, että ase oli ollut ladattu.
Kulacin kanssa samassa parantolassa ollut V-mies kertoi myöhemmin, että poliisi oli pakottanut hänet väittämään, että Kulac olisi tunnustanut hänelle murhan. Vuonna 2010 hän oli vakavasti sairas ja kertoi poliisin käyneen hänen luonaan 20 kertaa painostamassa häntä valehteleman kertomuksensa. Tämän todistuksensa mies perui vähän ennen kuolemaansa 27.10.2010 tutkintotuomarin edessä. Miehen mukaan pahin painostaja olisi ollut päätutkija Geier. Kulacia oli kuulusteltu yli 40 kertaa ennen ”tunnustusta”. 900 sivun verran pöytäkirjaa Kulac oli kiistänyt kaiken tätä ennen. 3.4.2013 Kulacin asianajaja piti lehdistötilaisuuden, jossa kertoi viranomaisten hylänneen 15 todistajaa, jotka todistivat Kulacin syyttömyyden puolesta. Nämä olivat antaneet Kulacille pitävän alibin tekoajankohdaksi. Normaalisti syyttömyyteen riittää yksi uskottava todistus.
Selvästi tapaus Peggy K on saanut poliisin, syyttäjän ja oikeusistuimet vetämään yhtä köyttä ja rikkomaan lakia. Jotain on tällöin hyvin pahasti vinossa. Tässä ne ovat peittäneet todellisen syyllisen tekemää rikosta valmistamalla syntipukin. Syyttäjäviranomaisia ohjaa Baijerin oikeusministeriö. Viime kädessä osavaltion hallitus. Günther Beckstein oli sisäministeri 1993-2007 ja osavaltion pääministeri 2007-2008. Hän kantaa viime kädessä vastuun lavastuksista ja väärinkäytöksistä. Vastuu on myös suora, sillä ensimmäinen Peggy K:n jutun erikoiskomissio ei vielä pitänyt Kulacia syyllisenä. Sitten Beckstein puuttui asiaan 2002 ja määräsi toisen erikoiskomission, johon nimitti päätutkijaksi ja johtajaksi poliisijohtaja Wolfgang Geierin. Geier oli myös naurettavien ”NSU-terrorisolun” toimintaan liittyvien ”tutkimusten” vastaava johtaja. Pian otettiinkin Kulac kuulusteluihin ja hankittiin väärä todistus häntä vastaan V-mieheltä. Kaikki Kulacin syyttömyyttä tukenut aineisto jätettiin huomioimatta.
Kuolemansairas ja eläkkeellä ollut tuomari Rudolf Heindl on kirjoittanut 15.5.2013 Becksteinille avoimen kirjeen, jossa hän syyttää Becksteinia Kulacin tapauksen lisäksi lukuisista muista väärinkäytöksistä. Myös muista näytösoikeudenkäynneistä, joissa on tuomittu syyttömiä ym. Esim. vuonna 2005 Beckstein ja media väittivät Nürnbergissä toimineen moskeijan, jossa kerättiin rahaa terroristeille Sudaniin. Kaikki oli kuitenkin valhetta. Ei ollut ”terrori-moskeijaa”, ei rahankeruuta terrorismiin, ei rynnäkköä moskeijaan erikoisjoukkojen toimesta eikä mitään tietokoneiden ym. takavarikointia. Moskeijaa vastaan oli kyllä esitetty jälleen Verfassungschutzin agenttien väärentämää aineistoa. Tosiasiassa rahaa oli kerätty tulvauhreille ja pyhiinvaellusmatkoihin Mekkaan. Heindl syytti Becksteinia ja Geieriä myös NSU-terrorisolun lavastamisesta ja sen tekemiksi väitettyihin murhiin sekaantumisesta. Nämä väitteet Heindliä kiellettiin esittämästä oikeuden päätöksellä (Nordbayerische Zeitung 11.7.2013). Samaan aikaan oli Münchenin NSU-prosessi jo aikoja sitten muodostunut Kulacin ensimmäistä prosessia muistuttavaksi ”todistevapaaksi” farssiksi. Myös Mollathin näytösoikeudenkäyntiin kiellettiin puuttumasta. Tätä Heindl oli arvostellut myös kovin sanoin ja Becksteinin osuutta siinä. Heindl oli kirjoittanut, että häntä ei oltu kuultu asiassa ja siten mainitut oikeuden päätökset eivät olleet laillisia, vaan ne oli hänen sairauttaan hyväksi käyttäen saatu aikaan. Ei yllätä yhtään, että media on vaiennut täysin Heindlin syytöksistä.
