Reformistiset kirkot, joihin luterilainen kirkkokin kuuluu, ovat totaalisen tuhon partaalla. Niillä ei ole ollut yhteyttä Jumalaan ja taivaaseen satoihin vuosiin, vaan ne ovat jatkaneet olemassaoloaan sosiaalisina laitoksina. Niiden usko perustuu samoihin neljään kohtaan kuin katolinenkin usko eli usko kolmeen jumalaan, perisyntiin Aatamista, Kristuksen ansion syyksilukemiseen sekä vanhurskauttamiseen yksin uskosta, johon viimeksi mainitussa uskonkohdassa katoliset eroavat siinä, että he liittävät uskoon lähimmäisenrakkauden. Luterilainen usko perustuu näin ollen kolmeen uskontunnustukseen eli apostoliseen, Nikean ja Athanosiuksen, joista kaksi jälkimmäistä jakaa Jumalan kolmeksi eri persoonaksi.
Nikean kirkolliskokous - sivu 1/1
Magneettimedia julkaisee Benjamin Kivilohkareen kirjoittaman artikkelin Kristikunnan tuho, jossa hän toteaa muiden muassa Emanuel Swedenborgin julkaisuihin viitaten, että kaikki uskonnot ovat tuhoutuneet samasta syystä: niiden papit ovat ottaneet käsityksensä omasta maallisesta ymmärryksestään eivätkä Jumalan valaisemasta ymmärryksestä kuten pitäisi. Todellinen uskon omaksuminen tapahtuu hitaasti sitä mukaa kun ihminen tekee parannusta ja elää Kymmenen Käskyn mukaisesti. Swedenborgin mukaan nykyisten kristittyjen yht’äkkinen ”uskoontulo” johtuu aina pahoista hengistä eli hengistä, jotka ovat helvetissä juuri oman ”uskoontulonsa” seurauksena.