Suomalainen lähiruoka on lunastanut paikkansa

Viime viikolla ruotsalaisen Mats-Erik Nilssonin tietokirja lisäaineista on lisännyt myös lähiruokakeskustelua. MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi pitää keskustelua toiminnan alkuna.

– On tärkeää, että ihmiset miettivät mitä syövät. Nilssonin kirjassakin parasta on se, että se herättää keskustelua. Yleensä keskustelusta seuraa toimintaa, kertoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.

Kaksi viikkoa sitten Suomessa julkaistu kohukirja Aitoa ruokaa on viety käsistä: kirjasta on tulossa kolmas painos. Kirja käsittelee suomalaisten ruokapöydissä päivittäin esiintyvien ruokien sisältämiä aineita ja lisäaineita.

Esimerkiksi HK:n lihapullissa on vain 40 prosenttia lihaa ja sekin suurimmaksi osaksi broilerinlihaa ja -nahkaa. Mustat oliivit värjätään lipeäkylvyssä. Pirkan Kevyt-majoneesissa on 19 lisäainetta. Ruotsissa kirjan herättämä kohu on pakottanut ruokateollisuutta jättämään lisäaineita pois.

– Voi olla, että Suomessakin elintarviketeollisuus joutuu muutosten eteen. Muutoksia on jo tehty, sillä ainakin natriumglutamaattia on poistettu ja vähennetty.

Syväniemi ei kuitenkaan halua, eikä työnsä puolesta voi, suomia elintarviketeollisuutta, sillä pelkällä lähiruualla Suomi ei hänen mukaansa elä.

– Uskon, että puhe lisäaineista saa ihmiset yhä useammin ostamaan ruokansa läheltä.

Lähiruoka nostaa ruuan arvostusta

MTK määritelmissä lähiruoka tuotetaan omalla talousalueella ja tuottaja sekä ruuan tuotanto-olosuhteet tunnetaan. Lähiruuan lähtökohtana ovat puhtaat ja alkuperäiset raaka-aineet.

Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta kaikkien ostokäyttäytymiseen puhe ei kuitenkaan vaikuta.

– On selvää, että lähiruuan menekki on kasvanut, mutta sitä ostaa tietynlainen kuluttaja. Kulutustutkimusten mukaan kulutussegmentit hajaantuvat entisestään: toiset ovat erittäin tietoisia ruuasta, toiset taas haluavat syödä sitä perusmättöä mitä peruskaupasta saa, Syväniemi selventää.

Syväniemi arvelee, että lähiruuan nousu liittyy paitsi ekologisuuden ja ympäristöarvojen nousuun myös kiinnostuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ruuan merkitys hyvinvoinnissa on valtava.

MTK on kampanjoinut lähiruokaa julkisiin laitoksiin. Esimerkiksi jotkut kunnat ovat ottaneet kehitysstrategiakseen panostamisen ruokaan. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään lähitilojen pottuja koulun ruokatiskillä.

– Toivon, että lähiruoka nostaa myös ruuan arvotusta ja vahvistaa suomalaista ruokakulttuuria. Ruokaa on pidetty liian itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse erityisesti miettiä.

Kuluttaja, älä ole liian kiltti!

Anni-Mari Syväniemi näkee lähiruuan tulevaisuuden erittäin valoisana. Saadakseen lisäaineetonta lähellä kasvatettua ja tuotettua ruokaa ei ole pakko hankkia kesäporsasta eikä hoitaa juuresmaata. Lähiruokamyymälät, lisääntyvä suoramyynti ja ruokapiirit ovat ravitsemusalan tulevaisuutta.

– Myös kaupat pitäisi saada haastettua aktiivisemmin mukaan. Ruuan jäljitettävyyttä pitäisi ehdottomasti lisätä, ja Suomessa varsinkin pienillä toimijoilla se olisi helposti mahdollista.

Voiko kuluttaja tehdä mitään saadakseen haluamaansa ruokaa kauppojen hyllyille?

– Kuluttajan kannattaisi olla aktiivisempi, vaatia ja kysellä esimerkiksi tuotteiden alkuperiä. Suomalainen kuluttaja on liian kiltti. Luulen, että kun tarpeeksi vaaditaan, elintarviketeollisuus alkaa toimia.

Lue lisää:

Lähiruokaa helposti ruokapiireistä