Peggy K:n kuolemasta ei ole minkäänlaista todistetta. Pikemminkin on olemassa todistuksia, jonka mukaan Peggy olisi nähty elossa katoamisen jälkeen. Jung ja Lemmer (Tapaus Peggy K:n kirjoittajat) sanovat myös, että Peggyn ystävätär olisi saanut puhelun, jonka soittaja olisi puhunut Peggyn äänellä. Kolme viikkoa katoamisen jälkeen tulleesta puhelusta oli todistajan mukaan ilman mitään epäilyksiä kuulunut Peggyn ääni. ”Hallo Sandra. Minulla menee hyvin, mutta en tiedä, missä olen.” Kulacin frankfurtilainen asianajaja Michael Euler on esittänyt marraskuussa 2013 valokuvan, joka on peräisin lapsipornopiireistä. Se muistuttaa vahvasti Peggyä. Lapsi on nähtävästi ollut vuosia seksiorjana. Bayreuthin viranomaiset eivät tehneet ensin mitään kolmeen kuukauteen kuvan asianajajalta saatuaan. Kun se julkaistiin, viranomaiset kertoivat seuraavana päivänä, että heti ensi arvioinnin jälkeen he lähtivät siitä, että kuvassa ei ollut Peggy. Hämmästyttävää, sillä nimenomaan kuvassa on selvästi Peggy. Nürnberger Zeitung tiesi poliisin kuitenkin kertoneen, että kuvaa tutkittaisiin vielä uudelleen BKA:n toimesta. 27.1.2014 tiesi Abendzeitung, että myös BKA:n ja LKA:n asiantuntijat sulkivat pois mahdollisuuden, että kyseessä olisi Peggy. Selitykseksi kerrottiin, että kuva löytyi myös poliisin arkistosta ja että se liittyi toisen nimiseen tyttöön.
Selitys tuntuu kevyeltä, sillä lapsipornon ja prostituution kyseessä ollessa esiintyy paljon väärillä identiteeteillä esiintymistä ja esittämistä. Poliisi ei kertonut mitään muuta perustetta. Ei esittänyt kuvausta siitä, oliko kuvan tytön piirteitä verrattu lainkaan Peggyn kuvaan. Mitään eroavuutta ei siten ollut esitetty eikä myöskään syytä sille, että kuvien tyttöjen piirteet olivat identtisiä. Vanhempien lausuntoa ei ole esitetty kuvasta tai BKA:n arkiston kuvasta. Ei ole myöskään kerrottu, onko kuvia esitetty vanhemmille. Mitään standardimetodia ei ole esitetty. Wisnewskin kysyttyä tarkemmin, kysymyksiin kieltäydyttiin vastaamasta. Jo vuonna 2007 oli Peggyn biologisen isän palkkaama etsivä löytänyt reilun tusinan eritasoisia kuvia, jotka muistuttivat vahvasti Peggyä. Isä oli varma, että ainakin yhdessä korkealaatuisista kuvista oli 13-vuotias Peggy (Hamburger Abendblatt 1.2.2007).Münchener Abendzeitung kertoi, että jäljet johtivat Weimariin. Etsivä oli varma, että Peggy eli siellä väärällä nimellä. Tietenkin tällöin BKA saattoi väittää, että kyseessä ei ollut Peggy, vaan toisen niminen tyttö. Rikolliset olivat vain vaihtaneet Peggyn nimen.
Vuonna 2014 Ulvi Kulac vapautettiin ja todettiin syyttömäksi. Todennäköisin selitys tapahtumille on, että Peggy myytiin lapsipornoringille, ehkäpä jopa äidin ja/tai isäpuolen toimesta. Hän saattaa olla elossa yhä. Hän eli katoamisen jälkeen joka tapauksessa jonkin aikaa väärällä nimellä. Kyseessä on järjestäytynyt rikollisuus, jolla on Saksan korkeimman poliittisen johdon tuki. Tämän vuoksi todellista kaappaajaa ja ostajaa suojellaan ja syylliseksi yritettiin saada viaton sivullinen.
Sebastian Edathy
7.2.2014 arvostettu SPD:n nouseva huippunimi vetäytyi tehtävistään ja julkisuudesta. Syy: lapsipornon ostamisesta ja hallussa pitämisestä epäily. Vuodesta 2005 vuoteen 2009 hän johti Liittopäivien sisäisiä selvitystoimia. Tuosta lähtien hän on ollut puolueensa tunnetuimpia kasvoja. Vuoteen 2011 hän toimi em. jälkeen ”Gorleben”-tutkimuskomission johtajana. Tammikuussa hän ja SPD saivat tähän asti merkityksellisimmän toimen: NSU-terroriryhmän tutkimuskomission johtajuuden. Tässä tehtävässä Edathy oli valtion kantavia voimia ja eräällä tavalla syyttäjä ja tuomari samassa persoonassa. Edathy oli alun perin nimeltään Edathyparambil eli hän on siirtolaistaustainen eikä siis suvultaan alkuperäistä kantaväestöä.
USA:ssa lapsipornorinkejä jahtaava tutkija Brian Bone sai selville, että Edathy oli ostanut paljon filmejä hyvin pahamaineisesta nettikaupasta, joka myi paljon mitä kauheinta lapsipornoaineistoa. Mukana oli rajua tavaraa ja erittäin nuoria lapsia. Yleensä kyseessä olivat pokalapset. Skandaali Saksassa nousi, kun kävi ilmi, että joku oli kertonut Edathylle tutkimuksista jo ennen kuin hänen asuntoonsa oltiin tehty kotietsintää. Näin hän saattoi suoriutua eroon raskauttavasta aineistosta. Hän myönsi asioineensa pahamaineisessa kaupassa, mutta ostaneensa vain laillista materiaalia. Koska mitään muuta kuin paljasta nuorta lihaa ei ollut tarjolla, hänen oli myönnettävä, että piti nuorten poikien vartaloita esittävistä filmeistä. Saksassa on jo eronnut korkeita virkamiehiä eli vuotajia on saatu selville. Juuri uutisoitiin pääuutislähetyksissä joulun alla Edathyn todistuksesta. Prosessi jatkuu.
Edathy on sinkku, joka selvästi on mieltynyt lasten ja nuorten parissa toimimiseen. Hän tarjoaa nuorille mahdollisuuksia vierailla tutustumassa johtamiensa elinten toimintaan ym. Hänen sivustoistaan muustakin voi tehdä johtopäätöksen, että ilmeisesti mies on kiinnostunut juuri pojista eikä tytöistä. Lapsirakas Edathy on mukana monella rintamalla nuorisotoiminnassa ja on tukenut vahvasti vaihto-oppilastoimintaa ja erinäisiä lastenkoteja.
Eliitin jäsenet ovat selvästi tehneet päätöksen suojella eliittiä. Miestä on varoitettu ainakin oman puolueen jäsenen Sigmar Gabrielin ja CSU:n Hans-Peter Friedrichin taholta. Näin tuho ei ollut täydellinen. Vasta vaalien jälkeen asia julkaistiin, kun mitään hallituksia ei ollut vielä alettu muodostamaan. Edathya varoittaneet ovat rikkoneet lakia raskaasti.
Taas yksi sairas pedofiili paljastunut huippupoliitikkojen joukosta. Kuinka ollakaan, SPD ja Edathy johtivat pitkään ns. Döner-murhia selvittävää tutkimuskomissiota. Vasemmisto pääsi mellastamaan ”gegen Rechts”. Tällaiset tyypit sitten mustaavat taatusti valheellisin lausunnoin äärioikeistoa ja nationalismia. Ylensä kaikkea tervettä, joita vastaan tuo naurettava valhevyyhti ja aave nimeltään ”NSU-terrorisolu” on luotu. Kyseessä on holohoaxin kaltainen sairas ja rikollinen valhe, jonka avulla Eurooppaa hinataan kohti kommunismia ja talmudistista helvettiä.
Muuta
Mielenkiintoista Wisnewskin kirjassa on myös juttu kadonneista pokeripelaajista ja nuorista naisista Euroopassa ja etenkin Kroatiassa ja Sloveniassa. On paljastunut, että esim. Ljubljanassa voi kadota rikas pokeriammattilainen. Poliisi saattaa julistaa tapauksen itsemurhaksi jo ennen ruumiin löytymistä. Pokeripelaajia on kadonnut viime vuosina paljon. Ilmeisesti mafia murhaa heitä ja vie rahat. Poliisi on mukana ja ilmeisesti muustakin syystä kuin vain maan maineen takia, jotta turistivirrat eivät tyrehtyisi. Myös nuoria ulkomaalaisia naisia on kadonnut. Joko murhattaviksi, pornofilmeihin tai seksiorjiksi tms. Poliisi on todistetusti ollut mukana kaappauksissa. Silminnäkijätodistukset kertoivat esim. saman poliisin olleen autossa, joka tuli paikalle, kun oli nähty kaappaukseen sekaantuneena. Tästä kaikesta voimme päätellä, että järjestäytynyt rikollisuus on uinut kaikkiin yhteiskuntiin. Näin Pan-Euroopassa. Hitleriä ja Mussolinia tarvittaisiin. Fasismihan tunnetusti teki lopun mafioista hetkessä.
Yksi kauhistuttava luku kirjassa kertoo juoksija Oscar Pistoriuksen rikosjutusta. Mies todisteiden nojalla surmasi vaalean vaimonsa Etelä-Afrikassa. Valkoisia kansanmurhaavan maan oikeuslaitos kuitenkin vapautti miehen ensimmäisessä asteessa hänen naurettavien selitystensä nojalla (luuli vaimoaan murtovarkaaksi muka). Tosin juttu oli kesken kirjan mennessä painoon. Vaimo oli ammuttu weeceehen. Alue on kokonaan vartioitu. Ihmiset olivat kuulleet riitelyä ja sitten avunhuutoja. Naista oli pahoinpidelty rajusti krikettimailalla ennen useita osumia räjähtävillä luodeilla.
Myös kirjassa kerrotaan, kuinka ulkomailla asuvia saksalaisia murhataan oudon paljon eri puolilla maailmaa.
Wisnewski on outo henkilö. Kirjat ja dvd:t ovat yleensä tasokkaita, mutta etenkin viime aikoina ovat putinismi ja sen myötä myös valheellisuus lisääntyneet. Ennenkin on mies vyöryttänyt kansallissosialistien vastaista soopaa joskus, mutta nyt on jo ainakin nettisivuilla lisääntynyt Venäjän pussiin laadittujen salaliittoteorioiden tulva. Myös jesuiittojen syyttely on närkästyttänyt aiemmin. Saksan kyseessä ollen asia voi jotenkin ymmärtää. Tässäkin kirjassa on nyt kammottavan typerä salaliittoteoria Sarajevon laukauksista. Serbia on Wisnewskin mukaan rauhan kyyhkynen ja Venäjä myös. Kaikki syyt ovat muka Itävallan keisarikunnan puolella.
Voisiko Wisnewski olla eliitin palkkalistoilla? Jonkunhan asioita on pengottava. Toimiiko hän eliitin ohjaamissa rajoissa? Vuotaako eliitti hänelle materiaalia? Mies tuntuu olevan hyvin aikaan saava ja pätevä. Kenties hän ei itse teekään kaikkea ja joku laittaa sanoja suuhun? Olisiko hänellä jokin avustajaryhmä? Purevia juttuja tietysti on tässäkin kirjassa, kuten on nähty. Mutta eivätkö esim. NSU-aave ja muut vääryydet ole niin ilmeisiä, että joidenkin niistä on puhuttava? Kuten ”RAF-aaveesta” vuosien viiveellä.
Uusnatsitko ne ovatkin rituaalimurhaajia?
http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/2016101322458488_ul.shtml
No ei tuo ole uskottavaa. Yhtä vähän uskottavaa, kuin Clintonin lehtolapsen dna-testi. Rikollinen yhteiskunta alkaa hyppiä jo silmille. Eurostoliitossa tehdään näköjään jo mitä hyvänsä.
https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2015/04/01/wolfgang-hackert-mord-und-perversion-1/
”Lyhyt esitys Belgian ja Saksan pedofiiliskandaaleista. 1996 belgialainen pedofiili ja lapsikaappari Marc Dutroux osittain oma-aloitteisesti luovutti ja tunnusti tekojaan. Tämä johti skandaaliin, jota on siitä lähtien puitu paljon Euroopan valtamediassakin ja joskus jopa varsin laadukkaasti. Dutroux omasi paljon vankilakäytössä olleita tiloja, joissa kaapattuja lapsia oli säilytetty ennen myyntiä ja pornokuvauksia varten. Lapsia kaapattu eri maista ja heidät oli myyty bordelleihin ympäri maailmaa, mutta etenkin Amsterdamiin. Muutama vangittu selvisi hengissä vyyhtiä purettaessa. Dutrouxin vuosia kestäneeseen toimintaan liittyi myös yhden lapsen murha muiden nähden pelotukseksi, otta nämä eivät yrittäisi paeta. Kerrottiin isokenkäisten juhlista, joissa lapsia käytettiin hyväksi tai jopa murhattiin. Eräät lapset kertoivat, että eivät pitäneet mahdollisena pakenemista tai asioiden paljastamista julkisuuteen, sillä he tiesivät yhteiskunnan suojelevan pedofiili- ja lapsikauppaliigaa. Dutrouxin vaimo Michele Martin oli ollut mukana kaikessa ja antanut kahden vankina olleen lapsen nääntyä nälkään, mistä hän sai tuomion. Tuomion hän kärsi kuitenkin luksusvankilassa ja tuomio oli hämmästyttävän lyhyt. Selvästi liigassa mukana ollut Jean Michel Nihoul ei saanut tuomiota lapsikaappauksiin tai pedofiliaan liittyen selvistä todisteista huolimatta. Lasten antamat tiedot viittasivat laajaan liigaan, jonka lonkerot ulottuivat vallan huipulle. Samoin lukuisat todisteet. Dutroux itse totesi aluksi olevansa vain pikkutekijä ja toimittanut lapsia tahoille, ”jotka nauttivat suojelua kaikkein korkeimmalta taholta”, mutta hän muutti pian mielensä.
Jo se oli outoa, että Dutroux pystyi toimimaan niin kauan. Poliisit olivat ratsanneet hänen talojaan, mutta etsinnät eivät johtaneet mihinkään, vaikka kaikenlaista löytyi käsiraudoista ym. kaapparitarvikkeista ja kahleista alkaen. Yhdellä kerralla oli jostain kuulunut lasten avunhuutoja, joihin poliisi ei ollut reagoinut. He eivät kertoneet, oliko piittaamattomuuteen ollut käsky ylempää. Lukuisat tutkijat ja media paljastivat yhtä ja toista laajasta pedofiilirenkaasta, jossa D oli olut vain pikkutekijä. Tähän viittasivat esim. tilisiirrot kaappausten jälkeen. Kaikesta huolimatta viranomaiset tulivat siihen tulokseen, että Dutroux toimi yksin. Tutkintavankeus kesti 8 vuotta. Tänä aikana 27 Dutrouxia ja liigaa vastaan toiminutta tutkijaa ja todistajaa sai surmansa oudoissa onnettomuuksissa ja sairastapauksissa ym. Tällaiseen järjestelmällisyyteen pystyy vain vahva tiedustelupalvelu. Murhayrityksiäkin oli. Tutkija Vervloesem yritettiin saada hengiltä kahdella autolla suoritetussa tahallisessa päälleajossa, mutta hän selvisi kuin ihmeen kaupalla ruhjoutuneesta autostaan. Häntä syytettiin hänen todistusaineistonsa perusteella ja hänen uransa tuhottiin eli hänen toimintansa estettiin, kun häntä ei saatu hengiltä. Lapsiuhreja kuulusteltiin salaisissa kuulusteluissa ja useimmat ovat vaienneet aikuisiälläkin. Koska em. isokenkäisten juhlissa oli mukana ollut myös prinssi Albert, on arveltu, että yhteiskunta salaisi kaiken. Jutussa on kuitenkin selvästi jotain muuta takana. Tutkija Gina Paerdens murhattiin ohjaamalla hänen autonsa päin betoniseinää. Hän ja V olivat ennen attentaatteja saaneet lukuisia tappouhkauksia. Poliisin tutkintaa on sabotoitu kaikin mahdollisin tavoin.
Lukuisat Dutrouxin uhrit siis katosivat jäljettömiin. Osa on siis ilmeisesti murhattu erinäisissä rituaalitilaisuuksissa tai psykopaattisen D:n toimesta, joka oli itsekin pedofiili. Lisäksi oli tullut tietoon jopa lapsenmurhafilmejä, joissa lapsi murhataan kameran edessä. USA:ssa tällaisista maksettiin 6000 dollaria kappaleelta. Tutkijoiden ja Belgian poliisin aineistoissa tuli ilmi myös kytköksiä Saksaan, jossa katoaa vuodessa 2100 lasta eli eniten Euroopan maista. Julkisuuteen tuli juttujen yhteydessä nimi Robby van der Plancken, joka olisi Dutrouxin kanssa liitetty Berliinissä 1993 kadonneen Manuel Schadwaldin katoamiseen. Hänen kuolemansa selvisi käytännössä eri alamaailman todistajien lausuntojen perusteella. Poika murhattiin ilmeisesti hänen kieltäydyttyään seksiorjan osasta ja murha videoitiin. räs Ludvig A. oli ilmeisesti iso tekijä ja Saksan jonkinlainen verkostopäällikkö, johon on pystytty liittämään 93 saksalaislapsen katoaminen. Näistä 5 olisi murhattu. Erään Jan W:n mukaan useampi saksalaislapsi oli murhattu Amsterdamin pornoluolissa (hän oli Dutrouxin kumppani). Tiedot kertovat, että Belgian poliisi olisi lähettänyt laajan aineiston ja koko tämä Berliinin haara olisi jäänyt pian kiinni, ellei juuri ratkaisevalla hetkellä olisi tutkintaa estetty kaikkein korkeimmalta taholta Saksan johdosta. Siten kaikki jatkui edelleen. Paerdens oli juuri ennen kuolemaansa avautunut lehdistölle näistä saksalaislasten murhista ja hänellä oli tietoja Schadwaldiin ja Dutrouxiin liittyen. Merkillisellä tavalla Saksan johto tuntui suojelevan lapsikaappauksia pedofiilirinkeihin ja eritoten rituaalinomaisia lapsenmurhia ja niiden videointeja. Tapaus on selitetty myös Jürgen Rothin kirjassa Ermitteln Verboten (Tutkinta kielletty/2004). Hän ja Hackert toteavat, että järjestäytynyt rikollisuus saa huseerata Saksassa aivan ilman rajoitusta ja yhteiskunta on kieltänyt poliisia toimimasta sitä vastaan (esim. Hans-Ludvig Zachertin lausunnon mukaan, joka toimi BKA:n presidenttinä ja maan korkeimpana hallintojuristina). Tämä lapsikaappaustoiminta orjuutta ja murhia varten on järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, joka on Saksassa erityissuojeluksessa. Hackertin mukaan poliitikot eivät voi edes keskustella asiasta eikä kukaan muukaan, koska järjestäytynyt rikollisuus on juutalaisten rikollisuutta. Ei suinkaan venäläistä, kuten usein Saksassa puhutaan, sillä Venäjän mafia on juutalaismafia, kuten Venäjä on tosiasiassa juutalaisten johtama. ”Venäjän” mafia on Kohlin suosiollisella avustuksella tunkeutunut koko ajan laajemmalle Saksan yhteiskuntaan, mikä on tietysti tapahtunut kanslerien ja muiden marionettien juutalaisten käskyttäjien määräyksestä. Saksan johtajat ovat maanpettureita ja vihollisen viidettä kolonnaa joka suhteessa. Berliinissä lasten kaappaustoimiin oli sekaantunut myös entisen Stasin henkilöstöä.
Mielenkiintoista, kuinka eräiden kirjassa nimeltä mainittujen Hampurin korkeimpien kaupunginviranomaisten perverssit seksiorgiat ilotaloissa nuorten naisten ja poikien kanssa on yleisesti tiedossa. Hackert pitää laajana ongelmana eri hallintoportaisiin ja oikeusistuimiin ja ylipäänsä yhteiskunnan huomattaviin asemiin levinneestä satanismista ja seksuaalipervertikkojen suuresta osuudesta. Huomattavien tahojen on raportoitu kuuluvan satanistisiin vapaamuurarilooseihin. Hampurissa on Christa Ziehn perustanut yhdistyksen Löwenmütter (leijonaäidit) lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa vastaan. 23.7.1997 Christa lähetti Hampurin ylimmälle syyttäjälle kirjeessä erään Paul Ernst Krohnin todistuksen ja rangaistusvaatimuksen Günter Krohnia vastaan. P Krohn kertoo isänsä pyörittämästä järjestöstä, joka kävi lapsikauppaa ja teki laittomia liiketoimia osaksi puoluerahoilla. Hän kertoo murhista, joita mm. järjestöön pääseminen edellytti ja joita suoritettiin seremoniallisesti yleisönä jopa alle 10-vuotias P:n sisar. G:llä oli kuulemma kymmeniä poliitikkoja ja liikemiehiä taskussaan ja hän kiristi heiltä mm. rahaa. Hän tiesi myös ns. ”13” kokoontumispaikan, jiossa suoritettiin myös rituaaleja. ”13” oli vapaamuurariloosi, jossa uusi jäsen joutui suorittamaan murhan. Hän luetteli jäseninä yhteiskunnassa huomattavassa asemassa olevia poliitikkoja, lakimiehiä ym. vaikuttajia nimen ja tittelin kera. Kun P:n äiti katosi, isä alkoi käyttää häntä hyväkseen ja tarjota ystävilleen myös häväistäväksi. Tämä on muuten satanisteilla ja pedofiileilla yleistä ilmeisesti, koska kirjassa mainittiin pari lapsikaapparia. jotka myivät myös oman lapsensa bordelleihin. Entinen Stasin ja KGB:n yhdysupseeri Wanja Götz on informoinut asiasta mm. Angela Merkeliä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Mitään tutkimuksia ei ole suoritettu, mutta huomiota herättävää on se, että ryhmän ”13” nimeltä mainitut tapaukset eivät nostaneet juttua rva Ziehniä vastaan ja Hackert voi surutta julkaista kaiken kirjassaan.
Syyskuun alussa 2008 Janett Seemann, tuolloin 29-vuotias nainen lähetti Angela Merkelille ja paaville kirjeessä keräämäänsä aineistoa. Hän oli tutkinut pitkään Dutrouxin juttua ja vastaavia ilmiöitä Saksassa. Hackertin kirjassa on julkaistu naisen kirjeestä otteita, jossa hän syyttää yhteiskunnan huipulle pesiytyneestä satanistikultista ja että lapsia katoaa 2100 vuodessa ja että rikolliset myyvät niitä bordelleihin ja rituaalimurhiin vapaamuurareille, satanisteille ym. Ikävä kyllä hän kertoo avoimesti valmistelevansa reportaasia. Hän sanoo sen olevan melkein valmis ja odottaa ennen julkaisua netissä ym. Merkelin lausuntoa. Syyskuun lopussa 2008 Seemannin ystävä Christoph Kastius kertoi Janett Seemannin kadonneen jäljettömiin. Sen koommin häntä ei ole nähty ja saman ovat vahvistaneet monet muut tämän jälkeen (Lisäys: Katsokaa ihmeessä kommenteista Vesa I. Laurion lisätiedot Seemanin tapauksesta). Reportaasi jäi julkaisematta (hyväuskoisuuden määrää on joissain tapauksissa vaikea käsittää kaiken jälkeen). Nettisivukin on kadonnut, mutta ilmeisesti mimmin kirje on videona tässä: JSeemann Renate Rennebach, liittopäivien SPD:n edustajien osaston lahkopoliittisten kysymysten vastaava edustaja. Hänen nettisivunsa ja lausuntonsa vahvistavat Euroopaa vaivaavan satanistiongelman ja mm. em. naisten kirjoitukset.
Englannissa ollaan kovasti sitä mieltä, että EU-komission puheenjohtaja José Manuel Durão Barroso olisi kansainvälisen lapsikaappaus- ja pedofiilimafian päällikkö. Kannattaa googlettaa ”Barroso Maddeleine McCann”. Barroson sanotaan olleen McCannin kaappauksen 3.5.2007 takana ja hän olisi valinnut tämän valokuvan perusteella kolmesta ehdokkaasta. Portugalin poliisin toiminta oli erittäin flegmaattista ja epäilyttävää ym. Asiaa selvittänyt ”Christopher” Story oli saanut tappouhkauksia, joissa uhattiin hänen henkeään, mikäli hän julkaisisi Barroson nimen. Tämä vahvistaa epäilyjä, sillä kuinka ihmeessä Barroso nyt uhkaisi jonkun henkeä, jos tämä olisi vain hörhö, joka kirjoitti häväistystirjaa tai olisi erehtynyt (jos tappouhkaukset ovat totta). Oikeusjutulla silloin uhattaisiin. Saksan media on ollut hiljaa, sillä Barroso kuuluu yhtä tärkeisiin hyötyjiin kuin Merkel ja tämän lakeija Schäuble, joiden kaikkien elämäntehtävä on Saksan kansan ja Euroopan muiden kansojen ja niiden kulttuurien tuhoaminen ja niiden omaisuuksien siirtäminen kansainvälisesti operoivien pankkiirien omistukseen.
WH (s.83): ”Kala alkaa haista päästään alkaen. Euroopan pää on eurooppalaisen dekadenssin pääkaupunki Bryssel. Belgian pääkaupunki on EU-diktatuurin pääkaupunki. Diktatuurin, jonka julkilausuttu tehtävä on yksittäisten kansakuntien hävittäminen ja länsimaisen kulttuurin hävittäminen niiden kansoja myöten. Brysselistä käsin hallitsevat erityisen rahakkaat pankkiirit maailmanlaajuisesti tunnetun pankkihuoneen alaisuudessa ns. läntisen arvoyhteisön Eurooppaa. Tämän itseään rakastavien oligarkkien ryhmän päämäärä on kaikkien elimellisesti kasvaneiden yhteiskuntarakenteiden tuhoaminen länsimaissa. Paroni Guy Rothschildin suusta tiedämme: ”Kahleet (jotka estävät bankstereilta globaalin herruuden), jotka on räjäytettävä, ovat kansakunnat.” (Rothschildeilla on tiiviit yhteydet niin konservatiivisiin kuin sosialistisiinkin poliitikkoihin.)
S.84: Kiinalainen vuosina 544-496 e.Kr. elänyt filosofi ja kenraali Sun Tsu: ”Korkeinta taitoa on tehdä vastustajasi vastarintaan kykenemättömäksi: Hajota kaikki, mikä vastustajan maassa on hyvää, nakerra ontoksi sen kunnioitettavuus ja häpäise se julkisesti. Hyödynnä myös kaikkein alhaisimpien ja halveksittavimpien olentojen yhteistyö, kylvä eripuraa ja epäyhtenäisyyttä vihollismaiden kansalaisen keskuuteen, nostata nuoriso vanhaa polvea vastaan, laita huorat täydellistämään romahdus, tee avottomaksi vihollisesi perinteet.””
Aika köykäisesti Daniele Ganser on kirjassaan kuittaillut. No onhan hänellä koko Eurooppa kenttänä ja yleiskatsaus, mutta silti. Tällainen selvä yhteiskunnan vihaama nationalistinen sotilaskerho on heti epäilyttävä muka ja mahdollisesti Staybehind. Sitten vielä on röyhkeästi uskonut yhteiskunnan panetteluita. Jäljet muka johtivat neonatsistiseen järjestöön, vaikka pommin asentajaksi väitetty (1980 München) oli vain katsellut vuosia aiemmin kakarana lähes harjoituksia. Vanhemmat olivat kieltäneet jäsenyyden. Mossad komensi yhteiskunnan mustaamaan tuon järjestön. Jotenkin eri kuvio kuin Italiassa ym. pommi-iskuissa. Tätähän ei siis yritettykään laittaa vasemmiston tiliin. Ovatko nuo muutkin jutut yhtä köykäisiä? Ilmeisesti eivät, mutta jokin vasemmistokskeida tässä haisee. Ehkä sitä on liikaa Ganserilla. Ainakin vasemmisto on pitänyt orgioita hänen tutkimuksillaan.
Vastaavaa mustaamista siis jo 1980. Takaisin NSU-satuun. Zchäpen ”todistus” tietenkin on huuhaata, joka häneltä on kiristetty, kuten 94-vuotiaan keskitysleirivartijan ”todistus” ja vastaavat.
Hiljattain Zschäpe oli todistamassa.
http://carolynyeager.net/beate-zsch%C3%A4pe-scheduled-testify-wednesday
Arvelin heti tiedon saatuani, että mimmi on luvannut varmasti oman etunsa tähden selittää jotain soopaa. Kai vastaavaaa kuin holohoax-satu. Myös holohoaxerit painostivat uhkailemalla viattomat ihmiset syyllistämään muita, usein etenkin kuolleita ym. Myös myöntämään itselleen jotain syntejä.
Olin juuri surffaillut kanavilla ja yhdellä oli menossa ohjelma ”Zschäpe-Akte”. Oli juuri kuvaa oikeudenkäynnistä, jossa häväisty Zschäpe oli ilmeisesti menossa sellaiseen vakavana. Joukoittain ihmisiä tai siis elukoita oli huutamassa ja osoittamassa mieltään paheksuen häntä. Totesin, että juttu vaikuttaa täysin holohoax-prosesseja vastaavalta. Syytön ihminen julistetaan tökerösti valehdellen ihmispedoksi ja hommataan kommunisteja ja mamuja osoittamaan mieltä ja olemaan uhreina juutalaisten tapaan. Kauhistuttavaa mielipuolisuutta ja saatanallista ihmisyyden häpäisyä. Varmaan tarkoitettukin viharituaaliksi goyimeja kohtaan. Elämme hirvittäviä ja käsittämättömiä aikoja. Kansakunnat vajoavat koko ajan alemmas ja lähestymme absoluuttista helvettiä.
Juuri näin tapahtui:
http://carolynyeager.net/zsch%C3%A4pe-admits-guilt-two-uwes-apologizes
Nainen luki jonkun laatiman kirjoituksen, jossa pyysi ymmärrystä ankean lapsuuden perusteella ja sanoi itsensä olleen syytön. Mielenkiintoisella tavalla ainakin uutisisssa väitettiin tekstissä sanotun, että pojat olisivat kertoneet hänelle teoistaan. Hah. Tosiasiassa siis mitään tekoja ei ollut. Alkaa vaikuttaa todella hirvittävältä touhulta. Kuin Holohoax. Nainen pakotetaan valehtelemaan virallisen satutarinan tueksi. Muuta todistettahan ei olekaan. Elämme saatanallisia aikoja
https://www.youtube.com/watch?v=gwbiIy9ZT0Y
Täälläkin (tietenkin) on huomattu koko Zchäpen ”todistus” bullshitiksi. Keppiä ja porkkanaa on tarjottu. Kaikki tietävät, että todisytajia on kuolllut ja myös terroristeja / ”terroristeja” vankiloissa jo 70-luvulla. Tätä ennen vanhoja natseja. Jokaisen tulisi tajuta, että koko tarina NSU-verkostosta ja murhista on kauhistuttavaa kukkua. Aivan kuin holohoax. Ei ole mitään Verfassungschutzia ollut murhien lähellä, kuten on ovelasti kohistu. Ei ollut ”natsimurhia”. Oli vain mafianmurhia. Nuo kolme vaikuttavat kyllä kaikki V-miehiltä ja V-naisilta itse.
https://www.youtube.com/channel/UCo0YgthlL6gKn2ylFbPGw5Q
https://sicherungsblog.wordpress.com/
http://oktoberfest.arbeitskreis-n.su/
Linkkejä aiheesta kiinnostuneille